1, 2 ¿Jas yuj mi junukxta kʼotye ja Acab sok ja Manasés, sok jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

LA JTATIK tiʼal bʼa chabʼ reyik bʼa tyempo najate. Ja juni yaʼa mandar bʼa Israel, ja mandaranum bʼa lajune kʼole, jaxa juni bʼa Judá, ja mandaranum bʼa chabʼ kʼole. Ama ajyiye sakʼan bʼa tuktukil tyempo, skʼulane jastik bʼa juntikxta. Xchawanile ja reyik jaw mini toj ajyiye soka Jyoba sok yawe koʼ mulal ja xchonabʼi, yaʼteltaye kʼulubʼal dyosik sok milwaniye. Pe ajyi jun jasunuk yuja mini junukxta kʼotyeʼi. Ja juni mi yaʼakan skʼulajel jastik bʼa malo man chami, pe ja juni sutxi skʼujol sbʼaja jastik jel kistal skʼulani, sok aji perdon. ¿Machʼtik wantik stajel tiʼal?

² Ja rey bʼa Israel sbʼiʼilan Acab, jaxa rey bʼa Judá, Manasés. Ja stukil ajyiyujile ja chabʼ winike it wa sjeʼakitik jitsan sjejelik bʼa jastik jel tʼilan: ja sutxel jkʼujoltik (Hech. 17:30; Rom. 3:23). ¿Jasa sutxel jkʼujoltiki sok jastal oj jexuk? Ja it juni jasunuk jel tʼilan oj jnatik yujni jpetsaniltik wa xkʼanatik oj yaʼotik perdon ja Jyoba ja yajni wa xleʼa jmultik. Bʼa sjakʼjel ja sjobʼjel it, oj jpaklaytik ja sakʼanile ja chabʼ reyik it sok oj kiltik jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa sjejel yaʼaweʼi. Tsaʼan oj jpaklaytik ja jas sjeʼa ja Jesús sbʼaja sutxel jkʼujoltiki.

3. ¿Jas tikʼe reyil waj ja Acab?

³ Ja Acab yeʼn waj ja sjukil rey ja bʼa mandaranel bʼa Israel. Nupanisok ja Jezabel, ja yakʼix ja rey bʼa Sidón, jun chonabʼ jel riko wa xkan bʼa lado norte. Bʼobʼta ja nupanel jaw ya ajyuk riqueza ja bʼa chonabʼ Israel, pe mastoni sjomo ja jastal wa xtax soka Jyoba. Ja Jezabel jani wa xyayi  stoyjel ja Baal sok snetʼa ja Acab bʼa oj ya ajyuk ja relijyon jaw jel kistal, bʼa wani xya ajyuk ja koʼel mulal sok ixuk winik ja bʼa temploʼik sok wa xyaʼawe jastal majtanal ja yal untiki. Yajni ja ixuk it wan skʼulajel mandar, spetsanil ja yalumanik ja Jyoba xiwela sbʼaj ajyi ja sakʼanileʼi, asta yaʼa mandar bʼa oj smile jitsan bʼa yeʼnle (1 Rey. 18:13). Ja Acab «mini tʼun lek iljiyuj ja Jyoba ke yuja matik [reyik] ajyi sakʼan bʼajtanto yuja yeʼn» (1 Rey. 16:30). Altantoxta ajyi ja Jyoba bʼa spetsanil ja jas wane skʼulajel ja Acab sok ja Jezabel, pe sjeʼaniyi syajulal skʼujol ja xchonabʼi sok sjeka ja aluman Elías bʼa oj skoltay stukbʼesel ja smodo sok bʼa mi oj jomuk ele. Pe ja Acab sok ja Jezabel mini skʼana oj smaklaye.

4. ¿Jasa aljiyabʼ oj ekʼ sbʼaj ja Acab, sok jastal yabʼi?

⁴ Soka tyempo, mixa kuchyuj mas ja Jyoba. Sjeka ja Elías bʼa oj yal yabʼ ja Acab soka Jezabel ja kastigo oj yiʼeʼi: ojni chʼayjuk snajel spetsanil ja spamilya. Jel yaj yabʼ ja Acab ja jas yala ja alumani. Sok junta repente ja winik jaw bʼa jel niwan xyaʼa sbʼaj yaʼani sbʼaj chʼinil (1 Rey. 21:19-29).

5, 6. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja Acab mi meran sutxi skʼujol?

