POJKIYON bʼa 10 bʼa diciembre bʼa 1936, bʼa chonabʼ Wichita (Kansas, Estados Unidos). Keʼn bʼankilalon ja bʼa chane untikali. Ja jnantati, William sok Jean Taʼumantiʼe bʼa toj ajyiye. Ja jtati kʼot jun tejkʼanubʼal bʼa kongregasyon, jach naʼubʼal sbʼaje ajyi ja ansyano maʼ wa xkoltani skʼeljel ja yaʼtel ja kʼole ansyanoʼiki. Ja jnani snebʼa ja smeranil bʼa Biblia yuja jmexepi, Emma Wagner. Soka jmexepi cha sjeʼayi jitsan ixuk winik ja smeranili. June bʼa yeʼnle jaʼa Gertrude Steele, sok kʼot misionera bʼa Puerto Rico. * Ja yuj ajyikuj jitsan lekil sjejelik bʼa oj jnoche.

Wanto xjul jkʼujol ja yajni ayto kiʼoj 5 jabʼil elyon xcholjel soka jtati bʼa jun och kʼakʼu sábado. Wantikon skʼapjel ja rebista ja La Atalaya soka rebista Consolación, ja wego wa sbʼiʼilan ¡Despertad! Ja bʼa tyempo jaw, ja jpaistikoni ti chʼikan ay ja bʼa xchabʼil kʼakʼanel ekʼ bʼa spetsanil ja Luʼumi. Pe ja jtati toj ajyi. Yajni wantikon xcholjel ja bʼa kʼakʼu jaw, jun winik loktor ajyi mojxijani. Sok yakbʼel ay ajyi. Yala yabʼ ja jtati mibʼi winikuk sok sleʼabʼi modo bʼa mi oj wajuk ja bʼa guerra. Tsaʼan och yaway bʼa stiʼ sat: «¡Jas yuj mixa bujtsinki junuk, kistal winik!». Jelni xiwyon, pe ja jtati mini yakan skʼapjelyi ja rebista ja ixuk winiki. Anto, ja loktor spaya jun soldado ekʼum ja tiw: «¡Kʼulanyi jun jasunuk  ja kistal winik it!». Ja soldado yila yakbʼel ay ja winiki sok yala yabʼ: «¡Kaʼaxa bʼa wa naj!». Sok tixa wajye xchawanile. Wa xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja skoltay bʼa mi oj xiwuk ja jtati. Ja yeʼn ajyiyuj chabʼ pwesto ja bʼa Wichita bʼa wa xkʼutsxi stsoʼtsil olomal sok isimal, soka loktori yeʼnani june wa xkʼot ja tiw.

Ayto kiʼoj waxake jabʼil yajni ja jnantati xchonowe ja jnajtikoni soka snegosyoʼe, sok stojbʼese jun yal naʼits bʼa wa xbʼobʼ ixuk ekʼe sok tixa wajtikon bʼa Colorado, bʼa wa xkʼanxi mas cholumanik. Sok ti ajyitikon mojan bʼa Grand Junction (Colorado). Ja tiw aʼtijiye jastal precursor ja jnantati sok wa x-aʼtijiye nalan kʼakʼu bʼa jun rancho. Stsʼakatal yuja tsatsal yaʼtele soka skoltanel ja Jyoba, kujlaji jun kongregasyon ja bʼa lugar jaw. Ja 20 bʼa junio bʼa 1948, ja jtati yakiʼ jaʼ bʼa jun yal yok jaʼ bʼa wits, sok tuk ixuk winike bʼa snebʼawe ja smeranil bʼa Biblia. June bʼa yeʼnle yeʼn ja Billie Nichols sok ja xcheʼumi. Yajni ekʼ ja tyempo, ja yeʼnle kʼe aʼtijuke jastal biajante bʼa circuito, jastalni cha skʼulane ja skereme sok ja yalibʼe.

Ja jpamilya soka keʼn ajyukujtikon lekil kamigotikon bʼa kongana yaʼteltaye ja Jyoba. Jun sjejel, jel kamigoʼan jbʼajtikon soka pamilya Steele: Ja Don soka Earlene, Dave, Julia, Si soka Martha. Jel jkʼulantikon gusto loʼilanel jastik junuk bʼa Biblia soka yeʼnle. Ja lekil sjejel jel skoltayon ja bʼa jsakʼanili. Bʼa yeʼnle jnebʼa ayni meran stojolil ja jsakʼaniltiki sok wa xbʼobʼ ajyukotik gusto yajni wa xkaʼatik bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyosi.

