1-3. a) ¿Jasa bʼobʼta ekʼ sbʼaj ja Evodia soka Síntique? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa mi oj ajyuk ja wokolik jaw?

WANI xyajtaytik meran lek ja Biblia yujni wa xnaʼatik jani ja slibro ja Dyosi. Ja rasonik yiʼojani wa skoltayotik bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik wokolik sok wa stojowotik yajni wa xkʼojchin koktiki. ¿Jastal oj jetik ja jmodotik soka rasonik wa xyaʼakitik? La jpensaraʼuktik sbʼaja chabʼ ixuk tsajiye bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal ja bʼa bʼajtan siglo, ja Evodia soka Síntique. Ja Biblia wa xyala kʼeye kʼumal, pe mini wa xyala jas yuj. La jpensaraʼuktik ja jastik bʼobʼ ekʼuki.

² Bʼobʼta ja Evodia sloko jujuntik smoj-aljel bʼa oj waʼuke bʼa snaj, pe mi sloko ja Síntique. Tsaʼan, yajni ja Síntique yabʼ wane stajel tiʼal ja jastal jel lek ekʼyujile ja smoj-aljeli, jel tuk yabʼi. Bʼobʼta spensaraʼan: Mini xkʼuʼan jas yuj mi slokowon ja Evodia. ¡Wa xpensaraʼan jel kamiga jbʼajtikonta! Bʼobʼta ja Síntique spensaraʼan mixa lek x-ilji sok mixa xkʼan kʼumajuk yuja Evodia. Anto, ¡ja Síntique sloko ja matik sloko ja Evodia bʼa  oj waʼuke bʼa snaj pe mi sloko ja Evodia! Bʼobʼta ja jas ekʼi ikʼwani bʼa mi lek yabʼye ja smoj-aljel bʼa kongregasyoni. Ja Biblia wa xyala ja Pablo stojo ja chabʼ jmoj-aljeltik jaw sok stsatsankʼujolajiye bʼa laman oj ajyuke. Ja yeʼnle skʼuʼaneni ja rason ajiyile sok mini yawekan yaʼteltajel gusto lek ja Jyoba (Filipenses 4:2, 3).

³ Ja bʼa jkongregasyontik ja bʼa jtyempotiki, bʼobʼta ayni ekʼele oj kʼekotik kʼumal sok jun jmoj-aljeltik. Pe ta wa xnochotik ja rason wa xyaʼa ja Biblia ojni bʼobʼ tojbʼestik ma mini oj katik ajyuk ja kʼumaliki. Yajni wa xkʼuʼantik ja rasonik it, ojni jetik meran wa xyajtaytik ja slibro ja Dyosi, ja Biblia (Salmo 27:11).

4, 5. ¿Jas rasonik wa xyaʼa ja Yabʼal ja Dyos bʼa skomjel ja jastal wa xkabʼ aytiki?

⁴ Ayni ekʼele mi pasiluk skomjel ja jastal wa xkabʼ aytiki. Bʼobʼta ay ekʼele triste oj ajyukotik ma oj tajkukotik yajni ay maʼ wa syajbʼesotik ma mi lek wa sjeʼa ja smodo jmoktiki yuja jkostumbretiki, ja kelawtiki ma ja jplantatiki. Ja it bʼobʼta masni oj syajbʼesotik ta kʼotel jun jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon ja maʼ ay jas yala kabʼtiki. ¿Jastik rasonik wa xtaʼatik ja bʼa Biblia oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtiki ja wokolik it?

⁵ Ja Jyoba wa snaʼa jas oj jbʼobʼ ekʼ jbʼajtik ta mi wa xkomo ja jastal wa xkabʼ aytiki. Yajni syajbʼesnubʼalotik ma tajkelotik, bʼobʼta oj kaltik ma oj jkʼultik jun jasunuk bʼa tsaʼan oj jnatik malaya. Ja bʼa Biblia, ja Jyoba wa xyaʼa ja mandar bʼa oj jkom jbʼajtik, mok wego tajkuk jawa kʼujoli ja maʼ wa xyajbʼesa. Ta jkʼuʼantik ja rason it bʼa mok wego oj tajkukotiki mini jel oj ekʼ jbʼajtik wokol (kʼuman ja Proverbios 16:32 sok Eclesiastés 7:9). Ja Biblia wa xcha yala tʼilani oj katik perdon ja tuki. Pes ja Jesús yala ta mi xkatik perdon, ja Jyoba mini oj cha yaʼotik perdon (Mateo 6:14, 15). ¿Wan maʼ xa kʼana oj ajyukawuj mas pasensya sok ajyel pwesto bʼa yajel perdon?

