1. ¿Jastal wa xyabʼye ja bʼa jtyempotik ja meran biboʼili? (Proverbios 1:20, 21).

 BʼA JITSAN lugarik kʼajyelni yiljel cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi bʼa gustoxta wane xcholjel ja bʼa lugarik wa x-ekʼ jitsan kristyanoʼik sok wa skʼapaweyi juʼunik. ¿Koltanela maʼ ja weʼn ja bʼa aʼtel it jel chaʼanyabʼali? Ta akʼulunej sen apensaraʼunejni ja bʼa slajelal wa xtaʼatik ja bʼa libro bʼa Proverbios sbʼaja biboʼil wan awanel bʼa ay jitsan kristyano bʼa jachuk oj maklajukyi ja srasoniki (kʼuman ja Proverbios 1:20, 21). Ja Biblia soka juʼuntiki ayni yiʼoj ja «meran biboʼil», ja sbiboʼil ja Jyoba. Jani jaw ja jas mero wa xmakuniyujile ja kristyanoʼik ja jas bʼajtan tʼilan oj skʼuluke bʼa oj ajyuke ja bʼa sbʼejlalil ja sakʼanili. Jelni xyakitik gusto yajni june wa xyiʼaj ja juʼuntiki. Pe mini yibʼanaluk ja kristyanoʼik jach wa skʼulane. Jujuntik mi skʼana oj snaʼe ja jas wa xyala ja Biblia, jaxa tuki wa stselayotike, wani skʼuʼane ke ja Biblia mixa xmakuni. Cha ayni jujuntik bʼa wa skʼenaye ja jastik kujlajel ja bʼa Biblia sok wa xyalawe ke ja matik wa skisawe jelxani jelxele sok mi jas xkuchyujile. Anima jachuk, ja Jyoba mini xyaʼakan skʼapjelyi sok syajal skʼujol ja meran biboʼil yibʼanal ja kristyano. ¿Jastal wa skʼulan?

2. ¿Jastal oj jtatik ja meran biboʼil ja bʼa jtyempotiki, pe jasa wa stsaʼawe skʼulajel tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyano?

² Jun modo wa skʼulan ja Jyoba bʼa oj kabʼtik ja meran biboʼil jani soka yabʼali, ja Biblia. Ja libro it, wani xbʼobʼ ajyuk yuj chikan machʼa. ¿Sok jasa wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja juʼuntik elel bʼa Biblia? Stsʼakatal soka skoltanel ja Jyoba ay kiʼojtik bʼa mas ja 1,000 kʼumal. Ja matik wa smaklay, wa xkʼan kaltik, ja matik wa skʼuman ja Biblia, ja juʼuniki sok wa xyawe makunuk ja bʼa sakʼanile ja jas wa snebʼawe, wani xyawe el slekilal. Pe tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyano mini smaklaye  ja meran biboʼili. Yajni ay jas wa stsaʼawe skʼulajel yeʼnta wa sjipa skʼujole ma jaʼ wa xyiʼaje ja jas wa xyalawe ja tuk. Bʼobʼta mixani oj skis-otike yuja wa xkʼanatik skʼuʼajel ja jasa wa xyala ja Biblia. Ja bʼa artikulo it oj jtatik tiʼal jas yuja lom jach wa spensaran ja kristyano. Pe bʼajtan oj jkiltik jastal oj jtatik ja meran biboʼil wa xjak bʼa Jyoba.

3. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj kʼotkotik meran bibo?

³ Ja biboʼili jani yajel makunuk ja jas wa xnaʼatik bʼa oj jtsatik jastik lek oj jkʼuluktik. Pe ja meran biboʼil aytoni jas mas wa stojolan. Ja Biblia wa xyala: «Ja xiwel yuja Jyoba jani ja skʼeʼulabʼil ja biboʼili, sok ja snajelil sbʼaja maʼ Jel Sak jani ja yabʼjel stojolil» (Prov. 9:10). Ja yuj, yajni ay jas jel tʼilan oj jtsatik skʼulajel tʼilani oj katik makunuk ja «snajelil sbʼaja maʼ Jel Sak», wa xkan kaltik, ja jastal wa spensaran ja Jyoba. Wani xbʼobʼ lajxukujtik yajni wa xpaklaytik ja Biblia sok ja tuk juʼunik elel bʼa Biblia. Ta wa xkʼulantik ojni jetik ke biboʼotik meran (Prov. 2:5-7).

