1. ¿Jas wa stojolan ja oj ajyuk tsʼikan ja jpensartik? (2 Timoteo 4:5).

 JA JASTAL toj aytik soka Jyoba sok ja xchonabʼili wani xbʼobʼ och prueba yajni wa xtʼaspuntik tsatsal wokolik. ¿Jasa oj jbʼobʼ skoltayotik bʼa oj kuchkujtik? Jani ajyel tsʼikan ja jpensartik, ajyel kʼela jakan sok ajyel yij ja bʼa skʼuʼajeli (kʼuman ja 2 Timoteo 4:5). ¿Jastal wa xbʼobʼ katik ajyuk tsʼikan ja jpensartik? Jani ajyel laman, spensarajel jaman lek sok skʼujolajel yiljel ja jastik junuk jastalni wa xyila ja Jyoba. Ta jkʼulantik, ja jastal aytik xkabʼtik mini oj sloʼlayotik.

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ja bʼa artikulo ekʼta, jtaʼatik tiʼal oxe jastik junuk jel wokol bʼa mi ti wa x-ekʼ yoj kongregasyon. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik oxe jasunuk jel wokol bʼa wa xbʼobʼ ekʼ ja bʼa yojol ja kongregasyon sok wa xyaʼ och preba ja jastal toj aytik soka Jyoba. Yajni wa xpensarantik ke jun hermano skʼulunejkitik jas bʼa mi lekuk, yajni wala tojitik sok yajni wokol xkabʼtik yijel ja jastik tukbʼel ja bʼa xchonabʼil ja Dyos. Ta ay jach ekʼ jbʼajtik ¿jasa oj jkʼuluktik bʼa oj ajyuk tsʼikan ja jpensartik sok snochjel ajyel toj soka Jyoba sok ja xchonabʼi?

3. ¿Jasa oj bʼobʼ yiʼotik skʼulajel ta wa xpensarantik ke skʼulunejkitik jas bʼa mi lekuk jun hermano ?

³ ¿Ay maʼ bʼa apensaraʼunej ke jun hermano skʼulunejawi jun jasunuk bʼa mi lekuk sok bʼobʼta ayiʼoj jun cholal? Seguro ke ja hermano jaw mini skʼana oj skʼulukawi jas bʼa mi lekuk (Rom. 3:23; Sant. 3:2). Ama jachuk, ja weʼn jelni yaj  awabʼ ja jas skʼulani. Bʼobʼta mini xya ochuk leka wayel yuja jelxa pensaran sok asta waxa jobʼo bʼaj: «Ta jun hermano wa xbʼobʼ skʼuluk jastal it ¿meran maʼ ja xchonabʼil Dyos ja it?». Jani jaw ja jas mero wa skʼana ja Satanás oja pensaraʼuk (2 Cor. 2:11). Ja tikʼe pensarik bʼa mi stojoluk ojni bʼobʼ ya jitsan bʼa Jyoba sok ja xchonabʼi. Anto, ta waxa pensaran bʼa jun hermano ma jun hermana bʼa skʼulunejawi jas bʼa mi lekuk, ¿jas oja kʼuluk bʼa oj ajyuk tsʼikan jawa pensar sok mi oja pensaruk bʼa jun modo mi stojoluk?

4. a) ¿Jasa skʼulan ja José bʼa oj ajyuk tsʼikan ja spensar ja yajni mi lek ilji? (Génesis 50:19-21). b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel yaʼa?

