JA MARDOQUEO jani june maʼ jel staʼa tiʼal ja bʼa libro bʼa Ester. Jani june ja bʼa judio yamji och bʼa ti aʼtiji bʼa spalasio ja rey bʼa Persia, bʼa skʼeʼulabʼil ja jabʼil 500 bʼajtanto ja bʼa jtyempotiki «ja bʼa skʼakʼujil ja rey Asuero» (ja bʼa jtyempotiki jitsan wa skʼuʼane ke ja rey it ja waj ja Jerjes I). Ja Mardoqueo sjomo jun kʼumal bʼa chapubʼal oj miljuk ja reyi. Ja reyi jelni yaʼa tsʼakatal sok yaʼa mandar bʼa oj ajukyi stoyjel ja Mardoqueo. Mas tsaʼan, yajni cham ja Hamán, jun skontra ja Mardoqueo sok ja tuk judíoʼiki, ja reyi yayi ja cholal bʼa primer ministro ja Mardoqueo. Stsʼakatal ja jaw ja Mardoqueo ya el jun orden bʼa ya el libre ja judioʼik teye bʼa persa (Est. 1:1; 2:5, 21-23; 8:1, 2; 9:16).

Ja bʼa skʼeʼulabʼil ja siglo 20, jujuntik cholumanik sbʼaja jas ekʼeli yalawe ke ja libro bʼa Ester juni loʼil bʼa mi meranuk sok ja Mardoqueo mini ajyi sakʼan meran. Pe ja bʼa 1941, ja matik wa sleʼawe jastik pokoxa staʼawe jun jasunuk bʼa wani xchiktes ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja Mardoqueo. ¿Jasunkiluk?

Staʼawe jun teksto tsʼijbʼunubʼal bʼa persa bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja winik sbʼiʼil Marduka (Mardoqueo ja bʼa Español) yeʼn ja maʼ kajan sbʼaj skʼeljel ja jastik junuk ja bʼa chonabʼ Susa (bʼobʼta waj jun kontador). Yajni staʼawe ja jaw, ja Arthur Ungnad june maʼ jel snaʼa sbʼaj ja jas ekʼel ja bʼa lugar jaw yala ke ja teksto «jaʼitani wa staʼa tiʼal ja Mardoqueo bʼa mi tiʼuk bʼa Biblia».

Man yajni ja Arthur Ungnads yala ja yaljelik it, sutxelni jitsan tekstoʼik bʼa tsʼijbʼanubʼal bʼa persa. Bʼa june ja jaw tey ja tabla bʼa Persépolis, bʼa wa xtax ja bʼa spojelal bʼa wa xtsomji ja takʼin mojan ja bʼa sbardaʼil ja bʼa chonabʼi. Ja tablaʼik it wajni bʼa styempoʼil ja mandaranum Jerjes I. bʼa tini tsʼijbʼanubʼal bʼa kʼumal Elamita sok ayiʼoj jitsan bʼiʼilalik wa xtax ja bʼa libro bʼa Ester. a

Jitsan yal lechan tonik bʼa Persépolis wani staʼawe tiʼal bʼa jun winik sbʼiʼil Marduka, wajni jun tsʼijbʼanum ja bʼa palasio bʼa Susa ja bʼa smandaranel ja Jerjes I. June ja bʼa it wa xyala ke ja Marduka juni sutuman. Ja it wani syaka sbʼaj lek soka jas wa xyala ja Biblia sbʼaja Mordoqueo: wajni june maʼ chaʼan xchol ja bʼa smandaranel ja rey Asuero (Jerjes I), wani xkʼumani chabʼ kʼumal, sok kʼajyelni ti wa xkulani ja bʼa spuertaʼil ja spalasio ja rey bʼa Susa (Est 2:19, 21; 3:3). Ja bʼa puerta jaw, juni chaʼanil naʼits bʼa ti wa x-aʼtijiye ja matik chaʼan xchol ja bʼa palasio.

Jastalni kilatik, wani slaja sbʼajsok ja Marduka wa xtax tiʼal ja bʼa lechan tonik sok ja Mardoqueo wa staʼa tiʼal ja bʼa libro bʼa Ester. Ajyiye sakʼan bʼa junxta tyempo, sok cha ajyiniyujile chaʼan cholalik bʼa junxta lugar. Spetsanil ja it wani xchiktes ke ja Marduka sok ja Mardoqueo junxtani kʼotel.