1. ¿Jasa wa slokowotik skʼulajel ja Jyoba? (Cha kʼela ja potoʼik).

 ¿MAʼ OJ kʼantikyi skoltanel yajni wa xkʼana oj ajuk kulan jkʼujoltik sok tojelal? Ja sjakʼjeli wani xnaʼatik lek: jani oj bʼobʼ katikyi orasyon ja Jyoba. Pes yeʼnani wa slokowotik skʼulajel. Sok wa xnaʼatik wani skʼana tikʼan oj loʼilanukotiksok yujni wa xyalkabʼtik: «Tikʼanxta awikyi orasyon» (1 Tes. 5:17). Ojni bʼobʼ jip lek jkʼujoltik yajni wa xkatikyi orasyon sok skʼanjelyi a-stojotik bʼa spetsanil ja jas wa stsaʼatiki (Prov. 3:5, 6). Sok yuja Jyoba jel jaman skʼujol, wani xyaʼakan oj katikyi orasyon bʼa chʼikan janekʼ ekʼele; mini ay jun stikʼanil.

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ja orasyon juni majtanal jel chaʼanyabʼal xkilatik. Ama jachuk, yuja jel latsanotik, ay ekʼele mi pasil spiljel tyempo bʼa loʼilanelsok ja Jyoba. Sok bʼobʼta wani xpensarantik tʼilan oj katik tojbʼuk mas. Pe tini ay kiʼojtik ja koltanel wa xyaʼa ja Biblia. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik ja sjejel bʼa Jesús sok oj nebʼtik bʼa spiljel tyempo yajelyi orasyon. Cha oj kiltik ojni bʼobʼ katik tojbʼuk mas ja korasyontik ta wa xkʼulantik joʼe jasunuk jel tʼilan.

3. ¿Jasa wa snaʼa ja Jesús?

³ Ja Jesús wani snaʼa ke ja orasyoni jel tʼilan bʼa Jyoba. Bʼajtanto lek oj jakuk ja bʼa Luʼum, yila jastal ja stat sjakʼayi ja yorasyon ja yaʼtijumik. Jun sjejel, tini ajyisok yajni sjakʼayi ja yorasyon ja Ana, ja David, ja Elías sok tuk  mas (1 Sam. 1:10, 11, 20; 1 Rey. 19:4-6; Sal. 32:5). Jakʼayuj ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumanik ke ayaweyi orasyon tikʼan sok a-sjip lek skʼujole (Mat. 7:7-11).

4. ¿Jasa lekil sjejel yakankitik ja Jesús?

⁴ Ja Jesús yayi jun lekil sjejel ja snebʼumanik. Snajtil ja bʼa yaʼtel tikʼani yayi orasyon. Tʼilani spila tyempo yajelyi orasyon yujni jel latsan ajyi sok joybʼanubʼalyuj kristyanoʼik (Mar. 6:31, 45, 46). Sajto wa xkʼeʼi bʼa ajyel stuchʼil sok loʼilanelsok ja sTati (Mar. 1:35). Bʼa jun ekʼele yayi orasyon snajtil akwal bʼajtanto oj stsaʼ skʼulajel jun jasunuk jel tʼilan (Luc. 6:12, 13). Sok bʼajtanto oj chamuk, tikʼanxta yayi orasyon ja Jyoba, pes wa snaʼa jaxani xchʼakulabʼil mas wokol bʼa skʼulajel yibʼanal ja yaʼtel bʼa Luʼum (Mat. 26:39, 42, 44).

5. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Jesús?

