Ja bʼa jabʼil jaw, ja jastik stukbʼes ja xchonabʼ ja Dyos skoltay ja Paklanumik bʼa Biblia bʼa oj stoye ja Jyoba bʼa jun modo mas tsoman oj ajyuke. Ja The Watch Tower kʼe ya jun xcholjel sbʼaja teksto bʼa Biblia wa xpaklaxi ja bʼa Reunión bʼa Oración, bʼa sTsʼebʼantajel ja Dyos sok bʼa Xcholjel, ke wa x-ajyi bʼa kada semana. Chomajkil, ja Paklanumik bʼa Biblia wa xyawe el jun calendario bʼa ayiʼoj ja teksto bʼa kada semana sok jun tsʼebʼoj bʼa kada kʼakʼu, bʼa wani xbʼobʼ stsʼebʼantaye jach stuchʼile ma soka spamilyaʼe.

Ja bʼa reunionik, ja Paklanumik bʼa Biblia wa xcholowe, wa xkʼan alxuk, wa xyalawe jun experiencia ajyiyujile ja bʼa xcholjel, wa xyaweyi tsʼakatal ja Jyoba, wa stsʼebʼantaye jun tsʼebʼoj ma asta wa xyaweyi jun orasyon. Ja Eva Barney, bʼa yiʼaj jaʼ bʼa 1923 ja yajni ayiʼoj 15 jabʼili, yala: «Ta ay maʼ wa skʼana oj xchole, wa xkʼe tekʼan sok wa xkʼe yal jastal it ‹wa xkʼana oj kayi tsʼakatal ja Kajwaltik yuj spetsanil ja lekil skʼujol sjeʼunejki...›». Jujuntik hermano jelni xyiʼaje gusto xcholjel. Ja hermana Barney xcholo: «Ja kermanotik Godwin juni hermano ayxa skʼujol bʼa tolabida jel jas xyayi tsʼakatal ja Kajwaltiki. Pe yajni ja xcheʼum wa xyila ke ja maʼ wan yajel ekʼuk ja reunión wanxa skʼana achʼakuk, wa sjokoyi ja stiʼ schaqueta ja hermano Godwin, sok ja yeʼn wanxa x-och kulan».

Jun ekʼele ja bʼa ixawi, kada kongregasyon wa skʼulan jun Reunión bʼa Oración, wa sTsʼebʼantaxi ja Jyoba sok bʼa Xcholjel bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal. Ja The Watch Tower bʼa 1 bʼa abril bʼa 1923 xcholo ja jas wa xkʼulaxi: «Snalan ja bʼa reunioni wa xpilxi bʼa oj cholxuk sbʼaja xcholjel sok bʼa stsatsankʼujolajel ja aʼtijumik […]. Wani xkʼuʼantikon ke skʼulajel spetsanil ja jastik it ojni ya ajyukotikon mas tsoman soka kamigotikon».

Ja reunionik jaw jelni koltajiyuj ja Charles Martin, jun aʼtijum ma choluman bʼa 19 sjabʼil ja bʼa Vancouver (Canadá). Yala: «Tini tiw jnebʼa ja jas oj kal ja bʼa puertaʼik. Tikʼanxtani ay maʼ wa xyala jun experiencia bʼa staʼunej ja bʼa xcholjel bʼa naʼits naʼits. Ja jaw wani xya jnaʼ ja jas oj kal sok yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjel wa xyaʼawe».

Ja kʼakʼujik bʼa xcholjel cha koltajiyeyuj ja hermanoʼik bʼa oj ajyuke mas tsoman. Ja The Watch Tower bʼa 1 bʼa abril bʼa 1923 yala: «Bʼa lajan oj  ajyukotik mas tsoman ja bʼa junxta aʼtel […], ja martes 1 bʼa mayo bʼa 1923 ojni kʼotuk jun kʼakʼu bʼa xcholjel bʼa jpetsaniltik. Sok jachni oj kʼulaxuk ja bʼajtan martes bʼa kada ixaw […]. Spetsanil ja matik teye ja bʼa kongregasyoni tʼilani oj koltanuke ja bʼa aʼtel it».

Ja Paklanumik bʼa Biblia bʼa mas kerem akʼixeto cha wani xcholowe. Jun hermana sbʼiʼil Hazel Burford, bʼa ayiʼoj 16 jabʼil ja bʼa 1923, yala: «Ja juʼun Bulletin wa xyiʼajan sjejel jastal loʼilanel bʼa tʼilan oj kan bʼa jpensartikon. a Gustoxtani wala koltanitikon ja bʼa aʼtelik it soka jtatawelo». Pe ja Hazel ayni maʼ kʼe iljukyuj kontra bʼa mi ja wa smajlay: «Jun hermano bʼa ayxa skʼujol mini lek xyila yuja wa xcholo yabʼ ja kristyano ja skʼuʼajel kiʼoj. Ja bʼa tyempo jaw, jujuntik mini xyabʼye stojol ke spetsanil ja Paklanumik bʼa Biblia, bʼa tini chʼikan ‹ja keremtik sok akʼixuk›, tʼilani oj cha stoye ja Niwan jKʼulumantik» (Sal. 148:​12, 13). Pe ja yeʼn mini yaʼakan xcholjel. Jabʼilik tsaʼan waj ja bʼa xchabʼil klase bʼa eskuela bʼa Galaad sok ajyi jastal misionera bʼa Panamá. Yajni ekʼ ja tyempo, ja hermanoʼik jaw stukbʼese ja jastal wa spensarane sbʼaja keremtik akʼixuk sok sbʼaja xcholjel.

