1. ¿Jas junuk jel tʼilan oj jtsatik kibʼanaltik?

 JA BʼA jtyempotiki, spetsanil ja kristyano tʼilani oj stsaʼe jun jasunuk jel tʼilan: ¿oj maʼ skoltaye ja Jyoba, ja niwan Mandaranum bʼa sutanal ja luʼumkʼinali, ma oj ajyuke bʼa sparte ja Satanás, ja mero skontra ja Dyosi? Ja bʼa chabʼ jasunuk it mini xbʼobʼ kaltik ke mi maʼ xbʼobʼ jchʼik jbʼajtiksok. Stajel ja jsakʼaniltik bʼa tolabida tini chʼikan ja bʼa jas oj jtsatik skʼulajeli (Mat. 25:31-33, 46). Ja bʼa «niwan wokoli», ja yaʼtijumik ja Jyoba bʼa oj ajyuke toj ojni ajukyile ja marka bʼa oj kanuke sakʼan (Apoc. 7:14; Ezeq. 9:4, 6). Jaxa kristyanoʼik bʼa oj ajyukyujile ja smarka ja kʼakʼal chani ojni chʼayjuk snajele (Apoc. 14:9-11).

2. a) ¿Jasa wa stsatsankʼujolanotik skʼulajel ja Hebreos 10:35-39? b) ¿Jastal wa skoltayotik ja libro bʼa Apocalipsis?

² (Kʼuman ja Hebreos 10:35-39). Ta ja weʼn tixa aya bʼa sparte ja sGobyerno ja Jyoba, jelni lek ja jas atsaʼata skʼulajeli. Sen ja wego wani xa kʼana oj cha akoltay ja tuk bʼa jach oj cha skʼuluke. Pes yujni ja jastal wa xyala ja libro bʼa Apocalipsis jelni oj skoltaya. Ja libro it wani xcholo kabʼtik jasa oj ekʼ sbʼaje ja matik wa skontraʼane ja Jyoba. Pe cha wani xchiktes ja slekilalik oj ajukyile ja matik wa skoltaye ja sGobyerno. Jelni lek ja oj jpaklaytik ja sjejel it jel tʼilani, yujni ja jaw oj skoltayotik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba. Chomajkil, ojni bʼobʼ katik makunuk ja jas jnebʼunejtiki bʼa stsatsankʼujolajel ja tuk bʼa stsajel skʼulajel ja bʼa stojolili sok mi oj el sganaʼe.

3. ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿Jasa wa smajlaye ja matik wa skoltaye ja sGobyerno ja Dyos? sok ¿jasa oj ekʼ sbʼaje ja matik wa stsaʼawe skoltajel ja kʼakʼal  chan bʼa xchakalanixta ja yelaw wa staʼ tiʼal ja libro bʼa Apocalipsis?

4. ¿Jas kʼole wa xyila ja jekabʼanum Juan teye soka Jesús bʼa satkʼinal?

⁴ Ja jekabʼanum Juan wa xyila bʼa jun nakʼsat chabʼ kʼole kristyanoʼik wa skoltaye ja sGobyerno ja Jyoba sok wa x-aji yile ja sakʼanil bʼa tolabida sok spetsanil ja slekilaliki. Ja bʼajtan kʼoleʼi ayeni 144,000 kristyanoʼik (Apoc. 7:4). Ja yeʼnleʼi tini sbʼaje bʼa luʼum, sok oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa oj yaʼe mandar soka Jesús bʼa jun Gobyerno. Spetsanile oj yaʼekon mandar bʼa luʼum (Apoc. 5:9, 10; 14:3, 4). Ja Juan wa xyila ti tekʼane ekʼ soka Jesús bʼa wits Sion bʼa satkʼinal (Apoc. 14:1).

5. ¿Jasa ojxta ekʼ sbʼaje ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal ja janekʼto wa xkanye bʼa luʼumi?