⁵ Ja sjejel bʼa Jesús wa sjeʼakitik ama jelni latsan aytik, tʼilani oj piltik tyempo yajelyi orasyon ja Jyoba. Jastalni ja Jesús, bʼobʼta ojni jpiltik tyempo jun sjutsʼinil bʼa yajelyi orasyon: bʼobʼta oj kʼekotik tʼusan mas saj ja bʼa saʼan sakbʼel ma mas tardexa oj jijlukotik ja bʼa akwal. Jachuk oj jetikyi ja Jyoba janekʼto chaʼanyabʼal wa xkilatik ja majtanal it. Jun hermana sbʼiʼil Lynne wa xjul skʼujol ja jastal jel yaʼa tsʼakatal yajni snebʼa ke ojni bʼobʼ loʼilanuksok ja Jyoba bʼa orasyon. Ja yeʼn wa xcholo: «Yajni jnebʼa ke ja Jyoba tini ay bʼa oj smaklayon bʼa chikan jas jutsʼinil, kʼeni kil jastal jun lekil kamigo sok ka ajyuk ja jkʼel sat bʼa oj ka tojbʼuk mas ja korasyonik». Seguro jitsan jach wa xkabʼtik. Ja wego la kiltik joʼe jasunuk jel tʼilan oj kʼuluktik ja bʼa korasyontik.

6. Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 4:10, 11, ¿jasa wa sbʼajin ja Jyoba?

⁶ La jtoytik ja Jyoba. Bʼa jun nakʼsat jel chamyiljel, ja jekabʼanum Juan yila ja 24 ansyano wane yajelyi stoyjel ja Jyoba ja bʼa satkʼinal. Ja yeʼnle waneni stoyjel ja Dyos sok wa snaʼawe yeʼnani wa sbʼajin oj ajuk ‹niwanbʼuk sok oj ajukyi stoyjelal› (kʼuman ja Apocalipsis 4:10, 11). Ja anjelik cha ayni yiʼoje jitsan rason bʼa  stoyjel ja Jyoba. Ja yeʼnle tini ayesok bʼa satkʼinal sok wani snaʼawe sbʼaj lek. Wani xyilawe ja modoʼalik yiʼoj ja bʼa jas wa skʼulan, sok wa xnikjiye oj yaweyi stoyjel yajni wa xyilawe jastal wa skʼulan (Job 38:4-7).

7. ¿Bʼa jastik modo wa xtoyotik ja Jyoba ja bʼa korasyontik?

⁷ Ja keʼntik cha tʼilani oj toytik ja Jyoba yajni wala loʼilanitiksok. Wani xkʼulantik yajni wa xkalatik yabʼ ja jas wa xkiʼajtik gusto bʼa yeʼn sok jas yuj jel chaʼanyabʼal wa xkilatik. Yajni wa xkʼumantik sok wa xkʼulantik estudiar ja Biblia, la jkʼujoluktik yiljel ja smodoʼik ja Jyoba bʼa jel chaʼanyabʼal kilatik (Job 37:23; Rom. 11:33). Tsaʼan la kaltikyabʼ jastal kabʼtik yajni jpensarantikta ja bʼa smodoʼik. Cha ojni bʼobʼ jtoytik ja Jyoba yajni wa skoltayotik ma wa skoltay ja tuk hermanoʼik. Ja yeʼn altanto ay tolabida bʼa keʼntik sok wa stalnayotik (1 Sam. 1:27; 2:1, 2).

8. ¿Bʼa jastik oj bʼobʼ katikyi tsʼakatal ja Jyoba? (1 Tesalonicenses 5:18).

⁸ La katikyi tsʼakatal ja Jyoba. Ja bʼa korasyontik ojni bʼobʼ katikyi tsʼakatal bʼa jitsan jastik (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:18). La katikyi tsʼakatal bʼa yibʼanal ja jas lek kiʼojtik. Yujni spetsanil ja lekil majtanalik tini wa xjak bʼa yeʼna (Sant. 1:17). Jun sjejel, ojni bʼobʼ kaltikyabʼ janekʼto wa xkatikyi tsʼakatal yuja tsamal jluʼumtik, ja tsamal kʼulbʼenik, ja jsakʼaniltik, ja jpamilyatik, ja kamigotik sok ja smajlajel kiʼojtik. Sok cha wani xkʼanatik oj katikyi tsʼakatal yuja yaʼunejkan oj kamigoʼuktik.

9. ¿Jas yuj mini pasil yajel tsʼakatal?

