1. ¿Jastal wa xkabʼ ayotik yuja ay kiʼojtik skʼuʼajeli?

MI SPETSANILUK ja ixuk winik ayiʼoje skʼuʼajel (2 Tesalonicenses 3:2). Pe ja Jyoba wa xyayi skʼuʼajel ja maʼ wa x-aʼteltajiyuji (Romanos 12:3; Gálatas 5:22). ¡Jelni wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja yaʼunejkitik skʼuʼajel!

2, 3. a) ¿Jasa slekilal wa x-ajikitik yuja ay kiʼojtik skʼuʼajeli? b) ¿Jasa sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel?

² Ja Jyoba yaʼa ja yunin jel skʼana bʼa jachuk spetsanil ja maʼ ayiʼoj skʼuʼajel bʼa Jesús oj ajuk perdon ja smuleʼi. Ta kiʼojtik skʼuʼajel bʼa Jesús, oj bʼobʼ kamigoʼuktik ja Jyoba sok ajyel sakʼan bʼa tolabida (Juan 6:44, 65; Romanos 6:23). Ja Jyoba jelni lek sjeʼunej smodo jmoktik. Anima mulanumotik sok sbʼejni oj chamkotik, ja yeʼn yila wa xbʼobʼ jkʼuluktik jastik junuk bʼa lek (Salmo 103:10). Ja yeʼn skoltayotik bʼa oj jnebʼtik sbʼaja Jesús soka sakʼanil yaʼa. Yajni ajyikujtik skʼuʼajel bʼa Jesús sok jnochotik, kʼe ajyukujtik jun smajlajel bʼa jun jsakʼaniltik bʼa tolabida (kʼuman ja 1 Juan 4:9, 10).

³ Pe ¿jasa oj jnebʼtik mas sbʼaja skʼuʼajeli? Ta wa xnaʼatik sbʼaja jasa skʼulunej bʼa keʼntik ja Dyosi soka jas oj skʼuluk ja bʼa tyempo jakumto, ¿wan maʼ stojolan ja jaw ay kiʼojtik skʼuʼajel? La kiltik jasa mas oj jkʼuluktiki.

4. Ta ay kiʼojtik skʼuʼajel, ¿jasa oj kʼankʼunukujtik skʼulajeli?

⁴ Ta ay kiʼojtik skʼuʼajel bʼa Jyoba sok bʼa Jesús, mini kechan oj jnatik soka jas skʼuluneje soka jas oj skʼuluke bʼa keʼntik. Chomajkil jelni oj kʼankʼunukujtik yijel ja jsakʼaniltik jastalni wa sjeʼawekitik. Sok pwesto oj ajyukotik bʼa skoltajel ja tuki bʼa akʼot snaʼe sbʼaj. Ja jekabʼanum Pablo yala: «Ta huan cʼax el ati que yena ni ja huajual ja Jesusi, yuj ni huan xa xa cʼuan ja ba hua cʼujol que aaji sac-huuc yuja Dios ja yora chami. Malan soc ja jahui, oj ni ataa ja hua coltajeli. Porque cuando huax cʼuantic meran soc spetzanil ja jcʼujoltiqui. [...] Pero tʼilan oj caltic yab ja jmojtiqui. Jachuc, ti ni oj taatic ja coltajeltica» (Romanos 10:9, 10; 2 Corintios 4:13).

5. ¿Jas yuj jel tʼilan ja ajyelkujtik skʼuʼajel, sok jas oj jkʼuluktik bʼa yajel tsatsbʼuk? Cholo sok jun sjejel.

⁵ Wankʼa xkʼanatik jun jsakʼaniltik bʼa tolabida ja bʼa yajkʼachil sluʼumkʼinal ja Dyosi, tʼilani oj ajyukujtik skʼuʼajel sok yajel tsatsbʼuk. Ja skʼuʼajeli jach jastal jun yal nichim. Bʼa tsamal aʼajyuk sok akʼiʼuk, tʼilani tikʼan oj katik och yalel. Mikʼa oj takuk ma oj chamuk. Jastalni ja jaw, tʼilani oj kiltik ja skʼuʼajel kiʼojtiki bʼa lek aʼajyuk sok akʼiʼuk (Tito 2:2; 2 Tesalonicenses 1:3; Lucas 22:32; Hebreos 3:12).