Yajni 19 ja jabʼili, Bud Hasty, jun kamigotikon soka jpamilya, slokowon aʼtel precursor soka yeʼn bʼa sur bʼa Estados Unidos. Ja biajante bʼa circuito yalakabʼtikon oj wajkotikon bʼa Ruston (Luisiana), ja bʼa chonabʼ jaw ajyi jitsan Taʼumantiʼ bʼa elel sganaʼe. Ja biajante yala oj jkʼuluktikon yibʼanal ja tsomjelik ja bʼa semana chikan janekʼ xkʼotye, sok jachni jkʼulantikon. Jtaʼatikon jun lugar bʼa oj jkʼuluktikon sok jchapatikon. Ja sbʼajtanili kechan jchawaniltikon wala wajtikon ajyi, ja yuj wala ekʼtikon chol bʼa yajel ekʼuk ja loʼiliki. Yajni june yeʼn wan yajel ekʼuk ja loʼili, ja juni yeʼn xyaʼa spetsanil ja komentario. Ta ja loʼili ayiʼoj jun sjejel, jchawaniltikon wala kʼetikon ja bʼa plataporma ama mi maʼ wa smaklayotikon. Pe jun kʼakʼu jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa ayxa skʼujol kʼe wajuk. Mas tsaʼan cha kʼe wajuke tuk jmoj-aljeltik bʼa elel sganaʼe ajyi sok jujuntik maʼ wan snebʼjel bʼa Biblia. Bʼa tʼusan tyempo kujlaji jun kongregasyon.

Jun kʼakʼu ja Bud soka keʼn loʼilanitikon sok jun pastor. Bʼa ya makunuk tekstoʼik bʼa mi xnaʼa sbʼaj lek. Jel tuk kanyon kabʼi sok kʼe jpensaraʼuk jaʼankʼujol lek ja skʼuʼajel kiʼoji. Yibʼanal jun semana, kan jpaklay man nalan akwal bʼa stajel sjakʼjelik sbʼaja sjobʼjelik yaʼa ja pastori, sok jani skoltayon bʼa oj jkʼuʼuk ja smeranili. Sok wanxtani xkʼana bʼa oj jtaʼa jbʼaj sok pilan pastor.

Mas tsaʼan, ja biajante bʼa circuito skʼana oj wajkotikon bʼa El Dorado (Arkansas) bʼa skoltajel ja kongregasyon. Ja bʼa tyempo jaw, tikʼani wala wajyon ja bʼa Colorado bʼa oj waj jeʼ jbʼaj ja bʼa opisina bʼa wa xyilawe ja maʼ oj och soldado. June ja bʼa ekʼele jaw, smojtayone jujuntik precursorik, pe ekʼ jbʼajtikon jun desgrasya ja bʼa Texas. Sok ja jkarro wochʼelkani. Ja yuj jkʼumantikon jun moj-aljel, bʼa jak staʼotikon, yiʼajotikon bʼa snaj sok tsaʼan ja bʼa tsomjelal, yawe ekʼ jun anunsyo bʼa ekʼel jbʼajtikon jun desgrasya. Ja kongregasyoni sjeʼa lekil skʼujol sok yawekitikon tʼun takʼin; chomajkil, ja jmoj-aljeltiki xchonowe ja karro yuj 25 dólar.

 Jtaʼatikon maʼ oj yiʼotikon bʼa Wichita bʼa yulatajel jun yamigo ja pamilya, Everidge McCartney ma Doc, jastalni kʼajyel wa xkalatikon yabʼi, sok ti wan aʼtel tiw jastal precursor. Ja chabʼ skeremtik loji, ja Frank soka Francis, xchawanile kʼoteleni ja mero kamigoʼik man wego. Ajyi jun skarroʼe bʼa xchonoweki yuj 25 dólar, ja jastalni mero stsʼakol tupjiki ja jbʼaji. Jani ja sbʼajtanil ekʼele kila lek ja yajni wa xkaʼa bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyosi ja Jyoba wani xyaki ja jasa mero wa xmakunikuji. Ja pamilya McCartney sjeʼawone soka Bethel Crane, jun moj-aljel ixuk jel tsamal. Ja snan ja Bethel sbʼiʼil Ruth, jun Taʼumanti bʼa jel kongana aʼtiji ja bʼa Wellington (Kansas) sok ja yeʼn mini yaʼakan ja aʼtel bʼa precursor yajni ayxa yiʼoj 90 jabʼili. Ja keʼn soka Bethel nupanitikon bʼa 1958, jun jabʼil tsaʼan yajni jnaʼa jbʼajtikoni, sok ja yeʼn kʼe aʼtijuk jmok bʼa precursoril ja bʼa El Dorado.

