1, 2. a) ¿Jastik wokol wa x-ekʼ sbʼaje jitsan matik sbʼaje bʼa tuk país ja bʼa jtyempotiki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jasa wa xya juljkʼujoltik ja Biblia? c) ¿Jastik sjobʼjelik oj katik sjakʼjel?

AYXA mas ja 30 jabʼili, jun winik bʼa Ghana sbʼiʼil Osei yaʼakan ja slujmal bʼa África sok waj man Europa ^[1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Ja bʼa tyempo jaw, mito taʼumantiʼuk bʼa Jyoba. Ja yeʼn wa xjul skʼujol jelni ekʼ sbʼaj wokolik. Wa xyala: «Tixta kaʼa jbʼaj kwenta bʼa tʼusan mi yibʼanaluk ja ixuk winik mi xcham skʼujole bʼa keʼna. Ja stukil ja tyempo jel cham kila. Yajni elyon ja bʼa wa xkoʼ ja abyoni sok sbʼajtanil ekʼele kabʼ cheʼej ja bʼa jsakʼanil, kʼe okon». Yuja wan wokolanel snebʼjel ja kʼumal ja bʼa país jaw, ekʼ mas ja jun jabʼil ja tito staʼa jun lekil yaʼtel. Sok yuja najat ay ja bʼa snaji, jel snaʼa juntiro ja spamilya sok jel stuchʼil yabʼ ay.

² Lekbʼi weʼnuka ja Osei, ¿jastal maʼ oja kʼan oj iljan? Bʼobʼta jelni oja wa tsʼakatal yuja yajxta oj iljan yajni la kʼot ja bʼa tsomjelal ama tuk rasaʼa ma jakela bʼa pilan país. Ja Biblia wa xya juljkʼujoltik jastal meran snochumanotik ja Jesús bʼa mokni chʼay jkʼujoltik sjejelyi lekil jkʼujoltik ja ‹ulaʼiki›,  wa xkʼan alxuk, ja matik sbʼaje bʼa tuk país (Hebreos 13:2). Ja yuj, ja bʼa artikulo it oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja matik sbʼaje bʼa tuk país? ¿Tʼilan maʼ oj jtukbʼestik ja jastal wa xkilatik ja ixuk winik bʼa tuk país? ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja matik jakele bʼa tuk país bʼa aʼajyuke gusto ja bʼa jkongregasyontiki?

3, 4. Jastalni wa xyala ja Éxodo 23:9, ¿jastal skʼana ja Jyoba ayil-e ja israʼelenyo ja matik jakel bʼa tuk país, sok jas yuj?

³ Yajni ja Jyoba ya el libre ja israʼelenyo ja bʼa mosoʼili, yayi leyik bʼa sjeʼayile jastal oj sjeʼe lekil skʼujole soka matik el soke yajni elye ja bʼa Egipto (Éxodo 12:38, 49; 22:21). Ja Jyoba wa snaʼa ayni ekʼele jel wokol ja sakʼanile ja matik sbʼaje bʼa tuk país, sok ja yuj yajxta stalnaye. Jun sjejel, yaʼakan awajuke ja bʼa alajik bʼa stsomjel ja jas wa xyawekan ja aʼtijumiki (Levítico 19:9, 10).

⁴ Ja Jyoba mi kechan yayi mandarik ja israʼelenyo bʼa oj skis-e ja matik sbʼaje bʼa tuk país. Ja yeʼn skʼana ayawe julskʼujole jastal wa xyabʼ june maʼ jakel bʼa tuk país (kʼuman ja Éxodo 23:9). Sok bʼajtanto yuj oj kʼotuke mosoʼil ja bʼa Egipto, mini xkisjiye yuja swinkil ja Egipto yuja tukeʼi (Génesis 43:32; 46:34; Éxodo 1:11-14). Jelni wokol ja sakʼanile yajni teye bʼa tuk país. Ja yuj, ja Jyoba skʼana oj ya julskʼujole ja jaw sok a-sjeʼ lekil skʼujole soka matik teysoke bʼa tuk país (Levítico 19:33, 34).

5. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa sjejelyi lekil jkʼujoltik ja matik jakel bʼa tuk país jastal ja Jyoba?

⁵ Ja Jyoba mi xtukbʼi. Ja yuj yajni ay maʼ xjak bʼa tuk país ja bʼa jkongregasyontik, tʼilani la juljkʼujoltik ja Jyoba wani skisa ja yeʼnle (Deuteronomio 10:17-19; Malaquías 3:5, 6). Tʼilani oj jpensaraʼuktik ja bʼa wokolik wa xbʼobʼ ekʼ sbʼaje. Jun sjejel, bʼobʼta mi xyabʼye stojolil ja jkʼumaltiki sok wa xkʼulajiyile bʼa mi tojuk yuja tuki. Spensarajel sbʼaja it oj snikotik bʼa oj jkʼujoluktik skoltajele sok sjejel lekil jkʼujoltik (1 Pedro 3:8).

