1. ¿Jasunkiluk ja mas lek oj bʼobʼ jtsatik skʼulajel?

TIKʼANXTA, ja jas wa stsaʼawe skʼulajel ja nantataliki wani ixtalajiye bʼa jitsan tyempo ja yuntikile. Ta mikʼa lekuk, ja yuntikile wani x-ijijanyile wokolik. Pe ta lek kʼa wani xkoltajiye bʼa gusto oj ajyuke. Meran, ja untiki tʼilani oj stsaʼe skʼulajel jastik bʼa lek. Ja jas mas lek oj jtsatik skʼulajeli jani yaʼteltajel ja kala Tatik jel xyajtani tey bʼa satkʼinal, ja Jyoba (Sal. 73:28).

2. Jastalni wa xyala ja Biblia, ¿jasa jel lek stsaʼawe skʼulajel ja José, María sok ja Jesús?

² Ja snantat ja Jesús wani skʼana oj skoltaye ja yuntikile bʼa oj yaʼteltaye ja Jyoba, sok ja jas stsaʼawe skʼulajeli sjeʼawe jani ja jas mas tʼilan ja bʼa sakʼanile (Luc. 2:40, 41, 52). Ja Jesús cha stsaʼani skʼulajel jastik bʼa lek bʼa koltaji skʼulajel ja cholal ajiyi ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba (Mat. 4:1-10). Kʼot jun lekil winik, toj sok mi xiwi. Spetsanil ja nantatalik bʼa wa syajtaye ja Jyoba jelni oj stoy-e sok gusto oj ajyuke yuja ay yuntikile jastal jaw.

3. ¿Jasa sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿Jasa lek stsaʼa skʼulajel ja Jyoba sbʼaja Jesús? ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja nantatalik kʼuʼumanik Dyos sbʼaja jas stsaʼawe skʼulajel ja José sok ja María? ¿Sok jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja keremtik akʼixuk kʼuʼumanik Dyos sbʼaja jas stsaʼa skʼulajel ja Jesús?

4. ¿Jasa tʼilan stsaʼa skʼulajel ja Jyoba sbʼaja Yunini?

⁴ Ja Jyoba stsaʼayi ja Jesús lekil snantat (Mat. 1:18-23; Luc. 1:26-38). Ja yaljelik el man bʼa skʼujol ja María wa xyala  ja bʼa Biblia wa xchiktes ja janekʼto wa syajtay ja Jyoba sok ja Yabʼali (Luc. 1:46-55). Sok ja jastal sjakʼa ja José ja tojelal ajiyi yuja Jyoba wa xchiktes wa syajtay sok wa skʼana oj ya gustoʼaxuk (Mat. 1:24).

5, 6. ¿Bʼa jastik junuk yaʼakan ja Jyoba oj ekʼ sbʼaj ja Yunini?

⁵ La kiltik ja Jyoba mini stsaʼayi ja Jesús nantatalik bʼa rikoʼe. Ja majtanal skʼapawe ja José sok ja María tsaʼan yajni manxita ja Jesús wani xchiktes pobreʼe (Luc. 2:24). Bʼobʼta ja José ajyini yuj jun chʼin naʼits bʼa karpintero ja bʼa snaj bʼa Nazaret. Tʼilani yiʼaje jun sakʼanile bʼa sbʼisol, pe bʼobʼta mastoni yuja ajyito juke yuntikile ma masto ajyi (Mat. 13:55, 56).

⁶ Ja Jyoba stalnay ja Yunini bʼa jujuntik jas xiwela sbʼaj, pe yaʼanikan aʼekʼ sbʼaj jujuntik ekʼele bʼa wokol (Mat. 2:13-15). Jun sjejel, ajyini jujuntik spamilya ja Jesús mini kʼuʼaji bʼa yeʼn. La jpensaraʼuktik jastal jel triste bʼa yeʼn yuja jujuntik ja bʼa spamilya ja bʼa skʼeʼulabʼili mi kʼuʼaji ta yeʼn ja Mesías (Mar. 3:21; Juan 7:5). Cha bʼobʼta juntoni kerem ja Jesús ja yajni cham ja José, bʼobʼta ja jaw jelni wokol bʼa yeʼn. Yuja yeʼn ja bʼankilal, bʼobʼta tʼilani skʼulan ja aʼtel yiʼoj ajyi ja stat bʼa smakʼlajel ja spamilya (Mar. 6:3). Yajni ekʼ ja tyempo, snebʼani jastal stalnajel ja spamilya. Bʼobʼta jelni aʼtiji bʼa smakʼlajel. Ja yuj wani snaʼa jastal ja kʼumbʼelxta wa xkan june ja yajni wa xchʼak ja kʼakʼu ja bʼa aʼtel.

