1. ¿Jasa koltajiye bʼa oj ajyuk yipe ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa tyempo najate?

 JA Biblia tikʼanxta wa xyala sbʼaja yaʼtijumik Dyos bʼa toj aye ke kʼotele kristyanoʼik bʼa ay yipe. Pe mini tolabida ajyi yipe. Jun sjejel, bʼa jujuntik ekʼele ja rey David mi xiwi sok yabʼni ‹tsats ay jastal jun wits›, pe bʼa tuk ekʼele yabʼ mini ay yip sok xiwi (Sal. 30:7). Sok anima ja Sansón jel juntiro ja yip ja yajni wa xnikji yuja yip ja Dyos, pe snaʼani ke lek mi jaʼuk yuja ipal ti jakel bʼa Dyos «mini oj ajyuk yip jastalni ja tuk winike» (Juec. 14:​5, 6; 16:17). Ja winike it bʼa toj ajyiye ajyini yipe stsʼakatal yuja ipal ajiyile yuja Jyoba.

2. ¿Jas yuj ja jekabʼanum Pablo yala ke ja yajni mey yip mastoni jel ja yipi? (2 Corintios 12:​9, 10).

² Ja jekabʼanum Pablo cha snaʼani ke wani xmakuniyuj ja ipal ti jakel bʼa Jyoba (kʼuman ja 2 Corintios 12:​9, 10). Jastalni jitsan bʼa keʼntik, ja Pablo yamjini chamel (Gál. 4:​13, 14). Chomajkil skʼulan luchar bʼa oj skʼuluk ja bʼa leki (Rom. 7:​18, 19). Sok ayni ekʼele chamkʼujol ajyi sok xiw oj xchʼay ja sakʼanili (2 Cor. 1:​8, 9). Ama jachuk yala: «Pes yajni mey kipi, anto mastoni jel ja kipi». ¿Jastal wa xbʼobʼ ja jaw? Yujni ja Jyoba wa xyayi ja ipal wa xmakuniyuji, sok jachuk mastoni wa xkʼot ajyuk ja yipi.

3. ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

³ Ja Jyoba wa skʼapa oj cha ya ajyukotik yij ja keʼntiki (1 Ped. 5:10). Pe bʼa oj ekʼuk ja jaw tʼilani ay jas oj kʼuluktik. La jpensaraʼuktik bʼa jun karro. Bʼa oj bʼejyuk wani xmakuniyuj jun motor bʼa ay lek yip. Pe ja motori mi oj ya nijkuk ja karro ta ja maʼ syamuneji mi sbʼata ja aceleradori. Jastalni ja motor jaw, ja Jyoba ojni bʼobʼ yakitik ja ipal wa xmakunikujtik, pe tʼilani oj cha jkʼujoluktik ja keʼntik. ¿Jastik koltanel yaʼunejkitik ja Jyoba bʼa yij oj ajyukotik? ¿Sok jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj katik el lek slekilal? Bʼa snajel, la  kiltik jastal stsatsankʼujolan ja Jyoba ja aluman Jonás, ja María ja snan ja Jesús sok ja jekabʼanum Pablo. Cha oj kiltik ke ja Jyoba jachni junxta wa skʼulansok ja yaʼtijumik ja bʼa jtyempotik.

4. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj yakitik ja yip ja Jyoba?

⁴ Jun jasunuk oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj yakitik ja yip ja Jyoba jani yajelyi orasyon. Ja yeʼn wani sjakʼa ja korasyontik bʼa yajelkitik «ja ipal bʼa masto ekʼxeli» (2 Cor. 4:7). Cha jelni lek skʼumajel ja Yabʼali sok spensarajel ja jas wa xkʼumantik (Sal. 86:11). Ja jas wa xyalakabʼtik ja yeʼn ja bʼa Biblia «ayni yip» (Heb. 4:12). Ja yuj, ta awayi orasyon ja Jyoba sok waxa kʼuman ja Yabʼali, ojni yawi ja ipal wa xmakuni awuj bʼa kuchelawuj, bʼa mi oja wakan yaʼteltajel gusto lek ma bʼa oja kʼuluk jun cholal bʼa wokol xa wabʼi. La kiltik jastal stsatsankʼujolan ja Jyoba ja aluman Jonás.