6. ¿Jasa oj ekʼuk ta mi xkomotik ja jastal wa xkabʼ aytiki?

⁶ Ta mi wa xkomotik ja jastal wa xkabʼ aytiki bʼobʼta tolabida tajkel oj ajyukotik sok oj yiʼotik och bʼa oj kilkʼujoluktik ja tuki. Ma bʼobʼta oj ikʼwanuk bʼa oj ekʼ sbʼaje jastal ja keʼntik ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon. Bʼobʼta wa xkʼanatik snakʼjel ja tajkelal ma ja ilkʼujolanel kiʼojtiki, pe mas tsaʼan oj kʼot snaʼe ja tuki sok bʼobʼta oj sjip-otikekan (Proverbios 26:24-26). Ta aykʼa x-ekʼ jbʼajtik jachuk, ja ansyanoʼik oj sleʼe modo bʼa oj skoltayotike soka Biblia bʼa oj katikan ja jastal wa xkabʼ aytiki sok yajel perdon ja tuki (Levítico 19:17, 18; Romanos 3:11-18). Ta teytik bʼa jun wokol jastal jaw, ¿oj maʼ jkʼuʼuktik ja rason wa xyaʼa ja Biblia?

7, 8. a) ¿Jastal wa stojo ja Jyoba ja xchonabʼi? b) ¿Jastik tojelal wa xtaʼatik ja bʼa Biblia, sok jas yuj tʼilan oj jkʼuʼuktik?

⁷ Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba wan stojel sok wan sjejelyi ja xchonabʼ ja matik teye bʼa Luʼumi. ¿Jastal wa skʼulan? Ja yeʼn stʼojunej ja Jesús «olomal» ja bʼa kongregasyon (Efesios 5:23). Soka Kristo stʼojunej «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» bʼa oj sjeʼeyi sok oj stoj ja xchonabʼ ja Dyosi (Mateo 24:45-47, Ja yajkʼachil sjuʻunil ja dyosi [YD]). Yuja Biblia jani Yabʼal ja Dyosi, ja moso it jel chaʼanyabʼalil  wa xyilawe. Jani it ja cha skʼulane ja tsome tojwanum ja bʼa bʼajtan siglo (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 2:13). ¿Jastik tojelal wa xtaʼatik ja bʼa Biblia?

⁸ Ja Biblia wa xyala kabʼtik oj wajkotik tikʼan ja bʼa tsomjeli (Hebreos 10:24, 25). Wa xyala kabʼtik jpetsaniltik junxta skʼuʼajel oj ajyukujtik (1 Corintios 1:10). Chomajkil wa xyala kabʼtik oj jletik «bʼajtan ja schonabʼil ja dyosi» (Mateo 6:33, YD). Chomajkil, ja Biblia wa xyaʼa ja mandar bʼa oj jcholtik naʼits naʼits, bʼa ay jitsan ixuk winik sok chikan jas lugar bʼa ay ixuk winik (Mateo 28:19, 20; Hechos 5:42; 17:17; 20:20). Wa stojo ja ansyanoʼiki bʼa oj yawe ajyuk sak ja kongregasyoni (1 Corintios 5:1-5, 13; 1 Timoteo 5:19-21). Sok wa xyala tʼilan asyado oj ajyukotik sok yajel eluk ja pensarik soka jastik junuk wa xyilkʼujolan ja Jyoba (2 Corintios 7:1).

9. ¿Machʼa wan yajel makunuk ja Jesús bʼa oj skoltayotik yabʼjel stojolil ja Yabʼal ja Dyosi?

⁹ Jujuntik bʼobʼta wa spensarane mini tʼilanuk ay maʼ oj jejukyile bʼa Biblia. Pe man bʼa 1919, ja Jesús wan yajel makunuk ja «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» bʼa skoltajel ja xchonabʼ ja Dyos bʼa ayabʼye stojolil ja jas wa sjeʼa ja Biblia sok snochjel ja jas wa xyala. Yajni kʼuʼabʼal wala ajyitik soka Biblia, wa xkatik ajyuk sak, laman sok tsoman ja kongregasyoni. La jobʼ jbʼajtik: «¿Oj maʼ ajyukon toj soka Jesús sok oj jnoch ja tojelal wa xyaʼa ja moso ma jel toji?»

10. ¿Jastal wa xya senyaʼuk ja sjuʼunil Ezequiel ja xchonabʼ ja Dyos matik teye bʼa satkʼinali?

