1. ¿Jas smajlajel yaʼunejkitik ja Jyoba?

 JA Jyoba yaʼunejkitik ja tsamal smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida, jujuntik ja yaʼtijumiki wane smajlajel bʼa ti oj ajyuke sakʼan tolabida bʼa satkʼinal jastal ikʼ asonik bʼa mixa oj chamuke (1 Cor. 15:50, 53). Pe tʼusan mi yibʼanaluke, tini wane smajlajel ajyel sakʼan tolabida bʼa Luʼum sok yabʼjel stsamalil ja gustoʼil sok jun lekil sakʼanile (Apoc. 21:3, 4). Jpetsaniltik jelni chaʼanyabʼal xkilatik ja smajlajeli, ama ti ajyel sakʼan tolabida bʼa satkʼinal ma bʼa Luʼum.

2. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek smajlajel kiʼojtik, sok jas yuj?

² Yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa smajlajel, wani xkʼan xchiktes ja skʼuʼajel bʼa oj ekʼ jastik lek, wani xkʼuʼantik lek ke ja smajlajel kiʼojtik ojni kʼot smeranil, yujni ti wa xjak bʼa Jyoba (Rom. 15:13). Wa xnaʼatik lek sbʼaja jastik skʼapunej sok wa xnaʼatik tolabida oj ya kʼotuk (Núm. 23:19). Wani xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba wa skʼana sok ojni bʼobʼ skʼul yibʼanal ja jastik yalunej oj skʼuluki. Ja smajlajel kiʼojtik, mini lomta gustoʼiluk, ayni prebaʼik sok merani lek.

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it? (Salmo 27:14).

³ Ja jTatik bʼa satkʼinal wa syajtayotik sok wa skʼana oj jipjkʼujoltik bʼa yeʼna (kʼuman ja Salmo 27:14). Ta tsats ay ja smajlajel kiʼojtik bʼa Jyoba, ojni bʼobʼ kuchkujtik ja prebaʼik sok mi oj xiwkotik sbʼaja jas jakumi sok gustoxta oj ajyukotik. Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastal wa stalnayotik ja smajlajeli. Bʼajtan, la kiltik jas yuj wa xkalatik ke ja smajlajeli jachni kʼotel jastal jun ancla sok jastal jun casco. Sok tsaʼan, oj kiltik jastal oj bʼobʼ katik yijbʼuk.

4. ¿Jas yuj ja smajlajel jach jastal jun ankla? (Hebreos 6:19).

⁴ Ja karta sjekayi ja hebreoʼik ja jekabʼanum Pablo ya slaj ja jmajlajeltik jastal jun ancla (kʼuman ja Hebreos 6:19).  Yuja tikʼanxtani wa skʼulan biajar bʼa mar, ja yuj wani snaʼa ke ja anclaʼik, wani skoltay ja barko bʼa mok jas waj yaʼsok choke. Bʼa jun ekʼele yajni ti wajum bʼa jun barko kʼe jun tsatsal ikʼ. Sok ja bʼa ekʼele jaw, yila ke ja aʼtijumik bʼa barko sjipawe koʼ ja ankla bʼa yoj jaʼ bʼa jachuk ja barko mi oj ya choke soka toniki (Hech. 27:29, 39-41). Jastalni ja ankla mi xya nijkuk ja barko, ja smajlajel kiʼojtik wani skoltayotik bʼa mi oj pil jbʼajtik soka Jyoba yajni teytik bʼa jun wokol jastal bʼa jun tsatsal ikʼ jaʼ. Yajel ajyuk tsats ja smajlajel bʼa ojxtani tojbʼuk ja tyempo, wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja tsatsal ikʼ jaʼ wa xjak bʼa jsakʼaniltiki. La ka jul jkʼujoltik ke ja Jesús yala ke ojni ijuk jpatiktik (Juan 15:20). Ja yuj spensarajel ja bʼa jtsʼakoltik oj yakitik ja Jyoba, jastalni skʼapuneji, wa skoltayotik bʼa mi oj pil jbʼajtik ja bʼa wajumotiki.

5. ¿Jastal koltajiyuj ja smajlajel ja Jesús yajni ojxta miljuk?

⁵ La kiltik jastal ja smajlajel koltaji yuja Jesús bʼa oj ajyuk toj, anima wa snaʼa jel tuk ja jastal oj miljuki. Ja bʼa skʼakʼujil Pentecostés bʼa jabʼil 33, ja jekabʼanum Pedro staʼa tiʼal ja jas kanel tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Salmos, bʼa xchiktes bʼa jun tsamal modo ja jastal lamanxta ajyi sok ja Jesús sjipa lek skʼujol: «Oj ajyukon sakʼan sok smajlajel, yujni mi oja waʼonkan bʼa Kʼeʼen, sok mini oja wakan oj jomuk jawa waʼtijum toji. […] Ja weʼn jel oj wa gustoʼaxukon ja bʼa stiʼ asati» (Hech. 2:25-28; Sal. 16:8-11). Anima ja Jesús wa snaʼa ke oj chamuk, wani skʼuʼan lek ke ja Dyosi ojni ya sakʼwuk sok oj ajyukyuj ja gustoʼil bʼa oj kumxuk bʼa satkʼinal bʼa oj ajyuksok lajan ja sTati (Heb. 12:2, 3).