⁴ Moka nol tajkel. Yajni ja José junto kerem, mini tʼun lek xyilawe sok asta jujuntik skʼanawe oj smil-e (Gén. 37:4, 18-22). Asta xchonowe jastal jun moso. Sok yuja it, ja José kuchyuj tsatsal wokolik bʼa albʼi junuk 13 jabʼil. Ojni bʼobʼ skʼul dudar ajyi ta wa xyajtajiyuj ja Jyoba sok sjobʼjel sbʼaj ta jipjitakanyuj ja bʼa tsatsal wokoliki. Pe ja José mini tajki, pes ajyini tsʼikan ja spensari sok ajyi laman. Sok yajni oj bʼobʼ ya stup ajyi ja yermanoʼiki, mini skʼulan. Sjeʼani ke wa syajtaye sok yaʼa perdon (Gén. 45:4, 5). ¿Jas yuj jach skʼulani? Yujni bʼobʼ spensaraʼuk jaman lek. Jaʼukto maʼ oj waj skʼujol ja swokoliki, yila ja jastik junuk ti chʼikani, sok spensaran ja bʼa jas wa skʼana ja Jyoba (kʼuman ja Génesis 50:19-21). ¿Jasa wa xnebʼatik? Ta ay maʼ wa skʼulankitik jas bʼa mi lekuk, mok tajkukotik spensarajel jas mi lekuk bʼa Jyoba ma sjobʼjel jbʼajtik ta chʼayta skʼujol bʼa keʼntik. Mas lek la jpensaraʼuktik jastal wa skoltayotik bʼa kuchelkujtik ja jas wan ekʼeli. Chomajkil, puesto la ajyukotik bʼa yajel perdon, sok la juljkʼujoltik «ke ja yajalkʼujoli wa smusu jitsan mulal» (1 Ped. 4:8).

5. ¿Jastal lajxiyuj ja Miqueas bʼa ajyel jun spensar bʼa tsʼikan yajni yabʼ ke mi lek x-ilji?

⁵ La kiltik ja sjejel bʼa jun ansyano bʼa Sudamérica, sbʼiʼil Miqueas. b Bʼa jun ekʼele yabʼ ke jelxixa ja jas kʼulajiyi yuj jujuntik ansyanoʼik. Wa xjul skʼujol: «Mini bʼa jel jkʼulunej jbʼaj estresar. Jelni chamkʼujol ayon. Mini xbʼobʼ waykon sok wala okʼyon yujni mi xnaʼa jas oj kʼuluk». Anima yuja jastik it, ja Miqueas ajyini tsʼikan ja spensar sok skʼulan luchar bʼa oj skom ja jastal ay xyabʼi. Jelni xyayi orasyon ja Jyoba bʼa oj skʼanyi ja yipi sok ipal bʼa oj kuchyuj. Cha sleʼani impormasyonik ja bʼa juʼunik. ¿Jasa wa xnebʼatik? Ta ja weʼn waxa pensaran ay maʼ skʼulunejawi bʼa mi lekuk ja bʼa kongregasyon, ajyan laman sok kʼujolan bʼa skomjel ja jastal mi stojoluk waxa pensaraʼan. Bʼobʼta ay jas ekʼel bʼa iji och yuja kristyano jaw bʼa jach oj skʼumuka sok jach oj skʼuluk bʼa mini anaʼunejuk. Ja yuj, alayabʼ spetsanil ja Jyoba sok kʼanayi bʼa a-skoltaya bʼa oja wil ja jastalni wa xyila ja hermano jaw. Skʼulajel ja it, ojni skoltaya bʼa oja pensaraʼuk ke mi gana jach skʼulanawi sok oja wa perdon (Prov. 19:11). Ajuluka kʼujol ke ja Jyoba altantoni ay ja bʼa jastik wa x-ekʼi sok ojni yaʼa wip bʼa oj kuchukawuj (2 Crón. 16:9; Ecl. 5:8).

6. ¿Ja yuj jel tʼilan oja wil ke ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba yuj wa syajtaya? (Hebreos 12:5, 6, 11).

