1, 2. ¿Jasa stsʼijbʼan jun ekʼele jun tsʼijbʼanum bʼa jun libro? b) ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo it?

JA BʼA jtyempotiki, miyonik kristyano wa xyalawe wa skʼuʼane bʼa Jesús pe mini skʼuʼane ja bʼa jas sjeʼakani (2 Tim. 4:3, 4). Ja smeranili, jun tsʼijbʼanum bʼa jun libro xcholo jun ekʼele: «Lek ayukxta kiʼojtik pilan Jesús ja bʼa jtyempotiki bʼa wa xyala jastik junuk jastalni yala ja Jesús [...], ¿jach maʼ oj jkʼuluktik jastal skʼulane ja kristyanoʼik bʼa ayxa mas ja chabʼ mil jabʼil ekʼeli? [...] Ja sjakʼjeli jachukniʼa».

² Ja bʼa bʼajtan siglo, jitsan smaklaye ja jas sjeʼa ja Jesús sok yilaweni ja milagroʼik skʼulani pe mini ajyiyujile skʼuʼajel bʼa yeʼna. ¿Jas yuj? Ja bʼa artikulo ekʼta kilatik chane rason, sok ja bʼa it oj kiltik chane mas. Cha oj kiltik jas yuj jujuntik ja bʼa jtyempotik mi skisawe ja snebʼumanik ja Jesús sok jasa oj skoltayotik bʼa mi oj lok koktik.

3. ¿Jas yuj mi skisawe ja Jesús jujuntik kristyanoʼik?

³ Yajni ja Jesús ti ajyi ja bʼa Luʼumi, ajyini sok chikan jas tikʼe kristyano. Waʼni sok ja matik riko sok ja maʼ jel yipe, pe cha yani ekʼ mas tyempo sok ja matik pobreʼe sok ja maʼ mi lek x-iljiye. Cha snaʼani syajal ja matik jitsan wa sbʼiʼilane mulanumik. Jujuntik kristyanoʼik bʼa niwan wa xyaʼa sbʼaje aji slok yoke yuja jas skʼulan ja Jesús. Sjobʼoweyi ja snebʼumaniki: «¿Jas yuj ja‘ lom wa lawa‘yex wa xawu‘ajex lajan sok ja kʼana kontrobusyoni sok ja mulanum jumasa‘i?». Ja Jesús yalayabʼye: «Ja ma‘tik lek aye‘i mi tʼilanuk yuj yajnanum. kechan ja ma‘tik mi lekuk lek aye‘i tʼilan wa xmakuni yuj yajnanum. mi jakelukon bʼa oj jpaye ja ma‘tik toj aye‘i. jakelon bʼa oj jpaye ja mulanum jumasa‘i bʼa oj stukbʼes sbʼaje‘» (Luc. 5:29-32, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]).

4. Jastalni yala ja aluman Isaías, ¿jasa mi jel cham oj yil-e ja judíoʼiki?

 ⁴ ¿Jas wa xyala ja Biblia? Bʼajtanto lek oj jakuk ja Mesías ja bʼa Luʼumi, ja Isaías yalani ja kristyanoʼik mini oj skis-e. Tsʼijbʼan: «Ijnaji sok mi lek ilji yuja winik jumasaʼ [...]. Jach jastal ja sati nakʼan ajyi bʼa keʼntik. Ja yeʼn ijnaji sok kilatik jastal mey yaʼtel» (Is. 53:3). Jastalni wa xyala ja jas tsʼijbʼanubʼalkani, ja Mesías «mi lek ilji yuja winik jumasaʼ», ja yuja judíoʼik bʼa bʼajtan siglo mini jel cham oj yil-e ja mi oj kisjuk ja Jesús.

5. ¿Jasa wa spensarane jitsan kristyano sbʼaja snebʼumanik ja Jesús?

