1, 2. ¿Jasa tʼilan stsaʼawe skʼulajel ja judíoʼik ti ajyiye bʼa Babilonia? (Esdras 1:2-4).

 ¡YAʼATANI permiso ja reyi! Ja judíoʼik bʼa ayxa junuk 70 jabʼil ikʼubʼale och ja bʼa Babilonia ojxa bʼobʼ eluke sok oj kumxuke ja bʼa sluʼume bʼa Israel (kʼuman ja Esdras 1:2-4). Kechantani ja Jyoba oj bʼobʼyuj skʼulajel jastal jaw. ¿Jas yuj? Yujni ja babilonioʼik mi xyawe el libre ja matik presoʼayuji (Is. 14:4, 17). Pe ja Babilonia chʼayji snajel sok ja yajkʼachil gobyerno yala ke ja judíoʼik ojxa bʼobʼ yawekan ja país. Ja yuj spetsanil ja judíoʼik, mas sbʼaja olomalik bʼa pamilya tʼilani oj stsaʼe jun jasunuk: elel ja bʼa Babilonia ma ti oj kanuke tiw. Pe bʼa jujuntik bʼobʼta mi pasil wajyujile stsajel ja it. La kiltik jas yuj.

² Jujuntik awelexani bʼa skʼulajel ja najat bʼejyel jaw sok bʼa jel wokoli. Sok yuja tʼusan mi spetsaniluk ja judíoʼik tixa pojkele bʼa Babilonia, jaʼitani ja lugar wa snaʼawe sbʼaji. Bʼa yeʼnle, ja Israel jani ja sluʼume ja maʼ ekʼpaxtayujile. Sok lajansok jujuntik judío kʼeyetani rikoʼil ja bʼa Babilonia. Ja yuj, bʼobʼta mini pasil wajyujile yajelkan ja lekil snaje ma ja snegosyoʼe sok oj cha ajyuke bʼa jun luʼum mi snaʼawe sbʼaj.

3. ¿Jastik slekilal oj yil-e ja judíoʼik ja oj kumxuke bʼa Israel?

³ Sbʼaja tojik judíoʼik, ja slekilalik oj yil-e ja oj kumxuke bʼa Israel mastoni ekʼxel yuj chikan jas oj xchʼak sbʼaje skʼulajel. Ja slekilal mas niwan oj yil-e jani ti chʼikansok ja stoyjel wa xyaweyi ja Dyos. Ja bʼa Babilonia ayni mas ja 50 templo bʼa kʼulubʼal dyosik, pe mini ay jun stemplo ja Jyoba. Yuja mey jun altar sok jun sacerdote bʼa wa xbʼobʼ skʼap majtanalik, ja israʼelenyoʼik mini oj bʼobʼ  skʼape majtanalik jastalni kujlajel ja bʼa Ley bʼa Moisés. Chomajkil, masni jel jitsan ja matik wa xyaweyi stoyjel kʼulubʼal dyosik ke yuja matik wa skisawe ja Jyoba sok ja jastik yaʼunej kujlajuk. Ja yuj, jitsan judíoʼik bʼa wa xiwyeyuj ja Dyos jelni skʼana oj kumxuke ja bʼa sluʼume sok yajel kujlajuk ja meran stoyjel ja Dyos.

4. ¿Jasa skʼapayi ja Jyoba ja judíoʼik?

⁴ Elel bʼa Babilonia sok kʼotel bʼa Israel ojni yiʼ junuk chane ixaw sok mini pasiluk. Pe ja Jyoba skʼapayile oj xchap ja bʼej bʼa mi jas oj timjukeyuj. Ja Isaías stsʼijbʼan: «¡Chapawik ja sbʼej ja Jyoba! Kʼulanik sbʼaja jDyostik jun tojil bʼej ja bʼa desierto. [...] Tʼilan oj bʼutʼxuk ja luʼum bʼa jel skʼejnal sok slajel ja luʼum bʼa jel sbʼujanal» (Is. 40:3, 4). Pensaran ja it. Sbʼaja judíoʼik masni pasil oj wajuke bʼa jun tojil bʼej ke yuja oj wajuke bʼa jun bʼej bʼa oj kʼeʼuke, oj koʼuke sok bʼa oj ekʼ skʼuts-e bʼa slomanil kʼinal. Cha masni wego sok lek.