Spensarajel ja bʼa lekilik sjejelik ajyel kujtikon ja bʼa jsakʼaniltikoni snikawotikon bʼa skʼapjel jbʼajtikon skʼulajel chikan jas aʼtel x-ajikitikon ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. Jekjitikon bʼa Walnut Ridge (Arkansas) bʼa oj aʼtijukotikon jastal precursor especial, sok bʼa 1962 gustoxta kiʼajtikon ja lokjelal bʼa clase 37 ja bʼa Eskwela bʼa Galaad. Jel gusto kabʼtikon yajni ja Don Steele ti oj ajyuk ja bʼa clase jaw. Yajni jkʼulan jbʼajtikon graduari, ti jektikon bʼa Nairobi (Kenia). Yajelkan ja Nueva York triste kabʼtikon, pe gustoʼaxitikon ele ja yajni kʼotikon ja bʼa wa xkoʼ ja abyon bʼa Nairobi sok ja jmoj-aljeltik ja bʼa lugari jel gusto jak staʼotikone ja kʼotikoni.

Wegoni jkʼulantikon gusto ja Kenia sok ja xcholjel ja bʼa país jaw. Bʼa yibʼanale ja matik jeʼatikonyile bʼa Biblia, ja matik wego kʼiye ja bʼa smeranili yeʼn waj ja Chris sok Mary Kanaiya, sok man wego tito wane aʼtel tiw bʼa tyempo tsʼikan. Jun jabʼil tsaʼan jekjitikon bʼa  Kampala (Uganda). Keʼn wajtikon ja bʼajtan misioneroʼik ja bʼa país bʼa jun tyempo jel xyaʼa gustoʼil, yujni jitsan ixuk winike wa skʼanawe snebʼjel ja smeranil bʼa Biblia sok wa x-ochye Taʼumantiʼik. Pe yajni oxe jabʼilxa sok snalan teytikon bʼa África. Masni jel triste kabʼtikon yajelkan ja África yuja yajni kaʼatikonkan ja jpaistikoni. Jel och jyajtaytikon ja swinkil ja África sok wani xkʼanatikon ajyi oj kumxukotikon jun kʼakʼu.

Ti wajtikon ja bʼa oeste bʼa Colorado, ja bʼa slugare ja jnantati. Sok tyempo tsaʼan manxi ja bʼajtan kakʼixtikoni, Kimberly, sok 17 ixaw tsaʼan pojki ja Stephany. Katikonyi stʼilanil ja jcholtikon jastal nantatal sok kilatikon stʼilanil sjejelyile ja smeranil ja tsamalik kakʼixtikoni. Jkʼanatikoni snochjel ja lekil sjejel ajikitikon ja keʼntikoni. Anima jachuk, ay jun jasunuk wa xnaʼatikon lek: anima jun lekil sjejel jel wa xkoltaji ja bʼa sakʼanil ja yal untiki, mini wa xbʼobʼ alxuk bʼa oj yaʼteltaye ja Jyoba ja yajni xkʼiyeʼi. Jastalni ja kijtsʼin winiki sok june ja jmoj-alijel ixuki, ja yeʼnle yawekan ja smeranili. Wa xkʼana sok spetsanil jkʼujol bʼa oj kumxuke snochjel ja lekil sjejeliki.

Jel kabʼtikon stsamalil yajel kʼiʼuk ja chabʼ kakʼixuktikoni sok tolabida jleʼatikon modo skʼulajel jastik junuk lajan. Yuja mojan ajyitikon ja bʼa Aspen (Colorado). Yuja tiw wa xnebʼxi ja tajnel sbʼiʼil skí, jpetsaniltikon jnebʼatikon ja tajnel it bʼa yajel ekʼ tyempo soka kakʼixuktikoni. Ma ja yajni wala wajtikon jijlel bʼa jun lugari sok wa stsomo jbʼajtikon ja bʼa wan ajlel ja kʼakʼi wa xkatikon makunuk ja ekʼeleʼik jaw bʼa loʼilanel lajan. Ama nuxeto, wa sjobʼowe: «¿Jas oj jkʼuluktikon yajni la kʼitikoni? ¿Ma oj nupanukotikonsok?». Jkʼulantikon ja janekʼ bʼobʼ kujtikon bʼa sejejelyile syajtajel ja Jyoba. Tolabida kalatikon yabʼye bʼa ayaʼteltaye ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan sok bʼa anupanuke sok june maʼ ayiʼoj junxta kʼel sat jaw. Jleʼatikon modo skoltajele bʼa oj yabʼye stojolil ja mi oj nupanuke jach jelto chʼine. Ajyikujtikon jun yaljel: «Mas lek majlay manto stsʼikwiwuj ja 23 jabʼili».

