1. ¿Jas yuj bʼobʼta ay ekʼele wokol oj kabʼtik skʼuʼajel?

 ¿AYMA ekʼeleʼik wokol waxa wabʼ skʼuʼajel? Bʼa jujuntik ekʼele, ja David jachni yabʼi. Ja yuj, skʼanayi ja Dyos: «Aʼajyuk bʼa keʼna ja kʼankʼunel bʼa skʼuʼajelawi» (Sal. 51:12). Ama ja David wani syajtay ja Jyoba, bʼa jujuntik ekʼele wokolni yabʼ skʼuʼajelyi, sok jachni junxta wa x-ekʼ jbʼajtik ja keʼntik. ¿Jas yuj? Bʼajtan, yujni akʼubʼal ekankitik ja skʼanjel bʼa skʼokjel abʼal. Xchabʼil, jastalni skʼulan ja yeʼn ja Satanás, tolabida wa snikawotik bʼa skʼokjel abʼal (2 Cor. 11:3). Sok yoxil, yujni ja bʼa luʼumkʼinali sjoybʼunejotik matik ayiʼuneje jun smodo bʼa wa skʼokowe abʼal; ja jaw jani ja ‹ikʼ it ma ja tikʼe pensar it bʼa ja wane nikjelyuj ja wego ja yuntikil ja kʼoka abʼaliki› (Efes. 2:2). Ja yuj, bʼa oj kʼuʼuktikyi ja Jyoba sok ja matik ayaʼunejyi cholali, tʼilani oj kʼujoluktik ja janekʼ oj bʼobʼkujtik bʼa skʼulajelsok luchar ja mulali, ja Satanás sok ja luʼumkʼinal it.

2. ¿Jas wa stojolan ja puesto ajyel bʼa skʼuʼajel? (Santiago 3:17).

² (Kʼuman ja Santiago 3:17). Ja Santiago, jun tsʼijbʼanum bʼa Biblia, yala ke ja matik bibo ‹puestoni aye bʼa skʼuʼajel›. ¿Jas wa stojolan ja jaw? Wani stojolan ke tʼilan puesto oj ajyukotik bʼa skʼuʼajelyi ja matik akʼubʼalyile jun cholal yuja Jyoba sok bʼa tʼilan oj ajyukujtik ja kʼankʼunel bʼa skʼulajel. Meran, ja Jyoba mini smajlay oj kʼuʼuktikyi ja matik ay jas wa skʼanawekitik bʼa ja oj kʼoktik ja jastik yaʼunej kujlajuki (Hech. 4:​18-20).

3. ¿Jas yuj jel tʼilan bʼa Jyoba oj kʼuʼuktikyi ja matik ay xcholi?

³ Bʼobʼta wa xkabʼtik masni mi wokoluk skʼuʼajelyi ja Jyoba ke yuja kristyanoʼik pes yujni tolabida toj lek ja tojelalik wa xyaʼakitik ja yeʼn (Sal. 19:7). Sok mini jach wa x-ekʼsok ja kristyanoʼik bʼa ayiʼoje cholalik. Ama jachuk, ja kala Tatik bʼa satkʼinal ayni yaʼunejyi jujuntik cholalik ja nantatalik, ja matik ay xcholi sok ja ansyanoʼik (Prov. 6:20; 1 Tes. 5:12;  1 Ped. 2:​13, 14). Ja smeranili yajni wa xkʼuʼantikyile ja kristyanoʼik it, jani wantik skʼuʼajelyi ja Jyoba. La kiltik ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa skʼuʼajelyi ja matik ay akʼubʼalyile cholal yuja Jyoba, man ja bʼa ekʼeleʼik wokol xkabʼtik skʼuʼajel ja tojelalik wa xyawekitiki.

4. ¿Jas yuj ay jitsan keremtik akʼixuk mi skʼuʼaneyi ja snantateʼi?