⁵ Masan bʼa styempo ja jekabʼanumiki sok man jtyempotik, tsaʼubʼale milik kristyanoʼik bʼa oj kʼotuke parte ja bʼa 144,000 (Luc. 12:32; Rom. 8:17). Pe ja Juan wa x-aljiyabʼ ke ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu kechanxta oj ajyuke sakʼan ja bʼa luʼum ja sobra, ma jujuntik ja bʼa kʼole jaw. Bʼajtanto oj kʼeʼuk ja niwan wokoli, ‹ja janekʼ wanto xkan› ja bʼa matik oj wajuke bʼa satkʼinali oj ajukyile ja «seyo», wa xkʼan alxuk, oj kʼulajuke aprobar yuja Jyoba (Apoc. 7:2, 3; 12:17). Anto, bʼa jun tyempo ja bʼa niwan wokoli, ja janekʼto wa xkanyeʼi ojni ijuke bʼa satkʼinal bʼa oj ajyuke soka 144,000 bʼa toj chamye sok tixa aye tiw. Oj yaʼe mandar soka Jesús ja bʼa sGobyerno ja Dyos (Mat. 24:31; Apoc. 5:9, 10).

6, 7. a) ¿Jas kʼole wa xyila ja Juan, sok jasa wa xnaʼatik bʼa yeʼnle? b) ¿Jas yuj tʼilan oj snaʼe ja jas wa xyala ja bʼa kapitulo 7 bʼa Apocalipsis ja matik oj waj bʼa satkʼinal sok ja «niwan nole kristyano»?

⁶ Tsaʼan yajni yila ja kʼole tey bʼa satkʼinali, ja Juan wa xcha yila bʼa «jun niwan nole kristyano». Ja stukil soka 144,000, ja xchabʼil kʼole it mini xbʼobʼ axuk kuenta (Apoc. 7:9, 10). ¿Jasa wa xnaʼatik bʼa yeʼnle? Ja Juan alji yabʼi: «Yeʼnleni ja matik wa xkanye sakʼan ja bʼa niwan wokoli; xchukʼuneje ja snajtil skʼuʼe sok yaʼuneje sakbʼuk soka xchikʼel ja Cheji» (Apoc. 7:14). Tsaʼan yajni kanye sakʼan ja bʼa niwan wokoli, ja «niwan nole kristyano» oj ajyuke sakʼan bʼa luʼum sok oj yabʼye stsamalil jitsan slekilalik (Sal. 37:9-11, 27-29; Prov. 2:21, 22; Apoc. 7:16, 17).

⁷ Anima tsaʼubʼalotik oj wajkotik bʼa satkʼinal ma oj kankotik bʼa luʼum, ¿anke jpetsaniltik tʼilani ti oj kil jbʼajtik ja bʼa «poto» wa xcholo ja kapitulo 7 bʼa Apocalipsis? ¡Jelni oj ajuk yile gusto ja chabʼ kʼole it bʼa yaʼtijumik Dyos! Jelni gusto oj ajyukotik juntiro yuja jtsaʼatik skoltajel ja sGobyerno ja Jyoba. ¿Jas mas wa xyalakabʼtik ja libro bʼa Apocalipsis sbʼaja niwan wokoli? (Mat. 24:21).

8. ¿Jastal oj kʼeʼuk ja niwan wokoli, sok jasa oj skʼuluk tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano?

⁸ Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, ja organizacionik bʼa politika ja bʼa luʼumkʼinal it ojxtani kʼe yixtalaʼuk ja Niwan Babilonia, bʼa tini chʼikan spetsanil ja relijyonik mi meranuk ay ja bʼa luʼumkʼinali (Apoc. 17:16, 17). Sok ja jaw ojni kʼe stulyi ja niwan wokoli. ¿Oj maʼ nikjuke yuja jaw ja jitsan kristyanoʼik bʼa oj stoye ja Jyoba? Mini tʼusan. Jastalni wa xyala ja kapitulo 6 bʼa Apocalipsis, ja bʼa jutsʼin jaw, ja matik mi xyaʼteltaye ja Jyoba tini oj sleʼ skoltajele bʼa politika sok bʼa negosyoʼik ja bʼa luʼumkʼinal it, bʼa wa xya slaj sbʼaj jastal witsik ja bʼa kapitulo it bʼa Biblia. Yuja kristyanoʼik mi ti oj ajyuke bʼa sparte ja  sGobyerno ja Dyos, ja Jyoba ojni yil jastal skontraʼik (Luc. 11:23; Apoc. 6:15-17).

9. ¿Jas yuj ja xchonabʼ ja Jyoba jel oj yawe cham skʼujol ja kristyanoʼik ja bʼa niwan wokoli, sok jas oj ekʼuk?