4. ¿Jas yuj kechan yeʼn ja Jyoba ja maʼ wa xyaʼa ja meran biboʼili?

⁴ Ja meran biboʼili tini wa xjak bʼa Jyoba (Rom. 16:27). ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Bʼajtan, yujni yeʼn ja jKʼulumantik sok ja snajel yiʼoj ja skʼulbʼenik mey stikʼanil (Sal. 104:24). Xchabʼil, yujni spetsanil ja jas wa skʼulani wa xchiktes ja sbiboʼili (Rom. 11:33). Sok yoxil, yujni ja lekil srasonik wa xya el slekilal ja maʼ wa xya makunuki (Prov. 2:10-12). Ta wa xkʼana oj ajyukotik meran bibo tʼilani oj jkiltik ja oxe jastik junuk jel tʼilanik sok yeʼn la katikan a-stoj ja jas wa stsaʼatik skʼulajel sok ja jmodotiki.

5. ¿Jastal wan wajelyujile ja kristyanoʼik yuja mi xkʼot skʼuʼuke ke ja Jyoba yeʼna ja maʼ wa xyaʼa ja meran biboʼili?

⁵ Jitsan kristyano ja matik wa xcholotik yabʼye, wa snaʼawe ke spetsanil ja jastik wa x-ilxi ja bʼa joyanaltik jelni tsamal tojbʼel, pe mini skʼuʼane ta ay jun Kʼuluman sok wa skʼuʼane ja kʼot ajyuk yuja evolución. Tuk wa xyalawe wa skʼuʼane bʼa Dyos pe wani xyalawe ke ja jastik kujlajel ja bʼa Biblia jelxa poko sok wani skʼanawe oj ajyuke sakʼan ja jastal wa skʼanaweʼi. ¿Jasa slekilal ilxel? ¿Wan maʼ tojbʼel ja luʼumkʼinal yuja kristyano jani wa skʼulane ja jasa wa snaʼawe sok mi jaʼuk ja bʼa Dyosi? ¿Staʼuneje maʼ meran gustoʼil ma jun meran smajlajel ja bʼa tyempo jakumi? Miyuk. Ja jas wa xkilatik ja bʼa joyanaltik wani xya jkʼuʼuktik lek ja smeranil it: «Mini ay biboʼil, mini yabʼjel stojol, mini jun rason ja yajni kontra ay soka yabʼal ja Jyoba» (Prov. 21:30). Ja it wa snikawotik oj jkʼantikyi ja Jyoba ayakitik ja meran biboʼil. Tristeni yabʼjel pe tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyano mini wa skʼulane. ¿Jas yuj?

6. Jastalni wa xyala ja Proverbios 1:22-25, ¿machtik ja lajansok mi xyabʼye ja meran biboʼil?

⁶ Jitsan wa skʼulane lajansok mi xyabʼye kʼinal yajni ja meran biboʼil «wa x-awani ekʼ bʼa calleʼik». Ja Biblia wa xchiktes oxe tikʼe kristyano bʼa mi skisawe ja biboʼili: «ja matik mi snaʼa kʼinal», «ja matik wa xkʼenani» sok ja «matik sonso» (kʼuman ja Proverbios 1:22-25). La kiltik jujuntik mas, jas yuj ja kristyanoʼik it mi skisawe ja sbiboʼil ja Dyosi sok jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntik bʼa mi oj kʼotkotik jastal ja yeʼnle.

7. ¿Jas yuj jujuntik wa skʼanawe oj kʼotuke jastal matik mi «snaʼawe kʼinal»?

