1. ¿Jasa bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik?

¿WAN maʼ xyawi tʼun xiwel yajni waxa pensaraʼan ja bʼa jastik jel xiwela sbʼaj ojxta ekʼuki, jastal ja xchʼakelal ja relijyon mi meranuk, ja yajni x-och kontra ja Gog bʼa Magog sok ja guerra bʼa Armagedón? ¿Ay maʼ bʼa ekʼele waxa jobʼo abʼaj ta meran oj ajyan toj ja yajni xchʼak ekʼuk spetsanil ja it? Ta jachkʼa, jelni oj skoltaya spaklajel ja yaljelik bʼa Jesús wa xtaʼatik ja bʼa teksto bʼa yolomajel ja artikulo it, ja Jesús yalayabʼ ja snebʼumaniki: «Mok chamuka kʼujolex. Jeʼawik skʼuʼajel» (Juan 14:1). Ta ay kiʼojtik jun tsatsal skʼuʼajel, wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik bʼa ojni kuchkujtik ja jastik ti jakumi.

2. ¿Jastal wa xbʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik, sok jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

² Jun modo bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa oj kuchkujtik ja prebaʼik ti jakumi jani yiljel jastal wa xkuchkujtik ja prebaʼik kiʼojtik ja wego. Sok jachuk wa xbʼobʼ kiltik jastik junuk wa xbʼobʼ katik tojbʼuk ja bʼa skʼuʼajel kiʼojtiki. Kada ekʼele ke wa xkuchkujtik jun preba, wani stsatsbʼi mas ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Soka it oj skoltayotik bʼa kuchelkujtik ja jas ti jakumi. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik chane jasunuk bʼa wa xchiktes ke ja snebʼumanik ja Jesús wanto skʼanayujile mas skʼuʼajel. Oj cha kiltik jastal oj kuchkujtik ja wokolik jastal jaw ja bʼa jtyempotiki sok jastal ja it wa xchapawotik ja bʼa tyempo ti jakumi.

3. ¿Jastalni wa xyala ja Mateo 6:30, 33, ¿jasa xchikteskan lek ja Jesús sbʼaja skʼuʼajeli?

³ Sbʼejni ke ja olomal bʼa pamilya wa skʼana oj yayi swaʼel, skʼu sok jun snaj bʼa oj ajyuk ja xcheʼum soka yuntikili. Ja it mini tolabida pasiluk ja bʼa tyempo wala taxtiki. Ay hermanoʼik bʼa mixa ay yaʼtele, sok ama wa sleʼawe ekʼ lek, mini  pasiluk wa staʼawe. Jaxa tuki mini syamunejuke aʼtelik bʼa mi xbʼobʼ skʼuluk jun snochuman Kristo. Ja bʼa jastik jaw, wani skʼana oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel ke yeʼnani ja Jyoba oj yil jastal oj yakitik ja jas wa xmakunikujtiki. Ja Jesús xchikteskanyi jaman lek ja snebʼumanik soka Loʼil bʼa Witsi (kʼuman ja Mateo 6:30, 33). Ta jkʼuʼunejtik lek ke ja Jyoba mini oj sjipotikani, ojni bʼobʼ waj jkʼujoltik ja bʼa mas tʼilani: aʼtel sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Sok yiljel jastal wa skoltayotik ja Jyoba bʼa oj ajyukujtik ja jastik junuki, mas mojan oj kabʼ oj ajyukotiksok, jaxa skʼuʼajel kiʼojtiki masni oj tsatsbʼuk.

4, 5. ¿Jasa koltubʼalyuj jun pamilya ja yajni wa xcham skʼujole jastal stajel ja jastik tʼilan bʼa ajyel sakʼan?

