1, 2. a) ¿Jas yuj ja ajkʼach nupanumi tʼilan oj sjip skʼujole bʼa Jyoba? (Salmo 37:3, 4). b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

¿AJKʼACHTO maʼ nupanela ma ojxta nupanan? Ta jachkʼa, seguro lek wani xa kʼana gusto oj ajyan soka maʼ jel xa kʼana. Meraniʼa, ojni ajyuk wokol ja bʼa nupaneli sok ja bʼa skʼeʼulabʼili ojni atsaʼ jastik jel tʼilan. Ja jastal modo oja kʼulukex ja jastik it ojni skoltayex bʼa jachuk oj ajyanik gusto jitsan jabʼil. Ta waxa jipa akʼujolex bʼa Jyoba, oja tsaʼex jastik lek oja kʼulukex, oj ajyuk tsats jawa nupanelex sok mas gusto oj ajyanik. Pe ta mixa nochowex ja srasonik ja Jyoba, bʼobʼta oj ajyuk wokolik bʼa oj sjom jawa nupanelexi sok mi gusto oj ajyanik (kʼuman ja Salmo 37:3, 4).

² Ama ja artikulo it jani mero wan kʼotel sbʼaj ja matik ajkʼachto nupaneli, oj cha jpaklaytik jastik junuk bʼa wa xbʼobʼ stʼaspune yibʼanal ja matik nupanelexa. Oj kiltik sjejelik bʼa winike sok bʼa ixuke bʼa toj wajye bʼa wa staʼa tiʼal ja Biblia sok ja jastik wa sjeʼawekitik sbʼaja jsakʼaniltiki sok sbʼaja nupaneli. Cha oj kiltik jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik bʼa jujuntik nupanum ja bʼa jtyempotiki.

3, 4. ¿Jastik wokolik wa xbʼobʼ stʼaspun ja ajkʼach nupanumiki?

³ Bʼa jujuntik lugar, bʼobʼta ja kristyano oj yalyabʼ ja ajkʼach nupanumik ke tʼilani oj yiʼe jun sakʼanile bʼa «lek».  Jun sjejel, bʼobʼta ojni tʼenjuke yuja nantatalik ma pamilyaʼik bʼa wegoxta aʼajyuk yuntikile. Ma bʼobʼta yuj jun lekil skʼujole, bʼobʼta jujuntik amigoʼik sok pamilyaʼik oj yale yabʼ ja ajkʼach nupanumik ke tʼilan oj sman jun snaje sok sbʼutʼjel jastik bʼa tsamal.

⁴ Ta ja nupanum mi stalnay sbʼaje, bʼobʼta ojni stsaʼe skʼulajel jastik bʼa bʼutʼel jelal oj ajyuke. Sok bʼa oj stup-e, tʼilani oj aʼtijuke jitsan ora xchawanile. Sok jachuk mixa oj ajyukyujile jitsan tyempo bʼa oj spaklaye stuchʼile ja Biblia, ja tsomjelal bʼa pamilya sok ja xcholjeli. Bʼobʼta oj xchʼaye ja tsomjelik bʼa oj aʼtijuke mas oraʼik sok oj staʼe mas takʼin, ma bʼa mi oj xchʼaye ja yaʼteleʼi. Spetsanil ja jaw oj ijukeyuj bʼa xchʼayjel tsamalik cholal bʼa skʼulajel mas ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

5. ¿Jasa waxa nebʼa ja weʼn sbʼaja sjejel bʼa Klaus sok Marisa?

⁵ Ay jitsan sjejel bʼa wa sjeʼa ke wajel jkʼujoltik stajel jitsan jastik mini xyaʼa gustoʼil. Jani it ja jas kʼot snaʼe ja Klaus soka Marisa. * Yajni nupaniyeʼi, xchawanile jelni tsats aʼtijiye bʼa oj bʼobʼ yiʼ jun lekil sakʼanile. Pe ja smeranili mini gusto ajyiye. Ja Klaus wa xyala: «Mini jas skʼulankujtikon palta ja bʼa jastik junuki, pe ja jastal wala taxtikon soka Dyosi mini ay jun jkʼelsatikon. Ja smeranili, jelni wokol ja jsakʼaniltikoni sok jel xyaʼa chamkʼujol». Bʼobʼta ja weʼn cha awaʼunej abʼaj kuenta ke wajel jkʼujoltik bʼa stajel jastik junuk mini xya gustoʼaxukotik. Pe mok eluka gana. Ja lekil sjejel bʼa tuk wa xbʼobʼ skoltayotik. Bʼajtan, la kiltik ja jas wa xbʼobʼ snebʼe ja tatamalik sbʼaja rey Jehosafat.

