1, 2. a) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it? b) ¿Jasa wa sjeʼa ke ja Jyoba wani skʼana oj skoltayotik?

 JA JYOBA ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokolik sok bʼa gustoxta oj kaʼteltaytik. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal wa skʼulan sok jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj katik el lek slekilal ja skoltaneli. Pe bʼajtanto, la katikyi sjakʼjel ja sjobʼjel it: ¿Meran maʼ lek wa skʼana oj skoltayotik ja Jyoba?

² Bʼa stajel ja sjakʼjeli, la jpensaraʼuktik ja yaljel ya makunuk ja jekabʼanum Pablo, ja bʼa karta stsʼijbʼanyi ja Hebreoʼik. Ja yeʼn yala: «Ja Jyoba yeʼnani ja jkoltanumi. Mini oj xiwkon. ¿Jasa oj bʼobʼ skʼulki ja winiki?» (Heb. 13:6). Jujuntik diccionario bʼa Biblia wa xcholowe ke ja yaljel wa sutxi «koltanum» ja bʼa bersikulo it, jani wa xkʼan yal bʼa jun kristyano bʼa ajnelxta wa xwaj skoltay june maʼ wan skʼanjel skoltajel. La jpensaraʼuktik ja Jyoba ajnelxta wajum bʼa ay maʼ oj skoltay yuj wan ekʼel sbʼaj jun tsatsal wokol. Merani lek, ja sjejel it wani xchiktes ke ja Jyoba mini kechan puesto ayuk bʼa oj skoltayotik, wani skʼana oj skʼuluk sok spetsanil skʼujol. Tikʼa ay bʼa jtsʼeʼeltik ja Jyoba wani xbʼobʼ kuchkujtik ja pruebaʼik sok gustoni oj ajyukotik.

3. ¿Jas oxe modo wa skoltayotik ja Jyoba bʼa gustoxta oj kuchkujtik?

³ ¿Bʼa jastik modo ja Jyoba wa skoltayotik bʼa gustoxta oj kuchkujtik? Ja bʼa libro bʼa Isaías wa xtaʼatik ja sjakʼjeli. Jitsan ja bʼa jastik stsʼijbʼankan oj ekʼuki, ayni jas wa stojolan bʼa jel chaʼanyabʼalil sbʼaja yaʼtijumik Dyos ja bʼa jtyempotiki. Chomajkil, bʼa jitsan ekʼeleʼik, ja Isaías xcholo sbʼaja Jyoba yajel makunuk yaljelik bʼa pasil yabʼjel stojol. Jun sjejel, ja bʼa kapitulo 30 ya makunuk tsamal slajelalik bʼa xchiktes jastal ja Jyoba wa skoltay ja xchonabʼi. Ja tiw wa  xyala ke ja Jyoba 1) wani smaklay lek sok wa sjakʼa ja korasyontiki 2) wa stojowotik sok 3) wa xya koʼ jlekilaltik ja wego sok ja bʼa tyempo jakumi. La jpaklaytik jujune ja bʼa oxe modo it.

4. a) ¿Jasa yala ja Jyoba sbʼaja judioʼik ja bʼa styempo ja Isaías, sok jasa yakan ke oj ekʼuk? b) ¿Jasa smajlajel yayi ja Jyoba ja judioʼik bʼa toje? (Isaías 30:18, 19).

⁴ Ja bʼa skʼeʼulabʼil ja Isaías kapitulo 30, ja Jyoba ya sbʼiʼiluk ja judioʼik «untikal kʼoka abʼal», sok cha yala wa xchʼikaweyi «mas mulal ja bʼa mulali». Sok tixa cha yalaʼa: «Kʼotele jun chonabʼ kʼoka abʼal, [...] mi skʼana oj smaklaye ja sLey ja Jyoba» (Is. 30:1, 9). Yuja wajye kʼoka abʼali, ja Isaías yala ke ja Jyoba ojni yakan ke oj ekʼ sbʼaje jun tsatsal desgrasya (Is. 30:5, 17; Jer. 25:8-11). Sok jachni ekʼa, pes ijiye och preso yuja babilonioʼik. Pe cha ajyini jujuntik judioʼik bʼa toje, sok ja aluman Isaías yala ke ayni yiʼoje jun rason bʼa oj ajyukyujile smajlajel: ojni kʼot jun kʼakʼu bʼa oj cha koltajuke yuja Jyoba (kʼuman ja Isaías 30:18, 19). Ja yaljelik it kʼotni smeranil. Anima mi wegoʼukxta, pe ajini eluke libre yuja Jyoba ja bʼa Babilonia. Ja yaljel «ja Jyoba jaʼankʼujol wan smajlajel bʼa sjejelawilex koltanel», wa xya kabʼtik stojol ke tʼilan ojto ekʼ tʼun tyempo bʼajtanto oj ajuke el libre ja judioʼik bʼa toje. Ja yuj, ekʼni 70 jabʼil man yajni ja Jyoba yaʼakan ke jujuntik judioʼik oj kumxuke ja bʼa Jerusalén (Is. 10:21; Jer. 29:10). Yajni kumxiye ja bʼa slujmale, ja yalel sate spekʼuneje yuja tristeʼil, sutxini jastal yalel satal bʼa gustoʼil.

