1, 2. ¿Jastik lekil rasonik kiʼojtik bʼa sjejel jbʼajtik yajalkʼujolal mey stikʼanil?

AY KIʼOJTIK lekil rasonik bʼa sjejel jbʼajtik yajalkʼujolal mey stikʼanil. Wani xtaʼatik jujuntik ja bʼa proverbioʼik it bʼa Biblia: «Ke ja yajalkʼujolal mey stikʼanil sok ja ajyel toji mok yaʼakani [...]; anto ja bʼa stiʼ sat ja Dyos sok ja winiki, lekni oj iljan sok oj kʼot najuk ke jelni biboʼa»; «ja winik bʼa ay syajulal skʼujol mey stikʼanil yeʼntani wa xya el slekilal», sok «ja maʼ wa skʼujolan slejel ja bʼa toji sok ja yajalkʼujolal mey stikʼanil ojni staʼ sakʼanil» (Prov. 3:3, 4; 11:17, nota; 21:21).

² Ja proverbioʼik it wa staʼa tiʼal oxe rason yuja tʼilan oj jetik yajalkʼujolal mey stikʼanil. Bʼajtan, yujni jel chaʼanyabʼal xya ajyukotik ja bʼa stiʼ sat ja Dyos. Xchabʼil, keʼntiktani wa xkatik el slekilal. Jun sjejel, wa xya ajyuk kamigotik bʼa wa x-albʼi. Sok yoxil, ta wa xjeʼatik yajalkʼujolal mey stikʼanil, oj ajyukujtik slekilalik ja bʼa tyempo jakum, jastalni ja sakʼanil bʼa tolabida. Ja yuj, ayni kiʼojtik lekil rasonik bʼa skʼuʼajel ja mandar it bʼa Jyoba: «Jeʼawik bʼa jujune ja weʼnlex ja yajalkʼujolal mey stikʼanili sok ja yajulal kʼujol» (Zac. 7:9).

3. ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja chane sjobʼjel it: ¿Machʼtik oj jetikyi yajalkʼujolal mey stikʼanil?, ¿jasa wa sjeʼakitik ja libro bʼa Rut sbʼaja sjejel yajalkʼujolal mey stikʼanil?, ¿jastal wa xbʼobʼ jetik ja modoʼal it ja bʼa jtyempotiki? Sok ¿jastal wa xkatik el slekilal skʼulajel?

4. ¿Jastal wa xbʼobʼ ajyukujtik yajalkʼujolal mey stikʼanil jastal Jyoba? (Marcos 10:29, 30).

⁴ Jastalni kilatik ja bʼa bʼajtan artikulo, ja Jyoba kechan wa sjeʼayi yajalkʼujolal mey stikʼanil, wa xkʼan alxuk, ja jastal mi xchʼak ja jastal wa xyajtani, sbʼaja matik wa xyajtajiyuji sok wa x-aʼteltajiyuji (Dan. 9:4). Wani xkʼanatik oj jkʼuluktik ja jas wa xyala ja Efesios 5:1: «Nochowik ja Dyos jastal yuntikilex bʼa jel syajtayex». Ja yujil, wani xkʼanatik mi oj chʼakuk ja jastal lek wa xkila jbʼajtiksok ja kermanotiki (kʼuman ja Marcos 10:29, 30).

5, 6. ¿Jasa wa xyabʼye stojol ja kristyano sbʼaja ajyel toj?

⁵ Seguro lek ke akuerdoni oj ajyukotik, ke yajni mas wa xkʼot jnatik ja jas wa stojolan ja yajalkʼujolal mey stikʼanil, mastoni lek ja jastal oj jetikyi ja modoʼal it ja kermanotiki. Ja yuj, la kiltik sok jun sjejel ja stukil yiʼoj sbʼaja jasun kʼotel ja yajalkʼujolal mey stikʼanil sok ja jastal wa xyabʼ stojol ja kristyanoʼik sbʼaja ajyel toji.

 ⁶ Wani xbʼobʼ kaltik ke juni tojil aʼtijum yajni june aʼtel jitsanxa jabʼil sbʼa jun empresa. Pe bʼobʼta bʼa snajtil ja jabʼilik jaw mini june snaʼa sbʼaj ja matik mero sbʼaj ja empresa jaw. Bʼobʼta mini tolabida akuerdo ajyi soka jastik stsaʼawe skʼulajel ja matik sbʼaji. Mini teyuk tiw yuj yajalkʼujol, jani yuja wa skʼana ja aʼtel bʼa oj ajyukyuj ja jas wa skʼana. Ojni aʼtijuk ja bʼa empresa masan skʼulan sbʼaj jubilar, ma bʼobʼta ayni oj staʼ jun lekil yaʼtel bʼa pilan lugar.