6, 7. ¿Jasa wa sjeʼa ja nebʼumanik bʼa mero judío snebʼawe yajelkan ja kʼenaneli?

⁶ Ja nebʼumanik bʼa mero judíoʼe snebʼawe yajelkan ja skʼenajel sbʼaja matik jakele bʼa tuk país, pes yujni ja tuk judíoʼik wa skʼenaye (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Ja bʼa kʼin bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, ja nebʼumanik bʼa Jerusalén sjeʼayile lekil skʼujole sok yajtanel ja matik sbʼaje bʼa tuk país bʼa ajkʼachto ochele nebʼumanik (Hechos 2:5, 44-47). Ja it wa sjeʼa bʼa wani xyabʼye stojolil ja jas wa stojolan ja sjejel lekil kʼujolal, ma pilan yaljel, sjejelyi lekil kʼujolal ja matik sbʼaje bʼa tuk país.

⁷ Pe ja bʼa tyempo jaw, ayni jas ekʼi. Pes jujuntik jmoj-aljeltik bʼa kʼumal griego ochye parte yuja yilawe mi wanuke iljel lek ja bigudaʼik bʼa skʼumale (Hechos 6:1). Bʼa stojbʼesel ja kʼumal it, ja jekabʼanumiki  sjekawe juke winike bʼa griego ja sbʼiʼile bʼa skʼulajelyi bʼa toj ja bigudaʼiki. ¿Jas yuj stsaʼawe winike bʼa griego ja sbʼiʼile? Bʼobʼta jani bʼa mas gusto oj ajyuke ja bigudaʼik wa xkʼumaniye griego (Hechos 6:2-6).

8, 9. a) ¿Jastik sjobʼjelik oj skoltayotik bʼa yiljel ta wala kʼenanitik? b) ¿Jasa tʼilan oj katik eluki? (1 Pedro 1:22).

⁸ Ama mi xkaʼa jbʼajtik kwenta, ja jkostumbretiki jelni sjomowotik (Romanos 12:2). Chomajkil, bʼobʼta ja jbesinotik sok jmojtik aʼtel ma bʼa eskwela wa skʼenaye ja ixuk winik bʼa pilan país, kostumbre ma rasa. ¿Jach maʼ wa xpensarantik ja keʼntiki? ¿Jastal wa xkabʼtik yajni ay maʼ skʼenayotik yuja ti jakelotik bʼa pilan país ma kostumbre?

⁹ Ajyi jun tyempo, ja jekabʼanum Pedro mi lek yila ja ixuk winike ja maʼ mi mero judíoʼuki. Pe takal takal snebʼa yajelkan ja pensarik jaw mi lekuki (Hechos 10:28, 34, 35; Gálatas 2:11-14). ¿Jaxa keʼntiki? ¿Jasa oj jkʼuluktik ta kaʼa jbʼajtik kwenta ta niwan wantik yajel jbʼajtik yuja jrasatik ma wala kʼenanitik? Tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa yajel eluk ja jaw (kʼuman ja 1 Pedro 1:22). ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj lajxukujtik? Jani yajel juljkʼujoltik bʼa mulanumotik jpetsaniltik sok mi xbʼajintik ja koltajeli, ama chikan bʼa jakelotik (Romanos 3:9, 10, 21-24). Ja yuj mey rason bʼa niwan oj kaʼ jbʼajtik yuja tuki (1 Corintios 4:7). Tʼilan jach oj kabʼtik jastal ja jekabʼanum Pablo. Ja yeʼn yala yabʼ ja smoj-aljelik bʼa mixa maʼ sbʼaj bʼa tuk país, pes yujni yala «suinquilex xa ja ba xchonabil [ma bʼa snaj] ja Diosi» (Efesios 2:19). Tʼilani oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa yajel eluk ja kʼenaneli. Jachuk oj kitik ja yajkʼachil modo (Colosenses 3:10, 11).

10, 11. ¿Jastal sjeʼa ja Boaz junxtani yila ja matik jakel bʼa tuk país jastal ja Jyoba?

