1, 2. ¿Jastik wokolik wa stʼaspune jitsan Taʼumantiʼik?

JA JEKABʼANUM Pablo stsatsankʼujolan ja Timoteo sok spetsanil ja nochuman jumasaʼ bʼa Kristo bʼa oj skʼuluke tsʼikan lek ja yaʼteleʼi (2 Tim. 4:5). Jpetsaniltik wa xkʼujolantik snochjel ja rason it, pe mini tolabida pasiluk. Jelni jitsan ja kermanotik bʼa wani skʼana mini tʼun oj xiwuke bʼa elel xcholjel (2 Tim. 4:2). La jpensaraʼuktik sbʼaja matik teye bʼa lugarik timubʼal ja kaʼteltiki. Kada ekʼele wa x-elye xcholjel jelni xiwela sbʼaj wa xyawe ochuk ja jastal libre ayeʼi.

² Ja yaʼtijumik ja Jyoba wani stʼaspune tuktukil tikʼe wokol bʼa oj bʼobʼ el sganaʼe. Jitsan tʼilani oj aʼtijuke jitsan oraʼik kechan bʼa yajelyi ja jas mas tʼilan ja spamilyaʼe. Wani skʼanawe oj skʼuluke mas ja bʼa xcholjeli, pe ja bʼa chʼakum semana jelxani yajtik wa xkanye. Jaxa tuki mini jel xbʼobʼ skʼuluke ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba yuj jun chamel bʼa mixa ay yajnal ma yuja awelexa; jujuntik bʼobʼta mini tʼun xbʼobʼ eluke ja bʼa snajeʼi. Sok cha ayni jujuntik tolabida wane wokol yuja wa xyabʼye lajansok mi xmakuniye. Jun hermana bʼa Oriente Medio sbʼiʼil Mary * wa xyala: «Ja jlucha soka pensarik bʼa mi stojoluki jel jitsan bʼa wa xya kʼumbʼukon ja bʼa jastal wala taxyoni. Tsaʼan wa xkaʼ jmuluk jbʼaj yujni wa sjapaki ja tyempo soka kip bʼa oj pil ja bʼa xcholjeli».

3. ¿Jas oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

³ Chikan jas wokol kiʼojtik, ja Jyoba ojni yaʼ kiptik bʼa oj kuchkujtik sok oj jnochtik yaʼteltajel ja bʼa janekʼni xbʼobʼkujtiki. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik jastal wa skoltayotik ja Jyoba. Pe bʼajtan la kiltik jastal stsatsankʼujolan ja Pablo sok ja Timoteo bʼa oj chʼak skʼuluk ja yaʼtel bʼa xcholjeli ama ay wokolik.

4. ¿Jastik wokolik bʼa jel tsats stʼaspun ja Pablo?

⁴ Ja Pablo stʼaspun jitsan wokolik bʼa jel tsats. Makuni yuj ja ipal masto ja yajni makʼji, yajni chʼoji toni sok ja och preso (2 Cor. 11:23-25). Mini ajyiyuj wokol bʼa ay ekʼele yala tʼilan oj skʼul sok luchar soka pensarik bʼa mi stojoluki (Rom. 7:18, 19, 24). Cha tikʼanxta skʼanayi ja Dyos bʼa oj ajuk eluk yiʼ «jun qʼuiix» ja bʼa sbʼakʼteli bʼa jel yiʼa sok wokol (2 Cor. 12:7, 8).

5. ¿Jasa lajxiyuj ja Pablo ama ekʼ sbʼaj wokolik?