6. Jastalni wa xyala ja Proverbios 3:5, 6, ¿jastal stʼaspun ja rey Jehosafat jun jasunuk jel wokol?

⁶ Tatamalik, ¿ay maʼ elela gana xa wabʼyex yuja cholalik awiʼojexi? Ta jach kʼa, ja sjejel bʼa Jehosafat wani xbʼobʼ skoltayex. Yuja yeʼn reyi, yeʼnani kajan sbʼaj ja slekilal yibʼanal ja chonabʼi. Bʼa stalnajel ja cholal it jel chaʼanyabʼali, skʼulan ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa stalnajel ja chonabʼi. Ya kʼeʼuk yijil naʼitsik ja bʼa chonabʼik bʼa Judá sok stsomo jun nole soldadoʼik bʼa mas ja 1.160.000 (2 Crón. 17:12-19). Tyempo tsaʼan, stʼaspun jun jasunuk jel wokol. Ja yeʼn, ja spamilya sok ja chonabʼi xiwela sbʼaj ajyi yuj jun niwan nole soldado bʼa Ammón, bʼa Moab sok ja lugarik bʼa witsaltik bʼa Seír (2 Crón. 20:1, 2). ¿Jasa skʼulan ja Jehosafat? Skʼanayi skoltajel sok ipal ja Jyoba, jastalni wa xyala ja Proverbios 3:5, 6 (kʼuman). Ja yorasyon skʼulani, ja it wa xtaʼatik ja bʼa 2 Crónicas 20:5-12, wa xchiktes janekʼto sjipa skʼujol ja bʼa yala tat bʼa satkʼinali. ¿Jastal sjakʼayi ja Jyoba?

7. ¿Jastal sjakʼa ja Jyoba ja yorasyon ja Jehosafat?

⁷ Ja Jyoba ya makunuk jun levita sbʼiʼil  Jahaziel, bʼa sjakʼjelyi ja Jehosafat. Ja yeʼn yala: «Kananik bʼa wa lugarex, mok nijkanik sok ilawik ja skoltanel ja Jyoba bʼa wa lekilal weʼnlex» (2 Crón. 20:13-17). ¡Juni jasunuk jel chaʼanyabʼal skʼulajel bʼa wajel tiroʼanel! Pe ja tojelalik it mini ti jakeluk bʼa jun winik; tini bʼa Jyoba. Yuja sjipa lek skʼujol ja bʼa sDyosi, ja Jehosafat skʼuʼan. Yajni ja rey soka chonabʼ waj staʼe ja skontraʼeʼi, ja yeʼn mini jaʼuk yaʼa bʼajtan bʼej ja soldadoʼik mas chapani, jani ja soldadoʼik bʼa mey yarmaʼe bʼa wane tsʼebʼanel. Jastalni ja Jyoba skʼapayi ja Jehosafat, skʼulani ganar ja kontraʼaliki (2 Crón. 20:18-23).

8. ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼe ja tatamalik ja sjejel bʼa Jehosafat?

⁸ Tatamalik, ¿jasa wa xbʼobʼa nebʼex ja sjejel bʼa Jehosafat? Weʼnlex kajanabʼajex ja slekilal jawa pamilyaʼex, ja yuj wani xa kʼujolanex bʼa skoltajele sok stalnajele. Ja yuj, yajni waxa tʼaspunex wokolik, bʼobʼta waxa pensaranex wa xbʼobʼa tojbʼesexa tuchʼilex. Pe moka waʼexkan bʼa oj skʼulukex ganar soka pensar bʼa oja jipa kʼujolex bʼa wa wipex. Mas lek, awikyi orasyon wa tuchʼilex ja Jyoba sok kʼanawikyi akoltajelex. Cha awikyi orasyon sok spetsanila kʼujolex soka wa cheʼumexi. Leʼawik ja stojelal ja Jyoba spaklajel ja Yabʼali sok ja juʼunik wa xyakitik ja xchonabʼi, sok awik makunuk ja rasonik xa taʼawexi. Bʼobʼta jujuntik kristyano mi akuerdo oj ajyuke bʼa oja tsaʼex skʼulajel jastik ti elel bʼa Biblia sok bʼobʼta asta oj yalawabʼyex ke skʼulajel ja jaw mini stojoluk. Bʼobʼta oj yale ke ja jas mas lek sbʼaja pamilya jani ja takʼini sok ja jastik junuki. Pe ajuluka kʼujolex ja sjejel bʼa Jehosafat, ja it sjipa skʼujol bʼa Jyoba sok sjeʼani soka jastik skʼulani. Ja Jyoba mini sjipakan ja tojil winik it sok cha mini oj sjipexkan ja weʼnlexi (Sal. 37:28; Heb. 13:5). ¿Jaxa nupanumiki? ¿Jasa wa xbʼobʼa kʼulukex bʼa oj ajyuk juna sakʼanilex bʼa gusto?