5. ¿Jas wa sbʼiʼilan ja bʼej kechanta wa senyaʼan wa x-el bʼa Babilonia sok wa xkʼot bʼa Israel?

⁵ Jitsan bʼej ayni jun sbʼiʼil, bʼa tuk kechanta jun número. Pe ¿jaxa bʼej kechanta wa senyaʼan staʼa tiʼal ja Isaías? Cha ayni jun sbʼiʼil. Ja Biblia wa xyala: «Oj ajyuk jun bʼej ja tiw, jaʼi, jun bʼej wa sbʼiʼilan Bʼej bʼa ajyel Sak. Ja maʼ kuxi mi oj ekʼuk ja tiw» (Is. 35:8). ¿Jas wa stojolan ja yaljelik it sbʼaja israʼelenyoʼik? ¿Sok jaxa bʼa keʼntik?

6. ¿Jas yuj alji ke sak ja bʼej it?

⁶ Ja «Bʼej bʼa ajyel Sak». ¿Anke juni bʼiʼilal jel tsamal bʼa jun bʼej? ¿Jas yuj alji ke sak ja bʼej it? Yujni ja bʼa Israel, mini x-ajikan oj ajyuk june maʼ kux, wa xkʼan alxuk, mini jun judío bʼa stsaʼunej yijel jun kuxil sakʼanil, bʼa wa xyaʼteltay kʼulubʼal dyosik, ma bʼa wa skʼulan tuk chaʼanik mulal. Ja judíoʼik matik oj kumxuke tʼilani oj kʼotuke «jun chonabʼ sak» sbʼaja sDyose (Deut. 7:6). ¿Wan maʼ stojolan ke jel lek wane taxel ja matik oj eluke ja bʼa Babilonia? Miniʼa. Tʼilani ay jas oj stukbʼese bʼa oj yawe gustoʼaxuk ja Jyoba.

7. ¿Jasa tʼilan oj stukbʼese jujuntik judío? Aʼa jun sjejel.

⁷ Jastalni tax tiʼal ja bʼajtanto, tʼusan mi spetsaniluk ja judíoʼik tixani pojkele bʼa Babilonia, sok jitsan lajansok yiʼajetani ja jastal wa spensarane sok ja jastik yaʼunej kujlajuk ja babilonioʼik. Jitsan tyempo tsaʼan, yajni ja bʼajtan kʼole judíoʼik kumxiyeta ja bʼa Israel, ja Esdras kʼot snaʼ ke jujuntik bʼa yeʼnle nupaniyetasok ixuke bʼa tuk chonabʼik (Éx. 34:15, 16; Esdras 9:1, 2). Ekʼ tʼusan ja tyempo, ja mandaranum Nehemías jelni chamyabʼ yajni yila ke ja yuntikil ja judíoʼik jaw mini snaʼawe kʼumal hebreo (Deut. 6:6, 7; Neh. 13:23, 24). ¿Jastalxa oj snebʼ-e syajtajel sok stoyjel ja Jyoba ta mini tʼun xyabʼye stojol ja bʼa mero kʼumal tsʼijbʼaxi ja Yabʼal ja Dyos? (Esd. 10:3, 44). Ja yuj ja judíoʼik tʼilani jel jas oj stukbʼese, pe masni pasil oj skʼuluke ja ti oj ajyuke bʼa Israel bʼa ti wan kujlajel takal takal ja meran stoyjel ja Dyos (Neh. 8:8, 9).

