1. ¿Jasa jel tʼilan mok katikan skʼulajel ja kʼuʼumanotik Dyos bʼa kiʼunejtik xa jaʼi?

TA KIʼUNEJTIK xa jaʼ, wani stojolan kalunejtik xa bʼa jitsan kristyano ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba sok pwesto ayotik aʼtelsok lajan ja xchonabʼi. * Pe jelni tʼilan mok katikan yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa yeʼn sok ja sjipjel jkʼujoltik bʼa jani wan yajel makunuk ja xchonabʼ ja bʼa jtyempotik bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana.

2, 3. ¿Jastik wa xchiknaji bʼa Jyoba ja jastal wa stojo ja xchonabʼi?

² Ja bʼa jtyempotiki, ja jastal wa stojo ja Jyoba ja xchonabʼi wani xchiknaji ja bʼa smodo, ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluki sok ja jastik yaʼunejkan kulani. La kiltik bʼa oxe jasunuk ja Jyoba wa xchiktes ja bʼa xchonabʼi.

³ Bʼajtan, «ja Diosi, mi ni jun maʼ menos huax yilaa [ma wa stsaʼa]» (Hech. 10:34). Ja yajalkʼujoli nikji ja Jyoba bʼa oj ya ja Yunini bʼa oj skoltayotik jpetsaniltik (Juan 3:16; 1 Tim. 2:6). Bʼa skoltajel ja janekʼ kristyano oj bʼobʼyuj bʼa yajel el slekilal ja koltanel jaw, ja Jyoba wa xya makunuk ja xchonabʼi bʼa xcholjel ja lekil notisya bʼa spetsanil ja matik wa skʼana oj smaklayi. Xchabʼil, ja Jyoba juni Dyos bʼa chapan lek sok bʼa laman (1 Cor. 14:33, 40, TNM). Ja yuj wani xmajlaxi ja xchonabʼi oj yaʼteltaye chapan lek sok laman. Yoxil, ja Jyoba yeʼn ja «Niwan Jeʼumantiki» (Is. 30:20, 21). Ja yuj, ja xchonabʼi wani xwaj skʼujol sjejel ja Yabʼali, ja bʼa kongregasyon cha jachuk ja bʼa xcholjeli. Ja kongregasyon bʼa bʼajtan siglo, ¿jastal chiknaji ja oxe jasunuk it bʼa Jyoba? Ja bʼa jtyempotiki, ¿jastal wa xchiktes ja chonabʼi? ¿Sok jastal wa skoltayotik ja yip ja Dyos ja matik wala aʼtijitisok ja xchonabʼi?

4. Jastalni wa xyala ja Hechos 1:8, ¿jas mandar yayi ja snebʼumanik ja Jesús, sok jas koltanel oj ajukyile?

⁴ Ja bʼa bʼajtan siglo. Ja rason xcholo ja Jesús yayi jun smajlajel spetsanil ja kristyano (Luc. 4:43). Yayi mandar ja snebʼumaniki mok yawekan skʼulajel ja aʼtel ya kʼeʼuki sok xcholjel bʼa «spetzanil ja najtil lugar jumasa ba sutanal ja satqʼuinali» (kʼuman ja Hechos 1:8). Meran, mini oj bʼobʼ skʼuluke soka yipe bʼa yeʼnle-ita. Ojni skʼan-e ja skoltanel ja yip ja Dyosi, ja ‹koltanum› kʼapjiyile yuja Jesús (Juan 14:26, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi, [YD]; Zac. 4:6).

5, 6. ¿Bʼa jas modoʼik koltajiye ja snebʼumanik ja Jesús yuja yip ja Dyosi?

⁵ Ja snebʼumanik ja Jesús ajiyile ja yip ja Dyos ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33. Soka skoltanel ja yip ja Dyos, wegoxta kʼe xchol-e, sok mini ekʼ mas tyempo jitsan mil skʼulane aceptar ja lekil notisyaʼiki (Hech. 2:41; 4:4). Sok yajni och ijuk spatike, mini xiwye. Ja jasa skʼulane, jani skʼanaweyi ja skoltanel ja Dyos sok yaweyi orasyon: «Ahuatjumoticon ni taca. Aa snihuanil jcʼujolticon ba mi oj xiucoticon oj calticon ja hua huabali». Anto, ajiyile ja yip ja Dyos sok xcholowe ‹ja yabʼal ja Dyos mini tʼun xiwel› (Hech. 4:18-20, 29, 31).

