1. ¿Jas yuj ja jel la gustoʼaxitik sok jel chaʼanyabʼalil wa xkabʼtik ja kʼotel testigoʼik bʼa Jyoba?

¡JELNI gusto wa xkabʼtik yuja kʼotelotik testigoʼik bʼa Jyoba! Kiʼojtik ja sbʼiʼil ja Dyosi sok wa xjeʼatik kʼotelotik stestigoʼik yajni wa xcholotik yabʼ ja tuk sok wa xjeʼatik bʼa yeʼna. Wani xyakitik gusto bʼobʼel skoltajel june bʼa puestoni ay «bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida» sok kʼotel jun yaʼtijum Jyoba (Hech. 13:48). Jachni wa xkabʼtik jastal ja Jesús, bʼa «jel gustoʼaxi juntiro yuja yip ja Dyosi» yajni ja snebʼumanik kumxiye bʼa jun campaña bʼa xcholjel sok cholji yabʼ ja tsamal experienciaʼik ajyiyujile (Luc. 10:1, 17, 21).

2. ¿Jastal wa xjeʼatik ke ja xcholjeli juni jasunuk jel tʼilan bʼa keʼntik?

² Bʼa keʼntik, ja xcholjeli juni jasunuk bʼa jel tʼilan. Ja jekabʼanum Pablo yayi ja rason it ja Timoteo: «Talnay lek jawa modo sok ja jastal waxa jeʼa». Sok cha yala: «Jachuk ojni ataʼ akoltajel sok cha jachuk ja matik wa smaklaya» (1 Tim. 4:16). Ja yaljelik it wani sjeʼakitik bʼa ayni sakʼanil bʼa xiwela sbʼaj ay. Wani xtalnaytik lek ja jmodotiki yujni kʼotelotik parte ja bʼa sGobyerno ja Dyosi. Tolabida wa xkʼanatik oj jeʼ jun jmodotik bʼa oj yayi stoyjel ja Jyoba sok oj sjeʼ ke wa xkʼuʼantik ja lekil rason wa xcholotiki (Filip. 1:27). Sok wani xtalnaytik lek ja jastal wa xjeʼatiki xchapjel jbʼajtik lek ja bʼa xcholjeli sok skʼanjelyi ja Jyoba a-skoltayotik ja yajni wajumotik xcholjel yabʼ ja tuk bʼa yeʼna.

3. ¿Jastal oj bʼobʼ yabʼye ja kristyanoʼik ja lekil rason bʼa sGobyerno ja Dyosi, sok jas sjejel wa sjeʼa?

³ Pe ama wa xkʼujolantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik ja bʼa xcholjeli, bʼobʼta ja kristyanoʼik ja bʼa jterritoriotiki ayni wa skʼanawe ma ay mini tʼun skʼanawe smaklajel ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. La jpensaraʼuktik ja bʼa hermano Georg Lindal, bʼa stuchʼilni xcholo bʼa yibʼanal ja Islandia man 1929 masan 1947. Yakanyi jitsan mil juʼunik ja kristyanoʼik, pe mini maʼ och testigoʼil. Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Jujuntik ochele kontra soka smeranili, pe tʼusan mi yibʼanaluk tukbʼelnikan lek ja sakʼanile». Tsaʼan kʼotye misioneroʼik bʼa Galaad bʼa koltanel  soka xcholjeli, pe mitoni ja jachuki skisawe ja kristyano. Sok yajni bʼalunexa jabʼil ekʼel, jujuntik kristyano ja bʼa país yaweyi ja sakʼanile ja Jyoba sok yiʼaje jaʼ. *

4. ¿Jastal wa xbʼobʼ kabʼtik yajni ja kristyanoʼik mi skisawe ja jas wa xcholotiki?

⁴ Yajni ja kristyano mi skisawe ja jas wa xcholotiki, wani x-och jtristeʼiltik. Bʼobʼta jachni oj ekʼ jbʼajtik jastal Pablo, ja yeʼn yala: «Jelni tristeʼayon juntiro sok tolabida jel syatsʼa sbʼaj ja jkʼujoli» pes tʼusan mi yibʼanaluk ja judíoʼik mini kʼan skʼuʼuke ke yeʼnani ja Jesús ja Mesías kʼapubʼali (Rom. 9:1-3). ¿Jastal wa xkabʼtik yajni tʼilani oj katikan yajel jun estudio, pes ja maʼ wa xkatikyi estudio mi xyayi gana, ama soka janekʼ wa xkʼujolantiki sok ja korasyontiki? Ma ¿jastal wa xkabʼtik ta mini june jkoltunejtik bʼa yijel jaʼ? ¿Mulal maʼ oj kabʼ oj ajyukotik sok bʼobʼta oj kabʼtik ke ja Jyoba mi wanuk yajel koʼuk slekilal ja kaʼteltiki? Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja chabʼ sjobʼjel it: ¿jastal wa xnaʼatik ta lek wantik skʼulajel ja kaʼteltiki? Sok ¿jastik pensarik bʼa mi xjelxi wa xbʼobʼ ajyukujtik?