5. ¿Jasa wa xya jkʼuʼuktik lek ja Isaías 30:19?

⁵ Ja bʼa jtyempotik, ja yaljelik it cha jelni stsatsankʼujolanotik: «Ja yeʼn meran lek oj snaʼa yajulal yuja wala awani bʼa skʼanjel akoltajeli» (Is. 30:19). Ja Isaías wani xya jkʼuʼuktik lek ke ja Jyoba ojni smaklay lek ja korasyontik sok wegoxtani oj sjakʼe. Ja alumani cha wa xyala: «Wegoni oj sjakʼawi ja yajni xyabʼi». Ja yaljelik it bʼa jel stsatsankʼujolani, wani xya juljkʼujoltik ke ja kala Tatiki mini kechan puesto ayuk bʼa oj jak skoltay ja matik wa xkʼanjiyuj koltajeli, wani xcha skʼana oj skʼuluk sok spetsanil skʼujol. ¿Anke yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja it wani skoltayotik bʼa gustoxta oj kuchkujtik?

6. ¿Jastal wa xchiktes ja Isaías ke ja Jyoba wani smaklay ja yorasyone bʼa kada jujune ja yaʼtijumik?

⁶ Ja bʼa bersikulo it, cha wani xchikteskitik ke ja Jyoba wani smaklay kada jujune ja korasyontiki. ¿Jas yuj wa xkalatik ja it? Ja bʼajtan xetʼan ja bʼa kapitulo 30 bʼa Isaías, ja Jyoba wa xyala ja «weʼnlex», yujni ja wan skʼumajel yibʼanal ja xchonabʼi. Pe ja bʼa bersikulo 19 wa xyala «ja weʼn», yujni ja wan skʼumajel jujune ja yaʼtijumi. Ja Isaías wa xyala: «Ja weʼn mixani oj okʼan», «ja yeʼn meran lek oj snaʼa yajulal», «ja yeʼn wegoni oj sjakʼawi». Yuja Jyoba jun Tatal jel xyajtani, yajni june ja yuntikil elel sgana, ja yeʼn mi xyala yabʼ: «Tʼilani tsats oj ajyan jastal jawa wermano». Pes yuja wa xcham skʼujol bʼa jujune ja keʼntiki, yeʼn mismo wa smaklay ja korasyontiki (Sal. 116:1; Is. 57:15).

7. ¿Jastal wa sjeʼa ja Isaías sok ja Jesús ja stʼilanil mi oj katikan yajelyi orasyon?

⁷ Yajni wa xkatikyi orasyon ja jDyostik bʼa jun jasunuk wa xcham jkʼujoltik, bʼobʼta ja jas bʼajtan oj skʼuluki jani oj yakitik ja ipal bʼa oj kuchkujtik ja jastal wala taxtiki. Sok ta ja prueba mi wegoxta wa xchʼay jastalni wa xkʼanatik, bʼobʼta tʼilani oj kʼantikyi jitsan ekʼele bʼa ayakitik ipal bʼa oj  kuchkujtik. Ja yuj, jani jaw ja jasa wa stsatsankʼujolanotik bʼa skʼulajel. Jani ja rason it wa xchikteskitik ja jas wa xyala ja Isaías: «Mok wa jijlukex ja yeʼn», wa xkʼan alxuk, ja Jyoba (Is. 62:7). ¿Jas wa stojolan ja it? Ke ja korasyontik tʼilani oj katikyi tikʼan, wa xkʼan alxuk, mok katik jijluk ja Jyoba. Ja it wa xya juljkʼujoltik jun jasunuk yala ja Jesús sbʼaja orasyon sok wa xtaʼatik bʼa Lucas 11:8-10, 13. Ya makunuk jitsan slajelalik, ja yeʼn stsatsankʼujolanotik bʼa mi oj ‹katikan› yajelyi orasyon sok mi oj ‹kʼixwukotik›, sok mok katikan skʼanjelyi ja yipi. Cha ojni bʼobʼ kaltikyabʼ ja Jyoba ke a-stojotik bʼa spetsanil ja jas wa stsaʼatik skʼulajel.