⁶ Pe ja tojil nebʼumanik jaw stʼaspuneni tuk wokolik. Jun sjejel, mitoni ayuk yiʼoje jitsan kopya ja bʼa Yabʼal ja Dyos sok mini ayiʼoje ja koltanel bʼa spaklajel jastal ja bʼa jtyempotiki. Sok tʼilani oj xchol-eyi ja kristyanoʼik bʼa wa xkʼumaniye tuktukil kʼumal. Anima ja jastik jaw, ja nebʼumanik bʼa kongana wa skʼana oj xchol-e lajxiniyujile ja jas lajansok mi oj bʼobʼuki: kechantani ekʼ junuk 30 jabʼil, bʼobʼni xchol-e yabʼ ja lekil notisya «spetzanil ja cristiano» (Col. 1:6, 23).

7. Bʼa masxa ja 100 jabʼili, ¿jastal snaʼawe ja yaʼtijumik ja Jyoba ja jas wa xmajlaji bʼa yeʼnle, sok jastal yabʼye?

⁷ Ja bʼa jtyempotik. Ja Jyoba wantoni stojel sok yajelyi yip ja xchonabʼi. Pe ja tojelal jaw, tini wa xjak ja bʼa Yabʼal stsʼijbʼunejkani. Ja bʼa tiw tini wa xtax tsʼijbʼunubʼal ja yaʼtel skʼulan ja Jesús sok ja mandar yayi ja snebʼumanik bʼa mok yawekan skʼulajel ja aʼtel ya kʼeʼuk ja yeʼn (Mat. 28:19, 20). Ja bʼa julio bʼa 1881, ja rebista it yala: «Mini payjitik cha mini tʼojitik bʼa oj ajukitik toyjelal sok snoljel rikesaʼil, jani bʼa oj chʼak jbʼajtik sok xchʼakjel jbʼajtik, sok bʼa xcholjel ja lekil yaljeliki». Ja poyeto To Whom the Work Is Entrusted (A quienes se les confía la obra), aji eluk ja bʼa 1919, yala: «Ja aʼteli lajansok mini oj bʼobʼuk skʼulajel, pe jani sbʼaj ja Kajwaltiki, soka skoltaneli, ojni lajxukujtik skʼulajel». Jachni skʼulaneʼa, jastalni ja nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo, ja hermanoʼik it mini xiwye skʼulajel ja aʼteli, seguroni ajyiye ojni koltajuke yuja yip ja Dyos bʼa xcholjel yabʼ chikan jas tikʼe kristyano. Ja bʼa jtyempotiki, cha jachni wa xkʼuʼantik ja keʼntiki.

8, 9. ¿Jastik wa xya makunuk ja xchonabʼ ja Jyoba bʼa spukjel ja lekil notisya?

⁸ Bʼa spukjel ja lekil notisya, ja xchonabʼ ja Jyoba jani yaʼunej makunuk sok jani wan yajel makunuk ja lekil yamkʼabʼalik wa xtaxi. Jujuntik ja yamkʼabʼalik tini chʼikan, ja «Poto Drama de la Creación», ja gramófono, ja karro ayiʼoj bosina, ja programaʼik bʼa radyo. Ja jas mas ajkʼachto kʼe axuk makunuki jani ja aparatoʼik mas ajkʼachto. Ja xchonabʼ ja Dyos wan skʼujolajel sutjel bʼa tuktukil kʼumal bʼa mini ilxel man kujlaji ja luʼumi. ¿Jas yuj? Yujni mas wa xkʼot bʼa skʼujole ja kristyano smaklajel ja bʼa skʼumale ja lekil notisya. Ja Jyoba mini wa stsawani; ja yeʼn yalaxakan ja lekil notisya  oj xcholuk chikan «ba lugar culane, chican bi jas razaile, chican bi jas cʼumalile ma jas cristianoilei» (Rev. 14:6, 7). Ja Jyoba wani skʼana ja lekil notisya oj yabʼye spetsanil ja kristyano.