9. ¿Jasa wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja aluman Isaías soka xcheʼumi?

⁹ Ja Isaías soka xcheʼumi jani waj skʼujole bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ja yeʼn wajni jun aluman sok bʼobʼta ja xcheʼumi cha skʼulani jun aʼtel jastal jaw, pes ja bʼa Biblia wa x-aji sbʼiʼiluk «ja alumani» (Is. 8:1-4). Sbʼaja nupanum it, stoyjel ja Jyoba jani mas tʼilan. Ja yujil, ja Isaías soka xcheʼum kʼoteleni jun lekil sjejel sbʼaja nupanumik ja bʼa jtyempotiki.

10. Bʼa jachuk oj katik tsatsbʼuk ja kʼankʼunel bʼa skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, ¿jas yuj ja nupanumik lekni oj spaklaye ja jas yalunejkan oj ekʼuk ja Biblia?

¹⁰ ¿Jastal wa xbʼobʼ snoch-e ja nupanumik ja sjejel bʼa Isaías soka xcheʼumi? Jani skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼyujile ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje bʼa Dyos, ojni bʼobʼ spaklaye lajan ja jastik yalunejkan oj ekʼuk ja Biblia sok yiljel jastal tolabida wa xkʼot smeranil (Tito 1:2). * Wani xbʼobʼ spensaraʼuke bʼa jastal oj bʼobʼ koltanuke bʼa oj kʼot smeranil jujuntik jasunuk yalunejkan oj ekʼuk ja Biblia, jastalni ja it yalakan ja Jesús ke ja lekil rasonik ojni cholxuk bʼa sutanal ja Luʼum bʼajtanto oj jakuk ja chʼakelal (Mat. 24:14). Yajni jun nupanum skʼuʼunej lek ke ja jastik wa xyala  oj ekʼuk ja Biblia wan naka kʼotel smeranil, mas puesto oj ajyuke bʼa skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼyujile ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

11. ¿Jasa bʼobʼ skʼuluke ja Priscila sok Áquila, sok jas yuj?

¹¹ Ja nupanumik bʼa mito ay skʼujole wani xbʼobʼ yawe el slekilal ja sjejel bʼa Priscila sok Áquila, jun nupanum bʼa judíoʼe bʼa ti ajyiye bʼa chonabʼ Roma. Yabʼye ja lekil rasonik sbʼaja Jesús sok ochye snochumanik. Sen jelni gusto ajyiye soka sakʼanil yiʼojeʼi. Pe anto junta chʼaykʼujol tukbʼi ja sakʼanileʼi yajni ja mandaranum Claudio yaʼa mandar ke ja judíoʼiki achʼak eluke ja bʼa Roma. La jpensaraʼuktik jastal maʼ yabʼye ja it ja Áquila soka Priscila. Tʼilani yaʼawekan ja lugar wanxa snaʼawe sbʼaji, stajel jun yajkʼachil lugar bʼa oj ajyuke sok yajel kʼeʼuk jun lugar bʼa negosyoʼanel bʼa skʼulajel naʼitsik bʼa karpa bʼa pilan chonabʼ. Yuja jasunuk it tukbʼi ja bʼa sakʼanileʼi, ¿kʼot maʼ yaʼekan tsaʼan ja jastik bʼa sGobyerno ja Dyosi? Seguro lek ke wani xnaʼatik ja sjakʼjeli. Ja bʼa Corinto, ja Priscila soka Áquila skʼapa sbʼaje skoltajel ja kongregasyon sok koltaniye soka jekabʼanum Pablo bʼa stsatsankʼujolajel ja hermanoʼiki. Soka tyempo, wajye bʼa pilan chonabʼik bʼa wa xkʼanxi mas koltanel bʼa xcholjel (Hech. 18:18-21; Rom. 16:3-5). ¡Jelni maʼ latsan ajyiye sok gusto ajyiye!

12. ¿Jas yuj tʼilan oj yawe ajyuk skʼelsate ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos ja nupanumiki?