⁹ Seguro ke ja yaʼtijumik toj ja Jyoba jelni oj yawe och spensar ja kristyanoʼik jaw ja bʼa tyempo jel wokol sok chamkʼujol. Yujni kechan yeʼnle ja kʼole maʼ oj ajyuk ja bʼa luʼum bʼa mi oj yawekan yaʼteltajel ja Jyoba sok cha mini oj skoltaye ja «kʼakʼal chani» (Apoc. 13:14-17). Yuja toj ayeʼi, ja matik wa skontraʼane ja Jyoba ojni tajkuke. Sok yuja it, jun tsome chonabʼik ojni yixtalaʼuk ja xchonabʼil ja Dyos bʼa sutanal ja luʼumi. Ja Biblia wa xyala ja jastal jelxa kistal tajkeleʼi jastalni ja yixtalanel ja Gog bʼa Magog (Ezeq. 38:14-16).

10. Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 19:19-21, ¿jastal oj yabʼ ja Jyoba yajni xkʼe ixtalajuk ja xchonabʼi?

¹⁰ ¿Jastal oj yabʼ ja Jyoba yajni xkʼe ixtalajuk ja xchonabʼi? Yeʼnani mismo wa xyala: «Ojni ka eluk ja jtajkeli» (Ezeq. 38:18, 21-23). Ja kapitulo 19 bʼa Apocalipsis wa xcholo jasa oj ekʼ tsaʼani. Ja Jyoba oj sjek ja Yunin bʼa skoltajel ja xchonabʼi sok xchʼayjel snajel ja skontraʼiki. Sok ja Jesús mini stuchʼil oj ajyuk, ojni mojtajukyuj «ja soldadoʼik bʼa satkʼinali», wa xkʼan alxuk, ja anjelik bʼa toj ayeʼi lajansok ja 144,000 (Apoc. 17:14; 19:11-15). ¿Jastal oj elkʼot ja guerra jaw? Jani oj chʼay snajel spetsanil ja kristyanoʼik sok ja organizaciónik bʼa wa skontraʼane ja Jyoba (kʼuman ja Apocalipsis 19:19-21).

11. ¿Jas junuk mas jel chaʼanyabʼalil ja bʼa libro bʼa Apocalipsis?

¹¹ ¿Jastal oj yabʼye ja snochumanik Kristo bʼa toj aye ja bʼa luʼum yajni xyilawe ke kanye sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja skontraʼik ja Dyosi? ¡Jelni oj gustoʼaxuke juntiro! Sok ama x-abʼxi awanel bʼa gusto ja bʼa satkʼinali yajni xchʼay snajel ja Niwan Babilonia, pe ojtoni ajyuk pilan rason yuja jel gusto oj ajyuke (Apoc. 19:1-3). Sok, jani ja jas mas jel chaʼanyabʼalil ja bʼa libro bʼa Apocalipsis: «ja sboda ja Cheji» (Apoc. 19:6-9).

12. ¿Jas tyempo oj kʼulaxuk ja sboda ja Cheji? (Apocalipsis 21:1, 2).

¹² ¿Jas tyempo oj kʼulaxuk ja boda? Ama spetsanil ja 144,000 tixani oj ajyuke bʼa satkʼinal tʼusan bʼajtanto oj kʼeʼuk ja Armagedón, pe mitoni jaʼuk ja jutsʼin jaw bʼa oj kʼulaxuk ja sboda ja Cheji (kʼuman ja Apocalipsis 21:1, 2). Ja boda ojni kʼulaxuk yajni x-ekʼ ja guerra bʼa Armagedón, yajni spetsanil ja skontraʼik ja Dyos chʼayjita snajele (Sal. 45:3, 4, 13-17).

13. ¿Jas wa stojolan ja sboda ja Chej sbʼaja matik oj skʼul participari?

¹³ ¿Jas wa stojolan ja sboda ja Chej sbʼaja matik oj skʼuluke participari? Bʼa jun boda wani xyiʼaj sbʼaj jun winik sok jun ixuk. Pes ja bʼa boda it bʼa kechanta wa senyaʼan, ja Rey Jesukristo wani xyiʼaj ja «snobia», ja 144,000. Soka jasunuk it jel chaʼanyabʼali, ja Jesús soka 144,000 oj kʼe yaʼe mandar lajan 1000 jabʼil ja bʼa luʼum (Apoc. 20:6).