⁵ Ja Jyoba yayi ja yip ja Pablo bʼa oj skʼul tsʼikan lek ja yaʼtel bʼa xcholjeli ama wan ekʼel sbʼaj wokolik. La jpensaraʼuktik spetsanil ja jas chʼak lajxukyuj ja jekabʼanumi. Jun sjejel, yajni ti lutan bʼa jun naʼits bʼa Roma, skoltayni gusto lek ja lekil rason bʼa stiʼ sat ja olomalik judíoʼik sok cha bʼobʼta jachuk ja matik ay chaʼan xchol ja bʼa gobyernoʼik. Cha xcholo yabʼ ja stalnanum ja emperadori sok spetsanil ja maʼ wa xjak ulatajuk yuji (Hech. 28:17; Filip. 4:21, 22). Jani ja junxta tyempo jaw yajni ja Dyos ya makunuk ja Pablo bʼa stsʼijbʼajel jujuntik kartaʼik bʼa yaʼunej el slekil ja nochuman jumasaʼ bʼa Kristo ja bʼa tyempo jaw sok ja bʼa jtyempotik. Sok stsʼakatal yuja lekil sjejeli, ja hermanoʼik ja bʼa kongregasyon bʼa Roma jelni tsatsankʼujolajiye sok sjeʼawe «mi ni tʼun huax xiuye ja cuando huax yalahue ja yabal ja Diosi» (Filip. 1:14). Ama mi skʼulan ja janekʼ oj bʼobʼ skʼul ajyi, pe tolabida skʼulan ja janekʼ bʼobʼyuj sok yalani ja wokolik ekʼ sbʼaji koltubʼalni bʼa oj chʼak pukxuk ja lekil yaljeliki (Filip. 1:12).

6. Jastalni wa xyala ja 2 Corintios 12:9, 10, ¿jasa koltaji yuja Pablo bʼa oj chʼak skʼul ja yaʼtel bʼa xcholjeli?

⁶ Ja Pablo wani snaʼa spetsanil ja jas wa skʼulan ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba mini jaʼuk soka yipi jani stsʼakatal sok ja yip ja Dyos. Ja yuj, stsʼijbʼan ja yip ja Dyos «wa xchijkaji lek ja yajni mey ipali» (kʼuman ja 2 Corintios 12:9, 10 *). Yuja ya makunuk ja yip ja Jyoba skoltay ja Pablo bʼa oj skʼul ja yaʼtel bʼa xcholjel tsʼikan lek ama wa x-iji  spatik, wa x-aji och bʼa preso sok yuja tuk wokoliki.

7. ¿Jastik wokolik tʼilan kuchyuj ja Timoteo bʼa oj chʼak skʼuluk ja yaʼtel bʼa xcholjeli?

⁷ Ja kerem Timoteo cha jani koltaji yuja yip ja Dyos bʼa oj chʼak skʼul ja yaʼtel ja bʼa choljeli. Jun sjejel, smojtay ja Pablo snajtil ja bʼa sbiaje jastal misionero. Chomajkil, sjeka bʼa tuk ekʼele bʼa oj waj yulatay sok stsatsankʼujolajel jujuntik kongregasyonik (1 Cor. 4:17). Bʼobʼta ja Timoteo yabʼ mito sbʼajin ja cholalik. Ja yuja Pablo yala yabʼ: «Jel to untica pero mi ni sbejuc mi oj maclajuc ja jas oja huali» (1 Tim. 4:12). Bʼa pilan jasunuk, ja bʼa tyempo jaw, ja Timoteo cha ajyiyuj tsʼapan jun kʼiʼix ja bʼa sbʼakʼteli, yujni ja Biblia wa xyala jel tikʼan xkoʼ chamel (1 Tim. 5:23). Pe wani snaʼa ja Timoteo jelni juntiro ja yip ja Jyoba bʼa oj ajukyi ja ipal wa xmakuniyuj ja bʼa xcholjel ja lekil rasoni sok skoltajel ja yermanoʼik (2 Tim. 1:7).

8. ¿Jastal wa stsatsankʼujolanotik ja Jyoba ja bʼa jtyempotik?

⁸ Ja bʼa jtyempotik, ja Jyoba wa xyakitik «ja ipal bʼa masto ekʼxeli» bʼa mi oj katikan yaʼteltajel toj lek (2 Cor. 4:7). Oj jpaklaytik chane jastik junuk yaʼunejkitik ja Jyoba bʼa oj stsatsankʼujolukotik sok oj skoltayotik bʼa ajyel sok toj: ja orasyon, ja Biblia, ja kermanotiki sok ja xcholjeli.

9. ¿Jastal wa skoltayotik ja orasyon?