⁶ Ja yajni wala tojitik bʼobʼta jelni yaj. Pe ta jaʼita wa xwaj jkʼujoltik ja bʼa syajali ojni kʼe jpensaraʼuktik ke mini stojoluk ja jastal tojitiki sok mi xbʼajintik sok jlexiyexa. Cha ojni jbʼobʼ jchʼay satik  jun jasunuk jel tʼilan, ke ja tojelali juni sjejel ja bʼa syajtanel ja Jyoba (kʼuman ja Hebreos 12:5, 6, 11). Ta wa xkaʼatikan bʼa oj skʼulukotik ganar ja jastal ay xkabʼtiki wani xkatikan ke ja Satanás oj yixtalaʼukotik, ja yeʼn wani skʼana ke mi oj kistik ja tojelali, pe ja masto jel tuki jani oj jitskotik soka Jyoba sok ja kongregasyon. ¿Ta ja weʼn tojubʼala jasa oj skoltaya bʼa oj ajyuk tsʼikan jawa pensari?

7. a) Jastalni wa x-ilxi ja bʼa dibujo ¿jas aʼtel ajiyi ja Pedro yuja Jyoba tsaʼan yajni skisa ja tojelali? b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja sjejel bʼa Pedro?

⁷ Kisa ja tojelali sok tukbʼes jawa modo. Ja Jesús mini kechan jun ekʼele stojo ja Pedro bʼa stiʼ sat ja tuk jekabʼanumik (Mar. 8:33; Luc. 22:31-34). ¡Jelni maʼ kʼixwi ja Pedro! Pe mini yakan ajyel toj soka Jesús, skisa ja tojelali sok snebʼa ja jastik mi lek wan skʼulajeli. Soka Jyoba ya koʼyi slekilal yuja ajyi toji sok yayi niwak cholalik ja bʼa kongregasyoni (Juan 21:15-17; Hech. 10:24-33; 1 Ped. 1:1). ¿Jasa wa xnebʼatik? Ke mini lomuk wala kʼixwitik ja yajni wala tojitiki, skisjel ja tojelali sok stukbʼesel ja jas tʼilani. Ta ja weʼn wa kʼulan jelni oj makunan bʼa Jyoba sok ja bʼa hermanoʼiki.

8, 9. ¿Jastal yabʼ ja bʼajtanto ja Bernardo yajni toji, pe jasa koltajiyuj bʼa oj stoj ja jastal wa spensarani?

⁸ La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Bernardo, jun hermano bʼa Mozambique. Ansyano ajyi pe aji koʼyi ja xcholi. ¿Jastal maʼ yabʼ ja bʼajtanto? Ja yeʼn wa xcholo: «Jelni tuk ayon xkabʼi yujni mi kiʼaj gusto ja rason ajikiʼi». Wani xcham skʼujol ke ja hermanoʼik bʼa kongregasyon oj spensaraʼuke jas mi lek bʼa yeʼna. Ja Bernardo wa xyala: «Albʼitoni jitsan ixaw bʼa oj kʼot kil ja jastik junuk bʼa jun modo stojol, sok kʼe jipjkʼujol bʼa Jyoba soka bʼa xchonabʼi». ¿Pe jasa koltajiyuj?

⁹ Ja Bernardo stojo ja jastal wa spensarani. Ja yeʼn wa xcholo: «Yajni ansyanoʼonto wa xka makunuk ja Hebreos 12:7 bʼa wa xkoltay ja hermanoʼik bʼa oj yil-e ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba bʼa jun modo stojol. Anto, jobʼo jbʼaj: ‹¿Machtik tʼilan oj yawe makunuk ja bersikulo it?›. Spetsanil ja yaʼtijumik ja Jyoba bʼa tini cha chʼikanon ja keʼn». Ja Bernardo aytoni jas mas skʼulan bʼa oj sjip skʼujol bʼa Jyoba soka xchonabʼi. Spilani mas tyempo bʼa spaklajel ja Biblia sok spensarajel lek. Sok anima wanto xcham skʼujol ja jas oj spensaraʼuke ja hermanoʼik  bʼa yeʼna, pe wani x-el xcholjelsoke sok wa xwaj ja bʼa reunionik. Ekʼ ja tyempo cha kumxi jastal ansyano, ta ja weʼn akʼubʼalawi tojelal jastalni ja Bernardo, mok ja waja kʼujol ja kʼixwel yaʼa yuja tojiya, kisa ja rasonik sok tukbʼes ta ay jas tʼilan oja tukbʼesi (Prov. 8:33; 22:4). c Ta waxa kʼulan ja modoʼik it, ojni bʼobʼa kʼuʼuk lek ke ja Jyoba ojni ya koʼuka lekilal yuja mi la jits bʼa yeʼna sok ja xchonabʼi.