⁴ Ja keremtik akʼixuki ayni jitsan smoje bʼa ‹mi kʼuʼabʼal ayuke soka snantateʼi› (2 Tim. 3:​1, 2). ¿Jas yuj jitsan jach kʼotele? Yujni jujuntik wa xyilawe ke ja jas wa xkʼanjiyile oj skʼuluke yuja snantateʼi mini skʼulane ja yeʼnleʼi, sok ja jaw wani x-aji spensaraʼuke bʼa chabʼ kara aye. Jaxa tuk wani spensarane ke ja rasonik wa xyaʼawe ja snantateʼi mixani ajkʼachuk, jelxa estrictoʼik ma mixa xmakuni. Keremtik akʼixuk, ¿ayma bʼa jun ekʼele jach awabʼunej? Bʼa jitsan bʼobʼta lajansok jelni wokol skʼuʼajel ja mandar it bʼa Jyoba: «Kʼuʼabʼal ajyanik soka wa nantatexi jastalni wa skʼana ja Kajwaltiki, yujni stojolil ja it» (Efes. 6:1). ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja kʼuluk ja jaw?

5. Jastalni wa xyala ja Lucas 2:​46-52, ¿jas yuj ja Jesús yeʼn ja lekil sjejel bʼa ajyi kʼuʼabʼal soka snantati?

⁵ Ojni bʼobʼa nebʼ ajyel kʼuʼabʼal soka sjejel bʼa Jesús (1 Ped. 2:​21-24). Ja yeʼn wajni jun winik toj, pe ja snantati mulanumetoni. Ama jachuk skisani ja yeʼnle, man ja bʼa ekʼeleʼik ay jas mi stojoluk skʼulane ma mi abʼji stojol (Éx. 20:12). Ila ja jas ekʼ yajni ayto yiʼoj 12 jabʼil (kʼuman ja Lucas 2:​46-52). Ja Jesús skʼulan biajar soka spamilya man Jerusalén bʼa skʼintajel june ja bʼa kʼinik wa x-ajyi bʼa kada jabʼil. Yajni ja José sok ja María cha kumxiye ja bʼa snaje, mini yaʼa sbʼaje kuenta ke mi teysoke ja Jesús. Ja ajyi ojni bʼobʼ yil-e ta spetsanil ja yuntikile teyesok ja tuki. Yajni staʼawe kʼot ja Jesús, ¡ja María yeʼnani ya smuluk yuja jel aji cham skʼujoli! Ama ja Jesús ojni bʼobʼ yalyabʼye ajyi ke mi stojoluk ja jaw, pe mini jach skʼulan. Jaʼuktoma, sjakʼayile bʼa jun modo mi wokoluk sok bʼa sjeʼa kiswanel. Pe ja José sok ja María «mini yabʼye stojol ja jas alji yabʼyeʼi». Ama jachuk, ja Jesús «kʼuʼabʼalni ajyi».

6, 7. ¿Jasa oj bʼobʼ koltajuke ja keremtik akʼixuk bʼa oj skʼuʼukeyi ja snantateʼi?

⁶ Keremtik akʼixuk, yajni ay jas mi lek wa skʼulane jawa nantati ma mi xyabʼyex stojol, ¿wokol maʼ xa wabʼ skʼuʼajelyile? ¿Jasa oj bʼobʼ skoltaya? Bʼajtan, jani aʼa tʼabʼana kʼujol ja jastal wa xyabʼ ja Jyoba. Ja Biblia wa xyala ke ta ja untik wa skʼuʼaneyi ja snantateʼi, «ja it jel lek xyila ja Kajwaltiki» (Col. 3:20). Yajni jawa nantat mi xyabʼyex stojol ma wa xyaʼawe tojelalik bʼa mi jelxta tojuk, ja Jyoba wani snaʼa. Pe ta waxa tsaʼa skʼuʼajelyile ama yuja jastik jaw, ja yeʼn jelni gusto oj ajyuk.

