JITSAN kristyano wani snaʼawe ja bʼa tyempo najate ja egipcioʼik wani xyawe makunuk ja papiro jastal jun mero syamkʼabʼe bʼa tsʼijbʼanel. Ja griegoʼik sok ja romanoʼik cha wani xya makunuke bʼa stsʼijbʼajel. * Pe tʼusantani ja kristyano wa snaʼawe bʼa mini kechanta wa x-aji makunuk ja papiro ja bʼa tsʼijbʼanel, cha jachni ja bʼa stojbʼesel barkoʼik.

Ayxa mas ja 2.500 jabʼil, ja aluman Isaías stsʼijbʼan jujuntik ja bʼa kristyano teye sakʼan ja «bʼa slujmal ja yok jaʼik bʼa Etiopía» sjekawe «akʼa rasonik jach bʼa mar, bʼa barkoʼik bʼa papiro ja bʼa jaʼiki». Tsaʼan, ja aluman Jeremías yalakan yajni ja medoʼik sok ja persaʼik oj ochuke ja bʼa chonabʼ Babilonia, ojni stsik-e ja «ja barkoʼik bʼa papiro» yiʼoje ja babilonioʼik bʼa jach mi oj eluke ajnel (Is. 18:1, 2; Jer. 51:32).

Yuja Biblia juni libro bʼa ti jakel bʼa Dyos, ja matik wa skʼulane estudiar mini chamxyabʼye yuja leʼumanik poko jastik junuk, staʼuneje pruebaʼik bʼa wani x-aji makunuk ja papiro bʼa stojbʼesel barkoʼik ja bʼa najate (2 Tim. 3:16). La kiltik jujuntik ja pruebaʼik tsʼikan lek ja bʼa stojbʼesel barkoʼik bʼa papiro staʼuneje ja bʼa Egipto.

Jujuntik kʼeʼen ja bʼa egipcioʼik, staʼunejeni pinturaʼik sok dibujoʼik bʼa wa sjeʼa jastal wane stsomjel ja papiro sok ja jastal wa stojbʼese ja barkoʼik. Ja winikeʼi wa skʼutsuwe ja yechik ja papiro sok wa smochowe jach manojo. Tsaʼan tixa wa smochowe lek jitsan manojo. Yuja yechik jach jastal trianguloʼik, yajni jach wa stsomowe ja manojoʼik pitan lek wa xkani sok wa xkuchyuj. Jastalni wa xyala jun juʼun, ja barkoʼik bʼa papiro wani xbʼobʼ kʼotuke bʼa mas ja 17 metro sok ajyelyuj 10 ma 12 snajtil bʼa kada stsʼeʼel (A Companion to Ancient Egypt).

Ja papiro juni yamkʼabʼal ayiʼoj stsʼakol bʼa jelni xyaʼa ja bʼa slajanil kʼinal bʼa yok jaʼ Nilo. Chomajkil, ja barkoʼik bʼa papiro mini jelxta wokoluk bʼa stojbʼesel. Cha jachni yajni ja steʼil kan june ja bʼa yamkʼabʼal bʼa jelxa ajita makunuk bʼa stojbʼesel niwak barkoʼik, lajansok ja yama chayik sok ja mila chanteʼik wanetoni yajel makunuk balsaʼik sok barkoʼik chʼinik bʼa papiro.

Ja barkoʼik bʼa papiro mini yawekan yajel makunuk bʼa jitsan jabʼil. Jastalni wa xyala ja choluman sbʼaja jas ekʼtajani ja griego Plutarco, bʼa ajyini sakʼan ja bʼa bʼajtan sok ja bʼa xchabʼil siglo bʼajtanto yuja jtyempotik, ja kristyanoʼik ja bʼa styempo wanetoni yajel makunuk ja balsaʼik bʼa papiro.