1. ¿Jastal wa xcholo ja Biblia sbʼaja meran kʼanwanel?

 JA Biblia wa xchiktes ja meran kʼanwanel sok ja yaljelik it: «Ja snililel kʼotelni jun kʼakʼ bʼa wanxta ajlel, ja snililel kʼakʼ bʼa Jah. Mini jitsan jaʼ oj bʼobʼ stup ja kʼanwaneli, cha mini ja yok jaʼ oj bʼobʼ yikoʼe» (Cant. 8:6, 7). b ¡Jelni tsamal xchiktes! Ja yaljelik it wa sjeʼa ke ja kʼanwanel bʼa jun tatamal sok jun cheʼumal mini jas oj bʼobʼ sjom sok ojni bʼobʼ ajyuk bʼa tolabida.

2. ¿Jasa tʼilan oj skʼuluk jun nupanum bʼa mi oj tupuk ja kʼanwanel yiʼoje?

² Ja tatamal sok ja cheʼumal tʼilani oj skʼujoluke ta wa skʼanawe oj albʼuk bʼa tolabida ja kʼanwanel yiʼoje. La jpensaraʼuktik bʼa jun kʼakʼ, bʼa mi oj tupuk tʼilani oj axuk och siʼil, ta mi jas xkʼulaxi ojni tupuk ja kʼakʼi. Junxtani wa x-ekʼ soka kʼanwanel yiʼoj ja tatamal sok ja cheʼumal: tʼilani oj talnaxuk bʼa mi oj chebʼuk. Pe ayni ekʼele ja wokolik yuja takʼin, ja chamelik sok ja swokolil bʼa yajel kʼiʼuk ja untik oj kʼe stup ja snililel ja kʼanwanel. Ta ja weʼn nupanela, ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa mi oj tupuk «ja snililel kʼakʼ bʼa Jah»? Ja bʼa artikulo it oj kiltik oxe jasunuk oj skoltaya bʼa oj ajyuk tsats sok gusto jawa nupanel. c

3. ¿Jas yuj jelni tʼilan ke ja nupanumik oj kʼot yamigoʼuke ja Jyoba bʼa mi oj chebʼuk ja kʼanwanel yiʼoje? (Eclesiastés 4:12; cha kʼela ja poto).

³ Bʼa mi oj chebʼuk «ja snililel kʼakʼ bʼa Jah», ja cheʼumal sok ja tatamal tʼilani oj skʼujoluke bʼa oj kʼotuke lekil yamigo  ja Jyoba. ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Ta xchawanile chaʼanyabʼal wa xyilawe ja jastal wa xtaxyesok ja Jyoba puestoni oj ajyuke sok spetsanil skʼujole oj snoche ja srasoniki. Jachuk oj kuchyujile chikan jas wokol oj bʼobʼ stʼaspuke bʼa oj ya chebʼuk ja kʼanwanel yiʼoje (kʼuman ja Eclesiastés 4:12). Chomajkil, ja matik yamigoʼe ja Jyoba wani skʼujolane bʼa oj kʼotuke jastal ja yeʼn sok wa snochowe ja modoʼalik yiʼoj. Jun sjejel, lekni smodoʼe, ay spasensyaʼe sok wa snaʼawe yajel perdon (Efes. 4:32-5:1). ¿Jastal mi oj ajyuk kʼanwanel bʼa jun nupanel jastal jaw? Jun hermana sbʼiʼil Lena bʼa ayxa yiʼoj mas ja 25 jabʼil nupanel wa xyala: «¡Jelni pasil skʼanjel sok skisjel june maʼ lek wa xtax soka Dyos!».

4. ¿Jas yuj ja Jyoba ja stsaʼa ja José sok ja María bʼa oj kʼotuke snantat ja Mesías?

⁴ La kiltik jun sjejel bʼa Biblia. Bʼa yibʼanal ja yintil ja David, ja Jyoba jani stsaʼa ja José sok ja María bʼa oj kʼotuke snantat ja Mesías. ¿Jas yuj yeʼn tsajiye? Yujni xchawanile kʼotele lekil yamigoʼik ja Jyoba sok wani snaʼa ke tolabida oj ajuk bʼajtan bʼej ja bʼa snupanele. ¿Jas wa xbʼobʼ snebʼe ja matik nupanele sbʼaja José sok ja María?

5. ¿Jastal oj bʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa José ja tatamalik?