5. ¿Jas yuj ja jas wa xkʼulantik bʼa Jyoba mini jach wa x-el kʼot jastal wa xkʼanatik?

⁵ Yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal sbʼaja kristyano wa skʼulan ja jas wa skʼana ja Dyos, wa xyala: «Spetsanil ja jas wa skʼulani lekni oj elkʼota» (Sal. 1:3). Pe ja it mini wa stojolan ke spetsanil ja jas wa xkʼulantik bʼa Jyoba jachni oj elkʼot jastal wa xkʼanatik. Ja mulal kiʼojtiki sok ja smul ja tuki jani wa xya ajyuk bʼutʼel wokol ja jsakʼaniltiki (Job 14:1). Chomajkil ja jkontratiki bʼobʼta ojni bʼobʼ stime jun tyempo ja libreʼil kiʼojtik bʼa xcholjeli (1 Cor. 16:9; 1 Tes. 2:18). Anto, ¿jastal wa xyila ja Jyoba ja jastal wantik skʼulajel ja kaʼteltiki? La kiltik jujuntik rasonik bʼa Biblia bʼa oj skoltayotik sjakʼjel ja sjobʼjel it.

6. ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja jastal wantik skʼulajel ja kaʼteltiki?

⁶ Ja Jyoba wa xyila ja janekʼ wa xkʼujolantiki sok ja jastal wa xkuchkujtiki. Sbʼa yeʼna, lekni wa xyila ja jastal wantik skʼulajel ta wa xcholotiksok yajalkʼujol sok wa xkʼujolantik, chikan jastal sjakʼawe ja kristyanoʼiki. Ja Pablo stsʼijbʼan: «Pes tojni kʼotel ja Dyosi sok mini xchʼay skʼujol ja jastik waxa kʼulanexi sok mini ja syajala kʼujolex wa jeʼawex yuja sbʼiʼili ja yajni akoltunejex ja matik tsaʼubʼalexa sbʼaja Dyosi sok mixa waʼawexkan skoltajel» (Heb. 6:10). Ja Jyoba mini xchʼay skʼujol ja jastal wa xcholotiksok yajalkʼujol sok wa xkʼujolantik, ama mi jel kilunejtik slekilal ja janekʼ jkʼujolanunejtiki. Ja yuj wani xbʼobʼ jbʼajuktik ja yaljelik yala yabʼ ja snochumanik ja Kristo bʼa Corinto ja Pablo: «Mini lomuk jawa waʼtelex bʼa ti chʼikan soka Kajwaltiki» (1 Cor. 15:58). Sok jachni kʼotel ama mini jach elkʼot jastal wa xmajlaytik.

7. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jas yala ja jekabʼanum Pablo sbʼaja xcholjeli?

 ⁷ Ja jekabʼanum Pablo wajni jun lekil misionero sok ya kujlajuk kongregasyonik bʼa jitsan chonabʼik. Ama jachuk, yajni jujuntik snochumanik Kristo skʼuʼane mas ekʼxele sok skʼenaye sok yalawe mini kʼoteluk jun lekil jeʼuman, ja yeʼn mini yala sbʼa janekʼ kristyano skoltunej bʼa yiʼuneje jaʼ. Jaʼuktoma jaw, ja yeʼn skoltay sbʼaj sok yala: «Mastoni aʼtelon» (2 Cor. 11:23). La jnochtik ja sjejel bʼa Pablo sok la ka jul jkʼujoltik ke sbʼaja Jyoba jani mas tʼilan ja janekʼ wa xkʼujolantiki sok ja jastal wa xkuchkujtiki.

8. ¿Jasa tʼilan oj ka jul jkʼujoltik sbʼaja kaʼteltik bʼa xcholjeli?