⁵ Ama ja jutsʼin jaw chʼin yaʼa sbʼaj ja Acab, ja jas skʼulan tsaʼani xchiktes mini meranuk sutxel skʼujol. Mini sleʼa modo xchʼayjel snajel ja stoyjel ja Baal ja bʼa Israel sok mini yalayabʼ ja chonabʼ bʼa a-stoye ja Jyoba. Cha skʼulan tuk jastik bʼa sjeʼa mi sutxeluk skʼujol.

⁶ Mas tsaʼan, yajni skʼanayi ja lekil rey Jehosafat bʼa Judá bʼa akoltajukyuj tiroʼanel soka sirioʼik, ja Jehosafat yala yabʼ ke bʼajtan a-sjobʼeyi jun aluman bʼa Jyoba. Ja bʼajtanto, ja Acab mini skisa ja jas aljiyabʼi pes yala: «Aytoni jun winik bʼa wa xbʼobʼ mojxukotik soka Jyoba, pe wani xkijnay, yujni ja jastik wa xyala bʼa keʼna mini tʼun lekuk, puro jastik malo». Ama jachuk sjobʼoweyi ja aluman Micaya, jaxa yeʼn yalayabʼ ja Acab ke ojni yi wokol. Jaʼuktoma oj sutxuk skʼujol sok skʼanjelyi ja Jyoba bʼa oj ajuk perdon, ja rey Acab bʼa jel malo xchʼikani preso ja Micaya (1 Rey. 22:7-9, 23, 27). Ama ja reyi slutu preso ja yaluman ja Jyoba, mini bʼobʼ stim bʼa mi oj ekʼuk ja jas alubʼali. Pes milji ja yajni waj ja bʼa guerra (1 Rey. 22:34-38).

7. ¿Jasa yala ja Jyoba sbʼaja Acab yajni chamelxa?

⁷ Tsaʼan yajni cham ja Acab, ja Jyoba xchiktesni ja jas wa spensaraʼan bʼa yeʼna. Yajni ja lekil rey Jehosafat kumxi lek ja bʼa snaji sok mi jas ekʼ sbʼaj, ja Jyoba sjeka ja aluman Jehú bʼa oj stoj yuja och akuerdo soka Acab. Yala yabʼi: «¿Wan maʼ xa kʼuʼan ta lek skoltajel ja matik malo sok syajtajel ja matik mi lek xyila ja Jyoba?» (2 Crón. 19:1, 2). La jpensaraʼuktik ja bʼa it: lekbʼi meranukxta sutxi skʼujol ja Acab, seguro ja alumani mini oj yal ke kʼotel june ja «matik malo» bʼa «matik mi lek xyila ja Jyoba». Ja yuj chikani lek, ama ja Acab och stristeʼil tʼusan yuja jastik skʼulani, pe mini nunka sutxi meran skʼujol.

8. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Acab sbʼaja sutxel kʼujolali?

⁸ ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja sjejel bʼa Acab? Yajni ja Elías yala yabʼ ja kastigo oj yiʼ ja spamilya, ja Acab chʼin yaʼa sbʼaj. Jani jaw ja jas tʼilan oj skʼuluki. Pe ja jas skʼulan tsaʼani sjeʼani ke mi sutxeluk skʼujol meran. Ja it wa sjeʼakitik ke ja meran sutxel kʼujolali mini kechanuk oj  kaltik ke jel yaj xkabʼtik yuja jas jkʼulunejtiki. Ja wego la kiltik pilan sjejel bʼa oj skoltayotik yabʼjel lek stojolil.

9. ¿Jas tikʼe rey waj ja Manasés?

⁹ Junuk 200 jabʼil tsaʼan, ja Manasés kʼot rey bʼa Judá. Bʼobʼta mastoni jel malo ja jastik skʼulan ke yuja Acab. Ja Biblia wa xyala ke «skʼulan jastik bʼa malo ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba bʼa yajel tajkuk» (2 Crón. 33:1-9). Ya kʼeʼuk altarik bʼa kʼulubʼal dyosik asta ya ochuk ja bʼa stemplo ja Jyoba jun kʼulubʼal dyos bʼa jun poste, bʼobʼta jani jun senya sbʼaja stoyjel ja stajel sbʼaj ixuk sok winik. Ya makunuk ja kʼintanel, ja magia sok ja aʼtelsok pukuj. Cha «spekʼa jitsan chikʼ bʼa kristyanoʼik mey smul». Smila jitsan kristyano, «asta ja yuntikili stsika bʼa kʼakʼ» jastal majtanalik sbʼaja dyosik mi meranuki (2 Rey. 21:6, 7, 10, 11, 16).

10. ¿Jastal stojo ja Jyoba ja Manasés, sok jasunkiluk skʼulan?