7, 8. a) ¿Jasa wa xnikjiyuj jun kristyano bʼa sjejel yajalkʼujolal mey stikʼanil? b) ¿Jas yuj oj jpaklaytik xentik yaman ja libro bʼa Rut?

⁷ Ja stukil ja jastal ajyel toj ja aʼtijum jtaʼatik tiʼal ja bʼa  parrapo 6 sok ja yajalkʼujolal mey stikʼanili, jani ja rason yuja wa xjexi. ¿Jas yuj sjeʼawe yajalkʼujolal mey stikʼanil ja yaʼtijumik Dyos bʼa tyempo najate? Mini tʼenubʼaluk skʼulane, pes jani nikjiyeyuj ja skʼujole. La kiltik ja sjejel bʼa David. Jani nikjiyuj ja skʼujol bʼa sjejelyi yajalkʼujolal mey stikʼanil ja yamigo Jonatán ama ja stat ja Jonatán wani skʼana oj smil ja David. Jabʼilik tsaʼan yajni chamelxa ja Jonatán, ja David mini yaʼakan sjejelyi yajalkʼujolal mey stikʼanil ja Mefibóset, ja skerem ja Jonatán (1 Sam. 20:9, 14, 15; 2 Sam. 4:4; 8:15; 9:1, 6, 7).

⁸ Jelni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja yajalkʼujolal mey stikʼanil spaklajel xentik yaman ja libro bʼa Rut. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja yajalkʼujolal mey stikʼanil sbʼaja matik wa staʼa tiʼal ja libro it? ¿Jastal oj katik makunuk ja bʼa jkongregasyontik ja jas wa xnebʼatiki? *

9. ¿Jas yuj ja Noemí kʼot spensaraʼuk ke wa x-ilji kontra yuja Jyoba?

⁹ Ja libro bʼa Rut wa xcholokabʼtik ja jas ekʼ sbʼaj ja Noemí, sbʼaja yalibʼ Rut sok bʼa jun winik sbʼiʼil Boaz, bʼa wani syajtay ja Dyosi sok spamilyato ja statam ja Noemí. Yuja ajyi jun tsatsal waʼin ja bʼa Israel, ja Noemí, ja statami sok ja chabʼ yuntikili wajye bʼa Moab. Tini cham tiw ja statami. Ja chabʼ yuntikili nupani, pe ja yeʼnleʼi cha chamye (Rut 1:3-5; 2:1). Sok ja tsatsal wokolik jaw ekʼ sbʼaji mastoni aji el sgana ja Noemí. Jelni chʼakjiyuj ja jastik ekʼ sbʼaji sok ja yuj kʼot spensaraʼuk ke wa x-ilji kontra yuja Jyoba. La kiltik jastal yala ja jas wa spensaraʼan bʼa Dyosi: «Ja Jyoba ochel  kontra jmok, [...] ja maʼ jel juntiro Yipi, yaʼunejon kan ja bʼa wokolik». Cha yala: «Jaʼa Jyoba ja maʼ jel juntiro Yipi yaʼonejonkan jtuchʼil sok ja bʼa wokolik it» (Rut 1:13, 20, 21).

10. ¿Jastal yabʼ ja Jyoba ja jas yala bʼa mi stojoluk ja Noemí?

¹⁰ ¿Jastal yabʼ ja Jyoba ja jas yala bʼa mi stojoluk ja Noemí? Mini sjipakani, pes yajni yila ja wokol wan ekʼel sbʼaji, sjeʼa wani xyabʼ stojol. Ja Jyoba wani xyabʼ stojol ke «june maʼ bibo wani xbʼobʼ skʼuluk jas bʼa mi stojoluk yajni tʼenan ay xyabʼi» (Ecl. 7:7). Ama jachuk, ja Noemí wani skʼana skoltajel bʼa yiljel ke ja Jyoba tini ay smok. ¿Jasa skʼulan ja Dyos bʼa skoltajel? (1 Sam. 2:8). Jani snikayi skʼujol ja Rut bʼa sjejelyi yajalkʼujolal mey stikʼanil. Yajxta sok lekil skʼujol, skoltay ja yalibʼ bʼa oj ya kulan ja jastal ay xyabʼi sok ja jastal wa xyila sbʼajsok ja Dyosi. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Rut?

11. ¿Jas yuj jitsan hermanoʼik wa skoltaye ja matik elel sganaʼe?