5. ¿Jas yuj wa xmakuniyuj oj ajyuk yip ja Jonás?

⁵ Ja Jonás wani xmakuniyuj oj ajyuk yip. Ja yeʼn akʼubʼalniyi jun cholal yuja Jyoba. Pe yuja wa xiw oj skʼuluki, spaka ajnel sok kʼe bʼa jun barko bʼa waj bʼa pilan lugar. Yuja jaw, ja yeʼn sok spetsanil ja matik teye bʼa barko kolxani chamuke bʼa jun tsatsal ikʼ jaʼ. Yajni ja aʼtijumik bʼa barko sjipawekoʼ ja bʼa yoj mari, bʼukʼjini yuj jun niwan chay, ja Jonás tixani ay bʼa jun lugar jel xiwela sbʼaj: bʼa slukum jun niwan chay. ¿Jastal yabʼ ja Jonás? ¿Spensaraʼan maʼ ti oj cham tiwi? ¿Spensaraʼan maʼ ke jipjitakan yuja Jyoba? Chikani jastal, sen jelni maʼ cham skʼujol.

6. ¿Jasa ajiyiyuj yip ja Jonás ja yajni ti ajyi bʼa slukum ja chayi? (Jonás 2:​1, 2, 7).

⁶ ¿Jasa skʼulan ja Jonás bʼa oj ajyuk yip ja yajni ti ajyi bʼa slukum ja chayi? Masan tiw yayi orasyon ja Jyoba (kʼuman ja Jonás 2:​1, 2, 7). Ama mini skʼuʼunejukyi, pe ja Jonás wani snaʼa ke ja Jyoba ojni smaklayi ja yorasyon, pes yujni snaʼunej malaya. Chomajkil, spensaraʼani ja bʼa jas skʼumunej ja bʼa Yabʼal ja Dyos. Wa xnaʼatik ja jaw yujni ja bʼa yorasyon skʼulan, ke wa xtaʼatik bʼa kapitulo 2 bʼa Jonás, yani makunuk jitsan yaljelik ja bʼa Salmoʼik (jun sjejel, a-slaj sbʼaj ja Jonás 2:​2, 5 soka Salmo 69:1; 86:7). Chikani lek ja Jonás wani snaʼa sbʼaj lek ja tekstoʼik jaw. Sok yuja spensaraʼan ja bʼa jaw, yajni ekʼ sbʼaj ja tsatsal wokol it skʼuʼani lek ke ojni koltajuk yuja Jyoba. Tsaʼan, yajni tixa ay bʼa luʼum, ja yeʼn chapanxani ay bʼa oj yiʼ ja cholal akʼubʼalyi sok skʼulajel (Jon. 2:10–3:4).

7, 8. ¿Jasa koltajiyuj jun hermano bʼa oj ajyuk yip ja bʼa ekʼeleʼik jel wokol?

⁷ Ja sjejel bʼa Jonás ojni bʼobʼ skoltayotik ja yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokolik. La jpensaraʼuktik bʼa jun hermano bʼa Taiwán sbʼiʼil Zhiming. b Ja yeʼn jelni maloʼay, sok yuja wa xyaʼteltay ja Jyoba, wani x-ilji kontra yuja spamilya. ¿Jastal wa x-ajiyi yip yuja Jyoba? Jani yajelyi orasyon sok skʼulajel estudiar. Ja yeʼn wa xyala: «Ayni ekʼele yajni wan ekʼel jbʼaj wokolik jelni xcham jkʼujol sok mini xbʼobʼ ajyukon laman bʼa oj bʼobʼ jkʼul estudiar jach jtuchʼil». Pe ja yeʼn mini x-el sgana. Wa xcha yala: «Ja jas bʼajtan wa xkʼulani jani yajelyi orasyon ja Jyoba. Tsaʼan wa xlapa ja kaudifonoiki sok wa xmaklay jujuntik tsʼebʼojik bʼa Dyos. Ayni ekʼele takalxta wala tsʼebʼaniyon masan wa xkaʼa kulan. Anto tixa wa xkʼe jkʼul estudiar».

