Payubʼale ja bʼa kʼikʼinali
«[Ja Jyoba] spayawex ja bʼa kʼikʼinali bʼa oj ochanik ja bʼa tzamal yijlabʼ» (1 PEDRO 2:9, Ja yajkʼachil sjuʻunil ja dyosi [YD]).
1. ¿Jasa ekʼ yajni wan chʼayjel snajel ja Jerusalén?
JA BʼA jabʼil 607 bʼajtanto bʼa styempo Jesús, ja mandaranum bʼa Babilonia soka jitsan skʼakʼanumiki ochye ja bʼa Jerusalén. Ja Biblia wa xyala ja mandaranum it chʼak smil sok espada ja keremtik sok mini snaʼa syajulal skʼujol ja ixukeʼi, awelik soka matik maloʼaye. «Ja yuj ja yeʼn yaʼakan bʼa skʼabʼ ja smandaranum ja caldeoʼik, bʼa och smil sok espada ja skeremtike soka yakʼixuke ja bʼa templo mini snaʼa syajulal ja maʼ keremto ma akʼixto, awel ma ja matik maloʼay. Ja Dyosi yaʼakan yibʼanal bʼa skʼabʼ» (2 Crónicas 36:17, 19).
2. ¿Jasa yala yabʼ ja Jyoba ja judíoʼiki, sok jasa oj ekʼ sbʼaje ta mi ajyiye kʼuʼabʼali?
2 Ja judíoʼiki mini cham oj yile ajyi yajni ja Jerusalén xchʼayji snajel. ¿Jas yuj? Yujni jitsanxa jabʼil ja Jyoba sjeka ja yalumaniki bʼa oj yale yabʼ ja ixuk winik ta mi kʼuʼabʼal x-ajyiye ojni chʼayjuk snajele yuja swinkil Babilonia. Aljiyabʼye ojni miljuke jitsan judíoʼik yuj espada sok ja maʼ oj kan sakʼani oj ijuke och bʼa Babilonia (Jeremías 15:2). ¿Jastal ajyi ja sakʼanile yajni ijiye och bʼa Babilonia? ¿Ekʼel maʼ sbʼaje ja kʼuʼumanik Dyos jastaltik ekʼ sbʼaje ja judíoʼik bʼa Babilonia? Ekʼelniʼa, pe ¿jas tyempo ekʼi?
JA SAKʼANIL YAJNI IJIYE BʼA BABILONIA
3. ¿Jasa stukil ajyi ja sakʼanil ja judíoʼik bʼa Babilonia soka israʼelenyo bʼa Egipto?
3 Ja Jyoba yala yabʼ ja judíoʼiki yajni ijiye bʼa Babilonia jaxani oj yiʼe ja tikʼe sakʼanil ja tiw sok aʼajyuke sakʼan ja janekʼ mas lek wa xbʼobʼ yujileʼi. Ja Dyosi ya ekʼyi ja rason it ja Jeremías: «Kʼulanik naʼitsik sok ajyanik tiw. Tsʼunuwik tekʼulik sok loʼanik ja sati. Sok slejel slamanil ja bʼa chonabʼ kaʼunej ajyanik mosoʼili, sok awikyi orasyon ja Jyoba yuja chonabʼi, yujni ja bʼa slamanil oj ajyanik laman» (Jeremías 29:5, 7). Ja judíoʼik matik snochowe ja mandar yaʼa ja Jyoba ajyi jun sakʼanile bʼa mi wokoluk. Ja swinkil bʼa Babilonia yaʼakan ja judíoʼiki a-skʼuluke ja jasa wa skʼulaneʼi sok bʼa awajuke ekʼ bʼa chikan jas lugaril ja bʼa chonabʼ jaw. Ja bʼa tyempo jaw ja Babilonia jani ja chonabʼ bʼa mas jel tʼilan bʼa negosyoʼiki. Juʼunik bʼa tyempo najate wa xcholo yajni ajyiye bʼa Babilonia ja judíoʼiki jel snebʼawe yajel negosyo sok kʼotye lekil kʼulumanik jastik junuk. Sok jujuntik paxye riko. Ja bʼa ijiye och ja judíoʼiki mini jel wokoluk waj ja sakʼanile jastal ja sakʼanil ja israʼelenyo yajni ajyiye moso bʼa Egipto (kʼuman ja Éxodo 2:23-25).
4. a) ¿Machtik yiʼaje wokol lajan soka judíoʼik bʼa mi toj ajyiyeʼi? b) ¿Jas yuj ja judíoʼik matik toj ajyiye mi bʼobʼyujile snochjel yibʼanal ja Leyi?