⁹ ¿Pe jaxa kristyanoʼik bʼa wokol wa xbʼobʼ taxuke, bʼa bʼobʼta yuj ti kulane bʼa naʼitsik talnubʼal lek? Bʼa oj bʼobʼ taxuke, ja Jyoba skoltay ja xchonabʼi bʼa oj kʼe yawe makunuk bʼa tuktukil modo bʼa xcholjel ja bʼa wa xtax jitsan ixuk winik. Jun sjejel, ja bʼa 2001 ja Tsome Tojwanumi skʼulan aprobar ja yajel makunuk karritoʼik sok tuk yal mesaʼik ja bʼa Francia, sok cha mas tsaʼan bʼa tuk lugarik. Jelni lek waji. Ja bʼa 2011, kʼe jun yajkʼachil programa bʼa xcholjel ja bʼa lugarik mas wa x-ajyi ja kristyanoʼik ja bʼa chonabʼ Nueva York (Estados Unidos). Ja bʼa bʼajtan jabʼili, yiʼajekan ja kristyano 102,129 libro sok 68,911 rebista, sok 4,701 kristyano skʼanawe jun estudio bʼa Biblia. Chikani lek ja yip ja Dyosi wani skoltajel ja aʼtel it. Ja yuj, ja Tsome Tojwanumi skʼulan aprobar ja oj axuk makunuk ja karritoʼik bʼa sutanal ja luʼumi.

10. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa stojbʼesel mas ja jastal wa xcholotiki?

¹⁰ Ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntiki. La katik el slekilal ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik ja chapjelal wa xyaʼakitik ja Jyoba ja bʼa tsomjeliki. La elkotiksok tikʼan xcholjel soka jgrupotik. Ta ay kʼa jun jasunuk tʼilan oj tojbʼestik mas, ja hermanoʼik ja bʼa jgrupotiki ojni bʼobʼ skoltayotik sok oj stsatsankʼujolukotik soka lekil sjejel wa xyaʼawe. Mok katikan xcholjel ama ay wokol. Jastalni wa xya juljkʼujoltik ja teksto bʼa yolomajel ja artikulo it, wanotik skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyos jani stsʼakatal ja yipi, sok mini jaʼuk ja kip keʼntiki (Zac. 4:6). Pes ja aʼtel it yeʼnani sbʼaj ja Dyosi.

11. ¿Jastal aʼtijiye tsoman ja tsome tojwanum ja bʼa bʼajtan siglo bʼa mi oj chʼayuk ja jastal chapan wa xtax ja xchonabʼ ja Dyosi?

¹¹ Ja bʼa bʼajtan siglo. Ja tsome tojwanum, bʼa ti wa xtax bʼa Jerusalén, tsomani wa x-aʼtijiye bʼa mi oj chʼayuk ja lamanil sok ja jastal chapan lek wa xtax ja xchonabʼ  ja Dyosi (Hech. 2:42). Jun sjejel, mojan ja bʼa jabʼil 49 ajyi jun kʼumal sbʼaja yajelyi senya ja swinkile, ja tsome tojwanum spaklay ja jas wan ekʼeli soka stojelal ja yip ja Dyos. Lek bʼi ja kongregasyoni jom ja jastal tsoman ayi, ja xcholjeli mini jel lek oj elkʼot. Ama ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik judíoʼe, mini yaʼawekan oj jomjuke yuj ja kostumbreʼik ma ja matik wa sjeʼawe. Ja jas skʼulane, sleʼawe ja tojelal wa xyaʼa ja Yabʼal ja Dyos sok ja yipi (Hech. 15:1, 2, 5-20, 28). Ja jas ijijanyile, ja Jyoba ya koʼ slekilal ja jas stsaʼawe skʼulajeli. Ja kongregasyoni mi chʼayuj ja lamanili sok ja jastal tsoman aye sok ja xcholjeli mini kʼot tekʼan (Hech. 15:30, 31; 16:4, 5).