¹⁰ Ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa jun winik toj sbʼiʼil Boaz. Ja yeʼn junxtani yila ja matik jakele bʼa tuk país jastal ja Jyoba. ¿Jastal skʼulan? Jun kʼakʼu, waj yil ja yalajik yajni wane stuljel ja sbʼaʼali. Anto yila jun ixuk sbʼiʼil Rut bʼa ti jakel bʼa slujmal Moab. Ja Rut kongana wan stsomjel ja sbʼakʼ jastik junuk. Jastalni wa xyala ja ley bʼa Moisés, ja Rut ayni yiʼoj derecho bʼa stsomjel (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Pe ja Rut skʼanani permiso bʼa oj stsome. Yajni ja Boaz yabʼ ja it, jel cham yabʼi sok cha yaʼakan a-stsom ja espigaʼik bʼa wa xyawe elkan ja yaʼtijumiki (kʼuman ja Rut 2:5-7, 15, 16).

¹¹ Anto, ja Boaz ay jas skʼulan bʼa sjeʼa jaman lek bʼa wani xcham skʼujol bʼa Rut sok ja wokolik yiʼoj yuja ti jakel bʼa pilan país. Ja Boaz sloko bʼa ti oj kansok ja yaʼtijumik akʼixuki bʼa jachuk ja winike matik wane aʼtel bʼa alaji mok yixtalaʼuke. Chomajkil, waj skʼujol bʼa aʼajyukyuj swaʼel sok jas yujel, jastalni ja yaʼtijumiki. Ja Boaz skisa lek ja ixuk jaw jel ajula sbʼaji sok stsatsankʼujolan (Rut 2:8-10, 13, 14).

12. ¿Jasa oj bʼobʼ ekʼuk ta wa xjeʼatikyi lekil jkʼujoltik ja matik jakele bʼa tuk país?

¹² Ja Boaz sjeʼayi lekil skʼujol ja Rut yujni ja yeʼn sjeʼani meran kʼanwanel soka yalibʼi, ja Noemí. Pe cha sjeʼayi lekil skʼujol yujni ja Rut kʼe yaʼteltay ja Jyoba sok sleʼa ja stalnanel ja Dyos. Yajni ja Boaz sjeʼayi  lekil skʼujol ja Rut, jani wan snochjel ja syajal skʼujol mey stikʼanil bʼa Jyoba (Rut 2:12, 20; Proverbios 19:17). Jachtikni wan ekʼel ja bʼa jtyempotiki. Ta wa xjeʼatikyi lekil jkʼujoltik ja ixuk winik bʼa tuktukil tikʼe, ojni bʼobʼ jkoltaytik bʼa a-snebʼe ja smeranil sok yiljel jel xkʼanjiye yuja Jyoba (1 Timoteo 2:3, 4).

13, 14. a) ¿Jas yuj tʼilan oj jtatik loʼil ja bʼa jtsomjeltik ja matik jakele bʼa tuk país? b) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj xiwkotik stajel loʼil june bʼa pilan ja skostumbre?

¹³ Jun modo bʼa sjejelyi lekil jkʼujoltik ja matik jakele bʼa tuk país jani gustoxta stajel loʼil ja bʼa jtsomjeltiki. Ayni ekʼele, ja matik ajkʼachto julel bʼa jun pilan país wa xiwye sok mi xmojxiye soka tuk. Sok bʼobʼta wa xyabʼ jel skoʼelal yuja skostumbre, ja snajel yiʼoji, ja srasa ma ja spaisi. Ja yuj tʼilani keʼn oj jamtik bʼej sok skisjel meran sok sjejel lekil jkʼujoltik. Ta ay kiʼojtik ja programa JW Language, ojni bʼobʼ katik makunuk bʼa snebʼjel bʼa stajele loʼil ja bʼa skʼumale (kʼuman ja Filipenses 2:3, 4).

¹⁴ Bʼobʼta ay ekʼele xiwel xiweltik wa xtaʼatik loʼil june bʼa pilan ja skostumbre. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj xiwkotik? Ojni bʼobʼ jcholtik yabʼ jun jasunuk bʼa keʼntik. Bʼobʼta oj kiltik ayni jas jel slaja sbʼaj kujtik yuja jastal wa xpensaraʼantik ajyi. La juljkʼujoltik jujune ja kostumbreʼiki ayni jas yiʼoj bʼa lek pe cha ayni jas yiʼoj bʼa mi lekuk.

15. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj kabʼtikye stojolil ja matik waneto kʼajyel bʼa jun yajkʼachil país?