¹⁰ Jastalni ja Acab, ja Manasés mini yala oj skis ja jas yala ja Jyoba yajel makunuk ja yalumaniki. Pe «ja Jyoba yaʼakan ke ja olomalik soldado bʼa rey bʼa Asiria oj jak tiroʼanuke soka yeʼnle», wa xkʼan kaltik, soka Judá. «Syamawe ja Manasés sok ganchoʼik, syuchʼuwesok chabʼ grillete bʼa kobre sok yiʼaje och man Babilonia». Lajansok yuja ti ajyi lutan tiw, spensaraʼan ja bʼa jas skʼuluneji. «Yaʼasbʼaj chʼin ja bʼa stiʼ sat ja sDyos ja maʼ ekʼ paxtayuji». Pe ayto jas mas kʼulan. «Spatayi skʼujol ja Jyoba ja sDyosi» sok «mini yaʼakan yajelyi orasyon». Ja winik jaw bʼa jel malo wani tukbʼel. Kʼe yil ja Jyoba jastal «sDyos» sok tikʼanxta yayi orasyon (2 Crón. 33:10-13).

11. ¿Jastal sjeʼa ja Manasés meran sutxi skʼujol? (2 Crónicas 33:15, 16).

¹¹ Ekʼ ja tyempo, ja Jyoba sjakʼayi ja yorasyon ja Manasés. Yila ke tukbʼita ja skʼujoli, sok jachni chiknaji ja bʼa yorasyoni. Ja Jyoba nikjiyi skʼujol yuja yorasyon ja Manasés sok ya kumxuk ja bʼa smandaraneli. Ja Manasés jelni skʼujolan bʼa oj sjeʼ ke merani sutxel skʼujol. Skʼulan ja jas nunka skʼulan ja Acab: stukbʼes ja smodo, skʼulan luchar soka relijyon mi meranuki sok stsatsankʼujolan ja chonabʼ bʼa oj stoy ja Jyoba (kʼuman ja 2 Crónicas 33:15, 16). Skʼanani ke oj ajyukyuj skʼuʼajel sok mi oj xiwuk bʼa skʼulajel ja jaw, pes jitsan jabʼil mini lekuk ja jas sjeʼayi ja spamiliya, ja matik yaʼunej och olomali sok ja xchonabʼi. Pe yajni awelxa skʼujolan bʼa oj stojbʼes ja jastik mi lekuk skʼuluneji. Bʼobʼta sjeʼaniyi jastik lek ja yal yij Josías, bʼa mas tsaʼan kotʼni jun lekil rey (2 Rey. 22:1, 2).

12. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Manasés sbʼaja sutxel kʼujolali?

 ¹² ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Manasés? Ja yeʼn mini kechan chʼin yaʼa sbʼaj, cha skʼulani orasyon, skʼana ja syajulal skʼujol ja Jyoba sok stukbʼes ja smodo. Chomajkil, skʼujolan ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa stojbʼesel ja jastik sjomuneji sok skʼujolan bʼa oj yaʼteltay ja Jyoba sok skoltay ja tuk bʼa oj cha skʼuluke. Ja sjejel yaʼa wani xyayi smajlajel asta ja maʼ jelxa juntiro ja smuli. Juni preba bʼa wa xchiktes ke jel lek ja Dyosi sok ‹puesto ay bʼa akʼwanel perdón› (Sal. 86:5). Ja matik meran wa sutxi skʼujoleʼi wani xbʼob ajuke perdón yuja Jyoba.

13. ¿Jas sjejel oj skoltayotik yabʼjel stojol jun jasunuk jel tʼilan sbʼaja sutxel kʼujolali?

¹³ Jastalni kilunejtik, ja Manasés mini kechanuk okʼ yuja smulik skʼuluneji. Ja it wa sjeʼakitik jun jasunuk jel tʼilan. Bʼa yabʼjel stojol, la jpensaraʼuktik ja bʼa sjejel ti nochani. La jpensaraʼuktik wajumotik bʼa wa xchonxi pan sok xkʼanatik jun pastel. Pe lekbʼi x-ajikitik jun nolobʼ sok mi jun pasteluk. ¿Oj maʼ kankotik gusto soka jaw? Miniʼa. Pe ¿jaxa lekbʼi ja chonuman skoltay sbʼaj sok xyala ke ja nolobʼi juni sojkil jel tʼilan ja pastel? Ama jachuk, mini oj kankotik komporme. Jastalni jaw, ja Jyoba cha wani skʼana ke meran asutxuk skʼujole ja mulanumik. Ta ja kristyano tuk xyabʼ yuja koʼ mulali, ja jaw jelni lek, pes juni jasunuk jel tʼilan sbʼaja sutxel kʼujolali. Pe mini malanukta soka jaw. Bʼa yiljel jas mas wa xmakuni, la jpaklaytik jun sjejel bʼa jel xtulwani xcholo ja Jesús.