⁵ ¿Jach maʼ wan ekʼel ja bʼa jtyempotiki? Jachukniʼa. Jitsan olomalik bʼa relijyon jel skʼulane gusto yajel ajyuk bʼa yeʼnle kristyanoʼik bʼa jel rikoʼe, jel yiʼoje estudio maʼ jel tʼilane ja bʼa komoni, bʼa mini xyaweyi stʼilanil ta akuerdoʼay soka jas wa xyala ja Biblia ja bʼa smodoʼe ma ja tikʼe sakʼanil yiʼoje. Ja junxta olomalik bʼa relijyon jaw wani xyijnaye ja yaʼtijumik ja Jyoba, bʼa gusto lek wa xyaʼteltaye sok wa xyawe ajyuk jun smodoʼe bʼa sak, yujni ja bʼa luʼumkʼinal it mini chaʼanyabʼalil wa x-iljiye. Jastalni yala ja Pablo, ja Dyos stsaʼa ja matik oj ijnajuke (1 Cor. 1:26-29). Pe bʼa Jyoba, spetsanil ja tojik yaʼtijumi jelni chaʼanyabʼalile.

6. ¿Jasa yala ja Jesús ja bʼa Mateo 11:25, 26, sok jastal oj jnochtik ja sjejeli?

⁶ ¿Jasa oj skoltaya bʼa mi oja lok awok? (Kʼuman ja Mateo 11:25, 26). Moka wakan oj sjom-a ja pensar yiʼoj ja luʼumkʼinal sbʼaja yaʼtijumik ja Dyos. Kʼuʼan ja Jyoba kechanta wa xya makunuk ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaje bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana (Sal. 138:6). Sok pensaran bʼa spetsanil ja jas lajxelyuj skʼulajel yajel makunuk kristyanoʼik mi biboʼuk sok mey yiʼoje estudio wa x-iljiye yuja luʼumkʼinal it.

7. ¿Jas yuj ja Jesús ya sbʼiʼiluk chabʼ sat aye ja fariseoʼik, sok jastal yabʼye?

⁷ Bʼa mini tʼun xiwi, ja Jesús sjeʼa mini tʼun stojoluk ja bʼa jas wa skʼulane ja olomalik bʼa relijyon ja bʼa styempo. Jun sjejel, ya sbʼiʼiluk chabʼ sat aye ja fariseoʼik yujni ja mas chamkʼujol aye bʼa sakʼjel ja skʼabʼe yuj stalnajel ja snan stateʼi (Mat. 15:1-11). Lajansok ja snebʼumanik ja Jesús jel cham yabʼye bʼa yalweyabʼ: «Pero ja fariseo jumasa, jel coraja aye yuj ja yabye ja hua huala jastal jahui». Ja Jesús sjakʼayile: «Como mi ni cuenta ayuque soc ja Tatal Diosi, oj ni aajuc chʼay snaajelea. —¡Actayic can ja jau jumasa! Mutzʼan ni ja satea pero iday, huane seejel yi sbej ja maʼ cho tupel ja satei. Jun huinic, ta tupel cʼa ja sati, huas sea yi ja sbej ja smoj tupel satili, ¿mi ma xchahuaniluque oj mocʼuque ba yoj qʼueen ba?» (Mat. 15:12-14; nota). Ama ja olomalik bʼa relijyon tajkiye sok ja Jesús, ja yeʼn mini yaʼakan yaljel ja smeranili.

8. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús mi lek xyila ja Dyos spetsanil ja skʼuʼajelik bʼa relijyoni?