⁷ Xchabʼil, aʼa tʼabʼana kʼujol jastal wa xyabʼye jawa nantat. Yajni waxa kʼuʼanyile, wani xwa gustoʼaxuke sok wani sjipawe skʼujole amok (Prov. 23:​22-25). Sok seguro ojni awabʼ mas kʼubʼan oj ajyansoke. Ja Alexandre, jun hermano bʼa Bélgica, wa xyala: «Yajni kʼe jkis mas ja jnantati, tojbʼini mas ja jastal wa xkila jbʼajtikoni. Maxani tsoman aytikon sok mas gusto aytikon». b Yoxil, aʼa tʼabʼana kʼujol ta kʼuʼabʼal wala ajyi ja wego cha ojni skoltaya mas tsaʼan. Ja Paulo, bʼa Brasil, wa xcholo: «Snebʼjel skʼuʼajelyi ja jnantati skoltunejon bʼa skʼuʼajelyi ja Jyoba sok ja tuk bʼa ayiʼoje cholal». Ja Yabʼal ja Dyos wa xyawi ja rason it jel tʼilan bʼa oja kʼuʼukyi jawa nantati: «Bʼa oj  wajukawuj lek sok oj ajyan jitsan tyempo ja bʼa luʼumi» (Efes. 6:​2, 3).

8. ¿Jas yuj jitsan keremtik akʼixuk stsaʼuneje oj skʼuʼukeyi ja snantateʼi?

⁸ Jitsan keremtik akʼixuk yiluneje ke wani xwajyujile lek yajni wa skʼuʼaneyi ja snantateʼi. Ja Luiza, bʼa cha ti sbʼaj bʼa Brasil, ja bʼajtanto jelni wokol xyabʼ yabʼjel stojol jas yuj ja snantat mi skʼanawe oj ajyukyuj jun stelepono, pes yujni spetsanil ja keremtik akʼixuk ja bʼa sjabʼili ayxa yiʼoje. Pe tsaʼan yaʼa sbʼaj kuenta ke wani talnajel yuja snantati. Ja yeʼn wa xyala: «Ja wego wa xkila ke ja oj kʼuʼukyi ja jnantati mini jachukuk jastal jun kʼuʼal bʼa obligado oja lape, jachni jastal oj jlap jun sinchoʼal bʼa oj skoltay ja jsakʼanili». Jun akʼix bʼa Estados Unidos sbʼiʼil Elizabeth ay ekʼele wokolni xyabʼ ajyel kʼuʼabʼal. Ja yeʼn wa xcholo ja jas wa skʼulan: «Yajni ja jnantat wa xyaweki jun tojelal sok mi jel xkabʼ stojol jas yuj, wani xpensaraʼan ja ekʼeleʼik bʼa skoltayon ja tojelalik yaʼaweʼi». Ja Monica, bʼa ti sbʼaj bʼa Armenia, wa xyala ke tolabida wajelyuj lek yajni wa skʼuʼanyi ja snantati ke yuja yajni mi skʼuʼani.

9. ¿Jasa wa spensarane jitsan kristyano sbʼaja skʼuʼajelyi ja sleyik ja gobyernoʼik?

⁹ Jitsan kristyanoʼik wani snaʼawe ke ja gobyernoʼik jelni xmakuniye sok tʼilani oj kʼuʼaxukyile jujuntik ja bʼa leyik wa xyaʼawe ja «matik ay chaʼan xcholeʼi» (Rom. 13:1). Pe yajni lajansok kʼotelxa jun ley bʼa mixa tojuk ma wanxa xjelxi ja jas wa xkʼanjiyile, mixani jel puesto ayuke bʼa oj skʼuʼuke. Jun sjejel, la kiltik sbʼaja stupjel kontribusyonik. Bʼa jun país ja bʼa Europa, jitsan kristyano wani skʼuʼane ke «ta ay maʼ wa xyila ke mixa tojuk jun kontribusyon, lekni ja mi oj stupi». Yuja jach wa spensarane, mini cham yabʼjeluk ke jitsan ja bʼa país jaw kechtani wa stupuwe ja 65% ja bʼa kontribusyonik wa xkʼanjiyile yuja Gobyerno.