4 Jujuntik judíoʼik bʼa toj ajyiye cha ijiye och ja yeʼnle. Anima mey smule, cha ajiyile ja kastigo jastalni ja tuk judíoʼiki. Ja judíoʼiki ajyiyujile spetsanil ja jastik makuniyujile bʼa sakʼanileʼi. Pe ¿jastal oj yaweyi stoyjel ja Dyosi? Ja templo soka altari chʼayji snajel, sok ja sacerdoteʼiki mixa wanuke aʼtel tsoman (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Pe jujuntik judíoʼik matik toj ajyiyeʼi skʼulane ja janekʼ bʼobʼ yujile bʼa snochjel ja sLey ja Dyosi. Jun sjejel, ja Daniel, Sadrac, Mesac soka Abednego mini skʼanawe yabʼjel ja waʼelal yalunej ja Dyos mi xbʼobʼ yabʼye. Soka Biblia wa xyala ja Daniel tikʼanxta wa xyayi orasyon ja Dyosi (Daniel 1:8; 6:10). Anima soka jaw, sbʼaja judíoʼik matik toj ajyiye jelni wokol yabʼye skʼulajel spetsanil ja sLey ja Dyosi. ¿Jas yuj? Yujni wane ajel mandar yuj jun chonabʼ bʼa mi xyaʼteltay ja Jyoba.
Ja jastik wa skʼapa ja Dyos tolabida wa xkʼot smeranil
5. ¿Jasa kʼapjelal yaʼa ja Dyos sbʼaja yaʼtijumiki, sok jas yuj jel cham yabʼjel?
5 ¿Oj maʼ kʼotuk ja kʼakʼu ja israʼelenyoʼiki oj stoye yajkʼachil ekʼele ja Jyoba jastalni wa xyala ja Leyi? Ja bʼa tyempo jaw lajansok mini oj bʼobʼuka, yujni ja swinkil ja Babilonia mi xyawekan libre ja matik syamunejeʼi. Pe ja Jyoba skʼapunej oj ya eluk libre ja yaʼtijumiki. Soka kʼapjelal it kʼotni smeranil, jastalni kʼotel spetsanil ja jastik skʼapunej ja Dyosi (Isaías 55:11).
¿AY MAʼ BʼA AJYELE MOSO YUJA BABILONIA JA YAʼTIJUMIK DYOSI?
6, 7. ¿Jas yuj tʼilan stukbʼesel ja jastal cholubʼal sbʼaja moso ajyi ja xchonabʼ ja Dyos yuja Babilonia?
6 ¿Ay maʼ bʼa ekʼel sbʼaje ja snochumanik Kristo jastaltik ja matik ajyiye moso yuja Babilonia? Bʼa jitsanxa jabʼil Ja Juʼun Cholumani yala ja snochumanik Kristo kʼe ajyuke mosoʼil yuja Babilonia bʼa 1918 sok elye libre bʼa 1919 (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Ja bʼa artikulo it soka jakumi
oj jcholtik jas yuj jel tʼilan stukbʼesel ja jastal cholxeli.Bʼajtanto oj ekʼuk ja bʼajtan kʼakʼaneli, ja meran yaʼtijumik Dyosi tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali kʼe spil sbʼaje ja bʼa relijyon mi meranuki
7 La ka juljkʼujoltik ja Niwan Babilonia jani spetsanil ja relijyon mi meranuk bʼa yibʼanal ja luʼumi. Pe ¿kʼe maʼ ajyuk mosoʼil ja xchonabʼ ja Dyos ja bʼa skʼabʼ ja Babilonia bʼa 1918? Miyuk. Anima ja bʼa tyempo jaw iji spatik ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali. Pe jani iji spatike yuja gobyernoʼiki, sok mi jaʼuk yuja relijyon mi meranuki. Ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali kʼe spil sbʼaje ja bʼa relijyon mi meranuki bʼajtanto yuj oj kʼeʼuk ja bʼajtan kʼakʼanel ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi, ja meran yaʼtijumik Dyosi kʼe eluke ja bʼa relijyon mi meranuki. Ja yuj wa xbʼobʼ kiltik ja xchonabʼ ja Dyos mini kʼe ajyuke mosoʼil ja bʼa Niwan Babilonia ja bʼa 1918.
¿JAS TYEMPO AJYI MOSOʼIL JA XCHONABʼ JA DYOS YUJA BABILONIA?