⁴ La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja pamilya Castro bʼa Venezuela. Ja yeʼnleʼi yiluneje jastal koltubʼale yuja Jyoba ja yajni wa xcham skʼujole bʼa jastal stajel ja jastik tʼilani. Ja pamilya it tini wa x-aʼtijiye ajyi bʼa jun luʼum yiʼoje sok jachuk wa x-ajyiyujile ja jastik tʼilani. Pe jun kʼakʼu, jun nole matik ay yarma ochye ja bʼa sluʼume sok obligado aji eluke. Ja tatali, ja Miguel, wa xyala: «Ja wego tixta wala aʼtijitikon bʼa xetʼan yal luʼum ajikitikon majan. Ja jas bʼajtan wa xkʼulan kada kʼakʼu jani skʼanjelyi ja Jyoba ayakitikon ja jas tʼilan ja bʼa kʼakʼu jaw». Mini pasiluk ja sakʼanile ja pamilya Castro, pe wani skʼuʼane lek ke ja kala Tatik bʼa jel xyajtani ojni bʼobʼ ajukyileyuj ja jas tʼilan bʼa kada kʼakʼu. Ja yuj mini yaʼunejekan wajel ja bʼa reunionik bʼa kongregasyon sok mini ja elel xcholjel. Jani wa xyaʼawe bʼajtan bʼej ja bʼa sakʼanile ja sGobyerno ja Dyosi, sok yeʼnani wa xtalnajiye yuja Jyoba.

⁵ Snajtil ja tyempo it, ja Miguel soka xcheʼumi, Yurai, jani wajel skʼujole jastal talnubʼale yuja Jyoba. Ayni ekʼele, ja Jyoba yaʼunej makunuk hermanoʼik bʼa yajelyile ja jastik wa xmakuniyujile ma bʼa skoltajel ja Miguel bʼa stajel yaʼtel. Bʼa tuk ekʼele, yaʼunej makunuk ja skoltanel ja Betel bʼa oj ajyukyujile ja jastik tʼilani. Mini jipubʼalukekani. Sok ja yuj masto tsatsbʼel ja skʼuʼajel yiʼoj ja pamilya it. Yajni staʼawe tiʼal bʼa jun jasunuk yilawe ja skoltanel ja Jyoba, ja bʼajtan yakʼixe, ja Yoselin, wa xyala: «Jel snikawon yiljel jaman lek ja skoltanel ja Jyoba. Wani xkila jastal jun kamigo bʼa tolabida wa xbʼobʼ skoltayon ja bʼa jsakʼanili». Sok wa xyala: «Ja wokolik jtʼaspunejtikon jastal pamilya xchapunejotikon ja bʼa prebaʼik masto wokol jakumi».

6. Ta ja weʼn wana wokolanel yuj takʼin, ¿jastal oj bʼobʼa wa tsatsbʼuk ja skʼuʼajela wiʼoji?

⁶ ¿Wana maʼ wokolanel yuja takʼini? Ta jachkʼa, jelni wokol juntiro. Pe ama ja jas wan ekʼelabʼaj jel wokol, wani xbʼobʼ wa makunuk ja tyempo jaw bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoj. Ayi orasyon ja Jyoba, kʼuman ja yaljelik bʼa Jesús tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa Mateo 6:25-34 sok pensaraʼan sbʼaja jaw. Pensaraʼan sjejelik bʼa jtyempotik bʼa wa xchiktes ke ja Jyoba wani stalnay ja matik latsan wa x-ajyi ja bʼa yaʼteltajeli  (1 Cor. 15:58). Ja jaw ojni ya tsatsbʼuk ja sjipjela kʼujol, ke jawa tat bʼa satkʼinal ojni cha skoltaya ja weʼn, jastalni skoltunej ja tuk bʼa jachtik ekʼel sbʼaje. Yajni xa wila ja skoltanel ja Jyoba ja bʼa wa sakʼanili, ja skʼuʼajela wiʼoji oj tsatsbʼuk sok ojni kuchukawuj ja prebaʼik masto tsats jakumi (Hab. 3:17, 18).