14. ¿Jastal kʼe sjeʼ sutxi skʼujol ja uninal chʼayel ja bʼa sjejel yaʼa ja Jesús?

¹⁴ Ja Jesús yala jun loʼil jel xtulwani sbʼaja uninal chʼayeli, oj bʼobʼ jkʼumuktik bʼa Lucas 15:11-32. Jun kerem bʼa skʼokoyi yabʼal ja statati, el ja bʼa snaji «sok waj bʼa jun najtil país». Ja tiw yiʼaj jun kistal sakʼanil. Pe yajni kʼe jak sbʼaj wokolik, kʼe spensaraʼuk ja bʼa jas skʼuluneji sok yaʼa sbʼaj kuʼenta ke mas lek wa xtax ajyi ja bʼa snaj ja stati. Jastalni yala ja Jesús, ja keremi ‹snaʼa kʼinal›. Yala oj kumxuk sok skʼanjelyi perdón ja stati. Jelni tʼilan yabʼ stojol ke mini lekuk ja jastik stsaʼa skʼulajeli, pe mini malanukta ja jaw. Tʼilani oj stukbʼes sbʼaj.

15. ¿Jastal sjeʼa ja uninal chʼayel ja bʼa sjejel yaʼa ja Jesús ke meran sutxel skʼujol?

¹⁵ ¿Jastal sjeʼa ja uninal chʼayel ke meran sutxi skʼujol? Stuluyi ja najtil sbʼejyel bʼa kumxel bʼa snaj. Yajni kʼoti sok staʼa ja stati, ti yala yabʼa: «Tat, jleʼata jmul soka Dyosi sok ja weʼni. Mixa xbʼajin oj aljuk awuninon» (Luc. 15:21). Soka yaljelik it, sjeʼani ke wa skana oj stojbʼes ja jastal  wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Cha snaʼani ke syajbʼes ja stat soka jastik skʼuluneji. Sok puesto ajyi skʼujolajel bʼa lek aʼiljuk, sok asta bʼa oj iljuk jastal june bʼa yaʼtijumik (Luc. 15:19). Ja sjejel it mini kechan kʼoteluk jun loʼil bʼa jel xtulwani. Wani sjeʼa jujuntik rasonik bʼa oj koltajuke ja ansyanoʼik bʼa oj yile ta meran sutxel skʼujol june maʼ koʼel bʼa jun chaʼan mulal.

16. ¿Jas yuj mini pasiluk sbʼaja ansyanoʼik snajel ta meran sutxel skʼujol jun kristyano?

¹⁶ Mini pasiluk sbʼaja ansyanoʼik yiljel ta meran sutxel skʼujol june maʼ koʼel mulal. ¿Jas yuj? Yujni ja yenleʼi mi xbʼobʼ snaʼe ja jas ay bʼa kʼujolali, ja yuj tʼilani oj sleʼe modo stajel prebaʼik bʼa wa xchiktes ke ja hermano stukbʼesta ja smodo sok wanxa xyijnay ja jas wa skʼulan ajyi. Bʼa jujuntik ekʼele, bʼobʼta jel chikan ja smul jun kristyano bʼa mini skʼuʼane lek ja ancianoʼik matik stsomunej sbʼaje ta meran sutxel skʼujol.

17. a) ¿Jas sjejel kiʼojtik bʼa wa sjeʼa bʼobʼta jun mulanum mini sutxeluk skʼujol meran ama wa xyala ke jel yaj xyabʼi? b) ¿Jasa oj skʼuluk ja kristyano bʼa meran sutxel skʼujoli? (2 Corintios 7:11).

