1. a)¿Jas yuj wa xnaʼatik ja xchonabʼ ja Dyos oj eluke libre ja bʼa Niwan Babilonia? b) ¿Jastik sjobʼjelik oj axuk sjakʼjel?

JA BʼA artikulo ekʼtikta jnebʼatik ja nebʼumanik bʼa toj ajyiye ajyi bʼa yibʼ skʼabʼ ja bʼa Niwan Babilonia. Pe ¿oj maʼ kʼotuk ja kʼakʼu oj eluke libre? Ojo, yujni ja bʼa Biblia wa xtaʼatik ja mandar yaʼunej ja Dyos bʼa oj eluke libre ja xchonabʼi ja bʼa relijyon mi meranuki (kʼuman ja Apocalipsis 18:4). Ja it wa sjeʼa ja nebʼumanik oj eluke libre ja bʼa relijyon mi meranuki. Pe, ¿jas tyempo? Bʼa snajel, bʼajtan oj katikyi ja sakʼjel sbʼaja sjobʼjelik it: ¿Jasa skʼuʼuneje lek oj skʼuluke ja Paklanumik bʼa Biblia sbʼaja Niwan Babilonia sok bʼajtanto ja bʼa 1914? ¿Kongana maʼ xcholowe ja jmoj-aljeltik yajni wan ekʼel ja bʼajtan kʼakʼanel ekʼ bʼa yibʼanal ja luʼumi? Yuja ajyiye bʼa yibʼ skʼabʼ ja Babilonia ja bʼa tyempo jawi, ¿yuj maʼ tʼilan skʼana atojuke?

2. ¿Jasa spensarane skʼulajel ja Paklanumik bʼa Biblia sok bʼajtanto yuj oj kʼeʼuk ja bʼajtan kʼakʼaneli?

² Ja bʼajtan kʼakʼanel ekʼ bʼa yibʼanal ja luʼumi waj bʼa 1914 man 1918. Jitsan jabʼil bʼajtanto, ja Charles Taze Russell sok tuk Paklanumik bʼa Biblia yilawe ja matik wa xyalawe snochumane bʼa Kristo mini wanuke sjejel ja smeranil bʼa Biblia  (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Ja yuj spensarane spiljel sbʼaje ja bʼa relijyon mi meranuki. Sbʼajxa 1879, ja Zionʼs Watch Tower (Ja Juʼun Cholumani) yala bʼa spetsanil ja iglesya bʼa wa xyala sbʼaje kʼotele ja makbʼenal toj ay soka Kristo pe wa skoltay ja gobyernoʼiki jani kʼotele ja Niwan Babilonia, soka Biblia wa staʼa tiʼal jastal ja ixuk wa xchono sbʼaji (kʼuman ja Apocalipsis 17:1, 2).

3. ¿Jasa skʼulane ja paklanumik bʼa Biblia bʼa sjejel mixa skʼanawe ajyel ja bʼa iglesya? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

³ Ja nebʼumanik toj ajyiye ja bʼa tyempo jaw snaʼawe mini oj ajuk koʼ slekilale yuja Dyos ta mi spila sbʼaje ja bʼa relijyon mi meranuki. Ja yuj, jitsan ja bʼa yeʼnle sjekawe kartaʼik ja bʼa yiglesyaʼe bʼa xyala mixa skʼanawe ti oj ajyuke tiw. Sok jujuntik bʼa yeʼnle skʼumane ja skartaʼe bʼa stiʼ sat ja ixuk winik ja bʼa yiglesya. Jaxa matik mi bʼobʼ skʼumuke ja skartaʼeʼi, sjekaweyi ja olomalik bʼa iglesya. Ja Paklanumik bʼa Biblia yalawe jaman lek mini skʼanawe ajyel soka relijyon mi meranuki. Skʼulukexta ja it jabʼilik bʼajtanto, ojni bʼobʼ miljuke ajyi. Pe sbʼajxa och 1870, ja gobyernoʼik bʼa jitsan país mixa jel skoltaye ja iglesyaʼiki jastalni ajyi. Jachuk ja ixuk winiki ojxani bʼobʼ yal-e jaman lek sbʼaja Biblia sok yaljel mi akwerdo ayuke soka iglesya.

