1, 2. ¿Jasa bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik?

 ¿AYMA bʼa jun ekʼele ajobʼunej abʼaj ta wa sjakʼa ja Jyoba jawa worasyonik? Ta jachuk, mini kechan weʼnuk. Jitsan hermanoʼik yaʼunej sbʼaje ja junxta sjobʼjel jaw, mas ja yajni wan ekʼel sbʼaje wokolik. Bʼobʼta ja keʼntik cha mini jel xkaʼa jbʼajtik kuenta jastal ja Jyoba wa sjakʼa ja korasyontik ta wantik yijel wokol.

² Ja bʼa artikulo it, oj katik juljkʼujoltik jas yuj ojni bʼobʼ ajyukotik seguro ke ja Jyoba wa sjakʼa ja yorasyon ja yaʼtijumik (1 Juan 5:15). Cha oj kiltik jas yuj ay ekʼele lajansok mi x-aji sjakʼjel ja korasyontik sok ja modoʼik jastal wa sjakʼa ja Jyoba.

3. ¿Jas yuj ja Jyoba wa skʼana oj katikyi orasyon?

³ Ja Biblia wa xya ajyukotik seguro ke ja Jyoba jel skʼanawotik sok jel chaʼanyabʼal xyilawotik (Ageo 2:7; 1 Juan 4:10). Ja yuj wa slokowotik oj katikyi orasyon sok la jkʼantikyi a-skoltayotik (1 Ped. 5:6, 7). Wani skʼana oj skoltayotik bʼa oj ajyukotiksok mojan sok bʼa kuchelkujtik spetsanil ja jwokoltik.

4. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja Jyoba wa sjakʼa ja yorasyon ja yaʼtijumik? (Cha kʼela ja dibujo).

⁴ Ja bʼa Biblia, wa xtaʼatik jitsan loʼil bʼa sjakʼayi ja Jyoba ja yorasyon ja yaʼtijumik. Bʼobʼta wa xjul jkʼujoltik ja sjejel bʼa rey David. Snajtil ja bʼa sakʼanil tiroʼanisok jitsan skontra bʼa jel xiwela sbʼaje sok jitsan ekʼele skʼanayi skoltanel ja Jyoba.  Bʼa jun ekʼele spatayi skʼujol: «Ah, Jyoba, maklay ja korasyon; maklay jawa xpata akʼujol bʼa oja koltayon. Soka wa tojili, jakʼaki» (Sal. 143:1). Ja Jyoba sjakʼaniyi sok skoltay (1 Sam. 19:10, 18-20; 2 Sam. 5:17-25). Ja yuj ja David sjipunejni lek skʼujol yajni yala: «Ja Jyoba mojani aysok spetsanil ja matik wa xlejiyuji». Sok jachni junxta wa xbʼobʼ jip lek jkʼujoltik ja keʼntik (Sal. 145:18).

5. ¿Tolabida maʼ sjakʼayi ja Jyoba ja yorasyon ja yaʼtijumik jastal wa smajlaye? Aʼa jun sjejel. (Cha kʼela ja dibujo).

⁵ Bʼobʼta ja Jyoba mi oj sjakʼ ja korasyontik jastal wa xmajlaytik. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj ja jekabʼanum Pablo. Ja yeʼn ajyiyuj ‹jun kʼiʼix ja bʼa sbʼakʼtel›, jun tsatsal wokol, sok oxe ekʼele spatayi skʼujol ja Dyos bʼa oj ajuk elyi. ¿Sjakʼamayi ja Jyoba ja yorasyoni? Sjakʼaniʼa, pe mini jachukuk jastal wa smajlay ja Pablo. Ama mi ya elyi ja swokoli, ja Jyoba yayi ja ipal wa xmakuniyuj bʼa mi oj yakan yaʼteltajel toj lek (2 Cor. 12:7-10).

6. ¿Jas yuj lajansok ay ekʼele ja Jyoba mi sjakʼa ja korasyontik?