14, 15. ¿Jasa wa x-aji slaj ja 144,000 ja bʼa Apocalipsis 21? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

¹⁴ Sok jaxa bʼa kapitulo 21 bʼa Apocalipsis wa xya slaj ja 144,000 sok jun tsamal chonabʼ sbʼiʼil «ja Yajkʼachil Jerusalén» (Apoc. 21:2, 9). Ja chonabʼ it «ayiʼoj 12 ton ja skujlayubʼili», sok jaxa tiw tey ja «12 sbʼiʼile ja 12 sjekabʼanumik ja Cheji». Sen ja it jelni cham yila ja Juan. ¿Jas yuj? Yujni yila  ti tsʼijbʼunubʼal ja sbʼiʼil june ja bʼa ton jaw. ¡Juni chaʼan cholal! (Apoc. 21:10-14; Efes. 2:20).

¹⁵ Ja xchonabʼ it mini tʼun jas oj slaje. Sok jaxa niwan bʼeji puro oro, ja 12 spuertaʼili tojbʼesnubʼal sok 12 perlaʼik, ja sbardaʼili sok ja skujlayubʼili tojbʼesnubʼal sok tsamalik ton, sok kujlajelni lek ja jastal bʼisubʼal ja chonabʼi (Apoc. 21:15-21). Pe ja Juan wa xyaʼa sbʼaj kuenta bʼa ayto jas skʼana. ¿Jasunkiluk? Ja yeʼn wa xyala: «Mini jun templo kila ja bʼa chonabʼi, yujni ja stemploʼili jani kʼotel ja Jyoba Dyos, ja Maʼ kechan jel ja yipi, sok cha jachuk ja Cheji. Ja chonabʼi mini tʼilan oj ijlabʼajuk yuja kʼaʼuj sok ja luna, yujni jaʼ wa xyijlabʼan ja slijpelal ja Dyosi sok jaxa skandili jani kʼotel ja Cheji» (Apoc. 21:22, 23). Ja matik kʼotele parte ja bʼa Yajkʼachil Jerusalén ojni bʼobʼ mojxuke ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba (Heb. 7:27; Apoc. 22:3, 4). Jas yuj wa x-alxi ke ja Jyoba soka Jesús jani ja stemplo ja chonabʼi.

16. ¿Jastik slekilal oj yabʼye stsamalil ja kristyano ja bʼa sMandaranel bʼa Mil Jabʼil ja sGobyerno ja Dyosi?

¹⁶ Ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal jelni x-ajiyile gusto spensarajel sbʼaja chonabʼ it. Pe cha tʼilani oj yile ja snochumanik Kristo bʼa ayiʼoje ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa luʼum. Ja bʼa sMandaranel bʼa Mil Jabʼil ja sGobyerno ja Dyosi, ja Yajkʼachil Jerusalén ojni ya koʼyi jitsan slekilal ja luʼumi. Ja Juan wani xyila ja slekilalik jaw jastal «jun yok jaʼ bʼa wa xyaʼa sakʼanil» sok ja bʼa kada slado ja yok jaʼi ay «teʼaltik bʼa wa xyaʼa sakʼanil» sok wa xyaʼa spowilik bʼa wa xmakuni «bʼa yajel tojbʼuk ja chonabʼiki» (Apoc. 22:1, 2). Yibʼanal ja kristyanoʼik sakʼan aye ja bʼa tyempo jaw ojni ajyukyujile ja cholal bʼa yabʼjel stsamalil ja majtanalik jaw. Sok jaxa matik kʼu abʼali takal takal oj chʼayuk ja smule. Mixa oj ajyuk mas chamel, mini syajal sok mini yalel satal bʼa tristeʼil (Apoc. 21:3-5).

17. ¿Machtik oj yabʼye stsamalil ja slekilalik bʼa Gobyerno bʼa Mil Jabʼili? (Apocalipsis 20:11-13).