⁵ Ja José tolabida snocho ja tojelal ajiyi yuja Jyoba, sok ja jaw koltaji bʼa kʼot jun lekil tatamal. Bʼa oxe ekʼele, ja Dyos yayi tojelalik bʼa ti chʼikansok ja spamilya sok ja José wegoxtani snocho anima mi pasiluk (Mat. 1:20, 24; 2:13-15, 19-21). Stsʼakatal yuja skʼuʼanyi ja Jyoba, ja José bʼobʼni stalnay ja María. Seguro ke yuja jaw ja María masni kʼot skʼan sok kʼot skise. Ja weʼnlex tatamalik ojni cha bʼobʼa kʼulukex jastal ja José slejel rasonik ja bʼa Biblia bʼa oj skoltayex stalnajel jawa pamilyaʼex. d Yajni wa xwa makunukex ja it anima wa skʼana ay jas oja tukbʼesex, wani xa jeʼawex waxa yajtayex jawa cheʼumex. Ja slekilali, jawa nupanelex masni tsats oj ajyuk. Jun hermana bʼa Vanuatu bʼa ayxa yiʼoj mas ja 20 jabʼil nupanel wa xyala: «Yajni wa xkila ke ja jtatam tolabida wa sleʼa ja stojelal ja Jyoba sok wa snocho, masni wa xkisa. Wa skoltayon bʼa mas segura oj ajyukon sok sjipjel jkʼujol ja jas wa stsaʼa».

6. ¿Jas wa xbʼobʼ snebʼe ja cheʼumalik sbʼaja sjejel bʼa María?

⁶ Ja María juni yamiga ja Jyoba. Ja jastal wa xyila sbʼajsoki sok ja skʼuʼajel yiʼoj mini jaʼuk yuja José. Ja yeʼn wani snaʼa sbʼaj lek ja Yabʼal ja Dyos. Chomajkil, wani spila tyempo bʼa spensarajel (Luc. 2:19, 51). Yuja María lekni wa  xtax soka Dyos kʼotni jun lekil cheʼumal. Jitsan hermanaʼik ja bʼa jtyempotik wa skʼujolane bʼa snochjel ja María. La kiltik ja sjejel bʼa Émiko. Ja yeʼn wa xcholo: «Yajni solteraʼonto ayni kiʼoj jun orario bʼa wa xpaklay jach jtuchʼil. Pe yajni nupaniyon, ja jtatami yeʼnxani wa xyayi ja orasyon sok yeʼn wa xcholin yiljel ja jastal wa xkila jbʼajtikonsok ja Dyos ja bʼa pamilya. Kaʼa jbʼaj kuenta ke ja skʼuʼajel kiʼoj jani yuja jas wa skʼulan ja jtatami. Wa xnaʼa tʼilani keʼn oj kʼujoluk. Keʼnani jchol yajel tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajsok ja Jyoba. Ja yuj ja wego wanxa xpila tyempo ajyel jtuchʼil, yajelyi orasyon ja Jyoba, skʼumajel ja Yabʼal sok spensarajel» (Gál. 6:5). Cheʼumalik, ta waxa kʼujolanex bʼa yajel tsatsbʼuk ja jastal waxa wilabʼajex soka Jyoba, masni ay sbʼej oj syajtayex sok oj stoyex jawa tatamexi (Prov. 31:30).

7. ¿Jas wa xbʼobʼ snebʼe ja nupanumik ja sjejel bʼa María sok ja José?

⁷ Ja José sok ja María cha aʼtijiye lajan bʼa tsats oj ajyuk ja jastal wa xtaxyesok ja Jyoba. Ja yeʼnle wani snaʼawe jel tʼilan yajelyi stoyjel ja Jyoba jach bʼa pamilya (Luc. 2:22-24, 41; 4:16). Bʼobʼta ay ekʼele mi pasiluk, mas ja yajni jitsanbʼi ja spamilyaʼe. Pe lajxiniyujile. ¡Juni lekil sjejel sbʼaja nupanumik! Ta ja weʼnlex aya wuntikilex, bʼobʼta juni wokol wajel ja bʼa reunionik sok spiljel tyempo sbʼaja tsomjelal bʼa pamilya. Chomajkil, spiljel tyempo bʼa skʼulajel estudiar sok yajelyi orasyon lajan bʼobʼta mastoni wokol. Pe ajuluka kʼujolex ta waxa toyowex lajan ja Jyoba, ojni tsatsbʼuk ja jastal waxa wilabʼajexsoki sok masni kʼubʼan oja wabʼ ayex. Ja yuj aʼawik bʼajtan bʼej ja stoyjel ja Jyoba.

8. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke bʼa oj yawe el slekilal ja tsomjelal bʼa pamilya jun nupanum bʼa ayiʼoje wokolik?