 ⁸ Ja jas snebʼunej ja bʼa yestudio jach stuchʼil ja Zhiming ajiniyi yip ja bʼa mero sjutsʼinil. Bʼa jun ekʼele, yajni ajkʼachto yiʼunej jun operasyon bʼa jel xiwela sbʼaj, jun enfermera aljiyabʼyuj ke jel koʼel ja glóbulos rojos yiʼoji sok wani xmakuniyuj oj yi chikʼ. Pe jun akwal bʼajtanto oj yi ja operasyoni, ja yeʼn skʼuman ja yexperiensya jun hermana bʼa cha yiʼaj ja junxta operasyoni. Ja hermana jaw mastoni koʼel ja glóbulos rojos yiʼoj ja yeʼn yuja bʼa Zhiming, pe mini yiʼaj ja chikʼi sok tojbʼini. Skʼumajel ja experiensya jaw ajiyi yip ja Zhiming bʼa oj ajyuk toj.

9. Ta waxa wabʼ meya wip yuj jun prueba, ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁹ Yajni wan ekʼelabʼaj jun prueba, ¿ayma ekʼele waxa wabʼ jel chamkʼujol aya sok wa xya wokolanan bʼa yajelyi orasyon? ¿Ma waxa wabʼ meyuka wip bʼa oja kʼul estudiar? Ajuluka kʼujol ja Jyoba wani xyabʼ lek stojol ja jas wan ekʼelabʼaji. Ja yuj, ama kechan jun orasyon bʼa kom xa wayi, wani xbʼobʼ ajyan seguro ke ja yeʼn ojni yawi ja jas mero wa xmakuni awuj (Efes. 3:20). Ta yuja syajal jun chamel ma yuja jastal aya xa wabʼ wokol xa wabʼ skʼumajel sok skʼulajel estudiar, jun jasunuk oj bʼobʼa kʼuluk jani smaklajel ja audioʼik bʼa Biblia ma ja bʼa juʼuntiki. Pilan jas oj bʼobʼ skoltaya jani smaklajel ja tsʼebʼojik ma jun bideo ja bʼa jw.org. Yajni waxa wayi orasyon ja Jyoba sok waxa leʼa ja sjakʼjel bʼa majtanalik yeʼn wa xyaʼa, lajansok wana yaljel yabʼi «Awa pabor, aki kip».

10. ¿Jastal wa xkoltaniye ja hermanoʼik bʼa oj ajyuk kiptik?

¹⁰ Ja Jyoba wani xbʼobʼ ya makunuk ja hermanoʼik bʼa oj yakitik kiptik. Ja yeʼnle wani xbʼobʼ ‹yawe kulan jkʼujoltik› ja yajni wan ekʼel jbʼajtik wokolik ma wantik skʼulajel luchar bʼa skʼulajel jun cholal (Col. 4:​10, 11). Yajni ‹wan ekʼeljbʼajtik wokol› wani xmakunikujtik ja kamigotik (Prov. 17:17). Ta wa xkabʼtik mey kiptik, ja hermanoʼik wani xbʼobʼ yawekitik ja jas wa xmakunikujtik, yajel kulan jkʼujoltik sok wa stsatsankʼujolanotik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel  toj lek ja Jyoba. La kiltik jastal ajiyi yip ja María, ja snan ja Jesús.

11. ¿Jas yuj wa xmakuniyuj oj ajyuk yip ja María?