8. ¿Jasa ti chʼikan bʼa keʼntik ja «Bʼej bʼa ajyel Sak»? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

⁸ Bʼobʼta jujuntik oj spensaraʼuke: «Ja jas ekʼ sbʼaj ja judíoʼik jaw jelni chamyabʼjel. Pe ja bʼa jtyempotik, ¿ayma jas ti chʼikan bʼa keʼntik?». Ayniʼa. Yujni ja bʼaytiki wani xbʼobʼ slaj teytik ja bʼa «Bʼej bʼa  ajyel Sak». Ja bʼa jtyempotik, ja bʼej it wani xyaʼakan oj katikyi stoyjel ja Jyoba ja bʼa xchonabʼ. Chomajkil ja bʼa tyempo jakum, ojni yakan bʼa oj kabʼtik stsamalil ja slekilalik oj yijan ja sGobyerno. Ja yuj, tanto ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinal sok ja «pilan chejik» tʼilani ti oj ajyukotik tiw (Juan 10:16). b Man 1919, miyonik kristyano, winike, ixuke sok yal untik elele ja bʼa Niwan Babilonia, bʼa jani spetsanil ja relijyonik mi meranuk ja bʼa luʼumkʼinal sok kʼeta ajyuke ja bʼa bʼej it kechanta wa senyaʼan. Seguro kʼotelani june bʼa yeʼnle. Anima ja bʼej it jamji ayxa junuk 100 jabʼil, pe kʼeni chapjuk bʼa jitsanxa jabʼil.

9. Jastalni wa xyala ja Isaías 57:14, ¿jastal chapji ja «Bʼej bʼa ajyel Sak»?

⁹ Sbʼaja judíoʼik kumxiye ja bʼa Babilonia, ja Jyoba skʼulani sbʼaj asegurar bʼa mok jas timjuke ja bʼa bʼeji (kʼuman ja Isaías 57:14). ¿Junxta maʼ skʼulansok ja «Bʼej bʼa ajyel Sak» ja bʼa jtyempotik? Junxtaniʼa. Jitsan jabʼil bʼajtanxa lek ja bʼa 1919, ja Jyoba kʼe ya makunuk winike puesto ajyiye bʼa xchapjel ja bʼeji (cha kʼela ja Isaías 40:3). Skʼulaneni «aʼtelik» bʼa Dyos ja bʼa bʼeji bʼa jachuk mas tsaʼan ja matik ayiʼoje jun lekil skʼujole ojni bʼobʼ eluke ja bʼa Niwan Babilonia sok oj ochuke ja bʼa xchonabʼ ja Dyos bʼa kujlajita ja meran stoyjeli. La kiltik jujuntik aʼtel skʼulane bʼa xchapjel ja bʼeji.

10, 11. ¿Jasa lajxi skʼulajel yuja kʼulaji imprimir sok ja sutjel yiʼaj ja Biblia? (Cha kʼela ja dibujo).

¹⁰ Kʼulubʼal imprimir. Snalan och ja bʼa jabʼil 1450, ja Biblia kʼulubʼalni kopyar jach sok jkʼabʼtik. Ja aʼtel it jelni xyiʼaj tyempo, sok ja yuj jelto tʼusan ja kopyaʼik sok jel karo. Pe yajni aji makunuk jun makina bʼa skʼulajel imprimir, maxani bʼobʼ el jitsan kopya ja Biblia sok bʼa pasil spukjel.

¹¹ Ja sutjel yiʼoj. Bʼa jitsan tyempo, ja Biblia kechanta ajyi bʼa latín, jun kʼumal kechanta wa xyabʼ stojol ja kristyanoʼik bʼa ayiʼoje mas estudio. Pe stsʼakatal yuja jel kʼulaji imprimir, winike bʼa wa xiwye yuja Dyos skʼujolane bʼa sutjel ja Biblia ja bʼa kʼumal wa xkʼumaniye ja kristyano. Jachuk ja matik wa skʼumane ja Yabʼal ja Dyos, ojxa bʼobʼ yawe slaj ja jas wa xjejiyile ja bʼa iglesyaʼik sok ja jas wa sjeʼa ja Biblia.