⁹ Ja orasyon. Ja bʼa Efesios 6:18 ja Pablo yala: ‹Tolabida kʼumanik ja Dyos›. Ta jkʼulantik, ojni stsatsankʼujolukotik ja Dyos. Ja Jonnie, bʼa ti sbʼaj bʼa Bolivia, yabʼ jastal wa xkoltaji yuja Jyoba yajni ekʼ sbʼaj tuktukil wokolik. Ja snantati soka xcheʼumi koʼye bʼa jun tsatsal chamel yoxwanile bʼa junta tyempo. Jelni wokol yabʼ bʼa yeʼna stalnajel yoxwanile. Ja snani chami, jaxa xcheʼum soka stati ekʼ toni jitsan tyempo ja tojbʼiye sok ja xchamele. Ja Jonnie wa xjul skʼujol: «Yajni wa xkabʼ wa xchʼakawon el ja jastal jel tʼenan ayon xkabʼi, ja jas jel skoltayoni jani yaljel jaman lek ja bʼa korasyonik ja jastal ayon xkabʼi». Ja Jyoba yayi ja yip wa xmakuni yuji bʼa oj kuchyuj. Ja bʼa junxta paisi, jun ansyano sbʼiʼil Ronald kʼot snaʼ bʼa ayiʼoj cáncer ja snani, sok ja yeʼn cham jun ixaw tsaʼan. ¿Jasa koltajiyuj bʼa mi oj el sgana? Ja yeʼn wa xcholo: «Ja orasyon wa skoltayon bʼa oj jamyi ja jkʼujol ja Jyoba. Wani xnaʼa mini xkabʼ stojol ja jastal ayoni kechantani yeʼn wa xyabʼyon stojol». Bʼobʼta ay ekʼele oj kabʼtik jelxa axwel ayotik ma mi oj jnaʼ jas oj kaltik ja bʼa korasyontiki, pe ja Jyoba wa slokowotik bʼa oj loʼilanukotik soka Yeʼn ama wokol xkabʼtik yaljel ja jastal wa xkabʼ ayotiki (Rom. 8:26, 27).

10. Jastalni wa xyala ja Hebreos 4:12, ¿jas yuj jel tʼilan skʼumajel ja Biblia sok spensarajel?

¹⁰ Ja Biblia. Jastalni ja Pablo, ja keʼntiki ojni cha bʼobʼ jkʼumuktik ja Yabʼal ja Dyos bʼa oj ya kiptik sok oj ya kulan jkʼujoltik (Rom. 15:4). Yajni wa xkʼumantik jun teksto sok wa xpensaraʼantik sbʼaja jaw, ja Jyoba ojni ya makunuk ja yip bʼa oj skoltayotik yabʼjel stojol jastal yajel makunuk ja bʼa jas wan ekʼel jbʼajtiki (kʼuman ja Hebreos 4:12). Ja Ronald, bʼa jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo ekʼta, wa xyala: «Jelni gustoʼayon yuja ajyikuj ja kostumbre bʼa skʼumajel ja Biblia kada akual. Jelni xpensaran ja bʼa smodoʼik ja Jyoba sok ja bʼa jastal wa syajtay ja yaʼtijumiki. Ja it wa skoltayon bʼa oj cha ajyukuj ja kipi».

11. ¿Jastal tsatsankʼujolaji yuja Biblia jun hermana wan yijel wokol?

¹¹ Spensarajel ja bʼa yabʼal ja Dyos ojni skoltayotik bʼa oj kiltik ja jwokoltik  jastalni sbʼej. La kiltik jas ekʼ sbʼaj jun hermana bʼa kanel biʼuda. Jun ansyano yala yabʼ a-skʼumuk ja libro bʼa Job sok yala yabʼ jelni oj koltajuk. Yajni skʼulani, jani bʼajtan skʼenay ja Job yuja jastal wa spensaraʼani. Ja jas wan ekʼel ja bʼa spensari, wa xyala yabʼ: «Job, ¡mini tʼun stojol ayuka!». Anto yaʼa sbʼaj kuenta ja smodo wani slaja sbʼaj lek sok ja bʼa Job. Ja it koltaji bʼa stojel ja jastal wa spensarani sok ajiyi yip bʼa stojbʼesel ja syajal yiʼoj yuja xchamelal ja statami.

12. ¿Jastal wa xya makunuk ja Jyoba ja kermanotik bʼa oj stsatsankʼujolukotik?