¹¹ Ja yajalkʼujolal mey stikʼanil wa snikawotik bʼa skoltajel ja matik elel sgana. Jastalni ja Rut mi yaʼakan ja Noemí, ja bʼa jtyempotiki ay jitsan hermanoʼik bʼa lek skʼujole bʼa gustoxta ti wa x-ajyiyesok ja matik triste ayi ma tʼenan ay xyabʼi. Wa syajtay ja yermanoʼe sok wa skʼana oj skʼuluke ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa skoltajele (Prov. 12:25, nota; 24:10). Sok jachuk wane snochjel ja rason bʼa jekabʼanum Pablo: «Oja wawexyi kulan skʼujol ja matik tʼenan ay xyabʼi, oja koltayex ja matik mey yipi sok aʼajyuka pasensyaʼex soka tuki» (1 Tes. 5:14).

12. ¿Jas modoʼil mas lek bʼa skoltajel jun hermano bʼa elel sgana?

¹² Bʼa jitsan ekʼele, ja modoʼal mas lek bʼa skoltajel jun hermano bʼa elel sgana jani smaklajel sok yaljelyabʼ ke wa xyajtaytik. Ja Jyoba wa xyila ja jastik wa xkʼulantik bʼa skoltajel june ja bʼa yal xchejik jel chaʼanyabʼali (Sal. 41:1). Ja Proverbios 19:17 wa xyala: «Ja maʼ wa xyayi pabor ja matik ajula sbʼaji jani wan yajelyi majan ja Jyoba, sok ja Yeʼn oj stupyi ja jas wa skʼulani».

13. ¿Jasa skʼulan ja Rut bʼa mi skʼulan ja Orpá, sok jastal sjeʼa yajalkʼujolal mey stikʼanil? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

¹³ Bʼa yabʼjel lek stojolil jasun kʼotel ja yajalkʼujolal mey stikʼanili, la kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Noemí yajni cham ja statami soka chabʼ yuntikili. Yajni ja Noemí yabʼ yabʼalil ke «ja Jyoba julta skʼujol ja xchonabʼi sok yaʼunejyi swaʼel», stsaʼani oj kumxuk ja bʼa spaisi (Rut 1:6). Lajan wajsok ja chabʼ yalibʼi. Pe yajni bʼejto wajume, ja Noemí yala yabʼye oxe ekʼele ke akumxuke bʼa Moab. ¿Jasa ekʼi? Ja Biblia wa xyala: «Ja Orpá tixa yujtsʼan kan ja yalibʼi. Pe ja Rut tini kan soka yalibʼi» (Rut 1:7-14). Ja Orpá skʼulan ja jas aljiyabʼ yuja Noemí sok kumxi bʼa Moab. Pe ja Rut skʼulanto jasunuk  mas. Cha ojni bʼobʼ kumxuk ajyi bʼa snaj, pe yuja yajalkʼujolal mey stikʼanil yiʼoji spensaraʼan oj kan stalnay ja yalibʼi (Rut 1:16, 17). Stsaʼa ti oj ajyuksok, mi yuj tʼenubʼaluk skʼulan, pes yujni wa skʼana oj skʼuluk, yuj yajalkʼujol mey stikʼanil. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja loʼil it?

14. a) ¿Jas stsaʼuneje skʼulajel jitsan hermanoʼik? b) Jastalni wa xyala ja Hebreos 13:16, ¿jastik junuk wa xkʼulantik bʼa lek wa xyila ja Dyosi?

¹⁴ Ja yajalkʼujolal mey stikʼanili wanto skʼulan mas. Jastalni bʼa tyempo najate, jitsan Testigoʼik ja bʼa jtyempotiki stsaʼuneje sjejelyi yajalkʼujolal mey stikʼanil ja yermanoʼeʼi, asta ja matik mi snaʼawe sbʼaji. Jun sjejel, yajni wa xyabʼye ke ekʼel jun desgrasya, wegoxta wa sjobʼowe jastal wa xbʼobʼ koltanuke. Ma ta wa xyabʼye ke jun hermano bʼa kongregasyon wan wokolanel yuj mey stakʼin, wani xyilawe jasa wa xmakuniyujile sok wa skoltaye. Jani wa snochowe ja sjejel bʼa snochumanik Kristo bʼa Macedonia bʼa bʼajtan siglo, bʼa «mastoni yaʼawe ja bʼa janekʼ lajxiyujileʼi» (2 Cor. 8:3). Jastalni ja nochumanik Kristo jaw, wani skʼulane mas yuja janekʼ wa xbʼobʼyujileʼi. Wa xchʼaka sbʼaje bʼa skoltajel ja yermanoʼe bʼa wan ekʼel sbʼaje wokol. Wani xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba jelni lek xyila ja yajalkʼujolal mey stikʼanil bʼa yaʼtijumiki (kʼuman ja Hebreos 13:16).

