1, 2. ¿Jas yuj bʼobʼta jujuntik rasonik bʼa Biblia masxani tʼilan wa xkʼot kiltik?

 ELJUL ja skʼakʼujil ja boda. Ja nobioʼali sok ja nobiaʼali jelni lek skʼeljele sok tsamalxta wane smaklajel ja rasonik elel bʼa Biblia wan ajelyile yuja hermano maʼ wan yajel ekʼuk ja loʼili. Ja yeʼnle wanxani snaʼawe sbʼaj lek ja rasonik jaw. Pe ja bʼa kʼakʼu jaw, ja jas smaklayeta masxani ayiʼoj stʼilanil bʼa yeʼnle, pes ojxani kʼe yawe makunuk ja bʼa snupanele.

² Junxtani wa x-ekʼsok ja bʼa yajel kʼiʼuk ja untiki. Bʼobʼta jun nupanum jelni bʼa smakluneje loʼilik bʼa jastal yajel kʼiʼuk ja untiki. Pe yajni wanxa x-ajyi yuntikile, wanxani xtukbʼi. Spetsanil ja rasonik jaw masxani tʼilan bʼa yeʼnle. ¡Juni niwan cholal oj ajyukyujile jastal nantatal! Mini ay duda, yajni wa xtukbʼi ja jsakʼaniltiki, wani xtukbʼi ja jastal wa xkilatik ja rasonik bʼa Biblia ke wa xnaʼatik sbʼaj leki. Ja yuj, ja yaʼtijumotik ja Jyoba wa xkʼumantik ja Biblia sok wa xpensarantik ja bʼa jaw «kada kʼakʼu», jastalni tʼilan skʼulane ja reyik bʼa Israel (Deut. 17:19).

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Nantatalik, ayni awiʼojex june ja bʼa niwan cholalik wa xbʼobʼ ajyukyuj jun snochuman Kristo: skoltajel jawa wuntikilex bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba. Pe mi kechanukta oja wawex ekʼyi impormasyon sbʼaja jDyostiki; tʼilan oja koltayex bʼa oj kʼot syajtaye ja Jyoba sok spetsanil skʼujole. ¿Jastal oj bʼobʼ lajxukawujilex? Ja bʼa artikulo it oj paklaxuk chane rasonik ti elel bʼa Biblia bʼa jel oj skoltayex  (2 Tim. 3:16). Cha ojni ilxuk ja slekilal yilunej jujuntik nantatalik snochumane Kristo yuja wa snochowe ja rasonik bʼa Biblia.

4. ¿Jas rason oj bʼobʼ koltajuk ja nantatalik bʼa sjejelyi ja yuntikile bʼa syajtajel ja Jyoba man bʼa skʼujole? (Santiago 1:5).

⁴ Bʼajtan: leʼawik ja stojelal ja Jyoba. Bʼa skoltajel jawa wuntikilex bʼa oj syajtaye ja Jyoba, tʼilani oj ajyukawujilex biboʼil. Ja yuj, kʼanawikyi ja Jyoba (kʼuman ja Santiago 1:5). Ja Jyoba kechantani yeʼn ja mas lekil akʼa rason. ¿Jas yuj? Yuj jitsan rason. June ja bʼa jaw yujni yeʼn ja tatal bʼa ayiʼoj mas experiencia bʼa sutanal ja sutsatkʼinali (Sal. 36:9). Pilan rason, yujni ja srasonik jel bibo tolabida wa xkatik el slekilal (Is. 48:17).

5. a) Nantatalik, ¿jas koltajelik wa xyawilex ja xchonabʼ ja Jyoba? b) ¿Jasa nebʼa ja bʼa bideo sbʼaja hermanoʼik Amorim sbʼaja yajel kʼiʼuk ja untik?