7. Jastalni wa xyala ja Mateo 8:23-26, ¿jastal aji och probar ja skʼuʼajel yiʼoje ja nebʼumanik yuj jun tsatsal ikʼ jaʼ?

⁷ Bʼa jun ekʼele yajni ja Jesús soka snebʼumanik ti wajume bʼa jun chʼin barko, kʼe ja bʼa mar jun tsatsal ikʼ jaʼ. Ja Jesús ya makunuk ja ekʼele it bʼa skoltajele yiljel ke wani xmakuniyujile mas skʼuʼajel (kʼuman ja Mateo 8:23-26). Jelni tsats juntiro ja ikʼ jaʼi sok asta wa smusukan ja chʼin barko ja ikʼ jaʼi, pe ja Jesús ochel lek swayel. Jelni xiwele, ja nebʼumaniki waj syujkese sok skʼanjelyi ke akoltajuke. Bʼa jun modo laman aljiyabʼye yuja Jesús: «¿Jas yuj wanex xiweli? ¿Jas yuj mi jel xa kʼuʼanexi?». Ja nebʼumaniki tʼilani oj snaʼe ke ja Jyoba wani xbʼobʼ stalnay ja Jesús sok ja matik teysoki. ¿Jasa wa sjeʼakitiki? Ke jun tsatsal skʼuʼajel wani skoltayotik bʼa kuchelkujtik ja tsatsal ikʼ jaʼi, ama meranuk ma kechanta wa senyaʼan.

8, 9. ¿Jastal aji och preba ja skʼuʼajel yiʼoj ja Anel, sok jasa koltajiyuj?

⁸ La kiltik jastal tsatsbʼi mas ja skʼuʼajel yiʼoj jun hermana soltera sbʼiʼil Anel, bʼa Puerto Rico, yajni ekʼ sbʼaj jun preba bʼa jel wokol. Ja jas ekʼ sbʼaj ja yeʼni wajni jun meran tsatsal ikʼ jaʼ. Yuja tsatsal ikʼ jaʼ María, ja it ekʼ bʼa Puerto Rico ja bʼa 2017, ja Anel chʼay ja snaji sok mixa ajyi yaʼtel. Ja yeʼn wa xyala: «Ja bʼa kʼakʼujik jaw jel kistali, jelni xiwyon juntiro. Pe jnebʼa skoltajel jbʼaj bʼa Jyoba soka orasyon sok mi yajelkan ke ja jitsan chamkʼujoli mi oj ya jnaʼ jas oj jkʼuluk».

⁹ Ja Anel wa xyala ke ayto jas mas koltajiyuj ja bʼa preba jaw: ja ajyel kʼuʼabʼal. Wa xyala: «Snochjel ja tojelal wa xyaʼa ja xchonabʼ ja Dyos skoltayon bʼa ajyel laman. Ja jastal stsatsankʼujolanon ja Dyos sok ja koltanel bʼa jastik wa xmakunikuj yaweki ja hermanoʼiki jachni jastal jaw kila ja skoltanel ja Jyoba». Sok cha yala: «Ja Jyoba mastoni yaki yuja janekʼ wa xbʼobʼ ekʼ bʼa jpensari, sok ja skʼuʼajel kiʼoji mastoni tsatsbʼi».

10. ¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk ta wana wokol sok jun tsatsal ikʼ jaʼ?

¹⁰ ¿Wana maʼ wokol sok jun tsatsal ikʼ jaʼ ja bʼa wa sakʼanili? Bʼobʼta wana wokol yuj jun desgrasya. Ma bʼobʼta jani ja jas kʼotel wa «tsatsal ikʼ jaʼi» bʼobʼta jun wokol jel tsats bʼa wa sakʼanil bʼa jel yaʼunej ochkan wa xiwel sok bʼobʼta mini xa naʼa jas oja kʼuluk. Bʼobʼta ayni jel chamkʼujol aya xa wabʼi, pe moka wakan ke ja jaw oj sjapawi ja sjipjela kʼujol bʼa Jyoba. Jamayi jawa kʼujoli sok alayabʼ ja jastal aya xa wabʼi. Atsatsbʼuk  ja skʼuʼajela wiʼoj spensarajel ja bʼa ekʼeleʼik skoltuneja ja Jyoba (Sal. 77:11, 12). Wani xbʼobʼ ajyan lek seguro ke ja Jyoba nunka oj sjipakani, mini ja wego sok mini ja bʼa tyempo jakumi.

11. ¿Jas yuj jel tʼilan puesto oj ajyukotik bʼa kʼuʼabʼal ajyel soka matik wa stojowotiki?