Ja Bethel soka keʼn jani jnochotikon ja jas skʼulan ja jnantatikoni, ja yuj tolabida jkʼujolantikon wajel ja bʼa tsomjeli sok elel xcholjel bʼa pamilya. Wa xkatikon jijluke bʼa jnajtikon ja matik wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan sok tikʼanxta wa xtaʼatikon tiʼal ja gustoʼil ajyikujtikon jastal misionero. Tolabida ajyikujtikon ja skʼanjel oj wajkotikon bʼa África soka kakʼixuktikoni, sok jelni xgustoʼaxiye jawa xyabʼyeʼi.

Tolabida wa xkʼulantikon ja tsomjelal bʼa pamilya sok wa xnebʼatikon soka yal akʼixuk jastal oj yaʼe sjakʼjel yajni x-ajiyile sjobʼjelik ja bʼa eskwela. Ja yeʼnle jel skʼulane gusto sok jachuk snebʼawe bʼa mi oj och xiwele. Yajni wane kʼiʼeli, ay ekʼele yaʼawe parte yuja tsomjelal bʼa pamilya. Bʼa jun ekʼele, el jgana sok kala yabʼye awajuke bʼa skwartoʼe sok  mi oj jkʼuluktikon ja tsomjelal bʼa pamilya ja kʼakʼu jaw. Ja jaw jel tuk yabʼye sok kʼe okʼuke sok yalawe wa skʼanawe oj kʼulaxuk. Anto kilatikon wantikon sjejelyile bʼa oj syajtaye ja jas wa sjeʼa ja Jyobaji. Jel och syajtaye ja spaklajel bʼa pamilya. Wa xkaʼatikonkan ayal-e ja jas wa spensarane soka jastal ay wa xyabʼ ayeʼi sok, ama wokolni kabʼtikon smaklajel yajni wa xyalawe mi akwerdo ayuke sok jujuntik sjejel bʼa Biblia, pe jani ja modoʼal jaw bʼa snajel ja jas ay ja bʼa skʼujoleʼi. Yajni wa xkʼot yabʼye stojolili, wa xkʼot skis-e ja jas wa xyalan ja Jyoba.

Mi kabʼtikon jastal ekʼ ja jabʼilik yajel kʼiʼuk ja kakʼixuktikoni. Sok ja skoltanel soka stojelal ja xchonabʼil ja Dyos, jkʼulantikon ja janekʼ bʼobʼkujtikon bʼa oj kʼot syajtaye ja Jyoba. Jel gusto kilatikon yajni kʼe aʼtijuke jastal precursor ja yajni elyekan ja bʼa secundaria sok xchapa sbʼaje bʼa yeʼnta oj smakʼlay sbʼaje. Tsaʼan wajye sok chabʼ jmoj-aljeltik bʼa Cleveland (Tennessee), bʼa wa xkʼanxi koltanel bʼa xcholjel. Ama jel xnaʼatikone, jelni gusto ajyitikon yuja yaʼa ja sakʼanile bʼa yaʼteltajel ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan. Ja Bethel soka keʼn cha jtulutikon ja precursoril. Stsʼakatal ja it, mas tsaʼan ajikitikon ja cholal bʼa slokʼolajel ja biajante bʼa circuito sok koltanel ja bʼa niwan tsomjelalik.

Bʼajtanto oj wajuke bʼa Tennessee, ja kakʼixuktikoni wajye bʼa Londres (Inglaterra) sok yulataye ja Betel. 19 jabʼil yiʼoj ja Stephany, sok ti snaʼa sbʼaj tiw ja Paul Norton, jun kerem bʼa Betel, sok ja Kimberly snaʼa sbʼaj tsaʼan ja Brian Llewellyn, jun kerem bʼa Betel wa x-atiji lajan soka Paul. Ja Paul nupani soka Stephany yajni ayxa yiʼoj 23 jabʼil, jaxa Brian nupani soka Kimberly yajni ayxa yiʼoj 25 sjabʼil. Ja yuj smajlaye masan ja 23 jabʼil. Jel jkʼulantikon gusto yuja stsaʼawe lekil statameʼi.