¹¹ Ja María wani xmakuniyuj oj ajyuk yip bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba. Seguro jelni cham skʼujol yajni aljiyabʼ yuja anjel Gabriel ja niwan cholal oj ajyukyuj. Ojni kan embarazada ama mito nupaneluk. Mitoni snaʼa jastal kʼotel jun nanal, pe yeʼnani oj ya kʼiʼuk ja maʼ oj kʼotuk ja Mesías. Mini bʼa staʼunej sbʼajsok jun winik, sok tʼilani oj xcholyabʼ ja maʼ oj nupanuksoki, ja José, bʼa embarazadaxa ay (Luc. 1:​26-33).

12. Jastalni wa xyala ja Lucas 1:​39-45, ¿jastal ajiyi ja ipal wa xmakuniyuj ja María?

¹² ¿Jastal ajiyi yip ja María bʼa oj skʼuluk jun cholal jel tʼilan sok bʼa wokol? Jani sleʼa skoltajel bʼa tuk. Jun sjejel, yala yabʼ ja Gabriel acholjukyabʼ tʼusan mas sbʼaja aʼtel wan ajelyi yuja Jyoba (Luc. 1:34). Tʼusan tsaʼan, skʼulani jun najtil biaje ‹ja bʼa witsaltik› bʼa Judá bʼa yulatajel jun spamilya, ja Elisabet. ¡Ja ulatanel jaw mini lom waji! Ja Elisabet skʼulan felicitar ja María sok bʼa jani nikji yuja yip ja Dyos, yala jun jasunuk alubʼalkan bʼa jel tsatsankʼujolani sbʼaja yal alats oj ya ajyuk ja María (kʼuman ja Lucas 1:​39-45). Ja María yala ke ja Jyoba «jel jas skʼulunej soka yijil skʼabʼi» (Luc. 1:​46-51). Ja Jyoba ya makunuk ja Gabriel sok ja Elisabet bʼa stsatsankʼujolajel ja María.

13. Yajni ja Dasurí skʼanayi ja skoltanel ja hermanoʼik, ¿jasa ekʼi?

¹³ Jastalni ekʼ sbʼaj ja María, ja tuk yaʼtijumik toj ja Dyos cha wani xbʼobʼ stsatsankʼujoluka ja weʼn. La kiltik ja sjejel bʼa jun hermana bʼa Bolivia sbʼiʼil Dasurí. Ja stati aljiyabʼ ayiʼoj jun chamel mixa ay yajnal sok ti ajyi bʼa hospital. Ja yeʼn wani skʼana ti oj ajyuksoka sok stalnajel lek (1 Tim. 5:4). Wani xmakuniyuj ja skoltanel ja tuk bʼa skʼulajel ja cholal it, bʼa mi tolabida pasiluk. Ja yeʼn wa xyala: «Jitsan ekʼele kabʼ mixa oj bʼobʼkuj mas». Pe ja bʼajtani mini skʼana skoltajel. ¿Jas yuj? Ja Dasurí wa xcholo: «Mini xkʼana oj kʼotkon jun karga sbʼaja hermanoʼik. Wa xkala jbʼaj: ‹Yeʼnani ja Jyoba ja maʼ oj skoltayoni›. Pe kaʼa jbʼaj kuenta ja mi xleʼa ja skoltanel ja tuki, ja smeranili jtuchʼiltani wanon skʼulajelsok luchar ja jwokoliki» (Prov. 18:1). Ja Dasurí spensaraʼan oj stsʼijbʼukyi jujuntik yamigoʼik sok xcholjel yabʼye ja jas wan ekʼel sbʼaji. Ja yeʼn wa snocho yaljel: «Mi xnaʼa jastal oj chol ja janekʼto skoltayone sok stsatsankʼujolanone ja kermanoʼik. Wa xyiʼajejan waʼelal ja bʼa hospital sok wa stsatsankʼujolanone sok tekstoʼik bʼa Biblia. ¡Jelni tsamal yabʼjel ja mi jtuchʼil ayukotik! Tini aytik ja bʼa niwan spamilya ja Jyoba, jun pamilya bʼa puesto aye bʼa oj skoltaya ja bʼa jas wa xmakuni awuj, bʼa oj okʼuke amok sok bʼa ti oj ajyuke amoka».