¹⁵ ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja tuk bʼa gusto aʼajyuke ja bʼa jkongregasyontiki? Tʼilani la jobʼ jbʼajtik: «Lekbʼi ja keʼn teyon bʼa pilan país, ¿jastal oj kʼan oj iljukon?»  (Mateo 7:12). La ajyuk jpasensyatik soka matik waneto kʼajyel bʼa jun yajkʼachil país. Bʼobʼta ja bʼajtanto mini oj kabʼtik stojol yibʼanal ja jastal wa spensaraʼan ma ja jastal wa sjeʼa ja smodo. Pe mokni jmajlaytik bʼa junxta oj spensaraʼuke ma oj sjeʼe ja smodo jastal ja jkostumbretik. Masni lek ja la kabʼtikye stojolil sok la jkistike ja jastaleʼi (kʼuman ja Romanos 15:7).

16, 17. a) ¿Jastal oj bʼobʼ jnatik sbʼaje mas ja matik jakele bʼa tuk país? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytike ja matik jakele bʼa tuk país sok teye bʼa jkongregasyontiki?

¹⁶ ¿Jastal oj bʼobʼ jnatik sbʼaje mas ja matik jakele bʼa tuk país ma lugar bʼa mojan kiʼojtike? Jun modo jani spiljel tyempo snebʼjel mas sbʼaja spaisi soka skostumbre. Ja bʼa tsomjelal bʼa pamilya ojni bʼobʼ jpaklaytik sbʼaja skostumbreʼe ja matik jakele bʼa pilan país sok teye bʼa jkongregasyontik ma ja bʼa lugar bʼaytiki. Pilan modo bʼa snajel sbʼaje mas jani slokjel waʼel bʼa jnajtik. Ja Jyoba «yaa ta libre ba oj suchuc ja scʼujole» chikan maʼ ixuk winik (Hechos 14:27). La jnochtik ja smodo bʼa slokjele bʼa yoj jnajtiki ja matik jakele bʼa tuk país bʼa «quermano xa ni jbajtic soqui» (Gálatas 6:10; Job 31:32).

¹⁷ Yajni wa xkatik ekʼuk tyempo sok jun pamilya jakele bʼa tuk país, ojni  skoltayotik bʼa yabʼjel stojolil sok skisjel ja janekʼ wa skʼujolane kʼajyel soka jkostumbretiki. Bʼobʼta oj kiltik wa skʼanawe skoltajele bʼa snebʼjel ja jkʼumaltiki. Ma bʼobʼta oj jkoltaytike bʼa stajel jun snaje ma jun yaʼtele. Ja jastik it jelni oj koltajuke juntiro ja jmoj-aljeltiki (Proverbios 3:27).

18. ¿Jasa lekil sjejel oj bʼobʼ snoch-e ja matik jakele bʼa tuk país?

¹⁸ Meran, ja matik jakele bʼa tuk país tʼilani oj cha skʼujoluke bʼa oj kʼajyuke. Ojni bʼobʼ snoch-e ja lekil sjejel bʼa Rut. Bʼajtan, ja yeʼn skisa ja kostumbreʼik yiʼoj ja bʼa yajkʼachil slujmali. ¿Jastal? Pes skʼanani permiso bʼa oj stsom ja bʼa alaji (Rut 2:7). Mini kʼulan skʼujol ajyi yuja yiʼoj ja derecho jaw sok cha mini spensaraʼan yeʼn xchole ja tuki bʼa oj koltajuk. Xchabʼil, wegoni yaʼa tsʼakatal yuja lekil kʼujolal jejiyiʼi (Rut 2:13). Ta ja matik jakele bʼa tuk país wa snochowe ja lekil smodo ja Rut, ojni kisjuke yuja jmoj-aljeltik ma ja ixuk winik ja bʼa país.

19. ¿Jas yuj tʼilan skoltajele ja matik jakele bʼa tuk país bʼa gusto oj ajyuke?

¹⁹ Jelni xyakitik gusto yuja Jyoba wa sjeʼayi slekil skʼujol yibʼanal ja ixuk winik sok wa xyaʼakan bʼa ayabʼye ja lekil rason bʼa Biblia. Jitsan matik sbʼaje bʼa tuk país bʼobʼta mini xbʼobʼ spaklaye ja Biblia ma wajel ja bʼa tsomjelalik ja bʼa spaisi. Pe yuja wanxa xbʼobʼ stsom sbʼaje soka keʼntiki, tʼilani oj koltaytike bʼa mi stuchʼil oj yabʼ aye. Bʼobʼta mi jel jtakʼintik ma mi xbʼobʼ jkoltaytik ja jastal wa xkʼanatiki. Pe ta wa xjeʼatik lekil jkʼujoltik, wantik snochjel ja syajal skʼujol yiʼoj ja Jyoba sbʼaja yeʼnle. Ja yujil, la jnochtik ja smodo ja Jyoba sok la jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa sjejel lekil jkʼujoltik soka matik jakele bʼa tuk país (Efesios 5:1, 2).