10. ¿Jas yuj wani xkʼuʼantik ja leyiki man ja bʼa ekʼeleʼik mi xkʼanatik?

¹⁰ Jastalni wa xyala ja Biblia, ja gobyernoʼik wani xyawe yiʼ wokol ja kristyanoʼik, tini aye bʼa skʼabʼ ja Satanás sok ojxtani chʼayjuk snajele (Sal. 110:​5, 6; Ecl. 8:9; Luc. 4:​5, 6). Pe cha wani xyalakabʼtik ke «ja maʼ wa skontraʼan ja matik ay xcholi ochtani kontra soka jas yaʼunejkan kulan ja Dyosi». Ja bʼa jtyempotik, ja Jyoba wantoni yajelkan ke ajyuk ja gobyernoʼik bʼa oj yawe ajyuk tsoman ja jastiki, sok ja yeʼn wani smajlay ke ja keʼntiki oj kistike. Ja yuj tʼilani oj katikyile bʼa «yibʼanale ja jastik tʼilan oj axukyileʼi», sok ja jaw tini chʼikan ja stupjel kontribusyonik, skisjele sok skʼuʼajelyile (Rom. 13:​1-7). Bʼobʼta ojni kiltik ke skʼuʼajel jun ley mini jaʼuk ja mas lek bʼa keʼntik ma jel wokol bʼa skʼuʼajel ma bʼobʼta wa xkilatik mixa tojuk. Pe wani xkʼuʼantikyi ja Jyoba, sok ja yeʼn wani smajlay ke la  jkʼuʼuktikyi ja gobyernoʼik ta mi ay jas wan skʼanjelkitik bʼa wa skʼoko ja sleyiki (Hech. 5:29).

11, 12. Jastalni wa xyala ja Lucas 2:​1-6, ¿jasa skʼulane ja José sok ja María bʼa oj skʼuʼuke jun mandar jel wokol? ¿Sok jasa slekilal yilawe? (Cha kʼela ja dibujoʼik).

¹¹ Jelni jas oj bʼobʼ jnebʼtik sbʼaja José sok ja María. Ja yeʼnle puesto ajyiye bʼa skʼuʼajelyi ja matik ay chaʼan xcholi man ja bʼa ekʼeleʼik jel wokol skʼulajel (kʼuman ja Lucas 2:​1-6). Jun sjejel, ja jastal kʼuʼabʼal aye ajini och probar yajni ja María ayxa junuk bʼalune ixaw embarazada ay. Ja bʼa tyempo jaw, ja mandaranum bʼa Roma ja César Augusto yaʼa mandar bʼa oj kʼulaxuk jun censo. Bʼa oj bʼobʼ skʼuʼuke ja mandar jaw, ja José sok ja María tʼilani oj wajuke man Belén. Ja jaw wani skʼana oj skʼuluke biajar bʼa junuk 150 kilometroʼik bʼa witsaltik. Ja biaje mini pasiluk, mas sbʼaja María. Bʼobʼta xchawanile cham skʼujole bʼa lek oj ajyuk ja María sok ja yal alatsi. ¿Sok jaxa ta ti bʼa nalan bʼej pojki ja yal alatsi? ¡Ja María tini yiʼoj bʼa slukum ja maʼ yeʼn oj kʼotuk ja Mesiasi! ¿Waj maʼ jun rason bʼa oj skʼoke ja mandari?