6. ¿Jas chabʼ yaljelik wa xyala ja Hebreos 11:1 sbʼaja skʼuʼajeli?

⁶ Ja bʼa Hebreos 11:1 * wa xcholo jas wa stojolan ja skʼuʼajeli (kʼuman). Ja bʼajtani wa xyala ja skʼuʼajeli «jani ja meran sjipjel kʼujolal ja bʼa jastik junuk wa xmajlaxi». Ja jastik wa xmajlaytiki tey ja jastik skʼapunej ja Dyos ja bʼa tyempo jakumto. Jun sjejel, wa xkʼuʼantik lek spetsanil ja jas mi lekuki oj chʼakuk sok oj ajyuk jun yajkʼachil luʼumkʼinal. Sok xchabʼil, ja Biblia wa xyala ja skʼuʼajeli jani ja «meran sjejel» ma ja meran prebaʼik «ja bʼa jastik junuki anima mi x-ilxi». Jujuntik ja jastik junuk it bʼa merani pe mi xkilatik tey ja Jyoba, ja Jesukristo, ja anjeliki soka Gobyerno bʼa satkʼinali (Hebreos 11:3). ¿Jastal wa xjeʼatik ay kiʼojtik meran skʼuʼajel ja bʼa jastik skʼapunej ja Dyosi soka bʼa jastik mi xkilatiki? Wa xjeʼatik soka tikʼe sakʼanil kiʼojtiki soka bʼa jastik wa xkalatik sok wa xkʼulantiki.

7. ¿Jastal wa skoltayotik ja sjejel bʼa Noé bʼa yabʼjel jas wa stojolan ja ajyelkujtik skʼuʼajeli? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁷ ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa Noé sbʼaja skʼuʼajeli? Ja jekabʼanum Pablo yala sbʼaja Noé: «Alji yabʼi ja jastik junuk mito wa x‘ilxi», bʼa pilan yaljel, ja bʼa jastik junuk mito xyila ajyi. Yuja Noé wa skʼana oj ya gusto axuk ja Dyosi, «skʼulan ja barko‘i bʼa oj skolta ja swinkil ja snaji» (Hebreos 11:7, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Ja Noé sjeʼani skʼuʼajel ja bʼa jas aljiyabʼ yuja Jyoba, ja yuj skʼulan ja niwan barko ma arka. Bʼobʼta ja sbesinoʼiki jobʼjiyi jas yuj wan yajel kʼeʼuki. Wa xbʼobʼ jnatik lek ja Noé mini kan chʼabʼan, yujni ja Biblia wa xyala ja yeʼn «huan nix yala jastal ay ja sbʼej ja Diosi» (2 Pedro 2:5). Ja yeʼn yalani yabʼ ja ixuk winiki ja Dyosi oj yijan jun niwan bʼutʼ jaʼ bʼa oj xchʼaysnajel ja jastik mi lekuki. Bʼobʼta yala ja jastik yala ja Jyoba: «Jpensaraʼanta oj jchʼaysnajel spetsanil bʼakʼtelal, yujni ja luʼumi bʼutʼel  xa spekʼjel chikʼ yuj yeʼnle». Chomajkil, ja Jyoba yalunejxa yabʼ ja Noé: «Jaxa keʼn, oj kijan jun bʼutʼ jaʼ sbʼaja luʼumi bʼa oj jchʼaysnajel bʼa yibʼel ja satkʼinali spetsanil bʼakʼtelal bʼa ayiʼoj yijkʼalil ja sakʼanili. Spetsanil ja jas tey bʼa luʼumi oj chamuk». Tsaʼan, ja Noé xcholoni yabʼ ja ixuk winik ja jas oj skʼuluke bʼa oj kanuke sakʼan. Ja Jyoba yaʼa ja mandar it: «Tʼilani oj ochan ja bʼa arka» (Génesis 6:13, 17, 18).

8. ¿Jas yala ja Santiago sbʼaja skʼuʼajeli?