10. ¿Jasa tukbʼi ja bʼa xchonabʼil ja Dyos bʼa ya och preba ja jastal toj aye jujuntik israʼelenyo?

¹⁰ Yajni ay jas wa xtukbʼi ja bʼa xchonabʼil ja Dyos, ja jastal toj aytik wani xbʼobʼ och prueba. Ta mi xkaʼa jkuidadotik ojni bʼobʼ katikan ja Jyoba. La jpensaraʼuktik jun jasunuk tukbʼi ja bʼa xchonabʼil ja Dyos ja yajni jul ja Ley bʼa Moisés sok stukbʼes ja sakʼanil jujuntik israʼelenyoʼik. Ja bʼa tyempo jaw, ja olomalik bʼa pamilya yeʼnleni sacerdoteʼe ja bʼa snajeʼi, wa xyawe kʼe altarik sok wa skʼapaweyi majtanalik ja Jyoba bʼa slekilal ja spamilyaʼe (Gén. 8:20, 21; 12:7; 26:25; 35:1, 6, 7; Job 1:5). Pe yajni jul ja Leyi, ja olomalik bʼa pamilya mixa yeʼn yiʼojuke ja cholal jaw, ja Jyoba ya och sacerdoteʼik ja bʼa spamilya ja Aarón bʼa yeʼn oj skʼap-e ja majtanali. Man tyempo jaw, ta jun olomal bʼa pamilya mi jaʼuk yintil ja Aarón sok wa skʼulan ja aʼtel bʼa sacerdote, ojni bʼobʼ chamuk (Lev. 17:3-6, 8, 9). d ¿Ja maʼ ja rason it yuja Coré, ja Datán, ja Abiram, sok ja 250 olomalik ja bʼa chonabʼ wajye kʼoka abʼal soka Moisés sok ja Aarón? (Núm. 16:1-3). Mini xnaʼatik. Chikani jastal, ja Coré sok ja winike matik koltajiyuj mini ajyiye toj soka Jyoba. ¿Jas oja kʼuluk ja weʼn ta ay jas tukbʼi ja bʼa xchonabʼil ja Dyos sok wa x-och preba ja jastal toj aya?

11. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel jujuntik levitaʼik cohatitaʼik?

¹¹ Koltay sok spetsanila kʼujol ja jas wa xtukbʼi ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. Yajni ja israʼelenyoʼik skʼulane biajar ja bʼa desierto, ja levitaʼik ja bʼa spamilya ja Cohat ajyiniyujile jun aʼtel jel chaʼanyabʼal. Kada ekʼele ke wa snika sbʼaje ja bʼa tsomaneʼi, jujuntik cohatitaʼik yeʼnani wa skuchuwe ja arka bʼa trato bʼa stiʼ sat ja chonabʼi (Núm. 3:29, 31; 10:33; Jos. 3:2-4). Juni chaʼan cholal. Pe yajni ja israʼelenyoʼik sbʼajinekan ja Luʼum Kʼapubʼali tukbʼini, mixani tʼilanuk oj stukbʼese slugar ja bʼay ja Arka. Ja yuj, ja bʼa smandaranel ja Salomón jujuntik cohatitaʼik tsʼebʼanume, ja tuki talna puertaʼe jaxa tuki yeʼnani wa xyilawe ja bʼa wa xnolxi ja jastik junuki (1 Crón. 6:31-33; 26:1, 24). Ja Biblia mini wa xyala ta ja cohatitaʼik kʼeye kʼumal ma skʼanawe aʼtelik bʼa mas oj yil-e ja kristyanoʼiki yujni ajyelyujile cholalik jel chaʼanyabʼal ja bʼa tyempo ekʼta. ¿Jasa wa xnebʼatik? Koltay sok spetsanila kʼujol ja jastik wa stukbʼes ja xchonabʼil ja Jyoba asta ja yajni wa sjomo ja jas waxa kʼulan ajyi, abʼan stsamalil chikan jas aʼtel x-ajiwi, ajuluka kʼujol ke mini jaʼuk chaʼana wabʼalil yuja cholal awiʼoj ja bʼa xchonabʼil ja Dyos. Bʼa Jyoba jani mas tʼilan ja wala ajyi kʼuʼabʼali ke yuj chikan jas cholal (1 Sam. 15:22).