¹² Ja José sok ja María mini yawekan ke ja chamkʼujolik it aʼijuke och bʼa oj skʼoke ja leyi. Sok ja Jyoba yani koʼ slekilale yuja kʼuʼabʼal wajye: ja María kʼotni lek ja bʼa Belén, yani pojkuk lek ja yal alatsi sok asta koltani bʼa oj kʼot smeranil jun jasunuk yalunejxakan ja Biblia (Miq. 5:2).

13. ¿Jastal oj bʼobʼ koltajuk ja tuk hermanoʼik ta kʼuʼabʼal wala ajyitik?

¹³ Ta wa xkʼuʼantikyi ja matik ay chaʼan xcholi, mini kechanta keʼntik wa xkatik el slekilal cha wani xyawe el slekilal ja tuki. ¿Jastal? Jun modo, jani mi x-ajikitik ja kastigo wa x-ajiyile ja matik wa skʼokowe ja leyi yuja matik ay xcholeʼi (Rom. 13:4). Sok bʼa pilan, yajni wa xkʼuʼantik ja matik ay xcholeʼi wani xkoltani bʼa oj yil-e ja testigoʼik bʼa Jyoba jastal kristyano bʼa kʼuʼabʼal wa x-ajyiye. Jani jaw ja jas ekʼ ja bʼa Nigeria bʼa ayxa jitsan jabʼil. Bʼa jun reunión, jun kʼole soldadoʼik ochye ja bʼa Naʼits bʼa  Tsomjelal. Waneni slejel jujuntik kristyanoʼik bʼa wa xkʼeye kʼumal sbʼaja mi oj stupe ja kontribusyonik. Pe ja olomal bʼa soldadoʼik yaʼa mandar ke aʼeluke ja tiwi. Yala yabʼye: «Ja testigoʼik bʼa Jyoba mini xkʼeye kʼumal bʼa mi oj stupe ja kontribusyonik». Bʼa kada ekʼele ke ja weʼn waxa kʼuʼan ja leyiki, wani la koltani bʼa masto lek oj iljuk ja jastal wa xnaji sbʼaj ja xchonabʼ ja Jyoba. Sok ojni kʼot jun kʼakʼu ke ja jastal lek wa xnaji sbʼaji ojni koltajuk jawa hermanoʼik (Mat. 5:16).

14. ¿Jastal lajxiyuj jun hermana bʼa ‹puesto ajyi bʼa skʼuʼajelyi› ja matik ay chaʼan xcholeʼi?

¹⁴ Ama jachuk, bʼobʼta ayni ekʼele wokol xkabʼtik skʼuʼajelyi ja matik ay chaʼan xcholeʼi. Jun hermana bʼa Estados Unidos sbʼiʼil Joanna wa xyala jaman lek: «Bʼa keʼna jelni wokol skʼuʼajel yujni ja jpamilya jitsan ekʼele kʼulubʼalyi bʼa mi tojuk yuj smul ja matik ay xcholi». Pe ja Joanna kʼe stukbʼes ja jastal wa spensarani. ¿Jastal lajxiyuj? Bʼajtan, yaʼakan skʼumajel ja bʼa internet chikan jas mensaje bʼa wa xya ajyuk ja pensarik mi stojoluk sbʼaja matik ay xcholi (Prov. 20:3). Xchabʼil, skʼanayi ja Jyoba ke akoltajuk bʼa oj sjip skʼujol bʼa yeʼna sok bʼa mi oj smajlay bʼa ay jas oj tukbʼuk ja bʼa gobyernoʼik (Sal. 9:​9, 10). Sok yoxil, kʼe skʼumuk artikuloʼik ja bʼa juʼuntik sbʼaja mi oj chʼik jbʼajtik ja bʼa luʼumkʼinal (Juan 17:16). Ja Joanna wa xyala ke yuja wa skʼuʼanyi sok wa skisa ja matik ay xcholi ja wego wani xyabʼ «jelni laman ay sok gusto ay».