14. ¿Jas yuj tʼilan oj kʼultik aseptar ja koltanel wa xyaʼawe ja ansyanoʼik?

¹⁴ Ja Jyoba cha wani xya makunuk ja ansyanoʼik bʼa oj yakitik kiptik. Kʼotele majtanalik bʼa wa x-aji makunuke yuja yeʼn bʼa oj stsatsankʼujolukotik sok oj ya kulan jkʼujoltik (Is. 32:​1, 2). Ja yujil, yajni ay jas wa xchamakʼujol loʼilanansoke. Sok yajni wa skʼapa sbʼaje bʼa oj skoltaya, gustoxta kʼulan aseptar. Pes ja Jyoba wani xya makunuk ja yeʼnle bʼa oj yawi awip.

15. ¿Jas tsamal smajlajel kiʼojtik ja snochumanotik Kristo?

¹⁵ Ja smajlajel wa xyakitik ja Biblia wani xyaʼa kiptik (Rom. 4:​3, 18-20). Jpetsaniltik ja snochumanotik Kristo ayni kiʼojtik ja  tsamal smajlajel ajyel sakʼan bʼa tolabida, jujuntik ti bʼa satkʼinal sok jaxa tuk ti il bʼa Luʼum. Stsʼakatal yuja smajlajel jaw, wa xyaʼa kiptik bʼa kuchelkujtik ja pruebaʼik, xcholjel ja lekil rasonik sok skʼulajel ja cholalik kiʼojtik ja bʼa kongregasyon (1 Tes. 1:3). La kiltik jastal tsatsankʼujolaji ja jekabʼanum Pablo yuja junxta smajlajel jaw.

16. ¿Jas yuj wa xmakuniyuj oj ajyuk yip ja jekabʼanum Pablo?

¹⁶ Ja Pablo wani xmakuniyuj oj ajyuk yip. Ja bʼa skarta stsʼijbʼanyi ja corintioʼik yalani ke jel yaʼaw jastal jun luʼum oxom. Xcholoni ke tʼenji tsats, iji spatik, sok jipji luʼum sok cha mini snaʼa jas oj skʼuluk. Asta ayni ekʼele kolxa miljuk (2 Cor. 4:​8-10). Spetsanil ja jastik it stsʼijbʼan ja bʼa yoxil sbiaje jastal misionero. Bʼobʼta ja bʼa jutsʼin jaw mitoni snaʼa ta ojto ekʼ sbʼaj mas wokolik. Mas tsaʼan, ja bʼa junxta biaje jaw, jun nole kristyano bʼa jel kʼakʼe yixtalane, yamji, kol sjikʼ jaʼ bʼa mar sok cha lutjini preso.

17. Jastalni wa xyala ja 2 Corintios 4:​16-18, ¿jasa ajiyiyuj yip ja Pablo bʼa oj kuchyuj ja pruebaʼik?

¹⁷ ¿Jasa ajiyiyuj yip ja Pablo bʼa oj kuchyuj? Jani waj skʼujol ja bʼa smajlajel yiʼoj (kʼuman ja 2 Corintios 4:​16-18). Yala yabʼ ja hermanoʼik bʼa Corinto ke ama ja skuerpo «wan jomel», ja jaw mini wa x-aji el sgana. Jani waj skʼujol ja bʼa sakʼanil oj ajyukyuj ja bʼa tyempo jakum. Bʼa yeʼna, ja smajlajel wajel bʼa satkʼinal jelni chaʼanyabʼal, ‹jun niwan stsʼakol bʼa masto ekʼxel›. Sok puestoni ajyi bʼa oj kuchyuj chikan jasa bʼa oj skʼul ganar ja stsʼakoli. Ja Pablo wani spensaran ja bʼa smajlajel jaw, sok ja slekilal yila yabʼni ke «wan tojbʼel kada kʼakʼu».