⁵ Bʼa oja koltayex jawa wuntikilex bʼa oj syajtaye ja Jyoba, ja yeʼn wa xyawilex jitsan waʼelal bʼa Dyos bʼa jani wa xya makunuk ja Yabʼal sok ja xchonabʼ (Mat. 24:45). Jun sjejel, oj bʼobʼa taʼex lekil rasonik ja bʼa xetʼan «Koltajel sbʼaja pamilyaʼik», ke bʼa jitsan jabʼilik axi eluk ja bʼa rebista ¡Despertad! sok ja wego wanxa xtax ja bʼa jw.org. Ja bʼa jsitiotikon bʼa internet cha ojni ataʼex bideoʼik bʼa ayiʼoj entrebistaʼik sok sjejelik bʼa oj skoltayex yajel makunuk ja srasonik ja Jyoba bʼa yajel kʼiʼuk jawa wuntikilexi (Prov. 2:4-6). *

6. ¿Jasa wa xyala jun tatal sbʼaja tojelal wa x-ajiyi soka xcheʼum yuja xchonabʼ ja Jyoba?

⁶ Jitsan nantatalik yaʼuneje tsʼakatal yuj spetsanil ja koltanel akʼubʼalyile yuja Jyoba bʼa jani wa xya makunuk ja xchonabʼi. Jun tatal sbʼiʼil Joseph wa xyala: «Yajel kʼiʼuk ja oxe kuntikiltikon ja bʼa smeranili mini pasiluk. Ja jcheʼum soka keʼn tolabida wa xkʼanatikonyi ja Jyoba bʼa oj skoltayotikon. Sok tikʼanxta wa xtaʼatikon jun artikulo ma jun bideo ja bʼa mero sjutsʼinil wa xmakunikujtikoni. Slejel ja stojelal ja Jyoba jelni skoltunejotikon». Ja Joseph sok ja xcheʼumi yiluneje ke ja artikuloʼik jaw sok ja bideoʼiki  wan skoltajel ja yuntikile bʼa oj kʼot yamigoʼuke ja Jyoba.

7. ¿Jas yuj ja nantatalik tʼilan oj skʼujoluke ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa yajel jun lekil sjejel? (Romanos 2:21).

⁷ Xchabʼil: jeʼawik soka sjejeli. Ja yal untiki wanxta skʼelawe sok ja wa snochowe ja jas wa skʼulan ja snan stateʼi. Ja smeranili mini june maʼ mey smul (Rom. 3:23). Pe ja nantatalik bʼa biboʼe wa skʼujolane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa yajel jun lekil sjejel (kʼuman ja Romanos 2:21). Bʼa jani wan stajel tiʼal sbʼaja yal untiki, jun tatal yala: «Jachuke jastal tenukʼ; wa xchʼak snebʼe ja jastik wa xyilawe». Cha yala: «Yajni xyilawe ke ja jas wa xkʼulantikoni mi slaja sbʼaj soka jas wa xkʼan jetikonyileʼi, ojni yal-e kabʼtikon». Ja yuj, ta wa xkʼanatik ke ja untiki a-syajtaye ja Jyoba, tʼilani tsats oj ajyuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba sok achiknajuk.

8, 9. ¿Jasa nebʼa ja weʼn sbʼaja jas yalawe ja Andrew sok ja Emma?

⁸ Ja nantatalik jel jas wa xbʼobʼ skʼuluke bʼa sjejelyile ja yuntikile bʼa oj syajtaye ja Jyoba. La kiltik ja jas wa xyala ja Andrew, jun kerem bʼa 17 sjabʼil sok yiʼonejxa jaʼ: «Ja jnantati tolabida sjeʼunejeki ke jel tʼilan oj kayi orasyon. Kada akwal, ja jtati wa skʼulan jmok orasyon ama jkʼulanta ja jbʼaj. Ja jtat sok ja jnani tolabida wa xyalawe kabʼtikon: ‹Oj bʼobʼa wawexyi orasyon ja Jyoba chikan janekʼ ekʼele xa kʼanawex›. Ja yuj ja orasyon kʼotelni jun jasunuk jel tʼilan bʼa keʼna. Jelni lek xkabʼ ja wa xkayi orasyon ja Jyoba sok wa xkila jastal jun jTat bʼa wa syajtayon». Nantatalik, tolabida ajuluka kʼujolex ke ja jastal waxa yajtayex ja Jyoba jelni oj bʼobʼ koltajuke jawa wuntikilex.