⁶ Bʼobʼta ja keʼntik cha oj ajukitik jun sjakʼjel bʼa mi jaʼuk wa xmajlaytik. Pe wani xbʼobʼ ajyukotik seguro ke ja Jyoba wa snaʼa ja jas mas lek bʼa keʼntik. Asta masto oj ekʼxuk «skʼulajel yuj yibʼanal ja jastik junuk wa xkʼanatik ma ja jas wa x-ekʼ bʼa jpensartiki» (Efes. 3:20). Ja yuj ojni bʼobʼ yakitik sjakʼjel bʼa jun jutsʼin ma bʼa jun modo mi x-ekʼ bʼa jpensartik.

7. ¿Jas yuj bʼobʼta tʼilan oj tukbʼestik ja jas wa xkʼanatikyi ja Jyoba? Aʼa jun sjejel.

⁷ Bʼobʼta tʼilani oj tukbʼestik ja jas wa xkʼanatikyi ja Jyoba ja yajni wa xkabʼtik stojol ja jas wa skʼana. La kiltik ja sjejel bʼa hermano Martin Poetzinger. Tʼusan tsaʼan yajni nupani, jekji bʼa jun lugar yiʼoje ja nazi bʼa ajyiyujile presoʼanumik. Ja bʼajtanto skʼanayi ja Jyoba aʼajuk el libre bʼa oj bʼobʼ ajyuksok ja xcheʼum sok oj xchol yajkʼachil ekʼele. Pe ekʼni chabʼ semana sok lajansok ja Jyoba mini oj ya el libre. Ja yuj ja hermano Poetzinger skʼanayi: «Aʼawa pabor, koltayon bʼa oj kil ja jas waxa kʼana oj kʼuluki». Anto kʼe spensaraʼuk ja wokolik wan ekʼel sbʼaje ja hermanoʼik cha ti aye ja bʼa lugar yiʼoje ja nazi. Jitsan bʼa yeʼnle chamkʼujol aye yuja xcheʼume sok bʼa yuntikile. Ja yuj ja hermano Poetzinger yala yabʼ ja Jyoba: «Tsʼakatal yuja yajkʼachil jcholi. Koltayon bʼa oj  tsatsankʼujoluke sok yajel kulan skʼujole ja kermanoʼik». Sok jani jaw ja jas mero skʼulan snajtil ja bʼalune jabʼil ajyi ja bʼa preso.

8. ¿Jasa jel tʼilan oj juljkʼujoltik yajni wa xkatikyi orasyon?

⁸ Tʼilani oj ka juljkʼujoltik ke ja Jyoba ayni jas wa skʼana oj skʼuluk, sok oj ya kʼotuk ja bʼa mero styempoʼil. Ja bʼa jas wa skʼana ti chʼikan ja oj xchʼaysnajel yibʼanal sok bʼa tolabida ja jas wa xya kitik wokol, jastal ja desgrasyaʼik, ja chamelik sok ja chamelal. Ja Jyoba jani oj ya makunuk ja sGobyerno bʼa oj skʼuluk ja jas skʼapuneji (Dan. 2:44; Apoc. 21:3, 4). Pe man xkʼot ja tyempo jaw, wantoni yajelkan aya mandar ja Satanás ja bʼa luʼumkʼinal (Juan 12:31; Apoc. 12:9). b Lekbʼi ja Jyoba stojbʼexa spetsanil ja swokolik ja kristyano, bʼobʼta lajansok lekni ja smandaranel ja Satanás. Ja yuj, ama ojni jmajlaytik oj ya kʼotuk ja Jyoba jujuntik ja jastik skʼapunej, ja jaw mini wa stojolan ke mi skoltayotik. La kiltik jujuntik jastik wa skʼulankitik ja Jyoba.

9. ¿Jastal wa skoltayotik ja Jyoba yajni ay jas oj tsatik skʼulajel? Aʼa jun sjejel.