8. ¿Jastal kʼot smeranil ja jas wa xyala ja Isaías 30:20, 21?

⁸ (Kʼuman ja Isaías 30:20, 21). Ja soldadoʼik bʼa Babilonia sjoybʼane ja Jerusalén jun jabʼil sok snalan, snajtil ja tyempo jaw, ja judioʼik jelni yiʼaje wokol asta kʼot kʼajyukesok. Pe jastalni wa xyala ja bersikulo 20 sok 21, ja Jyoba skʼapayile ke ojni skoltaye ta sutxi skʼujole sok stukbʼese ja jastik wa skʼulaneʼi. Ja Isaías yala ke ja Jyoba yeʼnani ‹ja Niwan Jeʼuman› ja bʼa xchonabʼi sok skʼapayile ke ojni jejukyile bʼa oj stoye jastalni wa skʼana. Ja yaljelik it kʼotni smeranil yajni ja judioʼik aji eluke libre ja bʼa Babilonia. Ja Jyoba sjeʼa ke yeʼnani ja Niwan Jeʼuman, stsʼakatal yuja stojelali, ja judioʼik bʼobʼ yawe kujlajuk ja stoyjel ja Dyosi. Ja bʼa jtyempotik, ja Jyoba cha yeʼnani ja Niwan Jeʼumantik, sok ja it jel xya gustoʼaxukotik.

9. ¿Jas jun modo wa stojowotik ja Jyoba ja bʼa jtyempotik?

⁹ Juni niwan cholal yuja wa sjeʼakitik ja Jyoba. Ja bʼa bersikuloʼik it, ja Isaías wa xya slajotik jastal estudianteʼik bʼa wa xjejiyile yuja Jyoba bʼa chabʼ modo. Bʼajtan, ja Isaías wa xyala: «Ojni awil sok xchabʼila sat jawa Niwan Jeʼumani». Ja bʼa slajelal it, ja jeʼumani ti tekʼan ekʼ bʼa stiʼ sat ja estudianteʼiki. ¿Jastal wa sjeʼakitik ja Jyoba ja bʼa jtyempotik? Jani soka xchonabʼi. Jelni xkaʼatik tsʼakatal yuja wa sjeʼakitik bʼa jun modo jaman lek ja bʼa xchonabʼi, bʼa jani wa xya makunuk ja reunionik, ja asambleaʼik, ja juʼunik, ja programaʼik bʼa JW Broadcasting^® sok bʼa tuk modoʼik. Spetsanil ja tojelal it wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik gusto lek ja bʼa ekʼele jel wokoli.

10. ¿Jastal wa xkabʼtik ja skʼumal ja Dyos ja bʼa jpatiktik?

 ¹⁰ Ja Isaías wa sjeʼakitik ja xchabʼil modo jastal wa sjeʼakitik ja Jyoba yajni yala: «Ja bʼa wa patiki ojni awabʼ soka wa chikin ja yaljelik it». Ja wego, ja alumani wa xchiktes ja Jyoba jastal jun jeʼuman bʼa ti wajum bʼa spatik ja yestudiante, bʼa wanxta yiljel ja jastal wajumi sok bʼa wan stojel bʼa jachuk oj snaʼ bʼa oj wajuka. Ja bʼa jtyempotik, ¿jastal wa xkabʼtik ja skʼumal ja Dyos ja bʼa jpatiktik? Jani skʼumajel ja Biblia. Bʼa ayxani jitsan jabʼil tsʼijbʼajikan ja Yabʼal ja Dyosi. Ja yuj, yajni wa xkʼumantik, lajansok wantikni smaklajel ja skʼumal ja Dyos ja bʼa jpatiktik man tyempo najate (Is. 51:4).

11. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa gustoxta oj kuchkujtik, sok jas yuj?

¹¹ ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj katik el slekilal ja tojelal wa xyakitik ja Jyoba yuja xchonabʼi sok ja Yabʼali? Ja Isaías wa staʼa tiʼal chabʼ jasunuk. Bʼajtan wa xyala: «Ja it ja bʼej», sok xchabʼil «Bʼejyan tiw» (Is. 30:21). Ja yuj mini malanuk oj natik «ja bʼeji», cha tʼilani oj bʼejyukotik tiw. Stsʼakatal ja Yabʼal ja Jyoba soka xcholjelik wa xyakitik ja xchonabʼi, wani xnebʼatik ja jas wa smajlay ja Jyoba bʼa keʼntik sok jastal oj katik makunuk ja jas wa sjeʼakitiki. Tʼilani oj kʼuluktik ja chabʼ jasunuk it bʼa gustoxta oj kuchkujtik ja kaʼteltik bʼa Jyoba. Kechan jachuk oj jkʼuʼuktik lek ke ja yeʼn ojni ya koʼ jlekilaltik.