⁸ Ja Jesús cha sjeʼa mini stojoluk ja sjejelik mi meranuki. Ja yeʼn mini yala lek xyila ja Dyos spetsanil ja skʼuʼajelik bʼa relijyoni. Jaʼuktoma, yala jitsani oj wajuke ja bʼa niwan bʼej wa x-ikʼwani och bʼa chamelali, sok tʼusanta oj wajuke ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani och bʼa sakʼanil bʼa tolabida (Mat. 7:13, 14). Xchiktesnikan jama lek bʼa jujuntik oj yal-e wa xyaʼteltaye ja Dyos, pe ja smeranili mini jachukuk. Ja yuj, ya juljkʼujoltik ja it: «Talna abʼajik ja aluman dyos lo‘lanum jumasa‘i. ja skʼu‘i lajani sok ja cheji. ja‘xa yojol lajan sok ja choji. ja‘ yuj jujune tekʼul wa xna‘ji sbʼaj yuj ja sati» (Mat. 7:15-20).

9. Ala jujuntik ja bʼa sjejelik mi meranuk sjeʼa mini tʼun stojoluk ja Jesús.

 ⁹ ¿Jas wa xyala ja Biblia? June ja bʼa jasunuk alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa Biblia yalani ja kʼankʼunel sbʼaja snaj ja Jyoba wani ajlel ja bʼa yojol ja Mesías (Sal. 69:9; Juan 2:14-17). Ja kʼankʼunel jaw iji och ja Jesús bʼa sjejel mini tʼun stojoluk ja sjejelik sok ja jastik wa skʼulane ja relijyonik mi meranuki. Jun sjejel, ja fariseoʼik wani skʼuʼane ay jas wa xkan sakʼan ja wala chamtiki, pe ja Jesús sjeʼani ja matik chameli waneni wayel (Juan 11:11). Ja saduceoʼiki mini skʼuʼane ja bʼa sakʼwelali, pe ja Jesús ya sakʼwuk ja yamigo Lázaro (Juan 11:43, 44; Hech. 23:8). Ja fariseoʼik wa xyalawe yeʼnani smul ja Dyos ja jas wa x-ekʼi, pe ja Jesús sjeʼani ja kristyanoʼik ojni bʼobʼ stsaʼe ta oj yaʼteltaye ja Dyos ma miyuk (Mat. 11:28).

10. ¿Jas yuj wa x-aji slok yoke jitsan kristyano ja bʼa jas wa xjeʼatiki?

¹⁰ ¿Jach maʼ wan ekʼel ja bʼa jtyempotiki? Jachukniʼa. Jitsan kristyano wa sloko yoke yujni ja jas wa xjeʼatik bʼa Biblia wani xya chiknajuk ja pensarik bʼa relijyon mi meranuk. Ja olomalik bʼa relijyonik wani sjeʼaweyi ja kristyanoʼik ke ja Dyos wani skʼulan kastigar ja matik malo bʼa yoj infierno sok jach jastal it tini aye bʼa skʼabʼ. Ja matik wa xkaʼteltaytik ja Jyoba, jun Dyos bʼa jel ja syajal skʼujol, wani xjeʼatik mini stojoluk ja sjejel it mi meranuki. Ja relijyoniki cha wa sjeʼawe ay jas wa xkan sakʼan ja wala chamtiki. Lekbʼi meranuk ja it, ja sakʼwelali mini tʼilanuk oj ajyuk. Pe ja it bʼa keʼntiki wani xjeʼatik mini jun skʼuʼajeluk bʼa ti elel bʼa Biblia. Bʼa pilan, jitsan relijyonik wa skʼuʼane ja jas alubʼal oj ekʼuk ja bʼa sakʼanil june, pe ja keʼntiki wani xjeʼatik jpetsaniltik ayni kiʼojtik ja libreʼil bʼa oj tsatik ja jas oj jkʼuluktiki sok ojni bʼobʼ jtsatik ta oj kaʼteltaytik ja Dyos. ¿Jastal ma wa xyabʼye ja olomalik bʼa relijyonik? Jelni xtajkiye.