⁹ Wa xyakitik biboʼil. Ja Jyoba wa skʼapa oj yakitik ja biboʼil wa xmakunikujtik bʼa oj tsatik lek ja jas oj kʼuluktik. Wani xmakunikujtik mas ja sbiboʼil yajni ay jas oj tsatik skʼulajel bʼa oj stukbʼes snajtil ja bʼa jsakʼaniltik, jastal ja oj nupanukotik ma miyuk (Sant. 1:5). La kiltik ja yexperiensya jun hermana soltera sbʼiʼil María. c Ja yeʼn gusto lek wan yaʼteltajel ja Jyoba jastal precursora regular yajni snaʼa sbʼaj jun hermano. Wa xcholo: «Yajni ekʼ ja tyempo kʼot kamigoʼuk jbʼajtikon sok kʼe kiʼ jbʼajtikon gusto. Wa xnaʼa tʼilani oj tsaʼ skʼulajel jun jasunuk. Ja yuj jitsan ekʼele kayi orasyon. Wani xkʼana ja stojelal ja Jyoba, pe wa xnaʼa keʼnani oj tsaʼ skʼulajel». Ja María yabʼ ke jakʼjiyi ja yorasyonik yuja Jyoba sok ajiyi biboʼil. ¿Bʼa jas modo? Ja yeʼn sleʼa impormasyon ja bʼa juʼuntik sok staʼa artikuloʼik wa xyaʼa sjakʼjel ja sjobʼjelik yiʼoj. Chomajkil, ja snani bʼa kʼotel Testigo, ajiniyi lekil rasonik bʼa koltaji spaklajel ja jastal ay xyabʼi. Mas tsaʼan, ja María stsaʼani lek sok biboʼil ja jas skʼulani.

10. Jastalni wa xyala ja Filipenses 4:13, ¿jastal oj skoltay ja Jyoba ja yaʼtijumik? Aʼa jun sjejel. (Cha kʼela ja poto).

¹⁰ Wa xyakitik ja ipal bʼa kuchelkujtik. Jastalni skʼulanyi ja jekabʼanum Pablo, ja Jyoba ojni yakitik ja ipal wa xmakunikujtik bʼa kuchelkujtik ja wokolik (kʼuman ja Filipenses 4:13). La kiltik jastal skoltay jun hermano sbʼiʼil Benjamin. Man  skeremil, ajyinisok ja spamilya jitsan jabʼil bʼa lugarik bʼa repugiadoʼik ja bʼa África. Wa xyala: «Tikʼanxtani wa xkayi orasyon ja Jyoba sok wa xkʼanayi ayaki ja ipal bʼa skʼulajel ja jas lek xyila. Ja yeʼn sjakʼa ja korasyonik bʼa jun modo yaki lamanil, bʼa mi oj xiwkon xcholjel sok yaki ja juʼunik bʼa tsats oj ajyuk ja jastal wa xkila jbʼajsoki». Sok cha yala: «Skʼumajel ja yexperiensyaʼik ja tuk Testigoʼik sok yiljel jastal ja Jyoba skoltay bʼa kuchelyujile stsatsankʼujolanon bʼa mi oj el jgana sok bʼa mi oj kakan ajyel toj».

11, 12. ¿Jastal oj bʼobʼ ya makunuk ja Jyoba ja kermanotik bʼa oj sjakʼ ja korasyontik? (Cha kʼela ja poto).

¹¹ Wa xya makunuk ja kermanotik. Ja akwal bʼajtanto oj yaʼ ja sakʼanil, ja Jesús sjama yibʼanal ja skʼujol bʼa yajelyi orasyon. Spatayi skʼujol ja Jyoba ke mok yakan a-spensaraʼuke ja tuk ke wa xkʼumani sbʼaj kistal sbʼaja yeʼn sok bʼa mok kʼulajuk kastigar yuja jaw. Jaʼuktoma oj skʼuluk ja jaw, ja Jyoba sjeka jun anjel, june ja bʼa yermano bʼa satkʼinal bʼa oj stsatsankʼujoluk (Luc. 22:42, 43). Junxtani, bʼobʼta ja Jyoba oj skoltayotik yajel makunuk jun llamada ma ja yulatanel jel stsatsankʼujolani jun kermanotik. Jpetsaniltik ojni bʼobʼ jletik styempoʼil bʼa yaljel yabʼye «jun lekil yaljel» ja kermanotik (Prov. 12:25).