⁸ ¿Jas oj bʼobʼa kʼulukex ta aya wiʼojex wokol ja bʼa wa nupanelex? Bʼobʼta ja tsomjelal bʼa pamilya mini jel spayawex. Ta jach wan ekʼelabʼajex, ¿jas mi xkʼe apaklayex jun jasunuk bʼa kom, bʼa tsamal sok bʼa lek xa wilawex? Jani it ja jas bʼajtan oj bʼobʼa kʼulukex bʼa yajel tsatsbʼuk jawa nupanelex sok bʼa stsatsankʼujolajel abʼajex skʼulajel jastik bʼa Dyos jach lajan.

9. ¿Jas yuj jel tʼilan oj yawe ekʼ tyempo lajan ja tatamal sok ja cheʼumal?

⁹ Ja matik nupanel mini oj chebʼuk ja kʼanwanel yiʼoje ta wa spilawe tyempo ajyel lajan. Ja it ojni koltajuke bʼa oj ajyuke mas kʼelan jakan ja bʼa jas wa spensarane sok ja jastal ay xyabʼye (Gén. 2:24). La kiltik ja jas kʼot snaʼe ja Lilia sok ja Ruslán tsaʼan yajni nupaniye, bʼa ayxa mas ja 15 jabʼil. Ja yeʼn wa xcholo: «Kilatikon ke mini jel oj bʼobʼ katikon ekʼ tyempo lajan jastalni wa xpensarantikon ajyi. Jelni latsan aytikonsok ja aʼtel, ja aʼtelik bʼa naʼits..., sok tsaʼan ajyi kuntikiltikon. Kabʼtikon stojol ke ta mi xpilatikon tyempo ajyel lajan ojni bʼobʼ jpil jbʼajtikon».

10. ¿Jastal oj bʼobʼ yawe makunuk ja jas wa xyala ja Efesios 5:15, 16 ja matik nupanelexa?

¹⁰ Bʼa yajel ekʼ tyempo lajan, bʼobʼta tʼilani ja tatamal sok ja cheʼumal oj xchap-e lek (kʼuman ja Efesios 5:15, 16). Jun hermano bʼa Nigeria sbʼiʼil Uzondu wa xyala: «Yajni wa xkʼulan ja korario wani xchʼika ja tyempo oj ka ekʼsok ja jcheʼumi. Bʼa keʼna jelni chaʼanyabʼal ja tyempo jaw» (Filip. 1:10). La kiltik ja sjejel bʼa Anastasia, ja  xcheʼum jun biajante ja bʼa Moldavia. Ja yeʼn wa xcholo jastal wa xya makunuk lek ja tyempo: «Wa xkʼulan ja jastik junuk yajni ja jtatami wan skʼulajel ja cholalik yiʼoji. Jachuk ojni bʼobʼ katikon ekʼ tyempo lajan». Pe ¿jaxa ta jel wokol xa taʼawex yajel ekʼ tyempo lajan?

11. ¿Jastik aʼtel lajan skʼulane ja Áquila sok ja Priscila?

¹¹ Ja matik nupanelxa jelni jas oj bʼobʼ snebʼe ja sjejel bʼa Áquila sok ja Priscila, jun nupanum jel kʼanubʼale ja bʼa bʼajtan siglo (Rom. 16:3, 4). Anima ja Biblia mi xcholo jastik ja bʼa snupanele, pe wani xyala ke lajan aʼtijiye, lajan xcholowe, sok lajan skoltaye ja tuk (Hech. 18:2, 3, 24-26). Ja yuj kada wa staʼa tiʼal ja Biblia ja bʼa Áquila sok ja Priscila, lajani aye.

12. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja matik nupanele bʼa yajel ekʼ mas tyempo lajan? (Cha kʼela ja poto).

¹² ¿Jastal oj bʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa Áquila sok ja Priscila ja matik nupanele? Pensaranik ja bʼa aʼtel waxa kʼulanex kada jujune. ¿Oj maʼ bʼobʼa kʼulukex lajan jujuntik ja bʼa aʼtel jaw? Jun sjejel, ja Áquila sok ja Priscila lajani xcholowe. ¿Kʼajyel maʼ jach waxa kʼulanex? Ja Áquila sok ja Priscila lajan aʼtijiye. Meran, bʼobʼta ja weʼn sok jawa tatam ma jawa cheʼum mi junukxta jawa waʼtelex. Pe ¿jas mixa kʼulanex lajan jujuntik aʼtel ja bʼa naʼits? (Ecl. 4:9). Ta waxa koltabʼajex, ojni awabʼyex lajan wanex aʼtel sok masni oj bʼobʼ loʼilananik. Ja Robert sok ja Linda ayxa mas ja 50 jabʼil nupanele. Ja yeʼn wa xcholo: «Ja smeranili mini jel kiʼojtikon tyempo. Pe yajni wanon sukʼjel ja platoʼik sok ja jcheʼum yeʼn wan stakesjel ma ti wanon aʼtel bʼa jardín sok ja yeʼn wa xjak skoltayon, jelni la gustoʼaxiyon. Skʼulajel jastik junuk lajan wa xya ajyukotikon mojan sok wani xkʼi ja kʼanwanel kiʼojtikoni».

13. ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke ja tatamal sok ja cheʼumal ta meran wa skʼana oj ajyuke tsoman?

¹³ Mok chʼayuka kʼujolex ja it: ajyel lajan mini junukxta soka ajyel tsoman. Jun hermana nupanel bʼa Brasil wa xyala: «Yuja jel ja jastik wa xkʼulantikon jelni pasil spensarajel ke yuja lajan aytikon bʼa jun naʼits wantikonxa yajel ekʼ tyempo lajan, pe kilunej ke ja ajyel lajan mini malanukta ja jaw, aytoni jas mas wa skʼana oj kʼuluk sbʼaja jtatam». Cha ila ja jas skʼuluneje ja Bruno sok ja xcheʼum Tays, bʼa ajyel altanto bʼa kada jujune. Ja yeʼn wa xcholo: «Bʼa yabʼjel stsamalil ja ajyel lajan wa xnolotikon ja celulari».

14. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja nupanum yajni mi xyiʼaje gusto yajel ekʼ tyempo lajan?

¹⁴ Pe ¿jaxa ta mixa wiʼajex gusto yajel ekʼ tyempo lajan? Bʼobʼta tuktukil ja jas waxa wiʼajex gusto ma ay ekʼele wa  xwa kʼeʼuka koraja bʼajex. ¿Jas oj bʼobʼa kʼulukex ta jach wan ekʼelabʼajex? Pensaranik ja bʼa kʼakʼ jtaʼatik tiʼal ja bʼajtanto. Yajni wa stsanxi jeltoni chʼin; kechantoni jun yal sniʼ kʼakʼ. Bʼa oj niwanbʼuk sok oj ajluk lek, tʼilani takal takal oj chʼikxukyi mas niwak siʼ. Junxta jastal jaw, leʼawik modo yajel ekʼ tyempo jutsʼin kada kʼakʼu, leʼawik jun jasunuk bʼa oja wiʼex gusto achawanilex sok bʼa mi oj yawilex wokol (Sant. 3:18). Ta kʼeyexsok jastik bʼa chʼin ojni kʼe ajyuk ja snililel kʼakʼ bʼa kʼanwanela wiʼojex.

15. ¿Jas yuj jel tʼilan ja kiswanel ja bʼa nupanel?

¹⁵ Ja kiswanel jelni tʼilan ja bʼa nupanel. Jachni jastal ja oxígeno bʼa mi xya tupuk ja kʼakʼi. Ta meyuk ja oxígeno, ja kʼakʼi wego wa xtupi. Cha jachni junxta, ta mey kiswanel ja bʼa nupanel, bʼa tʼusan tyempo ja kʼanwanel wego oj chebʼuk, pe ta ja tatamal sok ja cheʼumal wa skisa sbʼaje mini oj tupuk ja snililel kʼakʼ bʼa kʼanwanel. Pe ajuluka kʼujol mini weʼnta oja wabʼ wala kiswani jani ayabʼ jawa nup ke waxa kisa. Ja Penny sok ja Aret ayxa mas ja 25 jabʼil nupanele. Ja Penny wa xyala: «Yuja jchawaniltikon wa xkisa jbʼajtikon, ja bʼa jnatikon ayni kʼanwanel. Wa xkalatikon jaman lek ja jas wa xpensarantikon sok ja jastal wa xkabʼ aytikon yujni wa xnaʼatikon ke jel chaʼanyabʼal ja jas wa xpensarantikon». ¿Sok jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa oj yabʼ waxa kisa jawa tatam ma jawa cheʼum? La kiltik ja jasa skʼulane ja Abrahán sok ja Sara.

16. ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼe ja tatamalik ja bʼa sjejel bʼa Abrahán? (1 Pedro 3:7; cha kʼela ja poto).