4. Yajni wan ekʼel ja bʼajtan kʼakʼaneli, ¿jasa yabʼye stojolil ja Paklanumik bʼa Biblia sbʼaja Niwan Babilonia, sok jasa skʼulaneʼi?

⁴ Ja Paklanumik bʼa Biblia yalawe yabʼ ja spamilyaʼe, ja yamigoʼe soka ixuk winik bʼa yiglesyaʼeʼi mixa teyuke soka relijyon mi meranuki. Pe yabʼye stojolil mini malanukta kechan oj yabʼ ja yeʼnleʼi. Skʼanaweni yaljel yabʼ yibʼanal ja ixuk winiki ja Niwan Babilonia kʼotel jastal ja ixuk bʼa wa xchono sbʼaji. Ja yuj, ja bʼa diciembre bʼa 1917 sok skʼeʼulabʼil ja 1918, ja tʼusan Paklanumik bʼa Biblia ja bʼa tyempo jaw spilawe lajune miyon kopyaʼik bʼa jun tratado soka yolomajel «La caída de Babilonia». Soka tratado it xcholowe sok mini tʼun xiwel ja smeranil sbʼaja Babilonia. ¡Ja olomalik bʼa relijyon jel tajkiye! Pe ja it mini stima ja Paklanumik bʼa Biblia. Pwestoni ajyiye bʼa xcholjel sok skʼuʼajel «bajtan ja Diosi» jastal mandaranum sok «tzaan [...] [skʼuʼajel] ja yabal ja cristiano» (Hechos 5:29). Ja it wa sjeʼakitik ja nochumanik bʼa Kristo mini kʼe ajyuke bʼa yibʼ skʼabʼ ja Babilonia yajni wan ekʼel ja bʼajtan kʼakʼaneli. Ja smeranili, waneni elel libre ja bʼa relijyon mi meranuki sok wane skoltajel ja tuk bʼa oj cha skʼuluke.

5. ¿Jas yuj wa xnaʼatik skʼujolane xcholjel ja jmoj-aljeltik yajni wan ekʼel ja bʼajtan kʼakʼaneli?

⁵ Ja bʼa tyempo ekʼta, kalatik mi gusto ajyi ja Jyoba yuja yaʼtijumiki jel tʼusan xcholowe yajni wan ekʼel ja bʼajtan kʼakʼaneli.  Yuja jaw, jkʼuʼantik ja Jyoba yaʼakan bʼa oj ajyuke bʼa yibʼ skʼabʼ ja Niwan Babilonia bʼa jun tyempo. Pe ja jmoj-aljeltik bʼa toj ajyiye bʼa yaʼteltajel ja Dyos ja bʼa jabʼilik 1914 man 1918 yalawe tsaʼan skʼujolane xcholjel ja janekʼ bʼobʼ yujileʼi. Yajni abʼxi stojolil ja jastik junuk ekʼ sbʼaje ja Paklanumik bʼa Biblia ja bʼa jabʼilik jaw, masni wa xbʼobʼ kabʼtik stojolil sbʼaja jujuntik jasunuk wa staʼa tiʼal ja Biblia.

6, 7. a) ¿Jas wokolik ajyiyujile ja Paklanumik bʼa Biblia yajni wan ekʼel ja bʼajtan kʼakʼaneli? b) ¿Jasa wa sjeʼa ja Paklanumik bʼa Biblia kongana xcholowe?