18. Ja Tíjomir sok ja spamilya, ¿jastal wa stsatsankʼujolajiye yuja smajlajel?

¹⁸ Jun hermano bʼa Bulgaria sbʼiʼil Tíjomir wani x-ajiyiyuj yip ja smajlajel yiʼoj. Ayxa jujuntik jabʼil, ja yijtsʼin Zdravko, cham bʼa jun accidente bʼa karro. Ja Tíjomir jelni triste kani. ¿Jasa koltubʼale  soka spamilya bʼa oj kuchyujile ja syajal it? Jani spensarajel bʼa jastal oj ajyuk ja sakʼwelal. Ja yeʼn wa xcholo: «Wani x-och loʼilanitikon sbʼaja jastal oj kʼultikon recibir ja Zdravko, jas waʼelal oj chaptikonyi, machtik oj loktikon ja bʼa kʼin bʼa yajelyi jun lekil sjulelal sok jastik junuk oj choltikonyabʼ ja bʼa jas ekʼ ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu». Ja Tíjomir wa xyala ke wajel skʼujol ja bʼa smajlajel yiʼoje wani x-ajiyile yip soka spamilya bʼa oj kuchyujile sok smajlajel ja sjutsʼinil bʼa oj ajuk sakʼwuk ja yermano yuja Jyoba.

19. ¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa yajel tsatsbʼuk ja smajlajela wiʼoj? (Cha kʼela ja poto).

¹⁹ ¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa yajel tsatsbʼuk ja smajlajela wiʼoj? Ta aya wiʼoj ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida il bʼa Luʼum, kʼuman ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja Tsamal Lugar sok pensaraʼan tixa aya tiw (Is. 25:8; 32:​16-18). Pensaraʼan jastalxa oj ajyuk ja sakʼanil ja bʼa yajkʼachil luʼum. Pensaraʼan machʼa oja wili, jastik yokʼelik oja wabʼe sok jastal oja wabʼabʼaj. Ja dibujoʼik bʼa Tsamal Lugar wa xjak ja bʼa juʼuntik ojni skoltaya bʼa oj wa ekʼ bʼa wa pensar. Cha ojni bʼobʼa kʼel ja bideoʼik sokan sok kʼin, jastal Ja tsamal sakʼanil, Jelxa mojan ma Wanxa xkila ja tyempo jaw. Ta ay kiʼojtik ja kostumbre bʼa spensarajel jastalxa oj ajyuk ja sakʼanil ja bʼa yajkʼachil luʼum, ojni kiltik ke «ekʼum bʼej ita sok mi jel tsatsuk» ja wokoliki (2 Cor. 4:17). Ja smajlajel wa xyawi ja Jyoba ojni yawi awip.

20. ¿Bʼa oj tatik kiptik asta ja bʼa jutsʼinik wa xkabʼtik mey kiptik?

²⁰ Asta ja bʼa ekʼeleʼik wa xkabʼtik mey kiptik ojni ajyukujtik stsʼakatal yuja Dyosi (Sal. 108:13). Ja Jyoba yaʼunejxakitik spetsanil ja jas wa xmakunikujtik bʼa ajyel tsats. Ja yuj, yajni wokol xa wabʼ skʼulajel jun cholal, kuchelawuj jun prueba ma yaʼteltajel ja Jyoba gusto lek, ayi orasyon sok spetsanila kʼujol sok kʼulan estudiar ja Biblia bʼa yeʼn oj stoja ja Jyoba. Chomajkil, kʼulan aseptar ja koltanel wa xyaʼawe ja hermanoʼik sok pila styempoʼil bʼa spensarajel tikʼan sbʼaja smajlajela wiʼoj ja bʼa tyempo jakum. Anto ja Jyoba «yuja yip mey stikʼanili» oj stsatsankʼujoluka ‹sok yibʼanal ja ipal wa xmakuni awuj bʼa jachuk oj kuchukawuj yibʼanal sok pasensya sok gustoʼil› (Col. 1:11).