12. Ja bʼa jtyempotik, ¿jas yuj wa xkalatik ja xchonabʼil ja Jyoba ayni ja lamanil sok chapan lek?

¹² Ja bʼa jtyempotik. Ja xchonabʼ ja Jyoba wa skʼujolan bʼa mi oj chʼayuk ja jastal chapani sok ja lamanili. Ja bʼa 1895, ja número 15 bʼa noviembre ja bʼa inglés ja rebista it ya el jun artikulo bʼa ti elel bʼa 1 Corintios 14:40 bʼa wa xyoloman «Toj lek sok chapan lek». Ja it wa xyala: «Ja jekabʼanumik yaweyi jitsan rason ja ajkʼach iglesya sbʼaja chapan lek [...]. Jelni lek ja mok katikan yajelyi stʼilanil lek ja jastik junuk kanel tsʼijbʼubʼal bʼa oj ya jtoj jbʼajtik» (Rom. 15:4). Ja junxta kʼankʼunel bʼa chapan lek sok bʼa lamanili naji sbʼaje ja nebʼumanik bʼa Kristo ja bʼa bʼajtan siglo wani xchiknajilek ja xchonabʼil ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki. Bʼa wa xchiktes lek, ta wajtik bʼa jun pilan kongregasyon ja bʼa tsomjelal bʼa spaklajel Ja Juʼun Cholumani, ama bʼa pilan país, ojni jnatik jastal oj kʼulaxuk ja spaklajeli sok jas artikulo. Wegoxtani oj kabʼtik lajansok teyotik bʼa jkongregasyontik. Ja jastal tsoman ayotiki jani stsʼakatal ja yip ja Dyosi (Sof. 3:9, nota).

13. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja yaljelik ja bʼa Santiago 3:17, ¿jas sjobʼjelik tʼilan oj kaʼ jbʼajtik?

¹³ Ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntiki. Ja Jyoba wa skʼana la ‹jLetik bʼa junxta oj ajyuk ja jpensartik bʼa jachuk oj ajyuk ja lamanili› (Efes. 4:1-3). Ja yuj, la jobʼ jbʼajtik «¿Wan maʼ xnika bʼa oj ajyuk laman sok tsoman ja kongregasyoni? ¿Kʼuʼabʼal maʼ wala ajyiyonsok ja matik wa stojowe?  Ja tuk, ¿wan maʼ xbʼobʼ sjip skʼujole bʼa keʼn, pe masto ta ay kiʼoj cholalik ja bʼa kongregasyoni? ¿Kʼotelon maʼ june bʼa mi xkaʼ ekʼuk ja ora, wala aʼtijiyon sok pwesto ayon skoltajel ja tuk?» (Kʼuman ja Santiago 3:17). Ta lajansok ayto bʼa oj bʼobʼ jtojbʼestik mas junuk ja bʼa jastik jaw, la jkʼantikyi ja yip ja Jyoba. Yajni mas wa xkaʼatikan ja yip ja Jyoba oj swotsʼ ja jmodotik sok ja bʼa jastik wa xkʼulantiki, masni oj syajtayotike sok oj skis-otike ja kermanotiki.

14. Jastalni wa x-ilxi ja bʼa Colosenses 1:9, 10, ¿jastal skoltay ja Jyoba ya yaʼtijumik ja bʼa bʼajtan siglo bʼa oj snaʼe ja jas mero wa ‹skʼana oj skʼuluki›?

¹⁴ Ja bʼa bʼajtan siglo. Ja Jyoba jel skʼulan gusto xchapjel ja xchonabʼi (Sal. 32:8). Wa skʼana ja yuntikil jel syajtayi a-snaʼe sbʼaj, a-syajtaye sok aʼajyuke sakʼan bʼa tolabida. Ja it jani stsʼakatal ja chapjelal wa xyaʼakitiki (Juan 17:3). Ja bʼa bʼajtan siglo, jani ya makunuk ja kongregasyon bʼa xchapjel ja xchonabʼi (kʼuman ja Colosenses 1:9, 10). Pe tʼusan mi yibʼanaluk ja bʼa koltanel jaw jani ya makunuk ja yipi, ja ‹koltanum› skʼapunej ja Jesús (Juan 14:16). Ja jaw skoltay ja nebʼumaniki bʼa oj yabʼye stojol ja Yabʼal ja Dyos sok aji julskʼujole spetsanil ja jas skʼulan sok yala ja Jesús, bʼa mas tsaʼan tsʼijbʼajikan ja bʼa Evangelioʼik. Ja snajeli aji tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje ja nebʼumanik jaw, cha jachuk ja yajalkʼujol bʼa Dyos, ja Yunini sok ja yermanoʼe.