12, 13. Aʼa jun sjejel bʼa wa sjeʼa jastal kʼot chiknajuk jujuntik jastik bʼa relijyon mi meranuk ja bʼa siglo 19.

¹² Koltanelik bʼa skʼulajel estudiar ja Biblia. Ajyini kristyanoʼik bʼa spaklaye jaʼankʼujol ja Biblia sok jelni jas nebʼawe yajni skʼumane. Cha sjeʼaweyi ja tuki, sok yuja jaw jelni tajki ja olomalik bʼa relijyon. Jun sjejel, ja bʼa siglo 19 jitsan winike bʼa ayiʼoj jun lekil skʼujole kʼe spuke ja tratadoʼik sok ja poyetoʼik bʼa wa xchiktes ja jastik mi meranuk wa sjeʼawe ja bʼa iglesyaʼik.

¹³ Mojan ja bʼa jabʼil 1835, jun winik bʼa wa xiwyuj ja Dyos sbʼiʼil Henry Grew, spuku jun poyeto bʼa wa staʼa tiʼal ja jas wa x-ekʼ yajni ay maʼ wa xchami. Ja stukil soka jastal wa sjeʼawe ja bʼa tuk iglesyaʼik, ja yeʼn xcholo soka Biblia ke yajni june maʼ mi xchami juni majatanl bʼa Dyos sok miyuj jachxa wala pojkitik. Ja bʼa 1837, jun olomal bʼa relijyon sbʼiʼil George Storrs staʼa ja poyeto jaw yajni wan skʼulajel biajar bʼa tren. Yajni skʼuman yaʼa sbʼaj kuenta ke staʼata jun smeranil jel tʼilan, ja  yuj skʼana oj ya ekʼyi ja tuki. Ja bʼa 1842 ya ekʼ jun lame loʼil sok jun yolomajel jel chaʼanyabʼal «¿Ojto maʼ chamuke ja matik malo?». Ja jas stsʼijbʼan ja George Storrs jelni jas snebʼa jun kerem sbʼiʼil Charles Taze Russell.

14. ¿Jastal yawe el slekilal ja hermano Russell sok ja smojik aʼtel ja jas skʼuluneje ja tuk? (Cha kʼela ja dibujo).

¹⁴ ¿Jastal yawe el slekilal ja hermano Russell sok ja smojik aʼtel ja jas skʼuluneje ja tuk ja bʼa bʼej it kechanta wa senyaʼan? Man tyempo jaw ayxani diccionarioʼik, concordanciaʼik bʼa Biblia sok tuktukil sutjel ja bʼa Biblia. Ja yuj ja yeʼnle ojni bʼobʼ spaklaye spetsanil ja jastik it ja yajni wa kʼulane estudiar. Cha yaweni el slekilal ja spaklajel yaʼunejeyi ja Henry Grew, George Storrs sok tuk. Ja hermano Russell sok ja smojiki skʼulaneni jun niwan aʼtel ja bʼa «Bʼej bʼa ajyel Sak», pes yujni spukuwe jitsan libro sok tratado bʼa wa staʼa tiʼal temaʼik bʼa Biblia.

15. ¿Jastik jel chaʼanyabʼal ekʼ ja bʼa 1919?