8. ¿Jastik junuk ekʼ yajni chamye ja jekabʼanumiki? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).
8 Ja kʼin bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, jitsan mil yajkʼachil nebʼumanik tsajiye yuja yip ja Dyosi bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal. Ja Biblia wa xyala sbʼaja yeʼnle: «Ixuk winik tza‘ubʼalex. saserdote‘ex ja bʼa schonabʼil ja dyosi. sbʼajex ja dyosi bʼa oj awal‘ex ja jastik junuk kʼulubʼal yuj ja ye‘n» (kʼuman ja 1 Pedro 2:9, 10, YD). Yajni sakʼaneto ja jekabʼanumiki tsamalxta stalnaye ja kongregasyoniki. Pe yajni chamye ja jekabʼanumiki jujuntik winike ja bʼa kongregasyonik kʼe sjeʼe sjejelik mi meranuk bʼa yajel jitsuk ja nebʼumaniki ja bʼa smeranili. Ja ixuk winike it jel skʼulane gusto ja pensarik bʼa filósofo yiʼoj ja Aristóteles soka Platón. Jachuk kʼe sjeʼe ja pensarik jaw sok mixa jaʼuk ja smeranil ja bʼa Yabʼal ja Dyosi (Hechos 20:30; 2 Tesalonicenses 2:6-8). Jitsan ja bʼa yeʼnle kʼotele biajanteʼik sok yiʼoje cholalik bʼa jel tʼilanik ja bʼa kongregasyon. Sok anima ja Jesús yalunej yabʼ ja snochumanik toj smoj-aljel sbʼaje, takal takal kʼe ajyuk tsome olomalik bʼa relijyon (Mateo 23:8).
Ja kʼuʼumanik Dyos matik oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa toj ajyiye jachuke jastal ja trigo it staʼa tiʼal ja Jesús, sok ja yeʼnle skʼulane ja janekʼ bʼobʼ yujile bʼa yaʼteltajel ja Dyosi
9. Cholo jastal ja kʼuʼumanik matik yilawe kontra ja smeranili kʼe aʼtijuke lajan soka mandaranum bʼa Roma soka jasa ekʼi.
9 Ja bʼa jabʼil 313 bʼajtanto bʼa styempo Jesús, ja mandaranum Constantino yeʼn wan yajel mandar bʼa yibʼanal ja Roma. Ja mandaranum it yeʼn yaʼa kulan ja relijyon bʼa snochumane Kristo bʼa yilawe kontra ja smeranili. Tsaʼan sbʼaja it, ja iglesya soka mandaranum bʼa Roma lajanxa kʼe aʼtijuke. Jun sjejel sbʼaja it jani ja tsomjelal skʼulan ja Constantino soka jitsan olomalik bʼa relijyon. Ja tsomjelal it naji sbʼaj jastal Concilio de Nicea. Tsaʼan ja bʼa tsomjel it, ja Constantino snutsu ja bʼa lugari jun sacerdote sbʼiʼil Arrio yuja mi skʼuʼan ja Jesús kʼotel Dyos. Soka tyempo, ja mandaranum bʼa Roma, ja Teodosio, ya paxuk ja iglesya katoliko jastal srelijyon ja Roma. Ja paklanumik wa xyalawe ja matik mi kʼuʼumanuk bʼa Roma paxye «kʼuʼumanik» ja bʼa styempo ja Teodosio. Mateo 13:24, 25, 37-39). Merani leka, ja nebʼumanik matik tojeʼi ajyiye mosoʼil yuja Babilonia.
Pe ja smeranili, ja bʼa tyempo jaw ja kʼuʼumanik matik yilawe kontra ja smeranili yiʼunejexa sjejelik bʼa mi meranuk sok kʼotelexa sparte ja Niwan Babilonia. Pe ama jachuk, aytoni jujuntik matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa toj ajyiye bʼa kʼotele jastal ja trigo staʼa tiʼal ja Jesús. Ja yeʼnle skʼulane ja janekʼ bʼobʼyujile bʼa stoyjel ja Dyos sok anima jel tʼusan ja matik smaklaye (kʼuman ja10. ¿Jas yuj jujuntik ixuk winik mixa skʼuʼane ja jas wa sjeʼa ja iglesya?
10 Jitsan jabʼilik tsaʼan yajni cham ja Kristo, jitsan ixuk winik wanto xbʼobʼ skʼumuke ja Biblia bʼa griego ma bʼa latín. Ja yuj wantoni xbʼobʼ yawe slaj ja sjejelik bʼa Yabʼal ja Dyosi soka jasa wa sjeʼa ja iglesya.