15. ¿Jastal awilunej kʼotel ja weʼn ja jas yalunej ja Jyoba ja bʼa Isaías 2:2, 3?

¹⁵ Ja bʼa jtyempotik. Ja Jyoba yalaxakan, «ja bʼa xchʼakulabʼil ja kʼakʼu jumasaʼ», kristyanoʼik bʼa spetsanil ja chonabʼiki oj kʼeʼuke ja bʼa swits bʼa kechanta wa senyaʼan ja Jyoba bʼa oj jejukyile ja sbʼejiki (kʼuman ja Isaías 2:2, 3). Ja bʼa jtyempotiki wanotikni yiljel jastal wan kʼotel smeranil. Ja bʼa stoyjel ja bʼa smeranili mini tʼun oj slaj ja bʼa stoyjel wa xyaweyi ja bʼa mi meranuki.  ¡Janekʼto chaʼanyabʼalil ja waʼelik wa xyaʼakitik ja Jyoba! (Is. 25:6). Bʼa jani wa xya makunuk ja «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki», wa xyaʼakitik jitsan waʼelal, pe cha tuktukil, ay artikuloʼik, loʼilik, dibujoʼik wa xnijki sok bideoʼik (Mat. 24:45, [YD]). Jachni wa xkabʼtik jastal Elihú, ja yamigo ja Job, ja kʼa yuj yala sbʼaja Dyos: «¿Maʼ jeʼuman jastal ja yeʼn?» (Job 36:22).

16. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj kʼikotik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos?

¹⁶ Ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntiki. Ja yip ja Dyos ojni skoltayotik yajel makunuk ja jas oj jkʼumuktiki sok ja spaklajel ja Biblia. Cha la jkʼantikyi ja Jyoba ja jas skʼanayi ja tsʼebʼanumi: «Jeʼaki lek, ah Jyoba, sbʼaja wa bʼeji. Oj jbʼejyukon ja bʼa wa meranil. Aʼajyuk june ita ja jkʼujol bʼa oj xiwyuj jawa bʼiʼili» (Sal. 86:11). Ja yuj, mok katikan yajel el slekilal ja waʼelal wa xyaʼakitik ja Jyoba bʼa jani wa xya makunuk ja Yabʼali sok ja xchonabʼi. Meran, mini kechanta wa xkʼanatik oj ajyukujtik snajel. La katikan man bʼa jkʼujoltik ja smeranili sok la katik makunuk ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja yip ja Jyoba oj skoltayotik bʼa skʼulajel. Cha la jtsatsankʼujoluktik ja kermanotiki, pes yeʼnleni ja kermanotik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba (Heb. 10:24, 25). La katikyi orasyon bʼa jachuk ja yip ja Dyos oj skoltayotik yajel jkomentariotik sok spetsanil jkʼujoltik sok skʼulajel bʼa yajel ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik ja yajni wa x-ajikitik jun xetʼan loʼil ja bʼa programa. Ta wa xkʼulantik yibʼanal ja it, oj jetikyi ja Jyoba sok ja Yunini wa xyajtaytik ja xchejik jel chaʼanyabʼal xyila (Juan 21:15-17).

17. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik wa xkoltaytik toj lek ja xchonabʼil ja Jyoba?

¹⁷ Bʼa tʼusanxta tyempo wa xkani, kechanxtani oj kanuk ja bʼa luʼumi ja xchonabʼ ja Dyos bʼa jani wan stojel soka yipi. Ja yuj, la aʼtijukotiksok kongana. La jetik ja syajal skʼujol sok ja jastal mi wa xtsawani ja Dyos xcholjel yabʼ ja kristyano ja lekil notisya. La jnochtik ja syajtanel bʼa yajel ajyuk ja lamanil, sok ja jastal chapan lek bʼa yajel ajyuk tsoman ja kongregasyoni. La jmaklaytik ja jNiwan Jeʼumantik yajel el lek slekil ja waʼelal wa xyaʼakitiki. Ja yuj, yajni xchʼaysnajel ja sluʼumkʼinal ja Satanás, mini oj xiwkotik. Jaʼukto maʼ, tini oj ajyukotik soke bʼa mini tʼun xiwel ja matik toj wane yaʼteltajel ja Jyoba soka xchonabʼi.