⁶ Ja paklanumik bʼa Biblia wajni skʼujole xcholjel yajni wan ekʼel ja bʼajtan kʼakʼaneli. Pe ajyiyujile jujuntik wokolik. La kiltik chabʼe. Bʼajtan, mini snaʼawe xcholjel jach kechanta yajel makunuk ja Biblia. Pes kʼajyele kechanta spiljel juʼunik sok yajelkan ja juʼuniki yeʼn a-xchol ja smeranil bʼa Biblia. June ja bʼa juʼunik it jani ja libro The Finished Mystery (Ja jasa mi xnaxi kʼot smeranil). Ja yuj jitsan jmoj-aljeltik jel wokol yabʼye xcholjel yajni ja gobyerno mixa yaʼakan oj pilxuk ja libro it bʼa skʼeʼulabʼil ja 1918. Xchabʼil wokol, ja bʼa jabʼil jaw el jun chamel bʼa jel wego spuku ekʼ sbʼaj sbʼiʼil gripe española. Yuja kistal chamel jaw jel wego wa x-ekʼ sbʼaj june, ja jmoj-aljeltik jelni wokolaniye elel bʼa pilan lugar bʼa xcholjel. Anima soka jaw, ja Paklanumik bʼa Biblia skʼujolane ja janekʼ bʼobʼ yujile bʼa xcholjel.

⁷ Ja tʼusan jmoj-aljeltik ajyiye ja bʼa 1914 sjeʼawe ja «Foto Drama de la Creación». Ja programa it chʼikubʼal potoʼik, bideoʼik sok snujkʼalil. Ja it jelni xpaywani ja bʼa tyempo jaw. Wa xcholo sbʼaja ixuk winiki man kʼulaji ja Adán man xchʼakulabʼil ja smandaranel ja Kristo. Ja bʼajtan jabʼil jexiʼi, yilawe mas ja bʼalune miyon ixuk winiki. Ja janekʼ yilaweʼi mastoni jitsan yuja janekʼ Taʼumantiʼik  ay bʼa yibʼanal ja luʼum ja bʼa jtyempotiki. Pilan datoʼik wa sjeʼa ja bʼa jabʼil 1916 mas ja 809 mil ixuk winik ajyiye ja bʼa tsomjelalik ja bʼa Estados Unidos. Sok ja bʼa 1918 ajyiye junuk 950 mil ixuk winik. Ti wa xchiknaji, ja Paklanumik bʼa Biblia konganani wane xcholjel.

8. Yajni wan ekʼel ja bʼajtan kʼakʼaneli, ¿jasa skʼulane ja jmoj-aljeltik matik stojowe ja aʼtel bʼa stsatsankʼujolane ja Paklanumik bʼa Biblia?

⁸ Ja bʼa bʼajtan kʼakʼaneli, ja jmoj-aljeltik matik stojowe ja aʼteli skʼujolane bʼa yajelyi juʼunik sok tsatsankʼujolajel spetsanil ja Paklanumik bʼa Biblia. Stsʼakatal yuja yajtanel soka koltaneli, ja jmoj-aljeltiki ajyiyujile ja ipal bʼa mi yaʼekan ja xcholjeli. Ja jmoj-aljeltik Richard Barber kʼot jun choluman bʼa gusto lek xcholo ja jabʼilik jaw. Ja yeʼn yala: «Bʼobʼni kujtikon skoltajel ja biajanteʼik bʼa mi oj yawekan ja yaʼtele, soka spiljel ja juʼun The Watch Tower mini kʼot tekʼan. Pes cha jekatikon man Canadá, bʼa timubʼal ajyi ja aʼteli». Sok cha yala: «Pe cha ajyinikuj ja cholal bʼa sjekjelyi jujuntik jmoj-aljeltik jach bʼa correo ja libro The Finished Mystery bʼa japubʼalyile ja sbʼajeʼi. Ja jmoj-aljeltik Rutherford skʼana a-chapjuk niwan tsomjelalik bʼa jitsan chonabʼik ja bʼa oeste bʼa Estados Unidos sok sjekjel matik oj yawe ekʼuk loʼilik bʼa stsatsankʼujolajel ja jmoj-aljeltiki».

9. a) ¿Jas yuj ja yaʼtijumik ja Dyos tʼilani tojiye bʼa jujuntik jasunuk bʼa jun styempoʼil ja 1914 man 1919? b) Anima ja yaʼtijum ja Dyos tʼilan stojowe jujuntik jastik junuk, ¿jasunkiluk ja mi lek oj jpensaraʼuktik?