⁹ ¿Jastik rason kiʼojtik yuja oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba? Bʼobʼta mini pasil snajel ja jaw yujni ayotik bʼa jun luʼumkʼinal mi xyaʼawe tsʼakatal. Ja kristyanoʼik jani wa xwaj skʼujole ja jas wa skʼanawe sok mi xyaʼawe tsʼakatal ja jas ayxa yiʼoje. Ta jnochotik ja modoʼal jaw, ja korasyontiki kechantani oj kʼot jastal jun najat lista bʼa jel jas oj kʼantik. Bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik ja jaw, tʼilani mok katikan yajel tsʼakatal sok skʼujolajel bʼa yajelyi tsʼakatal ja Jyoba bʼa spetsanil ja jas wa xyakitik (Luc. 6:45).

10. ¿Jastal koltaji jun hermana ja yajel tsʼakatal? (Cha kʼela ja poto).

¹⁰ Yajel tsʼakatal wa skoltayotik bʼa kuchelkujtik ja wokolik. La jpaklaytik ja sjejel bʼa jun hermana sbʼiʼil Kyung-sook, wa xtax ja bʼa La Atalaya bʼa 15 bʼa enero bʼa 2015. Aljiyabʼ ke ayiʼoj cáncer bʼa spulmon sok jelxa ipaxita. Ja yeʼn yala: «Yajni jnaʼa ke maloxa ayon jelni wokol waj bʼa keʼna. Kabʼ chʼaytakuj yibʼanal sok jel xiwyon». ¿Jasa koltajiyuj bʼa kuchelyuj? Ja yeʼn xcholo ke kada akwal, bʼajtanto oj waj wayuk, wa xkʼe bʼa yolom snaj bʼa loʼilanelsok ja Jyoba sok bʼa yajelyi tsʼakatal tsats lek bʼa joʼe jasunuk lek  ekʼ sbʼaj ja bʼa kʼakʼu. Ja jaw wa x-ajiyi lamanil sok wa xnikji bʼa yaljel yabʼ ja Jyoba janekʼto wa syajtay. Yeʼnani mismo yila jastal ja Jyoba wa skoltay ja yaʼtijumik ja bʼa ekʼeleʼik jel wokol sok snaʼa ke ja bʼa sakʼanil masni ay jitsan slekilalik ke yuj wokolik. Jastalni ja Kyung-sook, ayni kiʼojtik jitsan rason bʼa yajelyi tsʼakatal ja Jyoba, asta yajni wan ekʼel jbʼajtik jun prueba. Yajelyi tsʼakatal ja Jyoba oj skoltayotik bʼa kuchelkujtik sok ajyelkujtik lamanil.

11. ¿Jas yuj wani skʼana mi oj xiwuke ja snebʼumanik ja Jesús?

¹¹ La jkʼantikyi ja Jyoba mok xiwkotik ja bʼa xcholjel. Tʼusan bʼajtanto oj kumxuk bʼa satkʼinal ja Jesús, ya julyi skʼujol ja snebʼumanik ke tʼilani oj xchol-e bʼa yeʼn «ja bʼa Jerusalén, bʼa yibʼanal ja Judea sok ja Samaria, sok bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Hech. 1:8; Luc. 24:46-48). Tʼusan tsaʼan, ja olomalik bʼa relijyon syamawe ja Pedro sok ja Juan, sok yiʼaje och bʼa stiʼ sat ja Sanedrín. Ajiyile mandar ke ayawekan xcholjel sok aljiyabʼye oj kʼulajuke kastigar (Hech. 4:18, 21). ¿Jastal yabʼye ja chabʼ nebʼumanik it?

12. Jastalni wa xyala ja Hechos 4:29, 31, ¿jasa skʼulane ja nebʼumanik?

¹² Ama aljiyabʼye oj kʼulajuke kastigar, ja Pedro sok ja Juan yalawe: «Ta sbʼej ja bʼa stiʼ sat ja Dyos skʼuʼajela wilex ja weʼnlex sok mi jaʼuk ja Dyosi, kʼulanik jusgar weʼnlex. Pe ja keʼntikon mi xbʼobʼ katikonkan yaljel ja bʼa jastik kilunejtikon sok kabʼunejtikoni» (Hech. 4:19, 20). Yajni ja olomalik bʼa relijyon judío ya wajuke libre, ja chawane nebʼumanik stsomo sbʼaje soka tuk nebʼumanik. Yaweyi orasyon lajan ja Jyoba bʼa akoltajuke mok yawekan skʼulajel ja jas wa skʼana. Yalawe: «Aʼa tʼabʼana kʼujol ja jastal wa xyawe xiwkotikon sok aʼakan jawa mosoʼiki mok yaʼekan yaljel jawa wabʼal sok mini tʼun xiwel». Ja Jyoba sjakʼa ja orasyon it bʼa yawe el man skʼujole (kʼuman ja Hechos 4:29, 31).