¹⁵ Ja bʼa 1919, ja Niwan Babilonia, bʼa jani spetsanil ja relijyon mi meranuk ja bʼa luʼumkʼinal, yaʼakan stojel ja xchonabʼ ja Dyos. Ja jabʼil jaw sjeʼa sbʼaj ja «moso jel toj sok wa spensaraʼan leki», jani ja mero styempoʼil ke ja matik ayiʼoj jun lekil skʼujol oj kʼe ajyuke ja bʼa «Bʼej bʼa ajyel Sak» (Mat. 24:45-47). Stsʼakatal yuja aʼtel skʼulane ja tuk bʼa xchapjel ja bʼeji, ja matik kʼe ajyuke ja tiw bʼobʼni snebʼe mas sbʼaja Jyoba sok ja bʼa jastik wa skʼana oj skʼuluk (Prov. 4:18). Cha bʼobʼni stukbʼes sbʼaje bʼa yajel gustoʼaxuk ja Dyos. Meran, ja yeʼn mini wa smajlay oj stukbʼes sbʼaje spetsanil bʼa junta ekʼele. Ja jas skʼulunej, jani yaʼunej sakbʼuk ja xchonabʼ ja bʼa tyempo ekʼeljani (cha kʼela ja recuadro « Ja Jyoba wa xya sakbʼuk takal takal ja xchonabʼ»). ¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa jpensartik janekʼto oj gustoʼaxukotik yajni xkʼot ja kʼakʼu ojxa bʼobʼ katik gustoʼaxuk ja Dyos bʼa spetsanil? (Col. 1:10).

16. ¿Jastik aʼtel kʼulaxel bʼa stojbʼesjel ja «Bʼej bʼa ajyel Sak» man 1919? (Isaías 48:17; 60:17).

¹⁶ Bʼa lek oj ajyuk jun bʼej wani skʼana stojbʼesjel. Man 1919, kʼulaxelni aʼtelik bʼa stojbʼesjel ja «Bʼej bʼa ajyel Sak» bʼa jachuk oj bʼobʼ eluke mas kristyanoʼik ja bʼa Niwan Babilonia. Ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki bʼa ajkʼachto tsaʼubʼal ja bʼa tyempo jaw wegoxtani kʼe aʼtijuk. Ja bʼa 1921, ya eluk ja El Arpa de Dios, jun libro pensaraxi bʼa oj koltajuk ja kristyanoʼik a-snaʼe sbʼaj ja smeranilik bʼa Biblia. Spukeweni tʼusan mi junuk 6 miyonik libro bʼa 36 kʼumal, sok jitsan snebʼawe ja smeranil stsʼakatal yuja juʼun it. Sok ja ajkʼachto el ja yamkʼabʼal bʼa estudio ja Abʼan stsamalil jawa sakʼanili, bʼa jelni wan makunel bʼa skʼulajel estudioʼik bʼa Biblia. Snajtil ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu, ja Jyoba yaʼunejni makunuk ja xchonabʼ bʼa yajelkitik waʼelal bʼa wa skoltayotik ajyel ja bʼa «Bʼej bʼa ajyel Sak» (kʼuman ja Isaías 48:17; 60:17).

17, 18. ¿Bʼa wa xyiʼajotik och ja «Bʼej bʼa ajyel Sak»?

¹⁷ Wani xbʼobʼ kaltik ke yajni june wa skʼana oj skʼul estudiar ja Biblia wani x-ajiyi ja cholal bʼa oj kʼe ajyuk ja bʼa «Bʼej bʼa ajyel Sak». Jujuntik kechan wa xwajye jun makʼe yujni wa stsaʼawe oj yaʼekani. Pe ja tuki, stsaʼuneje mi oj yaʼekan ajyel man oj kʼotuke ja bʼa wa skʼanawe. Pe ¿bʼa oj kʼotukeʼa?

¹⁸ Sbʼaja matik wa smajlaye oj wajuke bʼa satkʼinal, ja «Bʼej bʼa ajyel Sak» wa x-ijiye och ja bʼa ‹tsamal slugar ja Dyos› bʼa satkʼinal (Apoc. 2:7). Sok jaxa matik wa smajlaye oj ajyuke sakʼan bʼa Luʼum, wani x-ijiye och ja bʼa xchʼakulabʼil ja sMandaranel bʼa Mil Jabʼil ja Kristo, yajni spetsanil ja kristyanoʼik mixa ayiʼoje mulal. Ta ja weʼn ti wana ajyel ja bʼa bʼej it, moka kʼela patik, nochoyi man oj kʼotan ja bʼa yajkʼachil luʼum. Bʼa jpetsaniltik wani xkʼanatik «¡Lek awajkujtik ja bʼa bʼej it!».