¹² Ja nupanumik bʼa jtyempotiki wani xbʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa Priscila sok Áquila yajel bʼajtan ja sGobyerno ja Dyosi. Ja mero styempoʼil bʼa stajel tiʼal sbʼaja skʼelsateʼi jaʼa yajni smakbʼento sbʼaje. Yajni ja maʼ smakbʼento sbʼaje wa xyawe kujlajuk lek ja jas oj skʼuluke ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok wa skʼujolane bʼa oj staʼe, ayni yiʼoje ja cholal bʼa yiljel jastal wa x-aʼtiji ja yip ja Dyosi (Ecl. 4:9, 12). La kiltik ja jas skʼulan ja Russell soka Elizabeth. Ja Russell wa xyala: «Yajni jmakbʼento jbʼajtikon, wani xkalatikon  jasunkiluk mero ja jkʼelsatikoni». Ja Elizabeth cha yala: «Jtaʼatikoni tiʼal ja jaw, bʼa jachuk yajni xkʼot ja styempoʼil bʼa stsajel skʼulajel jun jasunuk, ja jaw mi oj stimotikon bʼa oj lajxukujtikon ja jkʼelsatikoni». Ja jastal wa xtaxyeʼi koltajiye bʼa oj wajuke bʼa Micronesia bʼa koltanel bʼa wa xkʼanxi mas cholumanik.

13. Jastalni wa xyala ja Salmo 28:7, ¿jasa oj ekʼ ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba?

¹³ Jastalni ja Russell soka Elizabeth, jitsan nupanumik stsaʼuneje yijel jun sakʼanile mi jel chaʼanyabʼaliluk bʼa jachuk oj bʼobʼ spil-e mas tyempo bʼa xcholjel sok sjejel. Ta ja maʼ smakbʼento sbʼaje wa xyawe ajyuk skʼelsate bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok spetsanil skʼujole sok wa skʼujolane bʼa oj lajxukyujile, jelni oj yile slekilal. Oj yile jastal wa xtalnajiye yuja Jyoba, oj sjip mas skʼujole bʼa yeʼna sok merani gusto oj ajyuke (kʼuman ja Salmo 28:7).

14. ¿Jastal sjeʼawe ja jekabʼanum Pedro soka xcheʼum ke wa sjipa skʼujole ja bʼa skʼapjelal bʼa Mateo 6:25, 31-34?

¹⁴ Pilan lekil sjejel sbʼaja nupanumiki jani sbʼaja jekabʼanum Pedro soka xcheʼumi. Junuk nalan jabʼil ma jun jabʼil tsaʼan yajni snaʼa sbʼaj ja Jesús, ja jekabʼanum Pedro stsaʼa skʼulajel jun jasunuk jel tʼilan. Yuja jani yaʼtel ja yajel el chay, yajni lokjiyuj ja Jesús bʼa oj snoch bʼa tyempo tsʼikan, ja Pedro tʼilani yila ja jastal wa xtax soka spamilya (Luc. 5:1-11). Jani stsaʼa smojtajel ja Jesús ja bʼa yaʼtel bʼa xcholjel. ¡Jelni lek ja jas stsaʼa skʼulajeli! Sok ayni kiʼojtik lekil rasonik bʼa skʼuʼajel ke cha koltajini yuja xcheʼumi. Ja Biblia wa xyala ke tsaʼan yajni sakʼwi ja Jesús, ja yeʼn skʼulani biajar jun tyempo soka Pedro (1 Cor. 9:5). Wani xkʼuʼantik lek ke yuja lekil sjejel yaʼa, yayi ja Pedro ja koltanel bʼa yajelyi rasonik ja cheʼumalik sok ja tatamalik (1 Ped. 3:1-7). Chikani lek ke ja Pedro soka xcheʼumi wani sjipa kʼujole ja bʼa kʼapjelal yaʼunej ja Jyoba bʼa yeʼnani oj yaʼ ja jas tʼilan ta yaʼawe bʼajtan bʼej ja bʼa sakʼanile ja sGobyerno (kʼuman ja Mateo 6:25, 31-34).

15. ¿Jasa waxa nebʼa ja weʼn ja bʼa yexperiencia ja Tiago soka Esther?