13. ¿Jasa wa xnebʼatik ja sjejel bʼa Jin-hyuk?

¹³ Ojni bʼobʼ jnochtik ja sjejel ja bʼa nebʼumanik jaw sok mi oj katikan xcholjel ama ja matik ay xchol stimawotik. Jani jaw ja jas skʼulan ja Jin-hyuk, jun hermano tey bʼa preso yuja mi x-och soldado. Ja tiw, ajiyi xchol bʼa skʼulajel atender jujuntik presoʼanumik stuchʼil aye. Kechanta ajiyi permiso oj loʼilanuksoke ja bʼa jastik wa xmakuniyujile. Sok timji bʼa oj stayile tiʼal bʼa Biblia. Pe skʼanayi ja Jyoba bʼa mi oj xiwuk sok biboʼil jastal oj loʼilanuk bʼa oj bʼobʼ xchol bʼa chikan jas ekʼele oj bʼobʼuk (Hech. 5:29). Ja yeʼn wa xcholo: «Ja Jyoba sjakʼaki ja korasyonik, sok skoltayon bʼa mi oj xiwkon sok yaki ja biboʼil wa xmakunikuji. Kʼe ka estudioʼik bʼa Biblia bʼa joʼe minuto ja bʼa spuertaʼil ja presoʼik. Sok ja bʼa akwali wa stsʼijbʼan kartaʼik bʼa jachuk oj kayile ja presoʼanumik ja x-el ja kʼakʼu». Jastalni ja Jin-hyuk, wani xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba ojni skoltayotik skʼulajel ja kaʼteltik sok oj bʼobʼ jkʼantikyi mok xiwkotik sok ayakitik biboʼil.

14. ¿Jas oj skoltaya bʼa kuchelawuj ja wokolik? (Salmo 37:3, 5).

¹⁴ La jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa kuchelkujtik ja wokolik. Jitsan bʼa keʼntik wantik yijel wokol yuj chamel june maʼ jel xkʼanatik, ja wa x-iji jpatiktik ma ja chamelik, ja jastal ay xkabʼtik ma ja pamilyaʼik. Sok ja chamelik wa spuku  sbʼaj sok ja guerraʼik, yaʼunejni ipaxuk ja wokolik jaw. Ja yuj, jamayi jawa kʼujol ja Jyoba. Alayabʼ ja jas wan ekʼelabʼaji jastalni oja walyabʼ jun lekila wamigo. Ojni bʼobʼ ajyan seguro ke ja Jyoba ayni jas oj skʼuluk bʼa oj skoltaya (kʼuman ja Salmo 37:3, 5).

15. ¿Jastal wa skoltayotik ja orasyon bʼa kuchelkujtik ja jwokoltik? Aʼa jun sjejel.

¹⁵ Ja mi oj katikan yajelyi orasyon wani skoltayotik bʼa kuchelkujtik ja jwokoltik (Rom. 12:12). Ja Jyoba wani snaʼa spetsanil ja jas wa x-ekʼ sbʼaj ja yaʼtijumik sok «wa smaklay ja matik wa skʼanaweyi skoltajeleʼi» (Sal. 145:18, 19). Jun precursora bʼa 29 sjabʼil sbʼiʼil Kristie bʼobʼni yil ke jel meran ja jaw. Junta chʼaykʼujol kʼe yamjuk tsatsal chamelik. Yuja jaw, jelni aji el sgana. Tʼusan tsaʼan, ja snani aljiyabʼ ayxa yiʼoj jun chamel bʼa mixa ay yajnal. Ja Kristie wa xcholo: «Tikʼanxta jkʼanayi ja Jyoba ja ipal wa xmakunikuj bʼa kada kʼakʼu. Jleʼa modo skʼulajel jastik bʼa Dyos: mini xkakan wajel ja reunionik sok skʼulajel estudiar jach jtuchʼil». Ja yeʼn cha wa xyala: «Ja orasyoni skoltayon ja bʼa ekʼeleʼik mas wokoli. Snajel ke ja Jyoba tini ay jmok jelni yaki kulan jkʼujol. Ama mi wego tojbʼiyon, ja Jyoba sjakʼaki ja korasyoniki, pes yaki ja lamanil». Nunka mok chʼay jkʼujoltik ke «ja Jyoba wani snaʼa yajel el libre bʼa pruebaʼik ja matik wa xiwyeyuji» (2 Ped. 2:9).