15. ¿Jas yuj ay ekʼele wokol oj kabʼtik skʼuʼajel ja tojelalik wa xyaʼa ja xchonabʼ ja Jyoba?

¹⁵ Ja Jyoba wani skʼana ke oj kʼuʼuktik ja matik wa stojowotik ja bʼa kongregasyon (Heb. 13:17). Ama ja maʼ Olomalkujtik, ja Jesús, tojni kʼotel, pe ja matik stsaʼunej bʼa oj stojotik ja bʼa Luʼumi mulanumeto. Ay ekʼele, bʼa skʼuʼajelyi ja tojelalik wa xyaʼawe wokolni oj kabʼtik, mas ta ay jas wa skʼanawekitik oj kʼuluktik bʼa mi xkʼanatik. Bʼa jun ekʼele, ja jekabʼanum Pedro jachni yabʼi. Jun anjel yala yabʼ ke a-skʼux chanteʼik bʼa kux kʼotel jastalni wa xyala ja bʼa sLey ja Moisés. Pe ja Pedro mini skʼana oj skʼuxe sok mini kechanta bʼa jun ekʼele, wajni bʼa oxe ekʼele mi skʼana (Hech. 10:​9-16). Bʼa yeʼna, ja ajkʼach tojelalik it mini ay stojol. Ja yeʼn kʼajyelni wa skʼulan ja jastiki bʼa jun modo tuk. Ta ja Pedro wokol yabʼ skʼuʼajelyi jun anjel bʼa toj, mini cham xkabʼtik ja ay ekʼeleʼik wokol xkabʼtik snochjel ja tojelalik wa xyaʼawe ja winike bʼa mulanumeto.

16. ¿Jasa skʼulan ja jekabʼanum Pablo yajni ajiyi jujuntik tojelalik bʼa bʼobʼta lajansok mi jel stojoluk yabʼi? (Hechos 21:​23, 24, 26).

¹⁶ Ja jekabʼanum Pablo sjeʼani ke puesto ajyi bʼa skʼuʼajel man ja bʼa ekʼele ajiyi jujuntik tojelalik bʼa bʼobʼta lajansok mi jel stojoluk yabʼi. Jujuntik snochumanik Kristo bʼa judíoʼe ayxani jas yabʼuneje yabʼalil bʼa yeʼna: ke wani ‹sjejel bʼa ayaʼekan ja Ley bʼa Moisés› sok bʼa mini wanuk skisjel ja Ley jaw (Hech. 21:21). Ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén yalaweyabʼ ja Pablo a-sjeʼ ke wani skʼuʼajel ja Leyi. Pe bʼa oj sjeʼe tʼilani oj wajsok chanwane winike ja bʼa templo sok oj sakʼ sbʼaj. Pe ja Pablo wani snaʼa ke ja snochumanik Kristo mixa ibʼ kʼabʼal ayukesok ja leyi sok bʼa mini jas wan skʼulajel bʼa mi lekuk. Ama jachuk, wegoxtani skʼuʼan. Ja loʼili wa xyala: «Yajni el ja kʼakʼuji, ja Pablo yiʼaj-el ja winike it sok sakʼa sbʼaj soka yeʼnle» (kʼuman ja Hechos 21:​23, 24, 26). Yuja kʼuʼabʼal waji, koltani bʼa oj ajyuke tsoman ja hermanoʼik (Rom. 14:​19, 21).

17. ¿Jasa wa sjeʼawi ja yexperiencia ja Stephanie?