Ja asambleaʼik cha yani ajyuk mas tsoman ja hermanoʼik. Jitsan ja bʼa asambleaʼik ajyi kʼakʼujik bʼa elel xcholjel, jastalni kʼulaxi ja bʼa Winnipeg (Canadá). Ja bʼa 31 bʼa marzo chapji jun «Kʼakʼu bʼa xcholjel jel chaʼanyabʼal ja bʼa Winnipeg», wa xkʼan alxuk, jun kʼakʼu bʼa xcholjel bʼa lokjiye spetsanil ja matik wajye ja bʼa asamblea bʼa koltanel. Ja kʼakʼujik bʼa xcholjel jelni yiʼajan slekilal. Bʼa pilan asamblea kʼulaxi ja bʼa Winnipeg ja bʼa 5 bʼa agosto ja bʼa junxta jabʼil jaw, stsomoni sbʼaje junuk 7,000 kristyanoʼik. Mini bʼa jel jakele jastal it bʼa jun asamblea ja bʼa Canadá.

Ja bʼa 18 man 26 bʼa agosto bʼa 1923, ajyi jun asamblea jel chaʼanyabʼal ja bʼa Los Ángeles (California). Semanaʼik bʼajtanto, ja peryodikoʼiki yalawe sbʼaja asamblea oj ajyuki sok jaxa Paklanumik bʼa Biblia yaʼawekan mas ja 500,000 lokjelalik. Chomajkil yawe och  letreroʼik ja bʼa skarroʼe sok ja bʼa tuk karroʼik bʼa yaljel sbʼaja asamblea.

Ja sábado 25 bʼa agosto, ja hermano Rutherford ya ekʼ jun loʼil wa sbʼiʼilan «Ovejas y cabras», bʼa xcholo ke ja «chejiki» jani kʼotel ja matik puestoʼaye sok bʼa ti oj ajyuke sakʼan bʼa jun tsamal lugar ja bʼa Luʼum. Cha ya ekʼukʼ ja loʼil wa sbʼiʼilan «Amonestación», bʼa wa xchiktes ja relijyonik mi meranuk sok bʼa wa stsatsankʼujolan ja matik ayiʼoje jun lekil skʼujole bʼa aʼeluke ja bʼa «Niwan Babilonia» (Apoc 18:​2,4). Tʼusan tsaʼan, cha kʼulaxi imprimir jun tratado bʼa wa xchiktes ja jaw, sok bʼa yibʼanal ja luʼumi ja Paklanumik bʼa Biblia skʼepaweni miyonik tratadoʼik.

Ja tsaʼanxta kʼakʼu ja bʼa asamblea, mas ja 30,000 kristyanoʼik smaklaye ja loʼil ya ekʼuk ja hermano Rutherford, bʼa wa sbʼiʼilan «Todas las naciones están marchando hacia el Armagedón, pero millones que ahora viven no morirán jamás». Yuja pensaraʼaxi ke ojni kʼotuke jitsan, ja Paklanumik bʼa Biblia skʼulane rentar ja Coliseo ja bʼa Los Ángeles, jun estadio bʼa ajkʼachto akʼubʼal kʼeʼuk. Bʼa oj ajyuke seguro ta oj chʼak smaklaye ja programa, ja hermanoʼik yawe makunuk ja sonido bʼa estadio, bʼa jani mas chapan ja bʼa tyempo jaw. Chomajkil, jitsantoni lek smaklaye ja programa jach bʼa radyo.

Ja bʼa 1923 jelni chaʼanyabʼal ja jastal och kʼiʼuk ja xcholjel ja bʼa África, Europa, India sok Sudamérica. Ja bʼa India, ja Adavimannathu Joseph, bʼa nupanelxa sok ay wake yuntikil, koltani bʼa yajel el juʼunik ja bʼa hindi, tamil, telugu sok urdu.