⁸ Ja nebʼuman Santiago cha stsʼijbʼan sbʼaja skʼuʼajeli. Bʼobʼta skʼulan tʼusan tsaʼan yajni ja Pablo stsʼijbʼanyi ja skarta ja kʼuʼumanik bʼa kʼumal hebreo. Ja Santiago yala: «Je‘a ki‘ jastal [waxa kʼuʼan] mini jas wa xakʼulan. ke‘n oj je‘ awi‘ jastal wa [xkʼuʼan] yuj ja jastik wa xkʼulani» (Santiago 2:18, YD). Ja yeʼn xcholo bʼa ajyelkujtik skʼuʼajel, tʼilani ay jas mas oj jkʼuluktik sok mi kechanukta skʼuʼajel bʼa ay jun Dyos. Ja tantik pukuji wa skʼuʼane ay jun Dyos, pe mey yiʼoje skʼuʼajel bʼa yeʼna. Jelni koraja wa xyilawe (Santiago 2:19, 20). Ja smeranili, ja ixuk winik maʼ ayiʼoj skʼuʼajeli wani skʼana oj ya gustoʼaxuk ja Dyosi skʼulajel jastik junuk bʼa lek. Jani jaw ja jasa skʼulan ja Abrahán. Ja Santiago stsʼijbʼan: «Porque qʼuelahuilex ja Abraham [...]. Ja yeni, hasta que smochonej xa ja ba sat ja ton ja yunin Isaqui. Oj xa smil altiro ajyi ba oj yaa yi smajtanil ja Diosi, jaxa Diosi, yajni yila ja jas scʼulan ja Abrahami, jayuj yala que toj ni ay [...], ja Abrahami scʼuan ni ja Diosa pero mi quechanuc yala [...]. Ay jas scʼulan ba meran oj ilxuc que huan scʼuajel meran ja Diosi». Tsaʼan, ja Santiago ya chiknajuk mini xmakuni ja skʼuʼajeli ta mi jas wa xkʼulantiki. Yala: «Qʼuelahuilex. Ja huax cham ja jcuerpotic tac [...] mi xa nix maconia. Y jaʼ ni mero smoj ja maʼ lom huax yalahue que jel huas scʼuan ja Diosi [...], ta mi cʼa huas scʼuan ja smandar ja Diosi, ja cristiano jahui lajan soc chamel xa ni ja ba sti sat ja Diosi» (Santiago 2:21-23, 26).

9, 10. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta wa xkʼana oj ajyukujtik skʼuʼajel sbʼaja Yunin ja Dyosi?

⁹ Ekʼelxa mas ja 30 jabʼil yajni ja Santiago stsʼijbʼan sbʼaja skʼuʼajeli, ja Juan stsʼijbʼan ja Evangelio soka oxe skarta. Jastalni ja tuk tsʼijbʼanumik bʼa Biblia, ja Juan yabʼ stojolil jasunkiluk ja skʼuʼajeli. Ja yeʼn ya makunuk jitsan ekʼele ja yaljel bʼa griego bʼa wa xbʼobʼ sutxuk ja bʼa tojol-abʼali jastal ajyel skʼuʼajel.

¹⁰ Jun sjejel, ja Juan yala: «Jaxa maʼ huas scʼuan ja yunin ja Diosi, staa ta ni ja svida [...]. Pero ja maʼ mi scʼana oj scʼuuc ja yunin ja Dios, mi ni oj staa ja vida jahui. Quechan ni oj scʼul recibir ja castigo jau ba mi icben sbej ja sbaj Diosi» (Juan 3:36). Bʼa oj ajyuk skʼuʼajel ja bʼa Yunin ja Dyosi, tʼilani oj jkʼuʼuktik ja smandariki (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Yajni wa xkʼumantik spetsanil ja jas tsʼijbʼan ja Juan, wa xkilatik ja Jesús tikʼanxta sjeʼa tʼilani oj ajyukujtik skʼuʼajel bʼa yeʼna soka bʼa stati bʼa jachuk oj jtatik ja jsakʼaniltik bʼa tolabida (Juan 3:16; 6:29, 40; 11:25, 26; 14:1, 12).

11. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja sjeʼakitik ja smeranili?

¹¹ Ja Jyoba ya makunuk ja yipi bʼa oj skoltayotik yabʼjel stojolil ja smeranil sbʼaja yeʼn soka bʼa Yunini, sok wa skoltayotik bʼa oj ajyukujtik skʼuʼajel sbʼaja yeʼnle (kʼuman ja Lucas 10:21). ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja jas skʼulunej ja Jyoba? Jani yajelyi tsʼakatal yuja ya makunuk ja Jesús bʼa oj kʼot kamigoʼuktik ja yeʼn, pes ja Jesús yeʼnani «mero huas  scoltayotic tac» sok wa stojo ja jkʼuʼajeltiki (Hebreos 12:2). Chomajkil, tʼilani oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki yajelyi orasyon tolabida sok spaklajel ja Biblia (Efesios 6:18; 1 Pedro 2:2).