⁷ Ja matik «mi snaʼawe kʼinal» yeʼnleni  ja matik wegoxta wa skʼuʼane ja jas wa xyabʼye sok pasilxta wa xyaʼa sbʼaje loʼlajel (Prov. 14:15). Jitsan ekʼele wa xtaʼatik kristyanoʼik jastal jaw ja bʼa xcholjeli. Ama ay jitsan kristyano loʼlubʼale yuja olomalik bʼa relijyon ma ja politika. Jujuntik wa x-elkan sganaʼe yajni wa snaʼawe ja jas wan ekʼeli. Pe ja it wa staʼa tiʼal ja bʼa Proverbios 1:22 yeʼnani wa stsaʼawe mi oj snebʼ-e, yujni wa skʼana jach oj kanuke (Jer. 5:31). Jani wa xyiʼaje gusto skʼulajel ja jasa wa skʼanawe sok mi skʼanawe snebʼjel ja jasa wa xyala ja Biblia sok mini skʼuʼajel ja sleyiki. Jitsan wa spensarane jastal ja ixuk jel relijyosa ja bʼa Quebec (Canadá), bʼa yala yabʼ jun Testigo ulatajiyuj: «Ta wa sloʼlayotikon ja jsacerdotetikoni yeʼnani smul mi keʼnuktikon». Chikani lek mini xkana oj jnochtik ja matik gana mi skʼana oj snebʼe (Prov. 1:32; 27:12).

8. ¿Jasa wa skoltayotik bʼa oj ajyukujtik biboʼil?

⁸ Jakʼa yuja Biblia wa stsatsankʼujolanotik bʼa mixa oj ajyukotik jastal ja matik mi snaʼa kʼinal. Pes wa xyakitik ja rason it: «Kʼotanik jastal ja matik niwakexa ja bʼa jastal waxa wabʼyex stojoli» (1 Cor. 14:20). Wani x-ajyikujtik snajelil yajni wa xkatik makunuk ja bʼa jsakʼaniltik ja rasonik bʼa Biblia. Takal takal keʼntik mismo wa xkʼot jkiltik ke ja rasonik jaw wani skoltayotik bʼa oj jtsatik ja jas oj jkʼuluktiki sok bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik wokolik. Jelni lek la jpaklay jbʼajtik bʼa yiljel janekʼto takʼanbʼelotik. Jun sjejel, ta ja weʼn ayxa tyempo wana spaklajel ja Biblia sok wajel ja bʼa reunioniki pe mitoxa wayi jawa sakʼanil ja Jyoba sok mito xa wiʼaj jaʼ, ojni bʼobʼa jobʼa bʼaj jas yuj mito xa kʼulani. Ma ta wiʼunejxa jaʼ ¿janekʼto tojbʼel jawa waʼtel bʼa xcholjel sok sjejel ja lekil rasoniki? ¿Wan maʼ sjeʼa ke ja jasa waxa tsaʼa skʼulajel waxa waʼakan bʼa ja oj stoj ja rasonik bʼa Biblia? ¿Wan maʼ xa wila ja tuk jastalni oj yil ja Jesús? Ta wa xkilatik ay jas oj jtojbʼestik, la jmaklaytik lek ja jas wa xya juljkʼujoltik ja Jyoba, bʼa wani xya «biboʼaxuk ja maʼ mi snaʼa kʼinali» (Sal. 19:7).

9. ¿Jastal wa sjeʼawe ja «matik wa xkʼulwaniye burlar» ke mi skisawe ja biboʼil?

⁹ Ja xchabʼil tikʼe kristyano bʼa mi xyawe kaso ja sbiboʼil ja Dyos, jani matik wa «xkʼulwaniye burlar». Ay ekʼele ja bʼa xcholjeli, wa xtaʼatik kristyano jastal it, bʼa kechani jel xyiʼaje gusto skʼulajel burlar ja tuk (Sal. 123:4). Ja bʼa Biblia yalakan ke ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu ojni ajyuke kristyanoʼik bʼa oj kʼulwanuke burlar (2 Ped. 3:3,4). Jastalni ekʼ sbʼaj ja sniʼalik ja tojil winik Lot, jujuntik kristyano ja bʼa jtyempotik mini skisawe ja srasonik wa xyaʼa ja Dyos (Gén. 19:14). Jitsan wa skʼulane burlar ja matik wa xyiʼaj ja sakʼanile jastalni wa xyala ja rasonik bʼa Biblia. Ja yeʼnleʼi jani wa x-ijiye yuja jastik wa «xkʼankʼuniyujile bʼa mi lekuki» (Jud. 7, 17, 18). ¿Anke ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja matik wa xkʼulwaniye burlar wa syaka sbʼaj soka modoʼalik yiʼoje ja apóstataʼik soka tuk kristyanoʼik bʼa mi skisawe ja Jyoba?