¹² La kiltik ja yexperiensya jun hermana sbʼiʼil Míriam. Jujuntik semana tsaʼan yajni cham ja statam, stuchʼilni ay ja bʼa snaji sok wa xyabʼ chʼayel ay sok elel sgana. Jelni x-okʼi sok wani skʼana ay maʼ oj skʼumuk. Wa xyala: «Mixani ajyi kip bʼa ay maʼ oj kʼumuk, ja yuj kayi orasyon ja Jyoba. Yajni wanonto yajelyi orasyon sok wanon okʼel, juljbʼaj jun llamada. Juni ansyano, bʼa kʼotel jun lekil kamigo». Ja yeʼn sok ja xcheʼumi yaweyi kulan skʼujol ja Míriam, sok ja yeʼn skʼuʼani lek yeʼnani waj ja Jyoba ja maʼ yaʼakan akʼumajukyuj ja hermano jaw.

13. Ala jun sjejel jastal ja Jyoba oj bʼobʼ ya makunuk kristyanoʼik bʼa mi x-aʼteltajiyuj bʼa oj sjakʼ ja korasyontik.

¹³ Ojni bʼobʼ ya makunuk kristyanoʼik bʼa  mi x-aʼteltajiyuj (Prov. 21:1). Ay ekʼele, ja Jyoba wa sjakʼa ja yorasyon ja yaʼtijumik yajelkan ke kristyanoʼik bʼa mi x-aʼteltajiyuj akoltajuke. Jun sjejel, yaʼakan ke ja rey Artajerjes ayayi permiso ja Nehemías bʼa akumxuk bʼa Jerusalén sok bʼa akoltanuk oj cha tojbʼuk ja chonabʼ (Neh. 2:3-6). Sok ja bʼa jtyempotik, ja Jyoba ojni bʼobʼ ya makunuk ja matik mi Testigoʼuk bʼa oj skoltayotike ja yajni wa xmakunikujtik.

14. ¿Jastal wa stsatsankʼujolana ja yexperiensya ja Soo Hing? (Cha kʼela ja poto).

¹⁴ Jun hermana sbʼiʼil Soo Hing yila jastal ja Jyoba ya makunuk ja loktor yiʼoj bʼa oj koltajuk. Ja skerem, bʼa ayiʼoj jitsan chamel bʼa spensar, ekʼ sbʼaj jun accidente jel xiwela sbʼaj. Anto ja Soo Hing sok ja statami yawekan ja yaʼtele bʼa oj bʼobʼ stalnaye. Yuja it ijijanyile wokolik sbʼaja takʼin. Jelni wokol waji ke ja Soo Hing yala mixa oj kuchyuj mas ja tʼenwanel. Ja yuj sjamayi ja skʼujol ja Jyoba sok skʼanayi akoltajuk. Ja loktori sleʼa modo bʼa oj skoltay, stsʼakatal yuja jaw ajiyile jun koltanel bʼa gobyerno sok jun lugar mas barato bʼa oj ajyuke. Tsaʼan ja Soo Hing yala: «Kilatikon ja skʼabʼ ja Jyoba bʼa spetsanil ja jastik it. Merani lek ja yeʼn ‹wa smaklay ja orasyonik›» (Sal. 65:2).

15. ¿Jasa koltajiyuj jun hermana bʼa yiljel ke ja Jyoba wani sjakʼjel ja yorasyonik?