⁹ Ja wego la kiltik ja jas wa xcholo ja Emma. Yajni ja stati yaʼakan ja pamilya, bʼutʼel jelal yaʼakan ja snani. Ja Emma wa xjul skʼujol: «Bʼa jitsan ekʼele ja jnani mi xyaʼayuj ja takʼini. Pe tolabida wa xyalakabʼtikon ke ja Jyoba wa stalnay ja yaʼtijumik sok wa xyayi ja jas wa xmakuniyuji. Sok yuja jastik wa stsaʼa skʼulajeli wa xkaʼa jbʼaj kuenta ke wani skʼuʼan lek ja jaw. Ja jnani jani wa sjeʼa soka sjejeli». ¿Jasa wa xnebʼatik? Anima ja yajni wan ekʼel sbʼaje wokoli, ja nantatalik wani xbʼobʼ sjeʼe soka sjejeli (Gál. 6:9).

10. ¿Bʼa jastik modo wa xbʼobʼ yawe makunuk ja israʼelenyoʼik bʼa loʼilanel soka yuntikile? (Deuteronomio 6:6, 7).

¹⁰ Yoxil: kʼajyanik loʼilanel soka wa wuntikilexi. Ja Jyoba yalayabʼ ja nantatalik israʼelenyoʼik ke tʼilan oj staʼeyi tiʼal bʼa yeʼna kada kʼakʼu (kʼuman ja Deuteronomio 6:6, 7). Ja bʼa kʼakʼu, ayni yiʼoje jitsan modo bʼa loʼilanelsok ja yuntikile sok sjejelyile bʼa jastal oj syajtaye ja Jyoba. Jun sjejel, ja yal keremtik ojni bʼobʼ ajyukesok jitsan ora ja state bʼa skoltajel stsʼunjel ma stuljel ja sbʼaʼal ja alaji. Jaxa yal akʼixuki ojni bʼobʼ ajyukesok jitsan ora ja snane ja bʼa kʼakʼu bʼa skoltajel soka aʼtelik bʼa naʼitsi, jastal stsʼisjel ma sjalbʼajel. Skʼulajel jastik junuk lajan wani xkoltani bʼa loʼilanelsoke bʼa jitsan jastik junuk tʼilan. Jun sjejel, ojni bʼobʼ spensaraʼuke ja bʼa lekil skʼujol ja Jyoba sok bʼa jastal wa stalnay ja pamilya.

11. ¿Bʼa jas modo yiʼoje ja nantatalik bʼa oj bʼobʼ loʼilanuke soka yuntikile?

¹¹ Ja bʼa jtyempotiki, tukxani lek. Bʼa jitsan país, ja nantatalik sok ja untiki jelxani tʼusan tyempo wa x-ajyiye lajan ja bʼa kʼakʼu, pes teye bʼa aʼtel ma bʼa eskuela. Ja yuj, ja nantatalik tʼilani oj spil-e jas tyempo oj ajyuksoke ja yuntikile sok loʼilanelsoke  ( Efes. 5:15, 16; Filip. 1:10). Bʼa jun modo oj bʼobʼ skʼuluke, jani ja bʼa tsomjelal bʼa pamilya. Jun yal kerem sbʼiʼil Alexander wa xyala: «Ja jtati tolabida wa xchapa bʼa oj ajyukujtikon ja tsomjelal bʼa pamilya sok mini xyaʼakan bʼa ay jas oj sjapkitikon ja tyempo jaw bʼa ajyel lajan. Sok yajni wala chʼaktikon, wanto la kantikon loʼilanel».

12. ¿Jasa tʼilan oj ya tʼabʼan skʼujol ja olomal bʼa pamilya ja yajni wa skʼulan ja stsomjele?