¹⁰ Stsʼakatal ja Biblia, wa xnebʼatik ja yaʼtijumik ja Jyoba teye bʼa satkʼinali cha tsomani aye. Jun sjejel, ja Ezequiel yila bʼa jun nakʼ sat ja Jyoba tey kajan bʼa jun karro bʼa wanxta jisisuk, ma wego wan ajnel, sok wa xwaj chikan bʼa wa skʼana ja Jyoba (Ezequiel 1:4-28). Ja karro jaw jani wa senyaʼan ja xchonabʼ ja Jyoba ja matik teye bʼa satkʼinal sok pwestoxta aye bʼa snochjel ja tojelal wa x-ajiyile. Sok chomajkil, wa stojo ja xchonabʼ ja Dyos matik teye bʼa Luʼumi. La jpensaraʼuktik ja bʼa jastik tukbʼesxel ja bʼa xchonabʼ ja Dyos ja bʼa tsaʼanikxta lajune jabʼili. La ka juljkʼujoltik yeʼn ja Jyoba ja maʼ wan stojel ja jastik junuk wan tukbʼeli. Ja Yunini, ja Kristo, soka yanjeliki oj xchʼaye snajel ja luʼumkʼinal it jel malo. Sok xmojojixtajan bʼa yibʼanale oj skise ja Jyoba, ja sbʼiʼili soka derecho yiʼoj bʼa yajel mandari.

11, 12. ¿Jasa lajxel yuj ja xchonabʼil ja Jyoba ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼujiki?

¹¹ Pensaraʼan sbʼaja jastik wan skʼuljel ja xchonabʼil ja Jyoba ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it. Bʼajtan, sbʼaja yajel kʼeʼuk naʼitsik. Jitsan jmoj-aljeltik kongana wane aʼtel bʼa yajel kʼeʼuk ja mero yechalil bʼa skʼeljel ja yaʼtel ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, wa xtax bʼa Warwick (Nueva York, Estados Unidos). Cha jitsan mil wane koltanel jachʼ kʼebʼubʼal bʼa yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal sok Naʼitsik Betel bʼa yibʼanal ja luʼumi. Ja yeʼnleʼi koltanumik it ja tojubʼale yuj  ja opisinaʼik bʼa skʼulajel planoʼik soka opisina bʼa yajel kʼeʼuk naʼitsik. Janekʼto tsʼakatal wa xkaʼatik yuja tsatsal aʼtel wa skʼulane ja jmoj-aljeltike it. Stsʼakatal yuja sat takʼin wa xyaʼawe ja Taʼumantiʼik bʼa yibʼanal ja Luʼumi, jachuk wa xbʼobʼ kʼeʼuk ja naʼitsik jaw. Ja Jyoba wa xya koʼ slekilal ja xchonabʼ yuja koltanel wa xyaʼaweʼi sok yuja kʼuʼabʼal ayeʼi (Lucas 21:1-4).

¹² Xchabʼil, la kiltik jasa bʼobʼel kʼulaxuk yuja chapjelal wa x-axi. Ja Jyoba jel skʼulan gusto xchapjel ja xchonabʼi (Isaías 2:2, 3). La jpensaraʼuktik ja tuktukil eskwela kiʼojtiki. Ja Eskwela bʼa precursor, ja Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, ja Eskwela bʼa Galaad, ja Eskwela bʼa ajkʼach betelitaʼik, ja Eskwela bʼa biajanteʼik soka xcheʼume, ja Eskwela bʼa ansyanoʼik bʼa kongregasyon, ja Eskwela bʼa Matik wa xCholo, sok ja Eskwela sbʼaja Olomalik bʼa betel soka xcheʼume. Chomajkil, ja bʼa jsitiotik jw.org, wa xbʼobʼ jtatik ja Biblia sok juʼunik bʼa jitsan kʼumal. Ja sitio cha ay yiʼoj jun xetʼan bʼa jaʼ wa xkʼot sbʼaj ja yal untiki soka pamilyaʼiki, sok cha ay jun xetʼan sbʼa notisyaʼik.  ¿Wantik maʼ yajel makunuk ja sitio bʼa Internet jw.org ja bʼa xcholjeli soka ja tsomjelal bʼa pamilya?

13. ¿Jas cholalik kiʼojtik ja yaʼtijumotik Dyosi?