⁹ Ja Paklanumik bʼa Biblia tʼilani oj stukbʼese jujuntik jastik junuk. Mitoni xyabʼye stojolil ajyi yajni ja Biblia wa xyaʼa ja mandar bʼa ajyel kʼuʼabʼal soka gobyernoʼiki (Romanos 13:1). Ja yuj, mi tolabida spila sbʼaje ja bʼa kʼakʼaneli. Jun sjejel, ja bʼa 30 bʼa Mayo bʼa 1918, ja presidente bʼa Estados Unidos skʼanayi ja ixuk winik oj skʼuluke orar bʼa oj ajyuk lamanil. Ja rebista The Watch Tower sloko ja Paklanumik bʼa Biblia acha skʼuluke. Jujuntik jmoj-aljeltik yawe takʼin, sok jujuntik cha ochye soldado sok yeʼnto bʼajtan ajyiye ja bʼa kʼakʼaneli. Ti wa xkilatik, tʼilani oj stukbʼese jujuntik jasunuk. Pe mini lek oj jpensaraʼuktik tini ajyi bʼa yibʼ skʼabʼ bʼa Babilonia. Ja smeranili yajni kʼe ja bʼajtan kʼakʼanel bʼa yibʼanal ja luʼumi tʼusanxta skʼana bʼa oj yaʼekan spetsanil ja jas wa skʼulan ja relijyon mi meranuki (kʼuman ja Lucas 12:47, 48).

10. ¿Jastal sjeʼawe ja Paklanumik bʼa Biblia chaʼanyabʼalil yilawe ja sakʼanili?

¹⁰ Ja smeranili, ja Paklanumik bʼa Biblia mini xyabʼye stojolil ajyi jas wa stojolan ja mi oj xchʼik sbʼaje ja bʼa jastik wan ekʼeli. Pe wani xyabʼye stojolil mi lek smiljel jun ixuk winik. Ja yuj, ja  matik ochye soldadoʼili mini yawe makunuk ja syamkʼabʼe bʼa smiljel ja tuki. Sok ja yuj jujuntik bʼa yeʼnle aji ekʼuke bʼajtan ja bʼa kʼakʼaneli bʼa oj miljuke.

11. ¿Jasa skʼulane ja matik ay xcholi yajni ja Paklanumik bʼa Biblia mi skʼanawe wajel ja bʼa kʼakʼaneli?

¹¹ Jel aji kʼe skoraja ja Dyablo yuja toj ajyiye soka Dyos ja jmoj-aljeltiki. Ja yuj ya makunuk ja sley ja ixuk winik bʼa oj ya yiʼ wokol (Salmo 94:20). Jun sjejel, jun jepe bʼa kʼakʼanel bʼa Estados Unidos yala yabʼ ja jmoj-aljeltik Rutherford soka Van Amburgh ja gobyerno sleʼa modo bʼa yajel eluk jun yajkʼachil ley bʼa wa xyala oj miljuke ja matik mi xwajye ja bʼa kʼakʼaneli. Ja jepe it jani wan stajel tiʼal sbʼaja Paklanumik bʼa Biblia. Tajkelxta yala yabʼ ja jmoj-aljeltik Rutherford ja ley mini oj eluk yujni ja presidente mi skʼana. Sok tsaʼan cha yala: «Pe wani xnaʼatikon jastal oj yamextikon, ¡sok ojni jkʼuluktikon!».

12, 13. a) ¿Jas yuj aljiyabʼye oj lutjuke jitsan jabʼil ja waxake jmoj-aljeltiki? b) Yajni lutjiye preso ja jmoj-aljeltiki, ¿ajyiye maʼ kʼuʼabʼal soka Jyoba? Cholo.

¹² Ja matik ay xcholi staʼawe jun modo bʼa skʼuljel kastigar ja Paklanumik bʼa Biblia. Slutuwe ja jmoj-aljeltik Rutherford soka Van Amburgh sok wake jmoj-aljeltik bʼa jani ja olomalik ja bʼa Sociedad Watch Tower. Ja jwes ja maʼ skʼela ja wokol it yala ja jmoj-aljeltiki mastoni jel xiwela sbʼaje yuj jun tsome soldadoʼik bʼa Alemania. Sok yala mi wa skisawe ja gobyerno, ja kʼakʼanumiki sok spetsanil ja iglesyaʼiki, ja yuj jel tʼilan oj ajuk yile tsatsal kastigo ^[1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Ja yuj ja waxake jmoj-aljeltiki aljiyabʼye oj ajyuke jitsan jabʼil bʼa preso sok ti oj lutjuke man Atlanta (Georgia, Estados Unidos). Pe yajni chʼak ja kʼakʼaneli, ja matik ay xcholi yawekan libre sok skusuwe ja smul staʼuneje.