¹⁷ Jun hermana sbʼiʼil Stephanie jelni wokol yabʼ skʼuʼajel jun jasunuk stsaʼa skʼulajel  ja Naʼits Betel. Ja yeʼn sok ja statami jelni gusto aye wane koltanel bʼa jun grupo wa xkʼumaniye pilan kʼumal. Pe ja Naʼits Betel stsaʼa ke oj chʼayuk ja grupo, sok ja nupanum it aljiyabʼye ke oj kumxuke bʼa jun kongregasyon bʼa wa xkʼumaniye ja bʼa mero skʼumale. ¿Jastal yabʼ ja Stephanie? Ja yeʼn wa xyala: «Jelni triste ajyiyon, sok mini xpensaraʼan ke bʼa jun kongregasyon bʼa wa xkʼumaniye ja bʼa mero jkʼumaltikon wa skʼanawe skoltajele». Ama jachuk, ja yeʼn stsaʼa oj koltanuk ja bʼa jas tukbʼi. Wa xyala: «Yajni ekʼ ja tyempo kabʼ stojol ke jelni lek ja jas stsaʼawe skʼulajel ja hermanoʼik. Ja bʼa yajkʼachil jkongregasyontikon jelni jitsan ja maʼ mini june ja bʼa spamilya teye ja bʼa smeranil, ja yuj kʼotikoni bʼa yeʼnle jastal snantate ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Cha wanoni yajelyi estudio bʼa Biblia jun hermana bʼa yaʼunejkan elel xcholjel ajyi. Sok ja wego ayxani kiʼoj mas tyempo ja bʼa kestudio jach jtuchʼil». Sok wa xchʼakakan yaljel: «Wa xnaʼa ke jkʼulunej ja janekʼ bʼobʼelkuj bʼa ajyel kʼuʼabʼal, sok ja jaw wani xya ajyuk laman ja jconciencia».

18. ¿Jastal wa xkatik el slekilal ja ajyel kʼuʼabʼal?

¹⁸ Jpetsaniltik ojni oj bʼobʼ jnebʼtik ajyel kʼuʼabʼal. Ja Jesús «snebʼa ajyel kʼuʼabʼal yuja wokolik yiʼaji», sok mini jaʼuk yuja ajyiyuj jun sakʼanil bʼa tojxa kʼotel (Heb. 5:8). Jitsan ekʼele, ja keʼntik cha ojni bʼobʼ jnebʼtik ajyel kʼuʼabʼal yajni wa xtʼaspuntik tsatsal wokolik. La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ ja yajni kʼe ja chamel wa spuku sbʼaj ja COVID-19. Kʼanjinikitik mixa oj wajkotik ja reunión ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal sok bʼa mixa oj wajkotik xcholjel bʼa naʼits naʼits. ¿Jastal wajawuj ja weʼn? ¿Pasil maʼ awabʼ skʼuʼajel? Chikani jastal, yuja wa kʼuʼani skoltayani, wani ajyuk mas tsoman ja hermanoʼik sok wa gustoʼaxuk ja Jyoba. Ja wego maxani chapan aytik bʼa skʼuʼajel chikan jas tojelal oj ajukitik ja bʼa niwan wokol. Skʼuʼajel ja tojelalik jaw ojni skoltayotik bʼa oj kankotik sakʼan (Job 36:11).

19. ¿Jas yuj ja weʼn waxa kʼana oj ajyan kʼuʼabʼal?

¹⁹ Jnebʼunejtik ke yajni kʼuʼabʼal wala ajyitik wani xyiʼajankitik jitsan slekilal. Pe ja mas tʼilani, wani stsaʼatik skʼuʼajelyi ja Jyoba yujni wa xyajtaytik sok wa xkʼanatik yajel gustoʼaxuk (1 Juan 5:3). Mini oj bʼobʼkujtik yajel kumxukyi spetsanil ja jas skʼulunej bʼa keʼntik (Sal. 116:12). Pe ayni jun jasunuk ke oj bʼobʼ jkʼuluktik: skʼuʼajelyi ja Jyoba sok ja matik ay xcholi. Ta kʼuʼabʼal wala ajyitik wani xjeʼatik ke biboʼotik, sok yajni biboʼotik, wani xkatik gustoʼaxuk ja Jyoba (Prov. 27:11).