¹² Ja Kermanotiki. Ja Jyoba wa xyamakunuk ja kermanotik bʼa oj stsatsankʼujolukotik. Ja Pablo stsʼijbʼan wani xkʼankʼuniyuj oj yil ja yermanoʼik wa xyaʼteltaye ja Dyos bʼa oj stsatsankʼujoluk sbʼaje (Rom. 1:11, 12). Ja Mary bʼa staʼa tiʼal ja bʼa parrapo 2, jelni lek xyabʼ ajyel sok tuk yaʼtijumik Dyos. Wa xcholo: «Ja Jyoba yaʼunejki hermanoʼik sok hermanaʼik bʼa mini tʼun snaʼawe ja jas wan ekʼel jbʼaji. Ayni jas yalawe kabʼ bʼa jel stsatsankʼujolani ma wa sjekaweki jun tarjeta, sok jani jaw ja jas wa xmakunikuj. Cha wa skoltayon ja loʼilanel soke ja hermanaʼik bʼa junxta cha wan ekʼel sbʼaje sok snebʼjel ja bʼa yexperiensyaʼe. Sok ja ansyanoʼik wa xyawe kabʼ jel chaʼanyabʼalon ja bʼa kongregasyon».

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jtsatsankʼujoluk jbʼajtik ja bʼa reunionik?

¹³ June ja bʼa ekʼeleʼik mas lek oj jtsatsankʼujoluk jbʼajtiki jani ja bʼa reunionik. Yajni wala wajtik, la jletik modo bʼa keʼntik bʼajtan oj jtsatsankʼujoluktik ja tuk bʼa yaljel yabʼye jel xyajtaytike sok jel xkaʼatik tsʼakatal yuja jas wa skʼulaneʼi. Jun sjejel, bʼajtanto oj kʼeʼuk ja reunión, jun ansyano sbʼiʼil Peter yala yabʼ jun hermana bʼa mi teyuk ja bʼa smeranil ja statami: «Mini xa naʼa janekʼto wa stsatsankʼujolani ja wa xkilawatikon ja il. Tolabida chapan aya wuʼ ja wake wuntikili sok komentarioʼik bʼa chapan lek». Jelni yaʼa tsʼakatal sok bʼa wan elel yalel ja sati, sjakʼa: «Mini xa naʼa janekʼto wa xkʼana oj kabʼ ja jaw».

14. ¿Jastal wa skoltayotik yajni wa xcholotiki?

¹⁴ Ja kaʼteltik bʼa xcholjeli. Ja xcholjeli jelni lek wa xya kabʼtik sok wa xyaʼa kiptik, ama wa smaklaye ja kristyano ma miyuk (Prov. 11:25). Jun hermana sbʼiʼil Stacy jachni kʼot yil ja yeʼn. Yajni elkan ja bʼa xchonabʼil ja Dyos june ja bʼa spamilya, jelni yaj yabʼi. Mini xyaʼakan sjobʼjel sbʼaj ta ay mas jas oj bʼobʼ skʼul ajyi bʼa oj skoltay. Wokolni xyabʼ spensarajel bʼa tuk jasunuk. ¿Jasa koltajiyuj bʼa oj eluk ja bʼa wokol it? Jani ja yaʼtel ja bʼa xcholjeli. Yajni kʼe eluk ja bʼa xcholjeli, jani kʼe waj skʼujol skoltajel ja kristyano ja bʼa territorio. Wa xcholo: «Ja bʼa tyempo jaw, ja Jyoba yaki jun kestudiante bʼa Biblia bʼa jel wego skʼujolan, ja jaw jelni stsatsankʼujolanon. Ja jasa mas tsats wa xyaʼ ajyuk ja jsakʼanili jani ja xcholjeli».

15. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jas yala ja Mary?