15, 16. ¿Jastal sjeʼa ja Rut ke mini el sgana?

¹⁵ Wani xbʼobʼ jnebʼtik jitsan jastik jel chaʼanyabʼal sbʼaja loʼil bʼa Rut sok Noemí. La kiltik jujuntik.

¹⁶ Mok el jganatik. Yajni ja Rut skʼapa sbʼaj bʼa oj smojtay ja yalibʼ man Judá, ja bʼajtanto ja yalibʼi mini skʼana. Pe ja Rut mini el sgana. ¿Jasa slekilal ilxi? «Yajni ja Noemí yila mini xkʼokxi ja Rut bʼa oj kumxuk, tixa mi jas yala yabʼa» (Rut 1:15-18).

17. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi wegoxta oj el jganatik?

¹⁷ Ja jas wa xnebʼatik: Wani skʼana oj ajyuk jpasensyatik bʼa skoltajel ja matik jel triste ay xyabʼi, pe jelni tʼilan mok el jganatik. Jun sjejel, bʼobʼta ja bʼajtanto ja hermana mini oj skʼan oj koltaxuk. * Ama jachuk, ja yajalkʼujolal mey stikʼanili oj snikotik bʼa oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa ajyelsok mojan (Gál. 6:2). Sok wani xmajlaytik ke ojni kʼotuk ja styempoʼil bʼa oj skʼan oj jkoltaytik sok oj katikyi kulan skʼujol.

18. ¿Jasa bʼobʼta jel yaj yabʼ ja Rut?

¹⁸ Mok kabʼtik keʼn wan aljelkabʼtik. Yajni ja Noemí soka Rut kʼotye bʼa Belén, ja Noemí staʼa ja matik mojan yiʼoj ajyi ja snaji sok yala yabʼye: «Bʼutʼel ay ja jkʼabʼ ja yajni wajyoni, pe ja Jyoba telanxa jkʼabʼ ya kumxukon» (Rut 1:21). ¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa jpensartik jastal ma yabʼ ja Rut yajni jach yala ja yalibʼi? Skʼulunejni ja janekʼ bʼobʼelyuj bʼa skoltajel ja Noemí: okʼelsok, yaʼunejyi kulan skʼujol sok bʼejyelsok jitsan kʼakʼujik. Ama jachuk, ja Noemí yala: «Ja Jyoba telanxa jkʼabʼ ya kumxukon». Ama ja Rut tini ajyelsok, lajansok ja Noemí mini chaʼanyabʼaluk xyila ja skoltaneli. Bʼobʼta ja jaw jelni yaj yabʼ ja Rut. Pe ja yeʼn tini ajyisok ja Noemí.

19. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa ti oj ajyukotiksok june maʼ elel sgana?

¹⁹ Ja jas wa xnebʼatik: Bʼobʼta yajni jun hermana elel sgana, ja bʼajtanto ojni yalkabʼtik jastik bʼa yaj ama jel xkʼujolantik  bʼa skoltajel. Pe wani xleʼatik modo bʼa mi oj kabʼtik keʼn wan yaljelkabʼtik. Ti wala ajyitiksok sok wa xkʼanatikyi ja Jyoba bʼa a-skoltayotik stajel jastal modo oj bʼobʼ katikyi kulan skʼujol (Prov. 17:17).

20. ¿Jasa koltajiyuj ja Rut bʼa oj ajyuk yip sok mi oj el sgana?

²⁰ La jtsatsankʼujoluktik ja maʼ triste ayi. Ja Rut sjeʼunejyi yajalkʼujolal mey stikʼanil ja Noemí, pe ja yeʼn ja wego wani skʼana oj tsatsankʼujolajuk. Ja yuj ja Jyoba ya makunuk ja Boaz bʼa stsatsankʼujolajel soka yaljelik it: «Ayawi atsʼakol ja Jyoba yuja jastik jel lek ajeʼunej jawa modo, sok akʼot ajyuk juna tsʼakol bʼa Jyoba ja Dyos bʼa Israel, yuja jakela koltabʼaj ja bʼa yibʼ skʼabʼi». Ja tsamal yaljelik it jelni nikji skʼujol ja Rut. Ja yeʼn yala: «Awaʼunej kulan jkʼujol, jawa waʼtijum ixuk it, sok awaʼunej kulan jkʼujol soka jas awaluneji» (Rut 2:12, 13). Ja yaljelik yala ja Boaz koltajiyuj ja Rut bʼa oj ajyuk yip sok mi oj el sgana.