12. ¿Jas oj jkʼuluktik ta ay kiʼojtik skʼuʼajeli?

¹² Ta ay kiʼojtik jun tsatsal skʼuʼajel sbʼaja jastik skʼapunej ja Jyoba, ojni jetik tolabida soka jas wa xkʼulantiki. Jun sjejel, mini oj katikan xcholjel yabʼ ja ixuk winik sbʼaja sGobyierno ja Dyos sok skoltajele bʼa a-snoch-e ja Jesusi. Chomajkil, ojni «jcʼultik yi lec spetzanil ja cristiano, pero ja mas to jel tʼilani, ja janecʼ quermano xa ni jbatic soqui» (Gálatas 6:10). Sok ojni jkʼujolantik bʼa oj katikan «ja viejo jmodotiqui», pes mini xkʼanatik ay jas oj jkʼuluktik bʼa oj sjom ja jastal lek wa xkila jbʼajtik soka Jyoba (Colosenses 3:5, 8-10).

13. a) ¿Jas yuj jelni tʼilan ajyelkujtik skʼuʼajel bʼa Dyos? b) ¿Jas wa xyala ja Biblia sbʼaja skʼuʼajeli, sok jas yuj?

¹³ Ja Biblia wa xyala ta mey kiʼojtik skʼuʼajel mini oj katik gustoʼaxuk ja Dyosi, pes «tʼilan oj cʼuuctic que ay ni jun Diosa, jaxa maʼ meran huas scʼuan ja Diosi y huas slea meran, pues oj ni coltajuca» (Hebreos 11:6). Chomajkil, ja Biblia wa xyala ja ajyel skʼuʼajel bʼa Dyosi tini chʼikan ja bʼa jastal kujlajitiki. ¿Jas yujil? Pes bʼa jun yaʼtijum Dyos jani june ja bʼajtanik modoʼal mas jel tʼilan oj skʼuluki (Hebreos 6:1). Pe mi kechanuk ajyel skʼuʼajel, wani xmakunikujtik tuk modoʼalik jel tʼilanik bʼa oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik lek soka Dyosi (kʼuman ja 2 Pedro 1:5-7; Judas 20, 21).

14, 15. ¿Jas yuj mas tʼilan ja ajyelkujtik yajalkʼujolal yuja skʼuʼajel?

¹⁴ Ja tsʼijbʼanumik bʼa Biblia jani mas staʼawe tiʼal ja skʼuʼajeli yuja tuk modoʼaliki. ¿Wan maʼ stojolan ja skʼuʼajeli jaʼa modoʼal mas tʼilan oj ajyukujtik? La kiltik.

¹⁵ Ja Pablo ya slaj sbʼaj ja skʼuʼajeli soka yajalkʼujolali. Yala: «[Ta] jel tzatz huax cʼuantic ja Diosi, hasta oj bob caltic yab ja huitzi: Elan ja ili, y oj ni eluca, pero ta meyuc ja syajal ja jcʼujoltiqui, mi ni jas cateltic» (1 Corintios 13:2). Soka Jesús yala ja syajtajel ja Dyosi jaʼa mandar mas «tʼilan soc mas nihuan» (Mateo 22:35-40). Ja yajalkʼujolali wa skoltayotik bʼa oj ajyukujtik tuk modoʼalik bʼa lek xyila ja Dyosi. Jun sjejel, ja Biblia wa xyala ja yajalkʼujolali wa skʼuʼan spetsanil. Jachuk ja yajalkʼujolali  wa skoltayotik bʼa oj jkʼuʼuktik ma ajyel skʼuʼajel bʼa spetsanil ja jas wa xyala ja Dyos wa xtax bʼa Biblia (1 Corintios 13:4, 7).

16, 17. a) ¿Jastal wa sjeʼa ja Biblia ja skʼuʼajeli soka yajalkʼujolali naka modoʼalik jel tʼilan? b) ¿Bʼaya mas tʼilan ja bʼa modoʼalik jaw, sok jas yuj?