Yajni jujuntik ja ixuk winik jaw wa xyilawe ja bʼa Biblia mi jachukuk ja jastal wa sjeʼa ja iglesya, mixani skʼuʼane. Pe jelni xiwela sbʼaj yaljel yabʼ ja tuk ja jasa wa spensarane. Yujni ta yalawe, ojni miljuke.11. ¿Jasa skʼulan ja iglesya bʼa mi oj skʼumuke ja Biblia ja ixuk winiki?
11 Ekʼ ja tyempo, tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winik yaʼawekan ja kʼumal griego ma latín. Soka olomalik bʼa iglesya mini yawekan oj sutxuk ja Biblia ja bʼa skʼumal ja ixuk winiki. Sok jachuk kechantani wa xbʼobʼ skʼumuke ja Biblia ja olomalik bʼa relijyoni ma jujuntik ixuk winik bʼa yiʼoje chapjelal. Sok ayni jujuntik olomalik mi snaʼawe tsʼijbʼanel sok skʼumajel juʼun. Ta june mi akwerdo ayuk soka jas wa sjeʼa ja iglesya, wani x-ajiyi jun tsatsal kastigo. Ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali tʼilani stsomo sbʼaje jach nakʼul bʼa yal kʼoleʼik, sok jujuntik mini bʼobʼyujile stsomjel sbʼaje. Jastalni ekʼ sbʼaje ja judíoʼik ijiye bʼa Babilonia, ja «saserdote‘[ik]» tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali mini bʼobʼ stoy-e ja Dyosi jach tsoman. Ja Niwan Babilonia tini ay bʼa yibʼ skʼabʼ ja ixuki winiki.
RASONIK BʼA AJYEL SMAJLAJEL
12, 13. ¿Jas chabʼ rason ajyiyujile smajlajel ja yaʼtijumik Dyos bʼa oj eluke libre?
12 ¿Oj maʼ kʼotuk ja skʼakʼujil oj eluke libre ja meran yaʼtijumik Dyos bʼa yajelyi stoyjel jastalni wa skʼana ja yeʼn? Ojniʼa. Ojni bʼobʼ ajyuk yujile ja smajlajel jaw yuj chabʼ rasonik bʼa jel tʼilan. Sbʼajtanil, mojan ja jabʼil 1450 kʼulaxi ja makina bʼa skʼulajel imprimir juʼunik. Bʼajtanto yuj oj kʼulaxuk ja imprenta, ja Biblia wa skʼulane kopyar sok skʼabʼe. Ja it jun aʼtel bʼa jel wokol. Sbʼa jun ixuk winik bʼa jel chapan ojni bʼobʼ albʼuk junuk lajune ixaw bʼa skʼulajel kopyar kechanta jun Biblia. Chomajkil, ja kopyaʼik jaw tini wa stsʼijbʼaxi bʼa pergamino sok pilan jasunuk bʼa stsʼujmil chante. Ja yuj jel tʼusan kopyaʼik elel ja Biblia sok jel chaʼan stsʼakol. Pe soka skoltanel ja makina bʼa skʼuljel imprimir soka juʼuni, jun ixuk winik bʼa chapan oj bʼobʼ skʼuluk imprimir mas ja 1,300 slam bʼa jun kʼakʼu.