¹⁶ Ja Abrahán skisani ja Sara. Smaklay ja jas wa spensaran sok yaʼa tʼabʼan skʼujol ja jastal ay xyabʼi. Bʼa jun ekʼele bʼa jel chamkʼujol ay ja Sara, yalani yabʼ ja Abrahán sok asta yeʼn ya smuluk. Pe ja yeʼn mini tajki sok mini yala yabʼ yaljelik bʼa oj syajbʼes. Wani snaʼa sbʼaj lek, sok wa snaʼa ke ja Sara wani skisa ja xchol yiʼoj sok wa xkoltaji ja bʼa jastik wa stsaʼa. Ja jas skʼulan jani smaklay sok sleʼa modo stojbʼesjel ja wokoli (Gén. 16:5, 6). ¿Jasa wa xnebʼatik? Ja tatamal yeʼnani yiʼoj ja cholal bʼa tsajel jastik junuk ja bʼa pamilya (1 Cor. 11:3). Pe yuja wa syajtay ja xcheʼum tʼilani oj ya tʼabʼan skʼujol ja jas wa spensarani sok mas ja yajni ti chʼikan ja yeʼn (1 Cor. 13:4, 5). Cha bʼobʼta ayni ekʼele jawa cheʼum estresada ay sok wa skʼana oj loʼilanuk. ¿Wan maʼ xa kisa sok waxa maklay lek? (Kʼuman ja 1 Pedro 3:7). Ja Angela sok ja Dimitri ayxa mojan 30 jabʼil nupanele. Ja Angela wa xcholo jasa wa skʼulan ja statam bʼa oj sjeʼ ke wa xkisji: «Ja Dimitri tolabida wa smaklayon ja yajni mi lek wa xwajkuj ja  bʼa kʼakʼu ma kechan wa xkʼana oj loʼilanukon. Jel spasensya jmok asta ja yajni tajkel ayon ma chʼinaj ayon».

17. ¿Jas wa xbʼobʼ snebʼe ja cheʼumalik ja bʼa sjejel bʼa Sara? (1 Pedro 3:5, 6).

¹⁷ Ja Sara sjeʼa wa skisa ja Abrahán yujni wa skoltay ja jas wa stsaʼa (Gén. 12:5). Bʼa jun ekʼele, ja Abrahán skʼana oj sjeyi jaman skʼujol jujuntik winik bʼa mi wanuk smajlajel. Ja yuj skʼanayi ja Sara oj skʼuluk jitsan panik ama latsan aysok pilan jastik Gén. 18:6). Ja Sara wegoxta skʼulan sok skoltay ja jas stsaʼa ja Abrahán. Cheʼumalik, ojni bʼobʼa nochex ja Sara sok skoltajel ja jas wa stsaʼa jawa tatamex. Ta waxa kʼulanex, masni tsats oj ajyuk jawa nupanelex (kʼuman ja 1 Pedro 3:5, 6). Ja Dimitri, ja it tax tiʼal ja bʼa pilan parrapo, wa xcholo ja jas wa skʼulan ja xcheʼum bʼa oj sjeʼ ke wa xkisji: «Wa xnaʼa ke yajni ay jas oj tsaʼ, ojni skoltayon ja jcheʼumi, asta ja yajni mi akuerdo ayukotikon. Yajni mi lek wa x-elkʼot ja jastik, ja yeʼn mini wa xya jmuluk. ¡Jelni xkaʼa tsʼakatal yuja jachuk ja Angela!». ¡Jelni pasil skʼanjel june maʼ wa skisawa!

18. ¿Jasa slekilal oj ilxuk ta waxa kʼujolanex bʼa mi oj tupuk ja kʼanwanela wiʼojex?

¹⁸ Ja Satanás wa skʼana oj stup ja snililel kʼakʼ yiʼoje ja nupanumik kʼuʼumanik Dyos. Wa snaʼa ke ta ja cheʼumal ma ja tatamal mixa skʼana sbʼaje, bʼobʼta ojni cha spil sbʼajesok ja Jyoba. ¡Pe mini ay jun jasunuk oj bʼobʼ stup ja meran kʼanwanel! Ja yuj ja kʼanwanela wiʼojex akʼotuk jastalni wa xcholo ja bʼa El Cantar de los Cantares. Aʼawik bʼajtan bʼej ja Jyoba ja bʼa wa nupanelex, pilawik tyempo ajyel lajan sok jeʼawik waxa kisabʼajex yajel tʼabʼana kʼujolex ja jastal waxa wabʼ ayex sok ja jastik wa xmakuni awujilex. Ta jach akʼulanex, jawa nupanelex ojni yayi stoyjel ja Jyoba, bʼa tini wa xjak ja meran kʼanwanel, sok ja kʼanwanela wiʼojex ojni kʼot jastal jun kʼakʼ bʼa talnubʼal lek: ojni ajyuk yip bʼa tolabida.