21. Jastalni wa xyala ja Isaías 32:1, 2, ¿jasa oj skʼuluke ja ansyanoʼik yuj yajalkʼujol?

²¹ Ja jas wa xnebʼatik: Ja matik wa sjeʼayi yajalkʼujolal mey stikʼanil ja tuk ayni cha wa skʼanawe oj tsatsankʼujolajuke. Ja Boaz skʼulan felicitar ja Rut yuja lekil skʼujol sjeʼayi ja Noemí. Cha jachni junxta, ja bʼa jtyempotiki ja ansyanoʼiki cha wani skʼulane felicitar ja hermanoʼik bʼa kongregasyon yuja wa xkoltaniye sok ja yajxta wa xyilawe ja tuk. Ja yaljelik jaw bʼa jel stsatsankʼujolani oj ajukyile ja ipal wa xmakuniyujile bʼa mi oj el sganaʼe (kʼuman ja Isaías 32:1, 2).

22, 23. ¿Jasa tukbʼi ja bʼa smodo ja Noemí, sok jasa koltajiyuji? (Salmo 136:23, 26).

²² Tʼusan tyempo tsaʼan, ja Boaz yeʼnxani yila ke ja Rut soka Noemí aʼajyuk lek swaʼele (Rut 2:14-18). ¿Jastal yila ja Noemí yuja jel jaman skʼujol ja Boaz? Yala:  «Ke ja Jyoba, ja maʼ sjeʼunejyi yajalkʼujolal mey stikʼanil ja matik sakʼani sok ja matik chameli, ayayi koʼuk slekilal» (Rut 2:20a). ¡Tukbʼitani lek ja smodo ja Noemí! Ja bʼajtanto tristexta yala: «Ja Jyoba ochel kontra jmok». Pe ja wego gustoxta wan yaljel: «Ja Jyoba [...] sjeʼunejyi yajalkʼujolal mey stikʼanil». ¿Jasa koltani bʼa jach oj kʼotuk?

²³ Ja Noemí jach kʼot yil ja skoltanel ja Jyoba ja bʼa sakʼanili. Soka skoltanel ja Rut, ja Jyoba skoltayni ja bʼa sbʼejyel bʼa jachuk bʼobʼ kumxuk bʼa Judá (Rut 1:16). Ja Noemí cha yilani ja skoltanel ja Jyoba yajni ja Boaz, june ja bʼa ‹smanumaneʼi›, * sjeʼa lekil skʼujol sok yajxta yila ja chabʼ ixuke it (Rut 2:19, 20b). Bʼobʼta spensaraʼan: «Ja wego wa xkabʼ stojol. Ja Jyoba mi nunka sjipawonkani. Tini ajyel jmok snajtil ja tyempo it» (Kʼuman ja Salmo 136:23, 26). Sen jelni yaʼa tsʼakatal yuja Rut soka Boaz mi el sganaʼe sok mi yaʼawekan skoltajel. Jelni gustoʼaxiye yoxwanile yuja Noemí, pes cha bʼobʼ gustoʼaxuk sok bʼobʼ ajyukyuj ja ipal.

24. ¿Jas yuj mi xkʼanatik yajelkan sjejelyi yajalkʼujolal mey stikʼanil ja kermanotiki?

²⁴ ¿Jasa jnebʼunejtik sbʼaja yajalkʼujolal mey stikʼanil ja bʼa libro bʼa Rut ? Ja yajalkʼujolal mey stikʼanil wa snikawotik bʼa mi oj katikan skoltajel ja hermanoʼik bʼa elel sganaʼe sok mi wegoxta oj el jganatik. Cha wani snikawotik bʼa xchʼakjel jbʼajtik bʼa jachuk oj jkoltaytike. Ja ansyanoʼiki tʼilani yajxta oj stsatsankʼujoluke ja matik wa sjeʼayi yajalkʼujolal mey stikʼanil ja tuk. Jelni la gustoʼaxitik yajni wa xkilatik ke ja kermanotik jumasaʼ wa xcha ajyiyujile ja ipal bʼa yaʼteltajel ja Jyoba (Hech. 20:35). Pe mokni chʼay jkʼujoltik ke ja rason mas tʼilan bʼa sjejel yajalkʼujolal mey stikʼanil jani yuja wa xkʼana oj jnochtik ja smodo sok yajel gustoʼaxuk ja Jyoba, bʼa «jel ja syajalkʼujol mey stikʼanil» (Éx. 34:6; Sal. 33:22).