¹⁷ ¿Machtik oj yabʼye stsamalil ja majtanal it? Bʼajtan, jani ja niwan nole kristyano oj kanuke sakʼan ja bʼa Armagedón sok ja yal untik oj pojkuke ja bʼa yajkʼachil luʼumi. Pe mini kechanuk yeʼnle. Ja bʼa kapitulo 20 bʼa Apocalipsis wa skʼapa ke ja matik  chameleʼi ojni sakʼwuke (kʼuman ja Apocalipsis 20:11-13). ¿Sok machtik oj sakʼwuke ja bʼa luʼumi? Tanto ja matik «toji», wa xkʼan alxuk, ja yaʼtijumik toj ja Jyoba bʼa chamye ja bʼa tyempo najate, sok ja matik «mi tojuk», wa xkʼan alxuk, ja matik mi ajyiyujile ja cholal bʼa snajel sbʼaj ja Jyoba (Hech. 24:15; Juan 5:28, 29). ¿Wan maʼ xkʼan yal ja it ke spetsanil ja kristyano oj sakʼwuke ja bʼa Mandaranel bʼa Mil Jabʼili? Miyuk. Ja matik yuj smaloʼile mi kʼan yaʼteltaye ja Jyoba bʼajtanto oj chamuke mixani oj sakʼwuke. Ajyitayujile ja cholal sok sjeʼawe ke mini sbʼajine oj ajyuke sakʼan ja bʼa tsamal lugari (Mat. 25:46; 2 Tes. 1:9; Apoc. 17:8; 20:15).

18. ¿Jastalxa oj taxuk ja sakʼanile ja kristyanoʼik ja bʼa xchʼakulabʼil ja 1000 jabʼili?

¹⁸ Ja bʼa xchʼakulabʼil ja 1000 jabʼili, spetsanil ja matik oj ajyuke ja bʼa luʼumi ojni kʼotuke toj. Mixani maʼ oj yiʼ wokol yuja mulal ya ekankitik ja Adán (Rom. 5:12). Mini tʼun oj kan senya ja bʼa mulal xchʼika kankitik ja Adán. Wani xbʼobʼ kaltik ke ja bʼa xchʼakulabʼil ja 1000 jabʼili, ja swinkil ja luʼumi ojxa ajyuke sakʼan pes yujni mixa oj ajyukyujile mulal (Apoc. 20:5).

19. ¿Jas yuj jelni tʼilan oj ajyuk jun tsaʼanxta prueba?

¹⁹ Wani xnaʼatik ke ja Jesús, bʼa kʼotni jun winik toj, ajyi toj soka Dyosi ama soka jastik junuk skʼulan ja Satanás bʼa yajel och prueba. Pe ¿oj maʼ skʼuluke junxta spetsanil ja kristyano bʼa toje yajni ja Satanás x-ajiyi ja cholal bʼa oj cha yaʼ ochuke prueba? Kada jujune tʼilani oj yaʼ ja sjakʼjel ja sjobʼjel it yajni xchʼak ja 1000 jabʼili sok yajni ja Satanás cha x-aji el libre ja bʼa chaʼanil kʼeʼeni (Apoc. 20:7). Ja matik oj ajyuke toj ja bʼa tsaʼanxta prueba ojni ajukyile ja sakʼanil bʼa tolabida sok oj yabʼye stsamalil ja meran libreʼil (Rom. 8:21). Pe ja matik x-ochye kontra ojni chʼayjuk snajele bʼa tolabida, jastalni ja Dyablo soka spukujiki (Apoc. 20:8-10).

20. ¿Jastal awabʼ ja weʼn yajni jpaklaytik ja jastik jel chaʼanyabʼal wa xyala oj ekʼuk ja Apocalipsis?

²⁰ ¿Jastal waxa wabʼ ja weʼn ja tʼusan spaklajel it bʼa libro bʼa Apocalipsis? ¿Wan maʼ xyawi gusto yiljel ja bʼa «poto» jastal oj kʼot smeranil ja jastik junuk alubʼalkani? ¿Wan maʼ xyawi gusto oja lok ja tuk bʼa stoyjel ja Dyos ja jastalni wa skʼana? (Apoc. 22:17). Yuja jpaklaytikta ja jastik it jel chaʼanyabʼal ojto ekʼuki, seguro lek ke jelni gusto aytik sok wa xkʼana oj kaltik jastalni ja jekabʼanum Juan: «¡Amén! Laʼ Kajwal Jesús» (Apoc. 22:20).