11. Ja jas yala ja Jesús ja bʼa Juan 8:45-47, ¿jasa wa smajlay ja Dyos ja bʼa yaʼtijumiki?

¹¹ ¿Jasa oj skoltaya bʼa mi oja lok awok? Ta ja weʼn waxa yajtay ja smeranili, tʼilani  oja kʼuʼuk ja jas wa xyala ja Dyosi (kʼuman ja Juan 8:45-47). Ja stukil ja bʼa jas skʼulan ja Satanás, ja weʼn ajyan tsats ja bʼa smeranili sok nunka moka chʼaykʼujoluk ja skʼuʼajelik wiʼoji (Juan 8:44). Ja Dyos wani smajlay ja yaʼtijumik a-snoch-e ja sjejel bʼa Jesús. Ja yuj wa xyala yabʼye: «Aa xa chʼayuc ja hua cʼujolex ja ba malo. [Leʼawik] ja ba lequi» (Rom. 12:9; Heb. 1:9).

12. ¿Jas yuj aji slok yoke jitsan judíoʼik ja bʼa jastal cham ja Jesús?

¹² ¿Jas pilan rason yuja sloko yoke ja judíoʼik ja bʼa styempo ja Jesús? Ja Pablo yala: «Ja jas huanticon yaljel eqʼue, jaʼ ni quechan huanticon yaljel ecʼ ja jastal cham ja Cristo cuando aaji locan ja ba [teʼi]. Jaxa judio jumasa, cuando huax yabye huax calaticon jastal chami, huan bix qʼuixhuiye yuj ja huax calaticon ja jastal jahui» (1 Cor. 1:23; nota). ¿Jas yuj waj jun lok okil bʼa yeʼnle? Yujni wa spensarane yuja cham bʼa jun teʼ ja Jesús kʼotni jun milwanum sok jun mulanum ke yuj jun Mesías (Deut. 21:22, 23).

13. ¿Jasa mi skʼanawe oj snaʼe ja matik mi skisawe ja Jesús?

¹³ Ja judíoʼik bʼa mi skisawe ja Jesús mini skʼanawe oj snaʼe bʼa mini jun mulal yiʼoj, bʼa lomni juntiro lejiyi ja smul sok bʼa mini tʼun tojuk kʼulajiyi. Ja jastal chapji yabʼalil ja Jesús wajni jun abʼal. Ja tribunal mas chaʼan bʼa judíoʼiki wegoxtani stsomo sbʼaje sok mini skisawe ja bʼa jastik kujlajel ja bʼa leyi (Luc. 22:54; Juan 18:24). Jaʼukto maʼ oj smaklaye jastalni sbʼej ja juesiki sok ja pruebaʼik, yeʼnleni ‹sleʼaweyi yi smul ja Jesusi, bʼa oj chamuk›. Yuja mi lajxiyuj ja jaw, ja olomal sacerdote sleʼa modo ay jas oj yal ja Jesús bʼa oj ajuk smuluk. Bʼa mini tʼun jach wa xyala ja bʼa leyi (Mat. 26:59; Mar. 14:55-64). Sok tsaʼan yajni sakʼwi ja Jesús, ja juesik it bʼa jel maloʼe «scʼapahue yile jitzan taqʼuin» ja soldadoʼik romano bʼa oj stalnaye ja skʼejnali jachuk oj yal-e jun abʼal jas yuj mixa jas ay ja bʼa kʼeʼeni (Mat. 28:11-15).

14. ¿Jasa alubʼalxakan oj ekʼuk ja bʼa xchamelal ja Mesías?

 ¹⁴ ¿Jas wa xyala ja Biblia? Ama jitsan judíoʼik ja bʼa styempo ja Jesús mi skʼanawe achamuk ja Mesías, pe la kiltik ja bʼa jas alubʼalxakan oj ekʼuki: «Yaʼa ja sakʼanil man chami sok iljini jastal mulanumik; skusu ja smulik jitsan kristyano sok skoltay ja mulanumiki» (Is. 53:12). Ja yuj ja milji ja Jesús jastal jun mulanum mini jun rason wa x-ajiyile ja judíoʼik bʼa oj slok yoke.