10. Jastalni wa xyala ja Salmo 1:1, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj jkʼuluktik jastal ja matik wa xkʼulwani burlar?

¹⁰ ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj kʼotkotik jastal ja matik wa xkʼulwani burlar? Jun sjejel, mini oj jmojtaytik ja matik tolabidaxta wan keja (kʼuman ja Salmo 1:1). Ja it wa stojolan mi oj jmaklaytik sok mi oj jkʼumuktik ja jastik wa xya eluk ja apóstataʼik. Ta mi xkaʼa jkuidadotik pasilxtani oj kʼe kʼulwanukotik burlar sok oj kʼe jkʼuluktik dudar bʼa Jyoba soka tojelalik wa xyakitik ja xchonabʼi. Pe bʼa mi oj kokotik ja bʼa it la jobʼ jbʼajtik: «¿Kʼajyel maʼ  wa xkala jun jasunuk mi stojoluk yajni wa x-ajiki jun jasunuk bʼa ajkʼach ma tojelalik? ¿Wan maʼ xleʼa ja spaltaʼe ja hermanoʼik matik wa stojowotiki?». Wankʼa xtojotik wego ja modoʼik it, ja Jyoba gustoni oj ajyuk jmoktik (Prov. 3:34, 35).

11. ¿Jastal wa xyilawe «ja matik sonso» ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba?

¹¹ Ja yoxil tikʼe kristyanoʼik bʼa mi skisawe ja biboʼil, jani ja «matik sonso». Jach wa x-aji sbʼiʼiluke yujni mi skʼana oj yiʼ ja sakʼanile ja jastalni wa xyala ja sleyik ja Dyosi. Jani wa skʼulane ja jas lek wa xyilaweʼi (Prov. 12:15). Mi skisawe ja Jyoba ja maʼ mero wa xyaʼa ja meran biboʼili (Sal. 53:1). Yajni wa xtaʼawetike ja bʼa xcholjeli jitsan ekʼele wa skʼenayotike yuja wa xkisatik ja jas kujlajel bʼa Biblia, pe mini xbʼobʼ yawekitik jun lekil jsakʼaniltik. Ja Biblia wa xyala: «Ja meran biboʼili mini xbʼobʼ ajyukyuj ja maʼ sonso; ja yeʼn mini ayiʼoj jas oj yal ja bʼa spuertaʼil ja chonabʼi» (Prov. 24:7). Ja matik sonso mini xbʼobʼ yal-e jun jasunuk bʼa ayiʼoj stojolil. Jakʼa yuja Jyoba wa xyala kabʼtik: «Mok ajyansok mojan ja maʼ sonso» (Prov. 14:7).

12. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj kʼotkotik jastal ja matik sonso?

¹² Mini jachukotik jastal ja matik wa xyilkʼujolan ja srasonik ja Dyosi, ja keʼntik wani xnebʼatik syajtajel ja jas wa spensarani sok yibʼanal ja sleyiki. Ojni bʼobʼ katik tsatsbʼuk ja yajtanel jaw, ta wa xkatik slaj ja slekilal yuj ajyel kʼuʼabʼal soka miyuki. La jpensaraʼuktik ja wokolik wa xchʼika sbʼaje ja kristyanoʼik yuja mi skisawe ja lekil rasonik wa xyaʼa ja Jyoba. Sok la jpensaraʼuktik ke ja jsakʼaniltiki mastoni lek yuja wa xkʼuʼantikyi ja Dyosi (Sal. 32:8, 10).