¹¹ ¿Jasa mas oj skoltaya bʼa oj kuchukawuj ja prebaʼik? Jastalni yala ja Anel, ja ajyel kʼuʼabʼal. Nebʼa sjipjela kʼujol ja matik wa sjipa skʼujole ja Jyoba sok ja Jesús. Bʼobʼta ja matik tʼojubʼale bʼa oj stojotike ayni oj yaʼekitik tojelalik bʼa lajansok mey sbʼej. Pe ajuluka kʼujol ke ja Jyoba wa xya koʼuk slekilal ja maʼ kʼuʼabʼal wa x-ajyi. Ja Yabʼali sok ja experienciaʼik bʼa matik ajyel toj wa sjeʼakitik ke ja ajyel kʼuʼabʼal wa xya ajyukotik sakʼan (Éx. 14:1-4; 2 Crón. 20:17). Pensaraʼan ja bʼa sjejelik jaw sok jachuk mas puesto oj ajyan bʼa skʼuʼajel ja tojelalik bʼa xchonabʼil ja Jyoba tanto ja wego sok ja bʼa tyempo jakumi (Heb. 13:17). Sok jachuk mini oj ajyukawuj rason bʼa oj xiwanyuj ja tsatsal ikʼ jaʼ wan mojxeljani (Prov. 3:25).

12. Jastalni wa xyala ja Lucas 18:1-8, ¿jasa slajelal yiʼoj ja ajyelkujtik skʼuʼajel sok kuchelkujtik ja jastik mi tojuki?

¹² Ja Jesús wani snaʼa ke ja jastik mi stojoluki oj ajuk ochuk probar ja skʼuʼajel yiʼoje ja snebʼumaniki. Bʼa skoltajele bʼa oj kuchyujile, yala jun loʼil bʼa ti wa xbʼobʼ jtatik bʼa libro bʼa Lucas. Ja yeʼn staʼa tiʼal bʼa jun biuda bʼa tikʼanxta wa spatayi skʼujol jun jues bʼa jel malo sok akʼulajukyi ja bʼa toji. Wani skʼuʼan lek, ta mi xyaʼakan spatjel kʼujolal, mas tsaʼan ojni koltajukyuj. Sok jachni ekʼa. ¿Jasa wa xnebʼatik? Ja Jyoba mini wa skʼulan bʼa mi tojuk. Ja yuj ja Jesús yala: «Anto, ¿mi maʼ yeʼn oj yil ja Dyos bʼa oj kʼulajukyile ja bʼa toj ja matik stsaʼuneji bʼa kʼakʼu akwal wa spataweyi skʼujol akoltajuke?» (kʼuman ja Lucas 18:1-8). Tsaʼan, ja Jesús yala: «Yajni xjul ja Yunin ja Winiki, ¿oj maʼ staʼ ja tikʼe skʼuʼajel jaw ja bʼa luʼumi?». Yajni wa xkʼulajikitik jastik bʼa mi stojoluk, tʼilani oj jetik soka jpasensyatik sok ja kuchelkujtik ke ayni kiʼojtik jun tsatsal skʼuʼajel jastal ja bʼa biuda. Ja skʼuʼajel jaw wa xya jkʼuʼuktik lek ke ja Jyoba oj ya kʼotuk ja styempoʼil bʼa oj skoltayotik. Cha tʼilani oj jkʼuʼuktik sbʼaja yipalil ja orasyon. Ayni ekʼele, ja korasyontik wa xjakʼji bʼa jun modo mi wantik smajlajel.

13. ¿Jastal koltaji yuja orasyon jun pamilya bʼa kʼulajiyile jas bʼa mi stojoluk?

¹³ La kiltik ja experiencia bʼa jun hermana sbʼiʼil Vero, ti sbʼaj bʼa República Democrática del Congo soka statami, bʼa mi Taʼumantiʼuk, sok ja yakʼixi, bʼa ayiʼoj 15 jabʼil. Yoxwanile tʼilan spakawe ajnel yajni ja bʼa yal slugareʼi ochyekʼot jujuntik soldado bʼa wa xmilwaniye. Yajni wajumeʼi, ti kʼot staʼe jun reten sok timjiye yuja soldadoʼiki sok aljiyabʼye ke ojni miljuke. Ja Vero och okʼuk, pe ja yakʼixi sleʼa modo bʼa oj yayi kulan  skʼujol sok tsatsxta och yayi orasyon sok jitsan ekʼele staʼayi tiʼal ja sbʼiʼil ja Jyoba. Yajni chʼak yayi orasyon, ti sjobʼo ja soldado maʼ mero wa skʼulan mandari: «Yal akʼix, ¿maʼ sjeʼawi yajelyi orasyon?». Ja yeʼn sjakʼa: «Jaʼa jnani, snochjel ja sjejel bʼa Mateo 6:9-13». Ja winiki yala yabʼi: «Kaʼax gusto soka wa nantati, sok jaxa Jyoba wa Dyos a-stalnayex».