15. ¿Bʼa jastik lom leʼubʼal smule ja Taʼumantiʼik bʼa akʼubʼal slok yoke jujuntik?

¹⁵ ¿Jach maʼ wan ekʼel ja bʼa jtyempotiki? Jachukniʼa. Jastalni ja Jesús, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba leʼubʼal smule sok kʼulubʼal yile bʼa mi tojuk. La kiltik jujuntik sjejel. Ja bʼa Estados Unidos bʼa snajtil ja jabʼilik 1930 sok 1940, tʼilani wajtikon jitsan ekʼele ja bʼa matik ay xcholi bʼa skoltajel ja derecho kiʼojtik bʼa stoyjel ja Dyos jach sok libreʼil. Jujuntik ja matik ay xcholi wa sjeʼawe jaman lek bʼa ayni yiʼoje jun pensar mi stojoluk bʼa keʼntik. Ja bʼa Quebec (Canadá), ja Iglesya sok ja kristyanoʼik bʼa komoni stsomo sbʼaje bʼa skontraʼajel ja kaʼteltik. Bʼa jitsan cholumanik lutjiye kechanta yuj xcholjelyabʼ ja tuk sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Ja bʼa Alemania, jitsan keremtik bʼa toj wajye miljiye yuja gobyerno nazi. Sok ja bʼa tsaʼanixta jabʼiliki, jitsan hermanoʼik bʼa Rusia kʼulubʼale kastigar sok lutubʼale yuja wa xyalawe sbʼaja Biblia, jun aʼtel bʼa wa xjomwani sbʼaja matik ay xcholi. Cha yaluneje wa xjomwani sok stimuneje ja Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras bʼa ruso yuja tey ja bʼiʼilal Jyoba.

16. Jastalni wa sjeʼa ja 1 Juan 4:1, ¿jas yuj tʼilan mi oj katikan a-sloʼlayotik ja abʼalik wa xyalawe sbʼaja yatʼjumik ja Jyoba?

¹⁶ ¿Jasa oj skoltaya bʼa mi oja lok awok? Paklay ja jas ekʼeli. Ja sLoʼil bʼa Yaxkʼul ja Jesús yala jujuntik kristyanoʼik oj sleʼe abʼal sok ojni ‹sleʼeyi smul› sbʼaja snebʼumaniki (Mat. 5:11). Spetsanil ja abʼalik jaw tini jakel bʼa Satanás. Ja yeʼn jani wajel skʼujol yajel makunuk ja jkontratiki bʼa oj spuk-e abʼalik sbʼaja matik wa xyajtaytik ja smeranili (Apoc. 12:9, 10). Moka kis ja abʼalik jaw sok nunka moka wakan oj ya ochuka xiwel cha mini aya yopijuk ja skʼuʼajel awiʼoji (kʼuman ja 1 Juan 4:1).

17. ¿Jasa bʼobʼta ekʼ sbʼaje jujuntik kristyano yuja jastik ekʼ bʼajtanto oj chamuk ja Jesús?

¹⁷ Ja akual bʼajtanto oj chamuki ja Jesús chʼaykʼujolaji yuj june ja bʼa 12 sjekabʼanumiki. Sok jaxa juni yala oxe ekʼele mi snaʼa sbʼaj, sok spetsanile yawekani (Mat. 26:14-16, 47, 56, 75). Pe ja it mini cham yabʼi, yujni ja yeʼn yalunejxani oj ekʼuk (Juan 6:64; 13:21, 26, 38; 16:32). Ja yilawe ja it, bʼobʼta jujuntik aji slok yoke sok spensarane: «Ta jani jaw ja jas wa skʼulane ja sjekabʼanumik ja Jesús, mini xkʼana oj kʼotkon june bʼa yeʼnle».

18. ¿Jastik alubʼalkan oj ekʼuk bʼajtanto oj chamuk ja Jesús?