¹³ Jun niwan cholal ja ajyel ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba sok snajel ja jasa wa skʼanakitiki. Meran, yuja wa xnaʼatik ja jasa lek xyila ja Dyosi, tʼilani kʼuʼabʼal oj ajyukotik sok skʼulajel ja jastik bʼa leki. Anima jitsan ixuk winik jel skʼulane gusto skʼulajel jastik bʼa mi lekuk, ja keʼntiki jel tʼilan la kil jkʼujoluktik ja jastik «mi lekuki» jastalni wa skʼulan ja Jyoba (Salmo 97:10). Mi xkʼanatik kʼotel jastal ja matik wa spensarane «ja bʼa leki kʼotel mi lekuk sok jaxa bʼa mi lekuki ja kʼotel lek» (Isaías 5:20). Wani xkʼanatik yajel gustoʼaxuk ja Jyoba, ja yuj jpensaraʼunejtik lek oj ajyukotik sak bʼa chikan jasunuk (1 Corintios 6:9-11). Wa xnaʼatik ja jas wa xyalakabʼtik ja Jyoba ja bʼa Biblia sbʼajni jlekilaltik. Wa xyajtaytik sok wa xkʼanatik ajyel toj soka yeʼn. Ja yuj wa xnochotik ja tojelal wa xyaʼakitik ja bʼa naʼitsi, ja bʼa kongregasyon, bʼa aʼteli, bʼa eskwela ma bʼa chikan jas lugar (Proverbios 15:3). La kiltik bʼa jujuntik ekʼeleʼik bʼa tʼilan oj ajyukotik toj soka Jyoba.

14. ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼe ja nantataliki toj aye soka Jyoba?

¹⁴ Jastal xchapjel ja untikali. Ja bʼa Biblia, ja Jyoba wa xyala yabʼ ja nantataliki sbʼaja jastal xchapjel ja untikaliki. Ta ja nantataliki wa skʼuʼane, jachuk wa sjeʼawe toj aye soka Jyoba yajni wa skʼuʼaneyi. Ja yeʼnleʼi tʼilani oj stalnay sbʼaje bʼa mi oj yiʼe ja spensar ja luʼumkʼinali (Efesios 2:2). Jun sjejel, bʼa jujuntik culturaʼik bʼobʼta jun tatal oj spensaraʼuk yeʼn ja ixuk ja maʼ oj xchap ja untikali. Pe ja Biblia jaman lek wa xyala yeʼnani ja tatalik ja maʼ oj sjeʼyi ja yuntikil bʼa Jyoba (Efesios 6:4). Ja tatalik soka nanalik bʼa wa syajtaye ja Jyoba wa skʼanawe ja yuntikile amojxuke soka Dyosi, jastalni ja Samuel yajni chʼinto (1 Samuel 3:19).

15. ¿Jastal wa xjeʼatik toj ayotik soka Jyoba yajni wa stsaʼatik skʼulajel jun jasunuk jel tʼilan?

¹⁵ Yajni wa stsaʼatik skʼulajel jun jasunuk. Bʼajtanto oj tsatik skʼulajel jun jasunuk bʼa jel tʼilan, tʼilani oj kiltik jas wa spensaraʼan ja Jyoba. Ja Biblia soka xchonabʼi oj skoltayotik skʼulajel ja jaw. Jun sjejel, jujuntik nantatalik wa xwajye aʼtel bʼa pilan país, sok yajni wa x-ajyi yuntikile wa sjekawe ja bʼa país pojkiye bʼa yeʼn oj yawe kʼiʼuk ja spamilyaʼe. Jachuk ja nanal soka tatali mi oj yawekan ja yaʼtele ja bʼa país wajele. Anima ja it yeʼnani oj spensaraʼuk ta oj skʼuluk june. Pe ja nantataliki tʼilani oj sjobʼ sbʼaje jastal wa xyila ja Jyoba ja jasa wa spensarane skʼulajel (kʼuman ja Romanos 14:12). La ka juljkʼujoltik, tʼilani oj kiltik ja jasa wa xyala ja Biblia bʼajtanto yuj oj tsatik jun jasunuk jel tʼilan sbʼaja pamilya soka bʼa kaʼteltiki. Wani xkʼanatik ja skoltanel ja jTatik tey bʼa  satkʼinali bʼa a-stoj ja jasa oj jkʼuluktiki (Jeremías 10:23).

16. ¿Jasa tʼilan stsaʼa jas oj skʼuluk jun nanal yajni pojki ja yal skeremi? ¿Jasa koltaji bʼa oj snaʼ skʼulajel ja bʼa toji?