¹⁷ La kiltik jun sjejel. Jun hermano koʼ mulal jitsan jabʼil sok pilan ixuk. Jaʼuktoma oj skʼan skoltajel, wa snakʼayi ja smodo jel kux ja xcheʼumi, ja yamigoʼiki sok ja ansyanoʼiki. Pe ja ansyanoʼiki wani xkʼot yabʼye ja jas skʼuluneji. Yajni ja yenle wa xyalaweyabʼ ke ayiʼoje prebaʼik bʼa wa sjeʼa ke xchʼaykʼujolanunej ja snupanel, ja yeʼn wa xyala ke meran sok asta lajansok jelni maloʼay xyabʼ yuja jas skʼuluneji. ¿Wan maʼ sjeʼa ke wan sutxel skʼujol? Miyuk. Ja ansyanoʼiki tʼilani ayto jas mas oj yile. Ja kristyano it mini najtil ekʼele koʼ bʼa jun chaʼan mulal, pes jitsan ekʼele koʼni bʼa chaʼanik mulal bʼa jitsan jabʼil. Chomajkil, mini yeʼnuk yala ja smuli, pilani maʼ yabʼi sok yalayabʼ ja ansyanoʼiki. Ja yuj tʼilani oj yile ta ja mulanumi tukbʼel meran ja jastal wa spensarani, ja jastal wa xyabʼi sok ja jastal wa sjeʼa ja smodo (kʼuman ja 2 Corintios 7:11). Bʼobʼta ojni yiyuj jitsan tyempo bʼa oj stukbʼes sbʼaj bʼa jachuk oj sjeʼ ta meran sutxel skʼujol. Ja yuj bʼobʼta oj waj expulsado ja bʼa kongregasyon (1 Cor. 5:11-13; 6:9, 10).

18. ¿Jastal wa sjeʼa jun expulsado ke wan sutxel skʼujol meran?

¹⁸ ¿Jastal wa sjeʼa jun expulsado ke wan sutxel skʼujol meran? Tʼilani oj wajuk tikʼan ja bʼa reunioniki sok snochjel ja srason ja ansyanoʼiki bʼa yajelyi tikʼan orasyon sok spaklajel ja Biblia. Cha tʼilani oj skʼuluk ja janekʼ oj bʼobʼyuj bʼa mi oj skʼul jastik bʼa oj cha ijuk bʼa oj koʼ mulal yajkʼachil ekʼele. Ta skʼujolan bʼa stojbʼesel ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba, ojni bʼobʼ  ajyuk seguro ke oj ajuk perdon sok bʼa ojni koltajukyuj ja ansyanoʼik bʼa oj kumxuk ja bʼa kongregasyon. Meran, ja ansyanoʼik wa snaʼawe ke tuktukil ja jas wa x-ekʼi, ja yuj wa spaklaye lek ja jastik ekʼeli sok wa sleʼawe modo bʼa mi oj jelxuke ja jastal oj kʼulwanuke jusgari.

19. ¿Jasa tʼilan oj skʼuluk ja mulanum bʼa meran sutxel skʼujoli? (Ezequiel 33:14-16).

¹⁹ Jastalni kilunejtik, ja mulanum bʼa meran sutxel skʼujoli mi kechanuk oj yal ke jel tuk ay xyabʼ yuja jas skʼuluneji, cha tʼilani oj stukbʼes ja jastal wa spensarani, ja jastal ay xyabʼi sok ojni sjeʼ soka jastik skʼuluneji. Cha tʼilani oj sjipkan ja smodo bʼa mi lekuki sok oj cha kʼe skʼuʼukyi ja smandarik ja Jyoba (kʼuman ja Ezequiel 33:14-16). Bʼa yeʼna, ja mas tʼilani jani cha lek oj taxuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba.

20, 21. ¿Jastal oj jkoltaytik june maʼ koʼel bʼa jun chaʼan mulal?

²⁰ Ja Jesús xcholo jasunkiluk ja jas mas tʼilan ja bʼa yaʼteli yajni yala: «Jakyon [...] yuja mulanumiki, bʼa oj sutxuk skʼujole» (Luc. 5:32). Jani jaw ja jas tʼilan oj jkʼantik ja keʼntiki. Anto ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta kabʼtik ke june ja bʼa kamigotik koʼel jun chaʼan mulal?

²¹ Ta jleʼatik modo snakʼjel ja smuli, kechani oj jyajbʼestik mas ja kamigotiki. Ja jawi mini jas oj makunuk, pes ja Jyoba wa xyila spetsanil (Prov. 5:21, 22; 28:13). Ojni bʼobʼ jkoltaytik ja kamigotik yaljelyabʼ ke ja ansyanoʼiki wa skʼanawe oj koltajuk yuj. Sok ta mi xkʼan yale, tʼilani oj tatike loʼil. Jachuk oj jetik ke meran wa xkʼanatik skoltajel. Jel xiwela sbʼaj ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba.

22. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo ti nochani?

²² Pe ¿jaxa lekbʼi jitsanxa jabʼil wan koʼel bʼa jun chaʼan mulal sok xyalawe ja ansyanoʼik oj el expulsado? ¿Wan maʼ stojolan ja it ke mi snaʼaweyi syajal? Ja bʼa artikulo ti nochani, oj paklaytik ke ja Jyoba wa stojo sok yajal kʼujolal ja mulanumiki sok jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel wa xyaʼa.