13. ¿Wan maʼ stʼenawotik ja Jyoba bʼa oj jkʼuʼuktik ja lekil srasonik?

¹³ Ja Jyoba wa skʼapayi biboʼil yibʼanal kristyano, pe mini maʼ wa stʼena bʼa oj ajyukyuj. Pe wani xyala ja jasa oj ekʼ sbʼaje ja matik mi skisa ja sbiboʼili (Prov. 1:29-32). Ja matik wa stsaʼa skʼokjel ja smandar ja Jyoba «yeʼnani oj yil swokolil ja smodo». X-ekʼ ja tyempo, ja jastal ja smodo, ja sakʼanili, kechani oj ijukjanyi chamkʼujolik sok wokolik sok tsaʼanxta chʼakelal. Pe ja matik wa xya makunuk ja rason wa xyaʼa ja Jyoba sok wa xya makunuk ja bʼa sakʼanil wa x-ajiyi ja skʼapjel it: «Sbʼaja maʼ wa smaklayoni, mini jas oj ekʼ sbʼaj sok libreʼay bʼa kʼumal yuja wokoli» (Prov. 1:33).

14, 15. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa Proverbios 4:23?

¹⁴ Yijel jun jsakʼaniltik bʼa akuerdoʼay soka sbiboʼil ja Dyos, tolabida wa xkatik el slekilal. Jastalni kilatikta, ja Jyoba wa xyakitik kibʼanaltik ja lekil srasoniki. Jun sjejel, ja bʼa slamik ja libro bʼa Proverbios, wa xyakitik rasonik bʼa tolabida wa xmakuni bʼa wa skoltayotik oj tojbʼuk  ja jsakʼaniltik ta wa xkatik makunuk. La jpaklaytik chane ja bʼa rasonik jaw.

¹⁵ La jtalnay ja jkʼujoltik. Ja Biblia wa xyala: «Bʼa spetsanil ja jastik junuk oja talna, talnay jawa kʼujoli, yujni ti tiw wa x-el ja jsakʼaniltiki» (Prov. 4:23). La jpensaraʼuktik jas wa skʼana bʼa oj jtalnaytik ja kaltsiltiki. Tʼilani oj kabʼtik jastik bʼa lek, oj katikyi ejersisio sok mi oj kabʼtik jastik bʼa wa sjomo ja jsakʼaniltiki. Ja yuj, cha jachni oj jkʼuluktik bʼa stalnajel ja jkʼujoltik. Tʼilani oj jmakʼlay jbʼajtik spetsanil kʼakʼu soka Yabʼal ja Dyos. Cha tʼilani oj jchap jbʼajtik ja bʼa reunionik, wajel sok koltanel. Cha mini xkatikan elel ja bʼa xcholjeli. Sok mini oj kabʼtik jastal oj sjom ja jsakʼaniltik yuja mi xkʼulantik jastik bʼa oj yaʼ kuxbʼuk ja jpensartik jastalni yajel ekʼ tyempo bʼa skʼeljel ixuk winik bʼasan sok ja matik mi lek smojtajele.

16. ¿Jas yuj jelni xkoltani ja bʼa jtyempotik ja rason bʼa Proverbios 23:4, 5?

¹⁶ Gustoʼaytik soka jas kiʼojtiki. Ja Biblia wa xyaʼa ja rason it: «Mok wajuka kʼujol stajel riquesaʼil [...] Yajni jaʼ wa xwaja sat, wa xchʼaye, yujni seguro lek oj eluk swechʼe jastal bʼa águilaʼik sok jujpel oj wajuke bʼa satkʼinal» (Prov. 23:4, 5). Ja jastik junuki wego wa xbʼobʼ chʼayxuk. Anima jachuk, ja bʼa jtyempotik tanto ja ricoʼik soka pobreʼik jani wajel skʼujole stajel takʼin. Sok tikʼanxta, ja chamkʼujol jaw wa x-ijiye bʼa oj sjom ja jastal wa xnaji sbʼajeʼi ja jastal wa xyiʼaj sbʼaje soka tuk asta soka sakʼanileʼi (Prov. 28:20; 1 Tim. 6:9, 10). Pe ja biboʼili wani skoltayotik bʼa mi oj jelxukotik yiljel ja takʼini. Ja it wa skoltayotik bʼa mi oj okʼ jkʼujoltik ja jas yiʼoj ja tuk sok wa skoltayotik bʼa gusto oj ajyukotik soka jas kiʼojtik (Ecl. 7:12).