7. a) ¿Jas sjobʼjelik oj koltajuke ja nupanumik bʼa ay yuntikile? b) Jastalni wa xyala Proverbios 2:1-6, ¿jasa tʼilan oj sjeʼeyi ja yuntikile ja nantataliki?

⁷ Ta ja weʼn sok jawa nup waxa kʼana oj ajyuk awuntikilex, jobʼo abʼajik: «¿Kʼotelotik maʼ kristyanoʼik bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaje bʼa wa syajtaye ja Jyoba sok ja Yabʼali bʼa oj stsaʼotik stalnajel jun yal alats?» (Sal. 127:3, 4). Pe ta tatal ma nanalexa, jobʼo abʼajik: «¿Wan maʼ xjeʼayi ja kuntikil ja stʼilanil ja aʼtel tsatsi?» (Ecl. 3:12, 13). «¿Wan maʼ xkʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼkuj bʼa stalnajel ja jas xiwela sbʼaj oj ekʼ sbʼaj ja skwerpo sok ja bʼa jastik kux ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás?» (Prov. 22:3). Meran, mini oj bʼobʼa talnay spetsanil ja wokolik ja bʼa sakʼanili. Yujni mi oj bʼobʼuk. Pe ojni bʼobʼa chap-ex tsamalxta bʼa oj kuchyuj. ¿Jastal? Sjejelyile bʼa slejel ja tojelal wa xyaʼa  ja Biblia (kʼuman ja Proverbios 2:1-6). Jun sjejel, ta june ja bʼa wa pamilya yaʼakan ja smeranili, jeʼayi ja wuntikilex soka Yabʼal ja Dyos jas yuj jel tʼilan ajyel toj soka Jyoba (Sal. 31:23). Ma ta cham june ja maʼ jel xkʼanatik, jeʼayi tekstoʼik bʼa Biblia bʼa oj koltajuk kuchelyuj ja syajali sok ajyelyuj lamanil (2 Cor. 1:3, 4; 2 Tim. 3:16).

8. Ja mandar wa xtax bʼa Deuteronomio 6:6, 7, ¿jastal yawe makunuk ja José sok ja María?

⁸ Ja José sok ja María bʼobʼni skoltaye ja Jesús bʼa lek oj yil sbʼaj soka Dyos yujni snochowe ja tojelalik wa x-ajiyile ja nantatalik yuja Jyoba (kʼuman ja Deuteronomio 6:6, 7). Xchawanile jelni syajtaye ja Jyoba sok ja mas tʼilan bʼa yeʼnle jani skoltajel ja yuntikile bʼa oj ajyukyujile ja junxta yajtanel jaw.

9. ¿Jastik tʼilan stsaʼawe skʼulajel ja José sok ja María?

⁹ Ja José sok ja María stsaʼawe ajyelyujile jun lekil programa sbʼaja yaʼteltajel ja Dyos ja bʼa spamilya. Wa xwajye kada semana ja bʼa sinagoga bʼa Nazaret sok kada jabʼil bʼa skʼintajel ja Pascua (Luc. 2:41; 4:16). Bʼobʼta wani xyawe makunuk ja sbʼejyele jaw jach bʼa pamilya wajel ja bʼa Jerusalén bʼa sjejelyi ja Jesús sok ja smoj-alijelik ja loʼil sbʼaja xchonabʼ ja Jyoba. Sok bʼobʼta ja bʼa sbʼejyele wa xyulataye ja lugarik bʼa wa staʼa tiʼal ja Yabʼal ja Dyosi. Yajni mas niwan ja spamilya, masni maʼ wokol waj bʼa yeʼn ja José sok ja María yajel ajyuk ja jastalni kʼajyel wa skʼulane bʼa yaʼteltajel Jyoba. Pe mini lomuk waj bʼa yeʼnle ja yajel bʼajtan bʼej ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, pes ja spamilya yabʼ stsamalil ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi.

10. ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja nantatalik kʼuʼumanik Dyos ja sjejel bʼa José sok ja María?

¹⁰ ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja nantatalik kʼuʼumanik Dyos ja sjejel bʼa José sok ja María? Pe ja jas mas tʼilani, jeʼawikyi ja wuntikilex ja jas waxa walawex sok ja jas waxa kʼulanex meran waxa yajtayex ja Jyoba sok spetsanil akʼujolex. Ja majtanal mas jel chaʼanyabʼalil oj bʼobʼa waʼex yi jani skoltajele bʼa a-syajtaye ja Jyoba. Sok june ja bʼa jastik mas tʼilan  oj bʼobʼa jeʼexyi jani jastal yajel ajyuk jun lekil programa bʼa ti chʼikan ja spaklajel, ja orasyon, ja tsomjelik sok ja bʼa xcholjeli (1 Tim. 6:6). Meran, tʼilani oja waʼex yi ja jastik sbʼaje wa xmakuni yujile (1 Tim. 5:8). Pe ajuluka kʼujolex: ja jas oj koltajuke ja wuntikilex bʼa oj kanuke sakʼan ja yajni xchʼay snajel ja poko luʼumkʼinal it sok oj ochuke ja bʼa yajkʼachil sluʼum ja Dyos mini jaʼuk ja jastik junuki, jani ja jastal lek wa xtaxye soka Jyoba (Ezeq. 7:19; 1 Tim. 4:8). *