¹⁵ Ja Jyoba kʼajyelni mi sjakʼa ja korasyontik bʼa jun modo jel chamyiljel. Pe ja sjakʼjel wa xyaʼakitik, jani ja jas mero wa xmakunikujtik bʼa oj ajyukotik toj. Ja yuj tʼilani la ajyukotik altanto bʼa yiljel jastal wa sjakʼakitik ja kala Tatik bʼa satkʼinal. Jun hermana sbʼiʼil Yoko, bʼa yeʼna lajansok mini x-ajiyi sjakʼjel ja yorasyonik. Anto kʼe stsʼijbʼuk spetsanil ja jas wa skʼanayi ja Jyoba. Ekʼ ja tyempo, yayi jun repaso ja jastik stsʼijbʼunej sok yaʼa sbʼaj kuenta ke ja Jyoba sjakʼata tʼusan mi spetsaniluk ja yorasyonik, asta bʼa jujuntik ke mixa xjul skʼujol. Jelni lek bʼa jujuntik ekʼele la jpiltik tyempo spensarajel jastal wan sjakʼjelkitik ja Jyoba ja korasyontik (Sal. 66:19, 20).

16. ¿Jastal wa skoltayotik ja skʼuʼajel yajni wa xkatikyi orasyon? (Hebreos 11:6).

¹⁶ Mini kechanta oj jetik ay kiʼojtik skʼuʼajel ja yajni wa xkatikyi orasyon ja  Jyoba, cha tʼilan oj kʼultik aseptar ja wa sjakʼakitik, ama chikan jastal (kʼuman ja Hebreos 11:6). La kiltik ja sjeljel bʼa Mike sok ja Chrissy, jun nupanum bʼa ajyiyujile ja skʼelsate aʼtel bʼa Betel. Ja Mike wa xyala: «Jitsan ekʼele jekatikon ja solicitud sok tikʼanxta katikonyi orasyon ja Jyoba sbʼaja it, pe mini lokjitikon». Ja Mike sok ja Chrissy mini yawekan sjipjel skʼujole ke ja Jyoba wani snaʼa bʼa jasa mas oj koltanuke. Mini yawekan skʼulajel ja janekʼ bʼobʼyujile: aʼtijiye jastal precursor regular ja bʼa wa xkʼanxi mas koltanel ja bʼa xcholjel sok koltaniye ja bʼa aʼtelik bʼa yajel kʼeʼuk naʼitsik. Ja wego wane aʼtel jastal biajante. Ja Mike wa xcholo: «Ja Jyoba mini tolabida yaʼunej sjakʼjel ja korasyontikon jastal wa xmajlaytikon, pe naka yaʼunejni sjakʼjel, sok skʼulunejni bʼa modoʼik mas lek bʼa mi bʼa jpensaraʼunejtikon».

17, 18. Jastalni wa xyala ja Salmo 86:6, 7, ¿bʼa jasa seguro aytik?

¹⁷ (Kʼuman ja Salmo 86:6, 7). Ja David ajyi lek seguro ke ja Jyoba wani smaklay sok wa sjakʼa ja yorasyonik. Jachni junxta wa xbʼobʼ ajyan seguro ja weʼn. Ja sjejelik jpaklunejtik ja bʼa artikulo it wa sjeʼakitik ke ja Jyoba ojni bʼobʼ yakitik ja biboʼil sok ja ipal wa xmakunikujtik bʼa kuchelkujtik. Cha kilunejtik ke ojni bʼobʼ ya makunuk ja kermanotik asta ja kristyano mi x-aʼteltajiyuj bʼa oj skoltayotike.

¹⁸ Ama ja Jyoba mi tolabida wa sjakʼa ja korasyontik jastal wa xmajlaytik, pe wani xnaʼatik ojni sjakʼe. Ojni yakitik ja jas mero wa xmakunikujtik sok ojni skʼuluk ja bʼa mero styempoʼil oj makunukujtik. Ja yuj mok katikan yajelyi orasyon sok la jkʼuʼuktik ke ojni smaklayotik, la ajyukotik seguro ke ja Jyoba ojni stalnayotik ja bʼa jtyempotik sok bʼa ojni yayi «ja jasa wa skʼana spetsanil ja jastik sakʼani» ja bʼa yajkʼachil luʼum (Sal. 145:16).