16. ¿Jas yuj wani xkʼanatik ja skoltanel ja Jyoba bʼa kuchelkujtik ja prebaʼik?

¹⁶ La jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa kuchelkujtik ja prebaʼik. Yuja mulanumotik, tʼilani tikʼanxta oj kʼuluktiksok luchar ja preba bʼa skʼulajel ja jas mi lekuk. Sok ja Satanás wani skʼulajel ja janekʼ wan bʼobʼelyuj bʼa mas tsats oj kʼotuk ja lucha jaw. Jun sjejel, wani sleʼa modo sjomjel ja jastal wa xpensarantik yajel makunuk ja yajel ekʼ gusto jastik bʼa  kux. Soka tikʼe yajel ekʼ gustoʼil jaw, ja bʼa jpensartik wani xbʼutʼ jastik bʼa kux, ke mixa sak wa xya ajyukotik bʼa stiʼ sat ja Jyoba sok bʼa ojni bʼobʼ yiʼotik och bʼa oj kokotik jun chaʼan mulal (Mar. 7:21-23; Sant. 1:14, 15).

17. Yajni katiktayi orasyon, ¿jasa mas tʼilan oj kʼuluktik bʼa kuchelkujtik ja prebaʼik? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁷ Mini xbʼobʼ jkʼultiksok luchar jtuchʼiltik ja prebaʼik; wani xkʼanatik ke a-skoltayotik ja Jyoba. Ja Jesús staʼa tiʼal ja it yajni spatayi skʼujol ja stat ja bʼa orasyon sjeʼakan: «Mok wa kokotikon luʼum yajni x-aji ochkotikon probari sok aʼelkotikon libre sbʼaja Maʼ jel malo» (Mat. 6:13). Ja Jyoba wa skʼana oj skoltayotik, pe tʼilani oj kʼantikyi. Pe mini malanta yajelyi orasyon. Tʼilani oj kaʼ bʼa jpartetik sok mi oj kʼumuktik sok smaklajel pensarik mi stojoluk jel naʼubʼal sbʼaj ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás (Sal. 97:10). Bʼa stalnajel ja jpensartik sok yajel ajyuk jastik bʼa lek, tʼilani oj kʼumuktik sok skʼulajel estudiar ja Biblia, wajel ja bʼa reunionik sok elel xcholjel. Ja Jyoba wa skʼapa mini oj yakan oj ekʼ jbʼajtik mas prebaʼik bʼa mixa oj kuchkujtik (1Cor. 10:12, 13).

18. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik jpetsaniltik?

¹⁸ Bʼa oj ajyukotik toj ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it jel wokol, tʼilani mok katikan yajelyi orasyon. Ja Jyoba wani skʼana oj ‹jamtikyi yibʼanal ja jkʼujoltik› (Sal. 62:8). Ja yuj, kada kʼakʼu pila tyempo yajelyi orasyon yajel el man bʼa wa kʼujol. Ayi stoyjel sok ayi tsʼakatal bʼa spetsanil ja jas wa skʼulan. Kʼanayi a-skoltaya bʼa mok xiwan xcholjel, a-skoltaya bʼa kuchelawuj ja wokolik sok bʼa kuchelawuj chikan jas preba oj ajukawi. Moka wakan mini jasa sok mini machʼa bʼa oj stima yajelyi orasyon ja Jyoba. Pe ¿jastal wa sjakʼa ja korasyontik? Ja bʼa artikulo ti jakum oj staʼ tiʼal ja jasunuk it jel tʼilan.