Ja bʼa Sierra Leona, ja Alfred Joseph sok ja Leonard Blackman stsʼijbʼaneyi ja bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki bʼa Brooklyn (Nueva York) bʼa skʼanawe skoltajele. Ja 14 bʼa abril bʼa 1923, ja jas skʼanaweʼi ajiyile sjakʼjel. Ja Alfred xcholo: «Wajni jun sábado bʼa akwal sok tardexani ja yajni juljbʼaj jun llamada bʼa mi wa xmajlay». Ja bʼa telepono, yabʼ jun tsatsal kʼumal sok jobʼjiyi: «¿Weʼna maʼ ja maʼ tsʼijbʼanyi ja la Sociedad Watch Tower bʼa wan skʼanjel cholumanik?». «Keʼna», sjakʼa ja Alfred. «Pes, keʼnani jekjiyon», yala. ¿Maʼ sbʼaj ja kʼumal jaw? Jani bʼa William Brown. Jani waj ja kʼakʼu jaw ja kʼotye ja bʼa Caribe soka xcheʼum Antonia sok ja chabʼ yal yakʼix, ja Louise sok ja Lucy. Ja hermanoʼik mixatoni jel smajlaye bʼa oj snaʼe sbʼaje.

 Ja Alfred snochoyi yaljel: «Yajni el ja kʼakʼu, yajni ja Leonard sok ja keʼn wantikon spaklajel ja Biblia jastalni kʼajyel wa xkʼulantikon ja bʼa semana, ayni maʼ sjeʼa sbʼaj ja bʼa puerta: jani ja William Brown. Jelni skʼana ja smeranil bʼa skʼana oj ya ekʼ jun loʼil elel bʼa Biblia ja bʼa pilan kʼakʼu». Tʼusan mi el ixaw, ja hermano Brown yaʼatanikan spetsanil ja juʼunik bʼa yiʼonej ekʼi. Bʼa tʼusan ta tyempo, cha ajiyi pilan 5,000 libroʼik sok tixtani cha makuniyuj mas. Pe sbʼaja kristyanoʼik, mini kʼoteluk jun chonbʼanum bʼa libroʼik. Snajtil ja bʼa jabʼilik yaʼteltay toj lek ja Jyoba, tolanibida ya makunuk ja Biblia ja bʼa sloʼilik, sok ja yuj ajini sbʼiʼiluk ja Brown bʼa Biblia.

Pe jaxa bʼa naʼits betel bʼa Barmen (Alemania) jelxani chʼin sok ja bʼa chonabʼik ojxtani ochuke ja soldadoʼik bʼa Francia. Ja Paklanumik bʼa Biblia staʼawe jujuntik naʼitsik ja bʼa Magdeburgo bʼa jelni lek skʼulajel imprimir ja juʼunik. Ja 19 bʼa junio ja hermanoʼik chʼak xchape yibʼanal, bʼa tini chʼikan ja equipo bʼa imprenta, sok wajye ja bʼa yajkʼachil Betel ja bʼa Magdeburgo. Jun kʼakʼu tsaʼan, yajni yalawe yabʼ ja bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltik ke elyeta, ja peryodikoʼik yalawe ke ja Francia sbʼajintakan ja chonabʼ Barmen. Ja hermanoʼik yabʼye ke koltajiye sok talnajiye yuja Jyoba.

Ja bʼa Brasil, ja George Young skʼulani biajar bʼa spetsanil ja país bʼa xcholjel ja lekil rason. Ja tiw yani kujlajuk jun Naʼits Betel sok kʼeni spuk bʼa portugués ja rebista The Watch Tower. Bʼa kechanta jujuntik ixaw, yaʼatani kan mas ja 7,000 juʼunik. Yajni kʼot ja bʼa Brasil cha skoltayni ja Sarah Ferguson bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal. Masan 1899, ja yeʼn wanxani skʼumajel ja The Watch Tower, pe mitoni xyiʼaj jaʼ. Ja yajni kechanto jujuntik ixaw kʼotel ja George Young, ja yeʼn sok ja chane yuntikil bʼobʼni yiʼe jaʼ.

Ja bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼil jaw, ja The Watch Tower bʼa 15 bʼa diciembre bʼa 1923 xchiktes ja slekilalik yijan yuja jastik stukbʼese ja bʼa reunionik, ja bʼa xcholjel sok ja bʼa asambleaʼik. Xcholo: «Wanxani xbʼobʼ ilxuk ke ja kongregasyonik […] lekni aye lek ja bʼa jastal wa xyila sbʼajesok ja Dyosi […]. La jlaptik ja yamkʼabʼalik kiʼojtik sok mok katikan yaʼteltajel kongana ja Dyos sok gusto lek snajtil ja bʼa jabʼil ojxta eljul».

Ja bʼa jabʼil 1924 wajni jun jabʼil jel chaʼanyabʼal sbʼaja Paklanumik bʼa Biblia. Ja hermanoʼik ja bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltik bʼa Brooklyn ayxani jitsan ixaw wane aʼtel bʼa jun luʼum bʼa mojan wa xkan ja tiw, ja bʼa Staten Island. Chʼakyeni stojbʼesel ja naʼitsi bʼa skʼeʼulabʼil ja 1924. Ja naʼitsik jaw koltani bʼa oj ajyuk mas tsoman ja xchonabʼ ja Dyos sok bʼa xcholjel ja lekil rason bʼa modoʼik mi xbʼobʼ ajyi.