12. Jastalni wa xyala ja Isaías 30:23-26, ¿jastal wa xya koʼ slekilal ja Jyoba ja xchonabʼi?

¹² (Kʼuman ja Isaías 30:23-26). ¿Jastal kʼot smeranil ja jas alubʼalkan it ja bʼa tyempo ekʼta? Ja judioʼik kumxiye bʼa Israel tsaʼan yajni elye libre ja bʼa Babilonia, aji koʼ jitsan slekilale ja bʼa sakʼanile sok ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyos. Ja Jyoba yayile jitsan waʼelal. Pe aytoni jun jasunuk mas tʼilan. Yajni cha kujlaji ja yaʼteltajel ja Dyos, ja yeʼn wani xyayile jitsan waʼelal bʼa Dyos. Ja xchonabʼ ja Dyos ja bʼa tyempo jaw mitoni yabʼunejuke stsamalil jitsan slekilal bʼa Dyos. Jastalni wa xyala ja bʼa bersikulo 26, ja Jyoba yaʼakan ke ja yijlabʼ oj ijlabʼanuk mas (Is. 60:2). Stsʼakatal yuja slekilalik jaw, ja xchonabʼi gusto ajyiye sok ajyiyujile ja ipal bʼa mi oj yaʼekan yaʼteltajel. Jelni gusto ajyiye (Is. 65:14).

13. ¿Jastal kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotik ja jas alubʼalkan bʼa oj axuk kujlajuk ja stoyjel ja Dyosi?

¹³ ¿Kʼotel maʼ smeranil ja bʼa jtyempotik ja jas alubʼalkan it bʼa oj kujlajuk ja stoyjel  ja Dyosi? Kʼotelniʼa. Masan 1919, jitsan miyon kristyano elele libre ja bʼa Niwan Babilonia, bʼa jani kʼotel yibʼanal ja relijyonik mi meranuk ja bʼa luʼumkʼinali. Yibʼanal ja yeʼnle ikʼubʼale bʼa jun lugar masto lek ke yuja Luʼum Kʼapubʼal: bʼa jun tsamal lugar bʼa Dyos (Is. 51:3; 66:8). ¿Jasunkiluk ja tsamal lugar jaw bʼa Dyos?

14. ¿Jasunuk ja tsamal lugar bʼa Dyos, sok matik teye ja bʼa jtyempotik? (Kʼela ja nota).

¹⁴ Man 1919, ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal yabʼunejexani stsamalil ja tsamal lugar bʼa Dyos. b Yajni x-ekʼ ja tyempo, ja snochumanik Kristo bʼa ayiʼoje smajlajel oj ajyuke sakʼan bʼa Luʼum, ja «pilan chejik», cha ochelexani ja bʼa luʼum it bʼa Dyos sok ajita koʼ jitsan slekilale yuja Jyoba (Juan 10:16; Is. 25:6; 65:13).

15. ¿Bʼa wa xtax ja tsamal lugar bʼa Dyos?

¹⁵ ¿Bʼa wa xtax ja tsamal lugar bʼa Dyos ja bʼa jtyempotik? Yuja yaʼtijumik Jyoba bʼa sutanal ja Luʼumi, ja tsamal lugar it cha kʼotelni ajyuk bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali. Ja yuj, chikan bʼa lugar wala taxtik ja bʼa luʼumi, wani xbʼobʼ ajyukotik ja bʼa tsamal lugar bʼa Dyos ta wa xkoltaytik sok spetsanil jkʼujoltik ja stoyjel ja Dyosi.

16. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa mi oj katikan yiljel ja stsamalil yiʼoj ja tsamal lugar bʼa Dyos?