 ¹³ Anima ja waxake jmoj-aljeltik lutan ajyiye, pwestoni ajyiye bʼa oj skʼuʼuke ja sleyik ja Dyos. ¿Jastal wa xnaʼatik? Yujni stsʼijbʼaneyi jun karta ja presidente bʼa Estados Unidos bʼa skʼanjelyi bʼa oj eluke libre. Ja bʼa karta jaw xcholowe jas yuj mi xbʼobʼ milwanuke sok mini oj skʼuluke yujni ja Biblia wa xyala mokni skʼuluke. Chomajkil xcholowe chikan maʼ wa xyayi ja sakʼanil ja Dyosi sok gana skʼoko ja smandari ojni xchʼaye ja jastal lek ilubʼal yuja Dyosi sok oj ajuk chʼayuk snajel. ¡Mini tʼun xiwye! Mini tʼun skʼulane dudar, ja jmoj-aljeltiki pwestoni ajyiye bʼa ajyel kʼuʼabʼal soka Jyoba.

14. Xcholo soka Biblia jasa ekʼ ja bʼa 1914 man ja 1919.

¹⁴ Ja Yabʼal ja Dyos wa xcholo jasa ekʼ sbʼaje ja Paklanumik bʼa Biblia ja bʼa 1914 man skʼeʼulabʼil ja 1919 ja bʼa Malaquías 3:1-3 (kʼuman). Ja bʼa bersikuloʼik it ‹ja meran Kajwaltik› yeʼn ja Jyoba jaxa ‹ja maʼ wa xyaʼa ekʼuk ja trato› yeʼn ja Jesús. Ja yeʼnle jak skʼel-e ‹ja yuntikil ja Leví›, bʼa jani wa senyaʼan ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Tsaʼan yajni ja Jyoba stojo sok ya sakbʼuk ja matik tsaʼubʼale, ja yeʼnle chapanxani ajyiye bʼa oj ajukyile jun yajkʼachil cholal. Ja bʼa 1919, ja Jesús ya sbʼiʼiluk «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» bʼa oj stoj-e sok oj yayi ja chapjelal ja chonabʼ ja Dyosi (Mateo 24:45, Ja yajkʼachil sjuʼunil ja dyosi [YD]). Sok jachuk ja yaʼtijumik ja Dyosi kanye libre ja bʼa skʼabʼ ja Niwan Babilonia. Man ja tyempo jaw tikʼani wane snebʼjel sbʼaja jas wa skʼana ja Dyosi, sok ja yajtanel yiʼoje bʼa Jyoba kʼiʼi. ¡Jeltoni xyawe tsʼakatal yuja wa x-aji koʼ slekilale yuja Jyoba! ^[2] (Kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo).

15. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik wa xkatik tsʼakatal yuja aʼubʼal elkotik libre ja bʼa niwan Babilonia?

¹⁵ Jelni wa xkaʼatik tsʼakatal yuja ya elkotik libre ja Jyoba ja bʼa Niwan Babilonia. Ja Satanás mini bʼobʼelyuj bʼa oj xchʼay snajel ja relijyon smeranili. Pe tʼilani oj jul jkʼujoltik jas yuj yaʼunej elkotik libre ja Jyoba. Ja yeʼn wani skʼana mi maʼ oj chamuk (2 Corintios 6:1). Pe aytoni jitsan miyon ixuk winik bʼa wa skʼanawe snebʼjel ja smeranil bʼa tito aye bʼa yibʼ skʼabʼ ja relijyon mi meranuki sok wani skʼanawe oj koltaytike. La jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa snochjel ja jmoj-aljeltik bʼa toj ajyiye sok la jkoltaytik ja ixuk winik bʼa oj eluke libre ja bʼa relijyon mi meranuki.