11. a) Jastalni wa xyala 1 Timoteo 6:17-19, ¿jastal oj bʼobʼ koltajuke ja nantatalik bʼa stsajel skʼulajel jastik bʼa lek? b) ¿Jastik skʼelsat oj bʼobʼ yawe ajyuk jastal pamilya sok jastik slekilal oj yawe eluk? (Kʼela ja rekwagro « ¿Jastik kʼelsat oj bʼobʼa wawex ajyuk?»).

¹¹ Janekʼto wa xya gustoʼaxukotik yiljel jitsan nantatalik bʼa wa stsaʼawe skʼulajel jastik lek bʼa jani wa spensaraʼane ja bʼa slekilal ja spamilyaʼe ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Jyoba. Wani xyaʼteltaye lajan ja Jyoba bʼa mini wa xyaʼawekan wajel ja bʼa tsomjeliki, ja bʼa asambleaʼik cha mini ja bʼa xcholjeli. Jujuntik pamilya cha wa xwaj koltanuke ja bʼa lugarik mi jel tikʼanuk wa xcholxi. Tuk wa xwaj yulataye ja Betel ma wa skʼapa sbʼaje koltanel bʼa yajel kʼe naʼitsik bʼa stoyjel ja Dyos. Pe janekʼto wa xkoltajiye ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi (kʼuman ja 1 Timoteo 6:17-19). Pe ja matik kʼiye bʼa pamilya jastal it mini wa xchʼayawe ja lekil kostumbre snebʼawe ja yajni yal untiketo sok jelni wa xyaʼawe tsʼakatal ja tojelal ajiyile (Prov. 10:22). *

12. ¿Jasa tʼilan skʼulan ja Jesús ja yajni wan kʼiʼeli?

¹² Ja sTat bʼa satkʼinal ja Jesús tolabida wa stsaʼa skʼulajel jastik bʼa lek, sok cha jachni skʼulane ja snantat bʼa luʼumi. Pe ja yajni wan kʼiʼeli, ja Jesús tʼilani yeʼn tsaʼa ja jas oj skʼuluki (Gál. 6:5). Junxtani jastal keʼntik, ajyini yuj ja libreʼil bʼa stsajel. Ojni bʼobʼ stsaʼ skʼulajel ja jas wa skʼana, pe jani stsaʼa skʼulajel bʼa lek oj yil sbʼaj soka Jyoba (Juan 8:29). Ja sjejel yaʼakani ojni bʼobʼ koltajuke ja keremtik akʼixuk ja bʼa jtyempotiki.

13. ¿Jasa tʼilan stsaʼa skʼulajel ja Jesús ja yajni junto kerem?

¹³ Yajni junto kerem, ja Jesús stsaʼa ajyel kʼuʼabʼal soka snantati. Mini tʼun skʼoko ja smandar ja José sok ja María cha mini skʼuʼan mas wa snaʼa ja yeʼn. Ja jasa skʼulani, ajyi ‹yibʼ kʼabʼal yuja snantati› (Luc. 2:51) Seguro jelni yila stʼilanil ja xchol yiʼoj  ja bʼa bʼankilal. Skʼujolan lek bʼa snebʼjel ja aʼtel wa skʼulan ja smajan tati bʼa skoltajel ja spamilya.

14. ¿Jastal wa xnaʼatik kʼotni jun lekil paklanum ja bʼa Yabʼal ja Dyosi?

¹⁴ Bʼobʼta ja snantati xcholowe yabʼ ja manxi wajni jun milagro sok ja jas yalunej ja anjelik bʼa yeʼna (Luc. 2:8-19, 25-38). Pe ja Jesús mini malanta yabʼ ja jaw, cha spaklayni ja Yabʼal ja Dyosi. ¿Jastal wa xnaʼatik kʼotni jun lekil paklanum ja bʼa Yabʼal ja Dyosi? Yujni, ja yajni junto keremi, ja maestroʼik bʼa Jerusalén «jex och ja spensarei ja jastal ja svivoili soc ja jastal huax cho sutu jan ja loili» (Luc. 2:46, 47). Yajni ayiʼoj 12 sjabʼil, ja Jesús mini tʼun skʼulan dudar jani sTat ja Jyoba (Luc. 2:42, 43, 49).

15. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús jani stsaʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba?

¹⁵ Yajni ja Jesús yabʼ stojol ja xchol yiʼoj ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba, tsaʼani skʼuljel (Juan 6:38). Snaʼani jitsan kristyano oj ilkʼujolajuk, sok ja jaw mini jel tsamaluk bʼa yeʼna. Pe stsaʼani oj skʼuʼukyi ja Jyoba. Yajni yiʼaj jaʼ, ja bʼa jabʼil 29, jani waj skʼujol skʼulajel ja jas wa skʼana ja sTati (Heb. 10:5-7). Jani jaw ja jas tolabida skʼana skʼulajel, ama ja yajni wan yijel wokol ja bʼa teʼi (Juan 19:30).

16. ¿Jas wa xbʼobʼ snebʼ-e bʼa Jesús ja untik jumasaʼ?

¹⁶ Ajyan kʼuʼabʼal soka wa nantati. Jastalni ja José sok ja María, jawa nantati mulanume. Pe akʼubʼalyile ja cholal yuja Jyoba bʼa oj stalnaya, oj xchap-a sok oj stoj-a. Tʼilan oja maklay ja srasone sok skisjel ja cholal yiʼoje bʼa ‹lek oj wajukawuj› (Efes. 6:1-4).

17. Jastalni wa xyala ja Josué 24:15, ¿jasa tʼilan oj stsaʼe skʼulajel ja keremtik akʼixuk bʼa yeʼnleʼita?

¹⁷ Tsaʼa maʼ oja waʼteltay. Tʼilani oja wil machunkiluk ja Jyoba bʼa weʼna, ja jas wa skʼana sok jastal oj bʼobʼa kʼuluk (Rom. 12:2). Kechanta jachuk oj bʼobʼukawuj stsajel ja jasa mas tʼilan ja bʼa wa sakʼanili: ja yaʼteltajel ja Jyoba (kʼuman ja Josué 24:15; Ecl. 12:1). Ta waxa kʼuman sok waxa paklay tikʼan ja Biblia, ja yajtanel wiʼoj bʼa Jyoba sok ja skʼuʼajel awiʼoj bʼa yeʼn masni oj tsatsbʼuk.

18. ¿Jasa pilan oj cha stsaʼe skʼulajel ja keremtik akʼixuk, sok jasa oj ijukjan yile?

¹⁸ Awajuka kʼujol ja bʼa wa sakʼanil skʼulajel  ja jas wa skʼana ja Jyoba. Ja sluʼumkʼinal ja Satanás wa skʼapa ta wa xwa makunuk bʼa weʼna ja jas waxa naʼa skʼulajeli gustoni oj ajyan. Pe ja smeranili ja matik wa xwaj skʼujol stajel jitsan jasunuk ja bʼa sakʼanile wani x-ijijanyile «jitsan huocol» (1 Tim. 6:9, 10). Pe ta amaklay ja Jyoba sok atsaʼa yajel bʼajtan bʼej ja jas wa skʼana, lekni oj wajukawuj ja bʼa wa sakʼanili sok «oja kʼuluk toj lek» (Jos. 1:8).

19. ¿Jasa tʼilan oj julskʼujole ja nantatalik?

¹⁹ Nantatalik, kʼulanik ja janekʼ wa xbʼobʼa wujilex bʼa skoltajel ja wuntikilex bʼa oj yaʼteltaye ja Jyoba. Jipa akʼujolex bʼa yeʼna, sok ojni skoltayex bʼa stsajel skʼulajel jastik bʼa lek (Prov. 3:5, 6). Ajuluka kʼujolex ja jas waxa kʼulanexi masni wa xkoltaji ja wuntikilexi yuj ja jas waxa walawexi. Ja yuj tsaʼawik skʼulajel jastik bʼa oj koltajuke bʼa lek oj iljuke yuja Jyoba.

20. ¿Jasa slekilal oj ajukyile ja keremtik akʼixuk ta stsaʼawe yaʼteltajel ja Jyoba?

²⁰ Keremtik akʼixuk, ojni bʼobʼ skoltayex jawa nantatex bʼa stsajel skʼulajel jastik bʼa lek. Pe bʼa lek oj yil-ex ja Dyosi weʼnani kajan abʼajex. Ja yuj nochowik ja sjejel bʼa Jesús sok tsaʼawik yaʼteltajel ja kala Tatik jel xyajtani tey bʼa satkʼinali. Ta akʼulanex, ojni awabʼyex stsamalil bʼa yijel jun a-sakʼanilex bʼa latsan ajyel, ay stojolil sok gusto (1 Tim. 4:16). Sok jaxa bʼa tyempo jakumto ojni ajyuk jun a-sakʼanilex bʼa jel tsamal juntiro.