¹⁶ Jun nupanum wajye bʼa pilan país soka tiw ajyi jun yal skereme. Tsaʼan xchapawe oj sjeke ja yal kerem ja bʼa bʼay ja statawelo ja bʼa país jakele. Pe ja bʼa tyempo jaw, ja cheʼumali kʼe jejukyi bʼa Biblia yuja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Sok snebʼa tʼilani yeʼn oj sjeyi ja yal skeremi sbʼaja Jyoba (Salmo 127:3; Proverbios 22:6). Ja yuj tʼilani spensaraʼan ta oj sjek ja yal skeremi ja bʼa bʼay ja statawelo ma miyuk. Jastalni wa xyaʼa mandar ja Biblia, ja yeʼn skʼanayi ja Jyoba akoltajuk bʼa stsajel skʼulajel ja bʼa toji (Salmo 62:7, 8). Chomajkil yalayabʼ ja maʼ wa x-ajiyi yuj estudio bʼa Biblia ja wokol wan ekʼel sbʼaji soka tuk smoj-aljelik bʼa kongregasyoni. Ja spamilya soka yamigoʼiki tarega yalawe yabʼ a-sjeke ja yal keremi ja bʼay ja statawelo, pe ja yeʼn yabʼ stojolil mini stojoliluk ja jaw. Ja statami yila ja xcheʼum soka yal keremi jel wa xkoltaji yuja smoj-aljelik bʼa kongregasyoni. Ja jaw jel cham yila sok ja yuj kʼe spaklay ja Biblia sok wajel ja bʼa tsomjelik lajan soka spamilya. ¡La jpensaraʼuktik janekʼto gustoʼaxi ja nanal yajni yila jakʼjiyi ja yorasyon yuja Jyoba!

17. Yajni wa xkatik estudio bʼa Biblia, ¿jastik tojelal tʼilan oj jnochtik?

¹⁷ Yajni wa x-ajikitik tojelal. Jun modo bʼa oj jetik toj aytik soka Dyosi jani skʼuʼajel ja tojelal wa xyaʼakitik ja xchonabʼi. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik jasa tʼilan oj jkʼuluktik tʼusan tsaʼan yajni wa xkʼe katikyi estudio jun ixuk winik soka libro Jasa wa sjeʼa ja Biblia. Alubʼal kabʼtik tʼilan oj jpiltik jujuntik minuto ja ekʼeleʼik wala wajtiki bʼa skoltajel ja kestudiotiki a-snaʼ sbʼaj mas ja xchonabʼ ja Jyoba. Oj bʼobʼ jkoltaytik sjejelyi ja bideo ¿Jastal wa xkʼulaxi ja jtsomjeltikoni? soka poyeto ¿Matik wa skʼulane ja jas wa skʼana ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki? Chomajkil, alubʼal kabʼtik yajni xchʼak jpaklaytisok ja libro Jasa wa sjeʼa ja Biblia, ja wa xkʼe jpaklaytisok ja libro La ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, ama yiʼonejxa jaʼ. Jachuk oj jkoltaytik bʼa oj ajyuk mas tsʼunan lek ja bʼa skʼuʼajeli (Colosenses 2:7). ¿Wan maʼ xnochotik ja tojelal it wa xyakitik ja xchonabʼ ja Jyoba?

18, 19. ¿Jas yuj tʼilan oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba?

¹⁸ Ayni jitsan rasonik bʼa yajelyi tsʼakatal ja Jyoba. Bʼajtan, yuj yeʼn «sacʼanotic - huax bob jnic jbajtic. Ti ni aytic ja ba luum» (Hechos 17:27, 28). Xchabʼil, yujni yaʼunejkitik ja slibro, ja Biblia. Jastalni ja nebʼumanik bʼa Tesalónica, chomajkil ja keʼntiki wa xyajtaytik ja majtanal it yujni «ja yabal ja Diosi» (1 Tesalonicenses 2:13).

¹⁹ Yoxil, tʼilani oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba yujni yaʼunej makunuk ja Biblia bʼa jastal oj kamigoʼuktik ja yeʼn (Santiago 4:8). Sok xchanil, tʼilani oj katikyi tsʼakatal yuja wa xyaʼakan oj ajyukotik ja bʼa xchonabʼi. Jach wa xkabʼ aytik jastal ja tsʼijbʼanum bʼa Salmo 136, bʼa yala: «Awikyi tsʼakatal ja Jyoba, yujni ja yeʼn jel lek, ja slekil skʼujol mini ay stikʼanil» (Salmo 136:1). Ja bʼa jujune ja bersikulo yiʼoj ja salmo it, wa xyala jitsan ekʼele ja yaljel «ja slekil skʼujol mini ay stikʼanil». Ta toj la ajyitik soka Jyoba sok wa xnochotik ja tojelal wa xya ekʼ kitik ja bʼa xchonabʼi, oj kabʼtik stsamalil ja slekil skʼujoli bʼa tolabida.