17. ¿Jastal oj jbʼobʼ ajyukujtik «ja yakʼ ja matik bibo», wa staʼa tiʼal ja bʼa Proverbios 12:18?

¹⁷ La jpensaraʼuktik bʼajtanto ay jas oj kaltik. Ta mi xtalnay jbʼajtik jelni oj yajbʼesnuk ja jas oj kaltiki. Ja Biblia wa xyala: «Ja yajni mi xpensaraʼaxi ja jas wa x-alxi jach jastal ja syajbʼesnel jun espada, pe ja yakʼ ja matik bibo wa xyajnay ja yajbʼeli» (Prov. 12:18). Ta mi xloʼiltaytik ja tuk yuja spaltaʼe, masni lek oj kʼot kil jbʼajtiksoke  (Prov. 20:19). Bʼa jachuk ja jas oj kaltiki oj ajnanuk sok mi oj yajbʼesnuk. Tʼilani oj bʼutik ja bʼa jkʼujoltik ja snajelil ja bʼa Yabʼal ja Dyos (Luc. 6:45). Yajni wa xpensarantik ja rasonik bʼa Biblia, ja jas oj kaltiki, ojni kʼotuk ja jastal bʼa wa x-elkon ja biboʼil bʼa xlikikixta sbʼaja tuk (Prov. 18:4).

18. ¿Jastal wa skoltayotik ja Proverbios 24:6 bʼa oj wajkujtik lek ja bʼa xcholjeli?

¹⁸ La jnochtik ja tojelalik wa xyaʼa ja xchonabʼil ja Jyoba. Ja Biblia wa xyakitik ja rason it: «Ojni akʼuluk jawa guerra sok lekil tojelal, sok jitsan akʼa rasonik oj elkʼot lek» (Prov. 24:6). Spensarajel jastal oj katik makunuk ja rason it, oj skoltayotik bʼa lek oj wajkujtik ja bʼa kaʼteltik bʼa xcholjel sok sjejel ja smeranili. Jaʼuktoma oj jkʼuluktik ja xcholjel ja jastalni wa xkʼanatiki, jani wa xkʼujolantik snochjel ja tojelalik wa x-ajikitiki. Wa x-ajikitik lekil tojelalik ja bʼa reunioniki, bʼa jelni wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja loʼiliki, ja sjejelik elel bʼa Biblia bʼa wa xyawe ekʼuk ja kermanotiki. Chomajkil ja xchonabʼil ja Jyoba wa xyakitik juʼunik sok bideoʼik bʼa wa skoltay ja kristyanoʼik bʼa oj yabʼye stojol ja Biblia. ¿Anebʼunej maʼ lek syamjel ja yamkʼabʼalik it?

19. ¿Jasa waxa pensaran ja weʼn sbʼaja biboʼil wa xyaʼa ja Jyoba? (Proverbios 3:13-18)

¹⁹ (Kʼuman ja Proverbios 3:13-18). ¡Janekʼto wa xkaʼatik tsʼakatal soka lekil rasonik wa xtaʼatik ja bʼa Yabʼal ja Dyos! ¿Jasa oj jkʼuluktik lekbʼi meyuki? Ja bʼa artikulo it, jpaklaytik sjejelik bʼa biboʼil ja bʼa libro bʼa Proverbios. Pe ja Jyoba cha wani xyakitik tuk rasonik ja bʼa tuk libroʼik bʼa Biblia. Tolabida puesto la ajyukotik bʼa snochjel ja sbiboʼil ja Dyos. Ja jas wa spensaran ja luʼumkʼinal sbʼaja biboʼil jaw mini xcham jkʼujoltik. Jkʼuʼunejtikni lek ke ja «matik syamuneje lek ojni ajuk sbʼiʼiluke gustoʼil».