¹⁵ Bʼobʼta ay ekʼele oj kabʼtik yuja jastal wala taxtiki mi oj bʼobʼ jkʼuluktik mas ja bʼa kaʼteltik bʼa xcholjeli. Pe la juljkʼujoltik ta jkʼulantik ja janekʼ oj bʼobʼ kujtiki, ja Jyoba gustoni oj ajyuk jmoktik. Yajni waj bʼa pilan kongregasyon bʼa tuk kʼumal ja Mary bʼa tax tiʼal ja bʼajtani, kʼot yabʼ mi jas wa xbʼobʼ skʼuluk. Wa xcholo: «Bʼa jun tyempo, kechantani wa xbʼobʼ kayi jun komentaryo kom ma skʼumajel jun bersikulo bʼa Biblia ma kechan yajelkan jun tratado ja bʼa xcholjeli». Ayni lek stukil soka ja matik wa xkʼumani lek ja Kʼumali, ja yuj wa xyabʼ mi jel xmakuni. Pe tsaʼan stojo ja spensari,  yujni kʼot snaʼ ojni ajuk makunuk yuja Jyoba anima mi snaʼa lek ja kʼumali. Wa xyala: «Ja smeranil bʼa Biblia jelni xpaywani, sok jani ja smeranil jaw bʼa wa stukbʼesyi ja sakʼanil ja kristyanoʼiki».

16. ¿Jas oj ajuk yipe ja matik mi xbʼobʼ eluke ja bʼa snaje?

¹⁶ Cha jachni ta mi xbʼobʼ elkotik ja bʼa jnajtiki, ja Jyoba wani xyila sok chaʼanyabʼal wa xyila ja kʼankʼunel kiʼojtik ja bʼa xcholjeli. Bʼobʼ ta ojni ajyuk modoʼik jastal oj jcholtik yabʼ ja matik wa stalnayotik ma ja loktoriki. Ta wa xkatik slaj sbʼaj ja jas wa xkʼulantik ja yan soka jas wa xkʼulantik ajyi, bʼobʼta ojni ya wokolanukotik. Pe ta ja waj jkʼujoltik ja bʼa jastal wa skoltayotik ja Jyoba, ojni ajyuk ja kiptik wa xmakunikujtiki bʼa oj kuchkujtik chikan jas prueba bʼa mi oj chʼaytik ja gustoʼili.

17. Jastalni wa xyala ja Eclesiastés 11:6, ¿jas yuj tʼilan oj jnochtikyi ja xcholjeli ama mi xkilatik wego ja slekilali?

¹⁷ Mini xnaʼatik jas inat ja bʼa smeranil jtsʼunutik oj yiʼ yech sok oj kʼe kʼiʼuk (kʼuman ja Eclesiastés 11:6). Jun sjejel, jun hermana bʼa ayxa yiʼoj mas ja 80 jabʼil sbʼiʼil Barbara tolabida wa xcholo bʼa telepono sok bʼa karta. June ja bʼa sobreʼik, xchʼika ja La Atalaya bʼa 1 bʼa marzo bʼa 2014, bʼa ayiʼoj jun artikulo bʼa wa xyoloman «¿Qué ha hecho Dios por usted?». Mini tʼun snaʼa ta ja karta sjekayi jun nupanum bʼa mixa taʼumantiʼuke. Ja yeʼnle tikʼanxta skʼumane ja rebista. Ja tatamal yabʼ lajan sok yeʼn wan aljel yabʼ yuja Jyoba. Xchawanile cha kʼe wajuke ja bʼa reunioni sok yajni ekʼ ja tyempo, bʼa ekʼ mas ja 27 jabʼil, cha kʼotye jastal Taʼumantiʼ. ¿Wan maʼ xbʼobʼ ekʼ bʼa jpensartik ja janekʼto koltaji sok tsatsankʼujolaji yabʼ ja Barbara yajni yila ja slekilali? ¡Pe stsʼakatal kechanta yuj jun karta!

18. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj ya kiptik ja Jyoba?

¹⁸ Jastalni kilunejtik, ja Jyoba wa xyakitik jitsan jastik junuk bʼa oj yakitik ja yipi. La katik el lek slekilal ja jastik yaʼunejkitiki, jastal ja orasyon, ja Biblia, ja kermanotik sok ja kaʼteltik bʼa xcholjeli. Ta jkʼulantik, ojni jetik wa xjipa jkʼujoltik bʼa ayni yiʼoj ja chapjelal sok ja kʼankʼunel bʼa skoltayotik. La jkoltay jbʼajtik tolabida ja bʼa kala Tatik bʼa satkʼinali, yujni ja Yeʼn wa skʼana «sjejel ja yip bʼa slekilal ja matik tsʼikan ja skʼujol soka yeʼn» (2 Crón. 16:9).