¹⁶ Jun jasunuk tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj ajyukotik ja bʼa tsamal lugar bʼa Dyos, jani oj kiltik chaʼanyabʼal ja kongregasyon bʼa snochumanik Kristo bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinal. Pe ¿jastal oj kʼulaxuka jaw? Jani oj waj jkʼujoltik ja jastik bʼa tsamal yiʼoje sok mi jaʼuk ja spaltaʼe (Juan 17:20, 21). ¿Jas yuj jel tʼilan oj jkʼuluktik? La jpensaraʼuktik ja slajelal it. Bʼa jun tsamal yoj teʼaltik ayni yiʼoj tuktukil tikʼe teʼ. Cha jachni junxta, ja bʼa tsamal lugar bʼa Dyos bʼa wa xbʼobʼ kabʼtik stsamalil ja bʼa kongregasyonik, ayni tuktukil tikʼe kristyano jastal ja teʼaltiki (Is. 44:4; 61:3). Mokni katikan ke ja spaltaʼik ja «teʼaltik» bʼa tey mojan kiʼojtik oj stim-otik bʼa yiljel ja stsamalil  yiʼoj ja «teʼaltiki». Wa xkʼan kaltik, mok katikan ke yuja jpaltatik ma ja bʼa hermanoʼik bʼa kongregasyon oj stim-otik bʼa yiljel ja stsamalil sok ajyel tsoman ja bʼa kongregasyon bʼa snochumanik Kristo bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali.

17. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik kada jujune bʼa yajel ajyuk yij ja ajyel tsoman ja bʼa kongregasyon?

¹⁷ ¿Jasa oj bʼobʼ kʼuluktik kada jujune bʼa yajel ajyuk yij ja ajyel tsoman? Jani oj jkʼujoluktik yajel ajyuk ja lamanili (Mat. 5:9; Rom. 12:18). Bʼa kada ekʼele ke wa xkʼujolantik oj kil jbʼajtiksok lek ja kermanotik bʼa kongregasyon, mastoni wa xkatik tsamalbʼuk ja tsamal lugar bʼa Dyos. Aʼajyuk tʼabʼan jkʼujoltik yeʼnani ja Jyoba yiʼajan ja bʼa xchonabʼ spetsanil ja maʼ tey ja bʼa tsamal slugari (Juan 6:44). La jpensaraʼuktik janekʼto wa xgustoʼaxi yajni wa xyila wa xkʼujolantik bʼa yajel ajyuk yij ja ajyel tsoman sok ja lamanil ja bʼa yaʼtijumik bʼa jel chaʼanyabʼal xyila (Is. 26:3; Ageo 2:7).

18. ¿Jasa tʼilan tikʼanxta oj pensaraʼuktik, sok jas yuj?

¹⁸ ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj kabʼtik lek stsamalil ja slekilalik wa xyayi ja Jyoba ja yaʼtijumiki? La jpensaraʼuktik lek ja jas wa xnebʼatik ja bʼa Yabʼal ja Dyos sok ja bʼa juʼuntiki. Ta wa xpaklaytik sok wa xpensaraʼantik, ojni katik ajyuk ja modoʼalik bʼa snochumanik Kristo bʼa oj snikotik sjejel ‹yajtanel jastal wa syajta sbʼaj jun pamilya› sok ‹yajxta oj ilwanukotik› ja bʼa kongregasyon (Rom. 12:10). Yajni wa xpensaraʼantik ja bʼa slekilalik kiʼojtik ja wego, wani stsatsbʼi ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Sok spensarajel ja bʼa slekilalik oj yakitik ja Jyoba ja bʼa tyempo jakumi, ja smajlajel bʼa yaʼteltajel tolabida ojni ajyuk tsʼunan lek ja bʼa jkʼujoltiki. Yibʼanal ja it ojni skoltayotik bʼa gustoxta oj kaʼteltaytik ja Jyoba.

19. a) Jastalni wa xyala ja Isaías 30:18, ¿bʼa jasa oj jkʼuʼuktik? b) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa gustoxta oj kuchkujtik?

¹⁹ Ja Jyoba «ojni stul sbʼaj» bʼa oj skoltayotik yajni xchʼaya snajel ja luʼumkʼinali (Is. 30:18). Yuja yeʼn «jun Dyos bʼa stojolil», wani xkʼuʼantik lek ke mixatoni oj yakan jun kʼakʼu mas bʼa oj ajyuk ja sluʼumkʼinal ja Satanás bʼa oj skʼuluk ja bʼa mi stojoluki (Is. 25:9). Tanto ja Jyoba sok ja keʼntik wantikni smajlajel sok pasensya oj kʼotuk ja kʼakʼu oj elkotik libre. Malan xkʼoti, puestoni aytik bʼa oj kiltik chaʼanyabʼalil ja yajelyi orasyon, spaklajel ja Yabʼali, yajel makunuk sok spensarajel ja bʼa slekilalik wa xyakitiki. Ta mi xkaʼatikan skʼulajel spetsanil ja it, ja Jyoba ojni skoltayotik bʼa oj kuchkujtik yaʼteltajel sok gustoxta.