12. ¿Jastal yabʼ ja Zaira yajni yakan ja Betel?

 ¹² La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj ja Zaira. Jun hermana bʼa Oriente Medio. Ja yeʼn jelni chaʼanyabʼalil xyila ja aʼtel bʼa Betel bʼa tini koltani mas ja 23 jabʼili. Pe anto, ajiyi pilan asignasyon jastal precursora especial. Ja yeʼn wa xcholo: «Ja jas tukbʼi jelni wokol waj bʼa keʼna. Wa xpensaraʼan mini jas la makuniyon sok wa xjobʼo jbʼaj jasa jkʼulan bʼa mi lekuk». Tristeni yabʼjel, pe jujuntik hermanoʼik sok hermanaʼik ja bʼa kongregasyon mastoni wa sjomowe ele yujni wa xyalaweyabʼi: «Lek yuj akʼulukxta lek ja jastik junuki, ja xchonabʼil ja Dyos mini oj ya elan». Ekʼni jujuntik tyempo, ja Zaira jel tuk ay xyabʼi sok jelni x-okʼ ja bʼa akwali. Ja yeʼn wa xyala: «Mini tʼun jkʼulan dudar ja xchonabʼil ja Dyos soka yajtanel yiʼoj ja Jyoba». ¿Jasa koltaji bʼa oj ajyuk tsʼikan ja spensar?

13. ¿Jas skʼulan ja Zaina bʼa oj kuchyuj ja pensarik mi stojoluk?

¹³ Bʼa oj kuchyuj ja pensarik mi stojoluk ja Zaira, skʼuman ja artikuloʼik ja bʼa juʼuntik bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja jastal wan ekʼel sbʼaji. June ja bʼa jel koltajiyuj wa xtax ja bʼa La Atalaya bʼa 1 bʼa febrero bʼa 2001, bʼa wa xyoloman «Usted puede afrontar el desánimo». Ja bʼa artikulo it, wa staʼa tiʼal ja sjejel bʼa Marcos jun tsʼijbʼanum bʼa Biblia, bʼa bʼobʼta cha jachni yabʼ ja yeʼn yajni tukbʼi ja jastal wa xyaʼteltay ja Jyoba. Ja Zaira wa xyala: «Ja sjejel bʼa Marcos jelni skoltayon ja jastal elel jgana». Ja yeʼn sleʼani skoltajel soka yamigoʼiki, mini spila sbʼajsok ja hermanoʼik sok mini jaʼ waj skʼujol ja stristeʼili. Snaʼa ke ja yip ja Jyoba jani wan stojel ja xchonabʼi sok ja hermanoʼik bʼa ayiʼoje cholal wani xcham skʼujole bʼa yeʼna. Pe cha yaʼani sbʼaj kuenta ke ja jas mas tʼilani, jani oj kʼulaxuk ja aʼtel akʼubʼalyiʼi.

14. ¿Jasa tukbʼi ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba bʼa tʼilan kʼajyi ja Vlado, sok jasa koltajiyuj bʼa oj lajxukyuj?