Ja kakʼixuktikon yalawe kabʼtikon ja sjejel bʼa stataweloʼe soka bʼa keʼntikon koltajiye bʼa skʼuʼajel ja mandar bʼa yajel «spetzanil ja hua cʼujolex ja ba smandar ja Dios», ama wan ekʼel sbʼaje wokol yuj takʼin (Mateo 6:33). Bʼa abril bʼa 1998, Paul soka Stephany lokjiye bʼa oj wajuke ja bʼa clase 105 ja bʼa Eskwela bʼa Galaad sok tsaʼan ja yajni skʼulan sbʼaje graduari, ti jekjiye bʼa Malaui (África). Ja bʼa tyempo jaw, lokji ja Brian soka Kimberly bʼa oj aʼtijuke bʼa Betel bʼa Londres sok, mas tsaʼan, jekjiye bʼa Betel bʼa Malaui. Jelni gusto ajyitikon, pes jani ja mas lek ja jas oj bʼobʼ skʼuluke soka sakʼanile ja keremtiki.

Bʼa enero bʼa 2001, skʼumanon bʼa telepono ja jmoj-aljeltik Marais, jastalni kala ja bʼa skʼeʼulabʼili. Ja jmoj-aljel Marais, ja olomal ja bʼa kʼole matik wane aʼtel bʼa sutjeli, xcholokabʼ wane xchapjel jun eskwela bʼa skoltajel ja sutumanik bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼa oj yabʼye mas stojolil ja inglés. Ama ayxa kiʼoj 64 jabʼil, skʼana oj xchapone bʼa oj ochkon jeʼumanil. Ja Bethel soka keʼn wego jkʼulantikon jun orasyon sok loʼilanitikon soka jnantikoni. Ama awelexa sok mixa oj bʼobʼ jkoltayetikon, skʼanaweni bʼa oj wajkotikon, ja yuj kʼumaniyon man Patterson bʼa yaljel wani xkʼanatikon wajel ja bʼa lokjelal jaw jel chaʼanyabʼalil.

Anto, ja jnani yamji cáncer. Loʼilaniyon soka yeʼn sok kalayabʼ wa xkʼana oj kankotikon bʼa stalnajel soka jmoj-alijel Linda. Pe ja jnani mini skʼana sok yala: «Mas tuk oj kankon ja ta mi wajya». Ja Linda junxta spensaran. Jel xkatikonyile tsʼakatal ja yeʼnle yuja jas skulaneʼi soka jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon yuja skoltanele. Ja kʼakʼu wajtikon ja bʼa lugar bʼa wa x-ajyi chapjelal bʼa Watchtower, wa xkan bʼa Patterson,  ja Linda skʼumanotikon bʼa yaljelkabʼtikon chamta ja jnani. Jani kaʼa jkʼujoltikon ja bʼa kaʼteltikoni, jastalni skʼana ja jnani.

Jel gustoʼaxitikon yajni kabʼtikon ti oj wajkotikon bʼajtan bʼa Betel bʼa Malaui, bʼa wane aʼtel ja kakʼixuktikon soka statame. ¡Jel gustoʼaxitikon ja cha kila jbʼajtikoni! Anto kaʼa ja eskwela bʼa Zimbabue sok tsaʼan bʼa Zambia. Sok tsaʼan yajni ekʼ kujtikon oxe jabʼil sok snalan bʼa sjejel, yalawe kabʼ oj kumxukon bʼa Malaui bʼa stsʼijbʼajel ja jastik ekʼ sbʼaje ja jmoj-aljeltik bʼa iji spatike yuja mi xchikʼa sbʼaje bʼa politika. *

Ja bʼa 2005, yajkʼachil ekʼele jel cha och jtristeʼiltikon, kumxitikon ja bʼa jnajtikon bʼa Basalt (Colorado), bʼa titoni wantikon aʼtel jastal precursor soka Bethel. Ja bʼa 2006, ja Brian soka Kimberly sjeltes slugare sok ti wajye bʼa jun naʼits mojan bʼaytikon bʼa yajel kʼiʼuk ja chabʼ yal yakʼixuke: ja Mackenzie soka Elizabeth. Ja Paul sok Stephany titoni aye bʼa Malaui, ja Paul yeʼnani june ja olomal ja bʼa Naʼits Betel. Ja wego ayxa kiʼoj junuk 80 jabʼil, sok jel wa xyaki gusto yiljel jmoj-aljeltik bʼa keremeto bʼa aʼtijiyon sok lajani wane skʼulajel ja cholalik bʼa kiʼoj ajyi. Bʼa slekilal ja kakʼixuktikon soka kijtikon, jkʼujolantikon snochjel ja lekil sjejelik bʼa tuk jmoj-aljeltik. Ja yuj jel gustoʼaytikon.