⁸ Ja kaʼteltik bʼa xcholjeli wa xya gustoʼaxuk ja Jyoba. Bʼa jun ekʼele, ja Jesús sjeka 70 ja bʼa snebʼumanik bʼa oj xchole ja lekil rasonik bʼa sGobyerno ja Dyosi. Yajni chʼakye, ja Biblia wa xyala ke «gustoxta kumxiye». ¿Jas yuj jel gustoʼaye juntiro? Pes yalawe: «Asta ja pukujiki wa skʼuʼanekitikon ja yajni wa xkatikon makunuk jawa bʼiʼili». Pe tojiye yuja Jesús soka yaljelik it: «Mok gustoʼaxanik yuja wa skʼuʼanawilex ja pukujiki. Mas lek, gustoʼaxanik yuja ochta juʼun jawa bʼiʼilex ja bʼa satkʼinali» (Luc. 10:17-20). Ja Jesús wani snaʼa ke mi tolabidaʼuk oj ajyukyujile experienciaʼik jel chamyiljel ja bʼa xcholjeli. Sok mini xnaʼatik janekʼ ja bʼa kristyanoʼik jaw choljiyabʼyeʼi kʼotye snochumanik Kristo. Ja nebʼumaniki mini kechan oj gustoʼaxuke yuja maklajiye yuja kristyanoʼiki, jani oj gustoʼaxuke yuja wa snaʼawe ke ja Jyoba lek wa xyila ja janekʼ wa skʼujolaneʼi.

9. Jastalni wa xyala ja Gálatas 6:7-9, ¿jasa slekilal oj kiltik ta mi xkaʼatikan xcholjel?

⁹ Ta mi xkaʼatikan xcholjel, oj jtaʼtik sakʼanil bʼa tolabida. Yajni wa xkʼujolantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa stsʼunjel sok stuljel ja satinel bʼa smeranili, cha wani stsʼunutik «spensarajel sbʼaja yip ja Dyosi», pes wani xkaʼatikan bʼa yeʼn ja yip ja Dyos a-stoj ja jsakʼaniltiki. «ta mi la yajtikaxitik», ja Jyoba wa skʼapa oj ya sakʼanil bʼa tolabida, ama mini june jkoltaytik bʼa oj kʼot yiʼ jaʼ (kʼuman ja Gálatas 6:7-9).

10. Sbʼaja jastal oj sjeʼ ja smodoʼe ja kristyanoʼiki, ¿jasa ti chʼikan sbʼaja jastal oj smaklaye ja jas wa xcholotiki?

¹⁰ Ja jastal oj sjeʼ ja smodoʼe ja kristyano jani ti chʼikan soka jas ay ja bʼa skʼujoleʼi. Ja Jesús xchiktes ke merani ja it soka sjejel yaʼa bʼa tsʼunumani. Ja bʼa sjejel yaʼa, ja winiki stsʼunu inat bʼa tuktukil tikʼe luʼum, pe kechan satini ja it koʼye bʼa lekil luʼumi (Luc. 8:5-8). Ja Jesús yala ke ja tuktukil tikʼe luʼumi jani wa senyaʼan ja skʼujole ja kristyanoʼiki, bʼa mini junukxta ja jastal wa xyabʼye «ja yabʼal ja Dyosi» (Luc. 8:11-15). Jastalni wa x-ekʼ sbʼaj ja tsʼunumani, mini teyuk bʼa jkʼabʼtik ja sbʼaja jastal oj satinuk ja kaʼteltiki, pes jani ti chʼikan sbʼaja jas tikʼe kʼujolal yiʼoj ja kristyano wa smaklayotiki. Ja cholal kiʼojtiki jani stsʼunjel ja inat bʼa rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Jastalni yala ja jekabʼanum Pablo, «kada jujune oj ajukyi ja stsʼakole ja jastalni aʼteleʼi», sok mini jaʼuk ja janekʼ lajxelyujile ja bʼa yaʼteleʼi (1 Cor. 3:8).

11. ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja Noé lekni wajyuj jastal «jun choluman ja bʼa jas toji»? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

¹¹ Bʼa snajtil ja tyempo ekʼeljani, jitsan yaʼtijumik ja Jyoba xcholunejeyabʼ kristyanoʼik bʼa mi skʼanawe smaklajel ja rason wa xcholoweʼi. Jun sjejel, ja Noé wajni «jun choluman ja bʼa jas toji», bʼobʼta jachni skʼulan jitsan jabʼil (2 Ped. 2:5). Sen ja yeʼn wani smajlay bʼa oj maklajukyuj ja kristyanoʼiki, pe ja Jyoba mini jach xchiktesyi bʼa jach oj ekʼuk. Jaʼuktoma, yajni yayi ja tojelalik bʼa oj ya kʼeʼuk ja arka, yayi mandar: «Tʼilani oj  ochan ja bʼa arka soka wa wuntikili, jawa cheʼumi sok jawa walibʼiki» (Gén. 6:18). Sok yajni yalyabʼ ja janekʼ sniwanil ja arka, ja Noé bʼobʼta snaʼaxani jel tʼusan kristyano oj maklajukyuj (Gén. 6:15). Sok jachni ekʼa. Mini jun kristyano ja bʼa luʼumkʼinal jaw skʼuʼan ja jas xcholo (Gén. 7:7). ¿Spensaraʼan maʼ ja Jyoba ke ja Noé mi jas xmakuni? Mini tʼusan. Bʼa yeʼna, ja Noé jelni lek wajyuj yujni jach mero skʼulan ja jas aljiyabʼ oj skʼuluki (Gén. 6:22).