¹⁴ Jun ansyano bʼa kongregasyon bʼa Eslovenia sbʼiʼil Vlado sok ayiʼoj 73 jabʼil, ja yeʼn jelni wokol yabʼ skʼuʼajel ke ja skongregasyon staʼa sbʼajsok pilan sok lutji ja Naʼits bʼa Tsomjel bʼa wa stsomo sbʼajeʼi. Ja yeʼn wa xyala: «Mini xkʼabʼ stojol jas yuj tʼilan slutuwe jun Naʼits bʼa Tsomjelal jel tsamal. Mini lek kabʼi yujni ajkʼachto jtojbʼestikon. Karpinteroʼon sok jkʼulan jujuntik muebleʼik.  Chomajkil, yuja staʼa sbʼaj ja kongregasyon sok pilan, ajyini tuk jastik jelni wokol bʼa keʼntikon ja matik ayxa skʼujoli». ¿Jasa koltajiyuj bʼa yijel ja jasa tsaxi skʼulajeli? Ja yeʼn wa xcholo: «Yijel ja jastik wa stukbʼes ja xchonabʼil ja Jyoba tolabida wa xkatik el slekilal. Ja it wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja jastik ojto tukbʼuk ja bʼa tyempo jakumi». Jaxa weʼni ¿wana maʼ kʼajyel ja yajni wa staʼa sbʼaj jun kongregasyon ma yajni wa xtukbʼi jun cholal? Mok chamuka kʼujol, ja Jyoba wa xyabʼ stojol ja jastal aya xa wabʼi. Ta ja weʼn waxa koltay ja jastik wa xtukbʼi sok mixa waʼakan ajyel toj soka Jyoba sok ja xchonabʼ bʼa yeʼn wan yajel makunuk, ojni awil jitsan slekilal (Sal. 18:25).

15. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj ajyuk tsʼikan ja jpensartik yajni wa x-ekʼ jastik wokol ja bʼa kongregasyon?

¹⁵ Yajni wan mojxel ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it, mini cham xkilatik ja bʼa yojol ja kongregasyon wa x-ajyi jastik wokol bʼa wa x-och prueba ja jastal toj aytik soka Jyoba, ja yuj wani skʼana oj ajyuk tsʼikan ja jpensartiki. Ta wa xpensarantik ke jun hermano skʼulunejkitik jastik junuk bʼa mi lekuk, mokni tajkukotik, ta wala tojitik mokni ja waj jkʼujoltik ja kʼixwel wa xyaʼa ja jas ekʼi, la jnochtik ja rasoni, la jtukbʼestik ja jas tʼilani. Sok yajni ja xchonabʼil ja Jyoba ay jas wa stukbʼes bʼa mi lekuk xkilatik, la jkoltaytik sok spetsanil jkʼujoltik sok la jnochtik ja tojelal wa x-ajikitik.

16. ¿Jasa oj bʼobʼa kʼuluk bʼa mi oja wakan sjipjela kʼujol bʼa Jyoba soka bʼa xchonabʼi?

¹⁶ Ja weʼn ojni bʼobʼa jipa kʼujol bʼa Jyoba soka bʼa xchonabʼ yajni wa x-och preba ja jastal toj aya. Pe bʼa oj bʼobʼuk ja it, tʼilani oj ajyuk tsʼikan jawa pensar, wa xkʼan kaltik ajyel laman, spensarajel jaman lek sok yiljel ja jastik junuk jastalni wa xyila ja Jyoba. Aʼajyuka kʼelsat bʼa oja paklay ja sakʼanile ja kristyanoʼik wa staʼa tiʼal ja Biblia bʼa cha ekʼni sbʼaje ja jastal wan ekʼelabʼaj, sok pensaraʼan ja bʼa sjejel yaʼaweʼi. Kʼanayi ja Jyoba a-skoltaya sok mokni apilabʼaj soka hermanoʼik bʼa kongregasyon. Jachuk, chikan jas x-ekʼi, ja Satanás mini oj bʼobʼ spila bʼa Jyoba sok ja bʼa xchonabʼi (Sant. 4:7).