14. ¿Jasa oj bʼobʼ ya och probar ja skʼuʼajela wiʼoj, sok jas oj skoltaya bʼa oj kuchukawuj?

¹⁴ Experienciaʼik jastal it wa sjeʼakitik bʼa tʼilani oj kiltik chaʼanyabʼal ja orasyon. Pe ¿jaxa ta mi wegoxta xjakʼjiwi jawa worasyoniki? Junxtani jastal skʼulan ja biuda yaʼa bʼa slajelal ja Jesús, moka wakan yajel orasyon sok jipa lek akʼujol ke ja kala Dyostiki mi oj sjipakani sok ja bʼa mero styempoʼili, ojni sjakʼ jawa worasyoni. Moka wakan spatjelyi skʼujol ja Jyoba bʼa ayawi ja yipi (Filip. 4:13). Ajuluka kʼujol ke ojxta ya koʼ jitsan wa lekilal sok ojni ya chʼayuka kʼujol spetsanil ja wokolik awiʼonej ja bʼa tyempo ekʼta. Yajni soka skoltanel ja Jyoba, toj wala ajyi ja yajni xa tʼaspun wokolik, ojni ajyuk mas awip sbʼaja jastik ojto jakuki (1 Ped. 1:6, 7).

15. Jastalni wa xyala ja Mateo 17:19, 20, ¿jastik wokol ajyiyujile ja snebʼumanik ja Jesús?

¹⁵ Ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik ke yuja skʼuʼajeli oj koltajukeyuj bʼa oj kuchyujile chikan jas wa xtimjiyeyuj (kʼuman ja Mateo 17:19, 20). Ama ja yeʼnle yaʼuneje eluk jitsan ekʼele pukujik, bʼa jun ekʼele mini bʼobʼ skʼuluke. ¿Jasa mi stojoluk skʼulane? Choljiyabʼye yuja Jesús ke wantoni skʼanayujile mas skʼuʼajel. Yala yabʼye, ke lekbʼi ayiʼoje ja janekʼ skʼuʼajel wa xmakuni, ojni bʼobʼ snike chikan jas wa xmakjiyujile ama kʼotel jastal niwak wits. Ja bʼa jtyempotiki, cha wani xbʼobʼ kuchkujtik ja wokolik bʼa lajansok jel niwaki.

16. ¿Jastal koltubʼalyuj ja skʼuʼajel ja Geydi yajni stʼaspun jun jasunuk jel yaj?

¹⁶ La kiltik ja sjejel bʼa Geydi, jun hermana bʼa Guatemala. Ja statami, ja Edi, milji yajni kumxum bʼa snaj ja yajni chʼak jun reunión bʼa kongregasyon. Ja yeʼn wa xcholo jastal ja skʼuʼajel koltubʼalyuj bʼa oj kuchyuj ja jenekʼto syajal wa xyabʼi: «Yuja orasyon, wa xkayi ekʼuk ja jkarga ja Jyoba sok ja jaw wa xyaki lamanil. Wa xkila jastal wa stalnayon ja Jyoba yajel makunuk ja jpamilya sok ja hermanoʼik bʼa kongregasyon. Ajyel latsan ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba wa xya lamxuk ja syajal wa xkabʼi sok wa skoltayon bʼa oj kuchkuj kada kʼakʼu sok bʼa mi jel oj cham jkʼujol sbʼaja pilan kʼakʼu. Ja jas ekʼel jbʼaji skoltunejon, ke chikan jas preba x-ekʼ jbʼaj ja bʼa tyempo jakumi, ojni bʼobʼ kuchkuj soka skoltanel ja Jyoba, ja Jesús soka xchonabʼili».

17. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik yajni wa xtʼaspuntik jun jasunuk bʼa kʼotel jastal wits?

¹⁷ ¿Ay maʼ chamel june bʼa wa pamilya? Pila tyempo bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajela  wiʼoj sbʼaja sakʼwelal skʼumajel ja loʼilik bʼa Biblia sbʼaja matik sakʼwiye. ¿Triste maʼ aya yuja el expulsado june bʼa wa pamilya? Paklay bʼa jachuk oja kʼuʼuk ke ja stojwanel ja Dyosi tolanibida jaʼa mas leki. Chikan jas wokol xa tʼaspun ja bʼa tyempo jakumi, ila jastal modoʼik bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajela wiʼoj. Jamayi jawa kʼujol ja Jyoba. Jaʼukto maʼ oja pilabʼaj, ajyan mojan soka wa wermanoʼiki (Prov. 18:1). Ajyan ja bʼa aʼtelik bʼa oj skoltaya oj kuchukawuj, ama xya jakuka wokʼel ja yajni wa xjula kʼujoli (Sal. 126:5, 6). Moka wakan wajel ja bʼa reunioniki, elel ja bʼa xcholjel sok skʼumajel ja Biblia. Sok moka wakan spensarajel ja bʼa tsamalik smajlajel skʼapunejawi ja Jyoba. Yajni xa wila jastal wa skoltaya ja Jyoba, ja skʼuʼajela wiʼoji mastoni oj tsatsbʼuk.

18. Ta waxa wila ke wa skʼana oja wa tsatsbʼuk ja skʼuʼajela wiʼoji, ¿jasa oj bʼobʼa kʼuluk?

¹⁸ Mok eluka gana ta jun preba ja bʼa tyempo ekʼta ma ja wan ekʼelabʼaji wa xchiktes ke wanto skʼana yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajela wiʼoj. Ila jastal jun modo bʼa yajel tsatsbʼuk mas ja skʼuʼajela wiʼoji. Kʼana ja jas skʼanawe ja sjekabʼanumik ja Jesús: «Koltayotikon bʼa oj ajyukujtikon mas skʼuʼajel». (Luc. 17:5). Cha pensaraʼan ja bʼa sjejelik kilunejtik ja bʼa artikulo it. Jastalni ja Miguel soka Yurai, ajuluka kʼujol spetsanil ja ekʼeleʼik skoltuneja ja Jyoba. Jastalni ja yakʼix ja Vero sok ja Anel, ayi orasyon sok spetsanila kʼujol ja Jyoba, pe mastoni ja bʼa tyempoʼik mas wokoli. Sok jastalni ja Geydi, kisa ja koltanel wa xyawi ja Jyoba yajel makunuk ja pamilya ma ja hermanoʼiki. Ta waxa waʼakan ke oj skoltaya ja Jyoba bʼa oj kuchukawuj ja wokolik wana stʼaspujeli, mastoni oja jipa kʼujol ke ojni cha skoltaya bʼa oj kuchukawuj chikan jas wokol xjakabʼaj ja bʼa tyempo jakumi.

19. ¿Jasa wa skʼuʼan lek ja Jesús, sok jasa wa xbʼobʼa kʼuʼuk lek ja weʼn?

¹⁹ Ja Jesús xchiktes bʼa jujuntik jasunuk bʼa wa skʼanayujile mas skʼuʼajel ja snebʼumaniki, pe mini skʼulan dudar ke soka skoltanel ja Jyoba ojni bʼobʼ kuchyujile ja prebaʼik oj jak sbʼaje (Juan 14:1; 16:33). Chomajkil, wani skʼuʼan lek ke oj ajyuk jun niwan nole kristyano bʼa oj kan sakʼan ja bʼa niwan wokoli stsʼakatal yuja tsatsal skʼuʼajel yiʼoje (Apoc. 7:9, 14). ¿Ti maʼ oj ajyan ja bʼa niwan nole jawi? Yuja syajal skʼujol mey stikʼanil ja Jyoba, ojni ajyan ta waxa wa el slekilal spetsanil ja jastik bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoj (Heb. 10:39).