13 Ja xchabʼil rason bʼa smajlajel jani yuja kʼe sutxuk ja Yabʼal ja Dyosi. Ja bʼa jabʼil och 1500, jujuntik ixuk winik bʼa mi och xiwele sutuwe ja Biblia bʼa skʼumal ja ixuk winik ama wa snaʼawe ojni bʼobʼ miljuke. Ja olomalik bʼa iglesya jel kʼe skoraja. ¿Jas yuj? Yujni wa xiwye ja ixuk winik bʼa meran wa skʼanawe snebʼjel bʼa Dyos oj skʼumuke ja Biblia sok xkʼe yaʼ sbʼaje sjobʼjelik jastal: «¿Bʼa wa staʼa tiʼal ja Biblia sbʼaja stupjel ja sacerdote yuja misa bʼa chamwiniki? ¿Bʼa wa staʼa tiʼal ja Biblia sbʼaja papaʼik soka skoltumaniki?». Jitsan ja bʼa sjejelik bʼa mi meranuk yiʼoj ja iglesya tini elel ja bʼa pensarik bʼa filósofo yiʼoj ja Aristóteles soka Platón, bʼa ajyiye sakʼan jitsan jabʼil bʼajtan yuja Jesús. Ja olomalik bʼa iglesya jel tajkiye yajni ja ixuk winik mixa skʼuʼane ja jastik wa sjeʼawe. Ja yuj, smilawe jitsan winik sok ixuk. Sok sleʼawe modo bʼa jachuk ja ixuk winik mok skʼumuke ja Biblia sok yajel sjobʼjelik. Sok bʼa jitsan ekʼele bʼobʼni yujileʼa. Anima jach
ekʼi, ajyini ixuk winik bʼa mi xiwye sok mi yawekan bʼa aʼajyuke ja bʼa yibʼ skʼabʼ ja Niwan Babilonia. Yuja staʼaweta ja smeranil ja bʼa Yabʼal ja Dyosi, wani skʼanawe snebʼjel mas. Xmojojixtajan ja oj eluke libre ja bʼa relijyon mi meranuki.Jujuntik winike mi xiwye sutuwe ja Yabʼal ja Dyos ja bʼa kʼumal mas wa xkʼumani ja ixuk winiki
14. a) ¿Jasa skʼulane ja ixuk winik matik skʼanawe spaklajel ja Biblia? b) Cholo jastal ja jmoj-aljeltik Russell sleʼa ja smeranil bʼa Biblia.
14 Jitsan ixuk winik skʼanawe skʼumajel sok spaklajel ja Biblia, sok yaljel yabʼ ja tuk ja bʼa jastik snebʼawe. Sok mini skʼanawe oj aljuk yabʼye yuja olomalik bʼa iglesya ja jas oj skʼuʼukeʼi. Ja yuj, spakawe ajnel bʼa jujuntik chonabʼ bʼa oj bʼobʼ spaklaye jaman lek ja Biblia. June ja bʼa paisik jaw jani ja Estados Unidos, ti ajyi tiw ja Charles Taze Russell. Ja bʼa 1870, ja yeʼn sok tuk ixuk winik kʼe spaklaye ja Biblia jaʼan kʼujol lek. Ja kʼetʼan jani, ja jmoj-aljeltik Russell skʼana snajel jas relijyon wa sjeʼa ja smeranili. Yaʼ slaj lek ja jas wa sjeʼa ja Biblia soka jas wa sjeʼa ja jitsan relijyon wa xyalawe snochumane Kristo soka matik mi snochumane Kristo. Wego yila mini june ja relijyonik wa sjeʼawe tsʼikan lek ja jastal wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi. Jun ekʼele, ja yeʼn loʼilani soka olomalik bʼa jitsan iglesya. Sok yala yabʼ ja jastik smeranil bʼa Biblia staʼunej ja yeʼn soka smojiki. Ja jmoj-aljeltik Russell smajlay ja olomalik bʼa relijyon oj skʼuʼuke ja smeranil jaw sok oj sjeʼe ja bʼa iglesya. Pe ja yeʼnle mini skʼulane. Anto ja Paklanumik bʼa Biblia yabʼye stojolil mini xbʼobʼ stoye ja Dyos lajan soka ixuk winik teye ja bʼa relijyon mi meranuki (kʼuman ja 2 Corintios 6:14).
15. a) ¿Jas tyempo aji ochuke mosoʼil ja meran yaʼtijumik Dyos yuja Babilonia? b) ¿Jas sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo jakumi?
15 Ja bʼa artikulo it jnebʼatik ja meran yaʼtijumik Dyosi kʼot ajyuke mosoʼil bʼa Babilonia tsaʼan yajni cham ja tsaʼanxta jekabʼanumi. Pe wantoni skʼana oj katik ja sjakʼjel ja bʼa sjobʼjelik it: ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja jabʼilik bʼajtanto bʼa 1914 ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinali jaxani wane eleljan libre ja bʼa Niwan Babilonia? ¿Meran maʼ ja mi gusto ajyi ja Jyoba yuja yaʼtijumik jel tʼusan xcholowe yajni wan ekʼel ja bʼajtan kʼakʼaneli? ¿Ajyi maʼ jmoj-aljeltik ja bʼa tyempo jaw bʼa mi ajyiye toj sok xchʼayawe ja jastal aye soka Jyoba? Sok ta ja meran yaʼtijumik Dyos kʼot ajyuke moso ja bʼa relijyon mi meranuk tsaʼan yajni chʼak chamuk ja jekabʼanumiki, anto ¿jas tyempo elye libre? Ja bʼa artikulo jakumi oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it.