¹⁶ Ja Biblia wa sjeʼa ja yajalkʼujolali soka ajyel skʼuʼajeli modoʼalik bʼa jel tʼilan. Ja yuj, ja tsʼijbʼanumik bʼa Biblia staʼawe tiʼal jach junxta lajan bʼa jitsan ekʼele. Ja Pablo yala yabʼ ja smoj-aljel jumasaʼ bʼa aʼajyuk yujile ‹skʼuʼajel sok yajtanel› (1 Tesalonicenses 5:8, YD). Ja Pedro yala ja it sbʼaja Jesús: «mi ni nunca quilatic ja Cajualtiqui pero anima, jel yaj huax cabtic. Ja huego, mix bob quiltic soc ja jsatiqui pero huan nix cʼuantica» (1 Pedro 1:8). Ja Santiago yala yabʼ ja smoj-aljelik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali: «Ja Dyosi stsaʼa ja matik pobre ja bʼa luʼumkʼinal it bʼa oj paxuke rikoʼil soka skʼuʼajeli sok a-sbʼajuke ja Gobyerno, ja it skʼapunejyi ja matik wa xyajtajiyuji» (Santiago 2:5, TNM). Sok ja Juani yala ja Dyosi wa xyalakabʼtik «oj bi jcʼuuctic meran ja yunin Jesucristo. Yaj bi oj cab jbajtic jpetzaniltic» (1 Juan 3:23).

¹⁷ Pe ja Pablo chomajkil yala ja bʼa jkʼakʼujiltiki tʼilan «huax cʼuantic ja Diosi, sok ja snihuanil ja jcʼujoltiqui, soc ja syajal ja jcʼujoltiqui. Pero ja ba mas nihuan ja oxe jahui, jaʼ ni ja» syajal ja jkʼujoltiki (1 Corintios 13:13). ¿Jas yuj yala ja Pablo ja yajalkʼujolali jani mas tʼilan ja bʼa oxe modoʼalik it? Yujni ja bʼa tyempo jakumi mixa tʼilanuk oj ajyukujtik skʼuʼajel sbʼaja jastik skʼapunej ja Dyos ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali. Yujni ojxa kabʼtik stsamalil ja sakʼanil jel tsamal wa staʼa tiʼal ja Biblia. Pe tolabida ojni makunukujtik ja yajtaneli bʼa syajtajel ja Dyosi soka ixuk winiki. Ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja yeʼnleʼi tolabida oj kʼiʼuk.

18, 19. ¿Jasa slekilal wa x-ilxi yuja yaʼtijumik Dyos ayiʼoje skʼuʼajel ja bʼa jtyempotiki, sok maʼ oj katikyi stoyjel yuja it?

¹⁸ Ja yaʼtijumik Dyos bʼa jtyempotiki wa xyaʼawekan atojuke yuja yip ja Dyos ja bʼa sakʼanileʼi. Ja yuj ayiʼoje skʼuʼajel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok wa skoltaye. Chomajkil, wa syajtay sbʼaje (Gálatas 5:22, 23). Sok ja slekilali, ja bʼa sutanal ja luʼumkʼinali ay mas ja waxake miyon jmoj-aljeltik bʼa wa xyabʼye stsamalil ajyel laman sok tsoman ja bʼa kongregasyonik. Ti wa x-ilxi ja skʼuʼajeli soka yajalkʼujolali modoʼalik bʼa jel ja yipi.

¹⁹ Ja ajyel tsomani bʼobʼel kʼulaxuk stsʼakatal yuja skoltanel ja Jyoba. Sbʼejni yeʼn oj jtoytik yuja it (Isaías 55:13). Wa xkatikyi tsʼakatal lek ja Jyoba, pes «cuando jcʼuantic ja Diosi, libre eltic soc ja jmultiqui» (Efesios 2:8). Ja Jyoba mini oj yakan skoltajel jitsan ixuk winik bʼa oj ajyuk yujile skʼuʼajel bʼa yeʼna. Oj kʼotuk ja skʼakʼujil, spetsanil ja luʼumi oj bʼutʼuk ixuk winik bʼa mey smule, bʼa toje sok bʼa gusto lek bʼa oj stoy-e ja Jyoba bʼa tolabida.