¹⁸ ¿Jas wa xyala ja Biblia? Sigloʼik bʼajtanto oj jakuk ja bʼa Luʼum ja Jesús, ja Jyoba yalunejxani ja bʼa Yabʼal ja Mesías ojni chʼaykʼujolajuk sok 30 sat plata (Zac. 11:12, 13). Ja chʼaykʼujolanumi jani oj kʼot june ja bʼa yamigoʼiki (Sal. 41:9). Ja Zacarías cha stsʼijbʼan: «Yajbʼes ja talnachej sok ja chejiki oj spil sbʼaj» (Zac. 13:7). Ja kristyanoʼik bʼa ayiʼoje skʼuʼajel mini oj yaʼekan skisjel ja Jesús yuj spetsanil ja jastik it. Jaʼuktoma, ja skʼuʼajel yiʼoji ojni tsatsbʼuk ja oj yil kʼota smeranil bʼa yeʼn ja jas alubʼalkan oj ekʼuki.

19. ¿Jasa wa snaʼawe ja kristyanoʼik bʼa ayiʼoje skʼuʼajel?

 ¹⁹ ¿Jach maʼ wan ekʼel ja bʼa jtyempotiki? Jachukniʼa. Jujuntik taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa jel naʼubʼal sbʼaje yaʼunejekan ja smeranili, kʼot yeʼtani apóstataʼik sok sleʼuneje modo bʼa junxta a-skʼuluke ja tuki. Bʼa Internet sok ja bʼa modoʼalik bʼa loʼilanel, spukuneje jastik bʼa mi stojoluk, jastik bʼa lajansok meran sok abʼalik jel kʼixwela sbʼaj bʼa keʼntik. Pe ja kristyanoʼik bʼa ayiʼoje skʼuʼajel mini xyawekan alolajuke. Jaʼuktoma, wani snaʼawe yalunej ja Biblia bʼa ojni ekʼuk ja it (Mat. 24:24; 2 Ped. 2:18-22).

20. ¿Jasa oj skoltaya bʼa mi oja wakan a-sloʼlaya ja matik yaʼunejekan ja smeranili? (2 Timoteo 4:4, 5).

²⁰ ¿Jasa oj skoltaya bʼa mi oja lok awok? Tsats a-ajyuk ja skʼuʼajel awiʼoj yajelyi estudio tikʼan, yajelyi orasyon sok ajyel latsan ja bʼa aʼtel yaʼunejkitik ja Jyoba (kʼuman ja 2 Timoteo 4:4, 5). Ta aya wiʼoj skʼuʼajel, mini junta chʼaykʼujol oj ochuka xiwel yajni oja wabʼ loʼilik mi stojoluk (Is. 28:16). Ja yajtanel wiʼoj bʼa Jyoba, ja bʼa Yabʼali sok ja bʼa wa wermanoʼik kʼuʼuman Dyos, ojni skoltaya bʼa mi oja wakan a-sloʼlaya ja matik yaʼunejekan ja smeranili.

21. ¿Bʼa jas oj jbʼobʼ ajyukotik seguro ama tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano mi skisawe ja rason wa xwa jcholtiki?

²¹ Ja bʼa bʼajtan siglo jitsan sloko yoke sok mi skisawe ja Jesús. Pe cha jitsani ja matik skisawe. Ja bʼa yeʼnle tini chʼikan june ja bʼa Sanedrín sok cha jachni jun kʼole ja bʼa «pagre jumasa» (Hech. 6:7; Mat. 27:57-60; Mar. 15:43). Juntikxtani jastal jaw, ja bʼa jtyempotiki miyonik kristyano stsaʼuneje snochjel ja Jesús. ¿Jas yuj? Yujni wa snaʼawe sbʼaj ja smeranilik bʼa Biblia sok wa syajtaye. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala: «Jitsan slamanil wa x-ajyiyujile ja matik wa syajtaye jawa leyi, sok mini jas wa xlokji yoke» (Sal. 119:165).