12. ¿Jasa skʼulan ja Jeremías bʼa yabʼjel stsamalil ja xcholjel ama mi skʼana oj smaklaye sok wa x-ilwaniye kontra ja kristyano?

¹² Ja aluman Jeremías cha xcholoni jitsan jabʼil ama mi skʼana oj smaklaye sok wa x-ilwaniye kontra ja kristyano. Ja yaljelik bʼa yajbʼesnel sok ja kʼenanel jel aji el sgana sok asta spensaraʼan oj yakan ja cholal akʼubʼalyiʼi (Jer. 20:8, 9). Pe mini axwi. ¿Jasa koltajiyuj skʼulajel luchar soka pensarik bʼa mi stojoluk sok yabʼjel stsamalil ja xcholjeli? Jani waj skʼujol bʼa chabʼ jasunuk jel tʼilan. Bʼajtan, ke ja rason bʼa Dyos wa xcholo yabʼ ja kristyanoʼiki ojni ajukyile «jun lekil smajlajel ja bʼa tyempo jakumi» (Jer. 29:11). Sok xchabʼil, bʼa jani tsaʼubʼal yuja Jyoba bʼa oj xchol sbʼaja sbʼiʼili (Jer. 15:16). Ja keʼntiki cha wani xkiʼajtik och rasonik bʼa wa xyaʼa smajlajel bʼa jun luʼumkʼinal jelxa jomel sok wa xkiʼajtik ja sbʼiʼil ja Jyoba yujni kʼotelotik sTestigoʼik. Yajni jaʼ wa xwaj jkʼujoltik ja bʼa chabʼ jasunuk it jel tʼilani, wa xkabʼtik stsamalil ja xcholjeli chikan jastal sjeʼa ja smodo ja kristyano.

13. ¿Jas wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Jesús ja it wa xtaʼatik bʼa Marcos 4:26-29?

¹³ Bʼa oj kʼiʼuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba wa xyiʼaj tyempo. Ja Jesús sjeʼa ja smeranil it soka sjejel yaʼa sbʼaja tsʼunuman wa xwayi (kʼuman ja Marcos 4:26-29). Ja tsʼunumani takal takal yila ja sat ja bʼa jas stsʼununeji sok mini jas bʼobʼ skʼuluk bʼa jachuk ja inat wego oj kʼiʼuk. Jachni junxta, bʼobʼta tʼilani oj ekʼ jun tyempo oj kiltik jun estudiante bʼa oj ya makunuk ja jas wa snebʼa, pes ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba takal takal wa xkʼiʼi. Jastalni jun tsʼunuman mi xbʼobʼ ya kʼiʼuk wego ja jas stsʼununej jastalni wa skʼana, ja keʼntiki mini xbʼobʼ jtʼentik ja kestudiantetik bʼa wego oj kʼiʼuke ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyos ja jastal wa xkʼanatiki. Ja yuj mok el jganatik sok mok axwukotik ta masto wan albʼel bʼa oj kʼiʼuk ja jastal lek wa xyila sbʼaj soka Dyosi. Pes bʼa oj ajyukujtik sok yajel och nebʼumanik wani skʼana ke oj ajyukujtik pasensya (Sant. 5:7, 8).

14. ¿Jas sjejel wa sjeʼa bʼa ojni bʼobʼ ekʼ jun tyempo bʼa ti oj kʼe smaklaye ja Kristyanoʼiki?

¹⁴ Bʼa jujuntik territorioʼik, wani x-ekʼ jabʼilik sok mini maʼ skisa ja rason wa xcholotiki. La kiltik ja yexperienciaʼe ja Gladys soka Ruby Allen, chabʼ hermanaʼik smoj aljel sbʼaje bʼa Canadá. Ja bʼa 1959, jekjiye jastal precursorik regular bʼa jun chonabʼ bʼa slujmal Quebec. * Ja kristyanoʼiki wani xiwyeyuj ja sacerdoteʼik ja bʼa Iglesya católica sok ja jas wa spensarane ja kristyano, ja yuj mini xmaklajiye. Ja Gladys wa xjul skʼujol: «Wa xcholotikon bʼa kada puertaʼik ocho hora ja kʼakʼu bʼa snajtil chabʼ jabʼil pe mini maʼ skisa. Ja kristyanoʼik kechantani wa skʼelawotikon bʼa sbentanaʼil ja spuerta sok wa slutuwekan ja kortinaʼik. Pe mini el jganatikon». Soka tyempo, ja smodo ja kristyanoʼiki tukbʼi sok ja territorio masxani wa smaklaye. Ja wego, ayxa oxe kongregasyon ja bʼa lugar jaw (Is. 60:22).

15. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja 1 Corintios 3:6, 7 sbʼaja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanil?

¹⁵ Ja yajel och nebʼumanik juni aʼtel bʼa lajan wa xkʼulantik. Alubʼal ke wani xkʼanxi jun  kongregasyon bʼa ay maʼ oj jkoltaytik bʼa oj yiʼ jaʼ (kʼuman ja 1 Corintios 3:6, 7). Jun sjejel, bʼobʼta jun choluman wa xyakanyi jun tratado ma jun rebista jun kristyano bʼa sjeʼa ke wa skʼana oj snebʼe. Anto, ja hermano wa xyaʼa sbʼaj kuenta ke yuja ora wa x-aʼtiji mini xbʼobʼ kumxuk yulatajel. Ja yuj wa skʼana akoltajukyuj pilan choluman. Ja choluman it wa xkʼe stulyi jun estudio bʼa Biblia sok wa sloko tuktukil hermano sok hermanaʼik bʼa oj mojtajukyuj, sok jujune ja yeʼnle wani stsatsankʼujolane ja estudiante. Kada jujune ja cholumanik wa snaʼa sbʼaj ja estudiante wani xkoltani bʼa stʼoljelyi yalel ja inat bʼa smeranili. Sok jachuk, jastalni yala ja Jesús, ja tsʼunuman sok ja tuluman lajan wa xbʼobʼ gustoʼaxuke bʼa stuljel ja sat ja aʼtel bʼa Dyos (Juan 4:35-38).

16. Ama skʼulanawuj palta ipal ma mi jel lek ayuka, ¿jas yuj wa xbʼobʼ ajyan gusto yuja jas wa xbʼobʼa kʼuluk ja bʼa xcholjeli?

¹⁶ ¿Pe jaxa ta mixa xbʼobʼa chol sok sjejel jastal ajyi yuja chameli ma yuja mixa xlajxiwuji? Ama jachuk, wani xbʼobʼ ajyan gusto yuja jas wa xbʼobʼa kʼuluk ja bʼa stuljeli. La kiltik jasa ekʼ yajni ja David soka swinik xchʼayawe snajel jun nole amalequita bʼa wa xyiʼaje spetsanil ja jas wa staʼawe, pe ja David soka swiniki cha yawe kumxuk ja spamilyaʼe sok yibʼanal ja jas elkʼajiyile. Doscientos winike jelxa yajtik aye bʼa oj wajuke tiroʼanel, ja yuj kan stalnaye ja jastik sbʼajeʼi. Yajni chʼak ja tiroʼaneli, ja David yala ke lajan oj chʼak skʼep sbʼaje ja jas staʼaweʼi (1 Sam. 30:21-25). Ja bʼa jtyempotiki, cha jachni wa x-ekʼ soka kaʼteltik bʼa yajel och nebʼumanik bʼa sutanal ja luʼumi. Jpetsaniltik ja matik wa xkatikyi ja jas mas lek bʼa keʼntik ja Jyoba, jpetsaniltik wani xbʼobʼ gustoʼaxukotik skoltajel bʼa oj kan sakʼan jun kristyano sok wa xkoltaxi bʼa oj ajyuk ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani bʼa sakʼanil.

17. ¿Jas yuj wani xbʼobʼ katikyi tsʼakatal ja Jyoba?

¹⁷ Wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yujni jel chaʼanyabʼal wa xyila yuja wa xkaʼteltaytiki. Ja yeʼn wani snaʼa mi teyuk bʼa jkʼabʼtik stʼenjel bʼa oj satinuk ja jas wa xkʼujolantik skʼulajeli, pe wani xyila ja jastal kongana wala aʼtijitiki sok ja janekʼto wa xyajtaytik ja jas wa xkʼulantiki, sok wani xya koʼ jlekilaltik yuja jastik wa xkʼulantiki. Cha wa sjeʼakitik bʼa gusto oj ajyukotik soka jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa stuljel ja alaji (Juan 14:12). Mok jkʼultik dudar: ja Dyos lekni oj yilotik ta mi x-el jganatiki.