¹⁵ Sok jaxa ta ayxa tyempo nupanelex, ¿jastal oja wawex ajyuk ja gustoʼil bʼa skʼulajel mas bʼa Jyoba? Jun modo, jani yiljel ja jas skʼuluneje ja tuk nupanumiki. Jun sjejel, ojni bʼobʼa kʼumukex ja artikuloʼik ja bʼa «Gusto lek skʼapa sbʼaje koltanel». Jani jaw ja jasa skʼulane ja Tiago soka Esther, jun nupanum bʼa Brasil. Ja artikuloʼik jaw koltajiyeyuj bʼa oj skʼane koltanel bʼa wa xkʼanxi mas cholumanik. Ja Tiago wa xyala: «Skʼumajel experienciaʼik bʼa jastal skoltunej ja Jyoba ja yaʼtijumik ja bʼa jtyempotiki snikawotikon bʼa oj jkʼantikon yiljel jastal wa stojowotikon sok wa stalnayotikon». Soka tyempo, ja nupanum it waj man Paraguay, sok tini wane koltanel xcholjel desde 2014. Ja Esther wa xyala: «Jun teksto bʼa jel xkiʼajtikon gusto jchawaniltikon jani ja Efesios 3:20. Ja bʼa kaʼteltikon bʼa Jyoba, kilunejtikon jitsan ekʼele jastal kʼotel smeranil ja yaljelik jaw». Ja bʼa karta stsʼijbʼanyi ja efesioʼik, ja Pablo xchiktes jaman lek ke ja Jyoba ojni yakitik masto yuja janekʼ wa xkʼanatikyiʼi. Soka kʼapjelal jaw tolabida kʼotel smeranil.

16. ¿Matik wa xbʼobʼ skʼaneyi koltajel ja matik ajkʼachto nupaneli bʼa wane yiljel ja skʼel sateʼi?

 ¹⁶ Matik ajkʼachto nupanel, ja weʼnlexi wani xbʼobʼa wawex el slekilal ja yexperienciaʼe ja matik snebʼuneje sjipjel skʼujole bʼa Jyoba. Jujuntik nupanumik ajyele ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan jitsanxa jabʼil. ¿Jas yuj mixa kʼanawexyi rasonik ta waxa kʼana akoltajelex bʼa yiljel jawa kʼelsatexi? Jani it ja pilan modo bʼa sjejel waxa jipa akʼujolex bʼa Jyoba (Prov. 22:17, 19). Ja ansyanoʼiki cha wani xbʼobʼ skoltayex bʼa oj ajyuka kʼelsatex bʼa yaʼteltajel ja Dyos sok lajxelawujilex.

17. ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja Klaus soka Marisa, sok jasa wa xnebʼatik bʼa yeʼnle?

¹⁷ Ayni ekʼele, yajni wa stsaʼatik bʼa skʼulajel mas ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba ayni mi jach wa x-elkʼote. La cha kaltik sbʼaja Klaus sok Marisa, ja it tax tiʼal ja bʼa skʼeʼulabʼili. Oxe jabʼil tsaʼan yajni nupaniye, yaʼawekan ja snaje sok skʼapa sbʼaje koltanel ja bʼa aʼtelik bʼa yajel kʼeʼuk ja Betel bʼa Finlandia. Pe ja bʼa tyempo jaw yabʼye ke mini xbʼobʼ kanuke mas ja wake ixawi. Ja yajni yabʼyeʼi ochni stristeʼile. Pe tʼusan tsaʼan lokjiye bʼa jun kurso bʼa árabe, jaxa wego gustoxta wane koltanel bʼa xcholjel bʼa árabe bʼa pilan país. Yajni wa spensaraʼan ja jas ekʼeli, ja Marisa wa xyala: «Jelni xyawi xiwel yajelkan ja lugar waxa kʼulan gusto sok oja jip leka kʼujol bʼa Jyoba. Pe ja keʼn kilunej ke ja yeʼn tolabida skoltunejotikon bʼa modoʼik mi wa xmajlaytikon. Yuja jachni ekʼel jbʼaji, mastoni tsatsbʼel ja jastal wa xjipa jkʼujol bʼa Jyoba». Jastalni wa xkilatik, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja Jyoba tolabida oj ya koʼ jlekilaltik ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼna sok spetsanil jkʼujoltik.

18. ¿Jasa wa xbʼobʼ skʼuluke ja nupanumik bʼa mi oj yaʼekan sjipjel skʼujole bʼa Jyoba?

¹⁸ Ja nupaneli juni majtanal bʼa Jyoba, sok wani skʼana ke ja matik nupaneli ayabʼye stsamalil (Prov. 5:18; Mat. 19:5, 6). Matik ajkʼachto nupanel, ¿jas yuj mixa paklayex ja jas wanex skʼulajel ja bʼa wa sakʼanilexi? ¿Wanex maʼ skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa sjejelyi ja Jyoba ke waxa wawexyi tsʼakatal yuja majtanal yaʼunejawilexi? Loʼilananik soka Jyoba, leʼawik ja bʼa Yabʼal rasonik bʼa oj bʼobʼa wawex makunuk ja bʼa jastal wala taxyexi sok nochowik ja rasonik wa xyawilexi. Wani xbʼobʼa kʼuʼukex lek, ta jaʼ wa xwaja kʼujolex bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, ojni ajyuk juna tsamal nupanelex.