¹² ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluk ja olomal bʼa pamilya bʼa jachuk ja yuntikile oj yabʼye stsamalil ja stsomjele? Jun lekil modo bʼa skʼulajel jani spaklajel lajan ja yajkʼachil juʼun Abʼan stsamalil jawa sakʼanili. Ta apaklayex lajan ja juʼun it bʼobʼta ojni ajyuk lekil loʼilanel. Yuja waxa kʼanawex ke jawa wuntikilex oj yala wabʼyex ja jastal wa xyabʼ aye sok ja jas wa xcham skʼujole, moka wawex makunuk ja tsomjelal bʼa pamilya bʼa yutjele. Sok ta ja yeʼnle yalawe jun jasunuk ke mi syaka sbʼaj soka Biblia, mok tajkaniksoke. Ja jas oja kʼulukexi, awikyi tsʼakatal yuja sjama ja skʼujole sok tsatsankʼujolanik bʼa mok yawekan skʼulajel. Ta jawa wuntikilex yala wabʼyex ja jastal wa xyabʼ aye, masni pasil oja koltayex.

13. ¿Bʼa jas tuk modoʼik ja nantatalik oj bʼobʼ skoltaye ja yuntikile bʼa oj mojxuke soka Jyoba?

¹³ Nantatalik, leʼawik sjutsʼinil ja bʼa kʼakʼu bʼa skoltajel jawa wuntikilex bʼa oj mojxuke soka Jyoba. Mini tʼilan oj kulananik soke bʼa skʼulajel estudiar ja Biblia bʼa xcholjel yabʼye sbʼaja jDyostik jel xyajtani. Jun nanal sbʼiʼil Lisa wa xyala: «Wa xkoltaytikon ja kuntikiltikon bʼa snajel sbʼaj ja Jyoba yajel makunuk ja skʼulbʼeniki. Jun sjejel, yajni wa x-aji tsenuke yuja jas wa skʼulan ja jtsʼitikoni, wa xkatikon julskʼujole ke ja Jyoba gustoni wa x-ajyi sok wa xyabʼ stsamalil ja sakʼanili, jastalni keʼntik».

14. ¿Jas yuj jel tʼilan ke ja nantatalik a-skoltaye ja yuntikile bʼa oj stsaʼ lekil yamigoʼe? (Proverbios 13:20).

¹⁴ Xchanil: koltayik ja wuntikilex bʼa oj ajyuk lekil yamigoʼe. Ja Biblia wa xyala jaman lek ke ojni bʼobʼ yiʼotik skʼulajel bʼa lek ma mi lekuk yuja kamigotiki  (kʼuman ja Proverbios 13:20). Nantatalik, ¿wan maʼ xa naʼawex matik ja yamigoʼe jawa wuntikilexi? ¿Wan maʼ xa naʼawex sbʼaj sok ay maʼ bʼa ajyelex soke? ¿Jas oj bʼobʼa kʼulukex bʼa oj yamigoʼuke ja matik wa syajtaye ja Jyoba? (1 Cor. 15:33). Yajni xa kʼulanex jastik soka wa pamilya, lokowik ja matik yamigoʼe ja Jyoba (Sal. 119:63).

15. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik bʼa oj skoltaye ja yuntikile bʼa oj ajyuk lekil yamigoʼe?

¹⁵ La kiltik jun sjejel. Jun tatal sbʼiʼil Tony wa xcholo ja jas wa skʼulan ja yeʼn sok ja xcheʼum bʼa skoltajel ja yuntikile bʼa oj ajyuk lekil yamigoʼe. «Ja jcheʼum sok ja keʼn jitsanxa jabʼil wa xkʼulantikon bʼa slokjele ja hermanoʼik soka hermanaʼik bʼa tuktukil sjabʼile sok skulturaʼe. Wala waʼtikon sok wa xkabʼtikon stsamalil lajan ja tsomjelal bʼa pamilya. Bʼa keʼntikon juni tsamal modo bʼa snajel sbʼaj ja matik wa syajtaye ja Jyoba sok gustoxta wa xyaʼteltaye. Asta kanel jijluke biajanteʼik ja bʼa jnajtikoni, misioneroʼik sok tuk hermanoʼik. Kilunejtikon ke ja yexperienciaʼe, ja sgustoʼile sok ja janekʼto wa xchʼaka sbʼaje ja hermanoʼik jaw skoltunej ja kuntikiltikon bʼa oj mojxuke mas soka Jyoba». Nantatalik, koltayik jawa wuntikilex ja janekʼ wa xbʼobʼa wujilex bʼa oj ajyuk lekil yamigoʼe.

16. ¿Jasa tʼilan oj yaʼ tʼabʼan skʼujole ja nantatalik ta june ja bʼa skereme yala mixa oj yaʼteltay ja Jyoba?

¹⁶ Ta june ja bʼa wa wuntikilex xyala mixa oj yaʼteltay ja Jyoba, anima yuja janekʼto waxa kʼujolanexi, moka pensaraʼukex ke mi la makuniyex jastal nantatalik. Jpetsaniltik akʼubʼalkitik ja libreʼil bʼa stsajel ta oj kaʼteltaytik ja Jyoba ma miyuk. Ja bʼa jaw tini cha chʼikan jawa wuntikilexi. Ta jawa kerem stsaʼa mixa oj yaʼteltay ja Jyoba, mok chʼayuka wujilex ja smajlajel bʼa oj cha eljul ja kʼakʼu ke oj cha kumxuk. Ajuluka kʼujolex ja loʼil bʼa uninal xchʼaya sbʼaji (Luc. 15:11-19, 22-24). Ja kerem jaw spila sbʼaj ja bʼa lekil bʼeji, pe mas tsaʼan cha kumxi. Pe bʼobʼta oja wal: «Ja jaw kechantani jun loʼil. Ja  jastik jaw mini x-ekʼ ja bʼa jsakʼaniltiki». Ja sjejel bʼa jun kerem sbʼiʼil Elie wa sjeʼa ke ja jaw wani x-ekʼi.

17. ¿Jastal wa stsatsankʼujolana ja loʼil bʼa Elie?

¹⁷ Bʼa jani wan yaljel sbʼaja snantati, ja Elie wa xcholo: «Skʼulane ja janekʼ bʼobʼ yujile bʼa sjejelki oj yajtay ja Jyoba sok ja Yabʼali, ja Biblia. Pe yajni solteroʼonxa mixani xkʼuʼan ja smandare». Ja Elie kʼe yi chabʼ tikʼe sakʼanil sok mixani skisa ja jas wa skʼulane ja snantat bʼa oj koltajuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Yaʼakan ja snaji sok tsaʼan mixa skisa ja jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba. Anima yuja jaw, ayni ekʼele wa xloʼilanisok bʼa Biblia june ja bʼa yamigo. Ja Elie wa xjul skʼujol: «Yajni mas wa xcholo yabʼ bʼa Jyoba ja kamigo, masni wa xpensaran bʼa Yeʼna. Takal takal, ja snajel bʼa smeranil ke tey man bʼa jkʼujoli, sok bʼa jelni skʼujolane ja jnantat bʼa oj yawe ajyukuj, och kʼiʼuk». Yajni ekʼ ja tyempo, ja Elie kumxi ja bʼa smeranili. * ¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa wa wolomex ja janekʼto gustoʼaxiye ja snantat yuja sjeʼaweyi bʼa oj syajtay ja Jyoba man xchʼinil? (2 Tim. 3:14, 15).

18. ¿Jas waxa pensaran sbʼaja nantatalik bʼa wane skʼujolajel sjejelyi ja yuntikile bʼa oj syajtaye ja Jyoba?

¹⁸ Nantatalik, ja Jyoba yaʼunejawilex ja niwan cholal bʼa yajel kʼiʼuk jun yajkʼachil lame kristyano bʼa oj aʼteltajukyuj (Sal. 78:4-6). Wa xnaʼatikon ke mi pasiluk ja wa waʼtelexi sok ja yuj wa xkʼulanextikon felicitar sok spetsanil jkʼujoltikon yuja tsatsala waʼtelexi sok ja janekʼto waxa kʼujolanexi. Moka wawexkan skʼujolajel skoltajel jawa wuntikilex bʼa oj syajtaye ja Jyoba sok sjejelyile man xchʼinile ja jas wa skʼana sok ja srasoniki (Efes. 6:4). Ta akʼulanex, ojni bʼobʼa kʼuʼukex lek ke ja jTatik bʼa satkʼinal bʼa jel xyajtani jelni gusto oj ajyuka mokex.