6. ¿Jasa yala jun hermano sbʼaja smajlajeli?

⁶ Stsʼakatal yuja smajlajel kiʼojtik bʼa Dyos, jitsan hermanoʼik bʼobʼel kuchyujile ja prebaʼiki. La kiltik ja sjejel bʼa Leonard Chinn, jun hermano toj ajyi ja bʼa Inglaterra. Ja bʼa Bʼajtan Guerra ekʼ bʼa sutanal ja Luʼumi, lutji preso yujni mi skʼana oj ochuk soldadoʼil. Mini ajiyi permiso bʼa oj skʼumuk ja spamilya chabʼ ixaw sok tsaʼan jekji bʼa tsatsal aʼtelik. Tyempo tsaʼan, ja yeʼn stsʼijbʼan: «Ja jas ekʼ jbʼaji, sjeʼaki ke bʼa oj kuchkuj, jelni tʼilan ja smajlajel. Jastalni ja sjejel bʼa Jesús, bʼa jekabʼanumik sok ja alumanik, jastalni ja skʼapjelik jel chaʼanyabʼal bʼa Biblia, wani xyakitik ja niwan smajlajel sbʼaja tyempo ti jakumi sok kiptik bʼa oj kuchkujtik». Ja smajlajeli, kʼotni jastal jun ankla sbʼaja Leonard sok cha jachni oj bʼobʼ skoltayotik ja keʼntiki.

7. ¿Jastal wa stsatsbʼi ja smajlajel kiʼojtik yajni wa x-ekʼ jbʼajtik prebaʼik? (Romanos 5:3-5; Santiago 1:12).

⁷ Ja jmajlajeltik wa xyijbʼi yajni wa xkuchkujtik ja prebaʼik sok wa xkilatik ke wa skoltayotik ja Jyoba sok lekni wa xyilawotik (kʼuman ja Romanos 5:3-5; Santiago 1:12). Ja yuj ja wego, ja jmajlajeltiki masxani tsatsbʼita yuja yajni jnaʼatik sbʼaj ja smeranili. Ja Satanás wa skʼana ke oj ya el jganatik ja wokolik wa x-ekʼ jbʼajtik, pe soka skoltanel ja Jyoba ojni bʼobʼ kuchkujtik yibʼanal.

8. ¿Jas yuj ja jmajlajeltik jach jastal jun casco? (1 Tesalonicenses 5:8).

⁸ Ja Biblia cha wa xyalakabʼtik ke ja smajlajel kiʼojtik jach jastal jun casco (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:8). Ja soldado wa slapa ja casco bʼa stalnajel ja yolom yuja golpeʼik wa xyaʼa ja skontra. Ja bʼa jguerratik bʼa yaʼteltajel ja Dyos, tʼilani oj talnaytik ja jpensartik soka tiroʼanelik wa xyaʼa ja Satanás. Ja yeʼn wa xya ochkitik tuktukil prebaʼik sok jastik bʼa  wa sjomo ja jpensartik. Jastal ja casco wa stalnay ja yolom ja soldado, ja jmajlajeltik wa stalnay ja jpensartik bʼa oj ajyukotik toj soka Jyoba.

9. ¿Jasa wa x-ekʼ yajni ja kristyanoʼik mey yiʼoje smajlajel?

⁹ Ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida, wa skoltayotik bʼa oj tsatik lek ja jas oj jkʼuluktiki. Pe ta kechan wa xpensaraʼantik ja bʼa jas wa xkʼanatiki, ja smajlajel jaw ojni bʼobʼ yopijuk. La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaje jujuntik snochumanik Kristo ja bʼa poko chonabʼ Corinto, chʼayujile ja skʼuʼajel sbʼaja skʼapjelal jel tʼilan yaʼunej ja Dyosi, sbʼaja sakʼwelali (1 Cor. 15:12). Ja Pablo yala ke ja matik mi skʼuʼane ja sjejel it, kechani wa skʼulane ja jas wa skʼanaweʼi (1 Cor. 15:32). Ja bʼa jtyempotik, ay kristyanoʼik bʼa mi sjipa skʼujole ja bʼa skʼapjelalik yaʼunej ja Dyosi, sok kechan wa skʼulane ja jas wa skʼanaweʼi sok wa xyawe ekʼuk ja sgustoʼileʼi. Pe ja keʼntiki, wani xjipa jkʼujoltik sbʼaja jas skʼapunej ja Dyos ja bʼa tyempo ti jakumi, ja smajlajel kiʼojtik ja snochumanik Kristo, jachni jastal jun casco bʼa wa stalnay ja jpensartik sok wa skoltayotik bʼa mi oj ki jun jsakʼaniltik bʼa kechan oj jkʼuluktik ja jas wa xkʼanatiki, bʼa oj sjom ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba (1 Cor. 15:33, 34).

10. ¿Jastal wa skoltayotik ja smajlajel bʼa oj jkʼultik luchar soka pensarik bʼa mi lekuk?

¹⁰ Ja casco bʼa smajlajel cha wani skoltayotik bʼa pensarik bʼa lomni oj jkʼujoluktik skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba. Jun sjejel, bʼobʼta ay maʼ oj spensaraʼuk: «Ja keʼn nunka oj ajyukuj ja sakʼanil bʼa tolabida. Mini tʼun lekukon. Mini oj lajxukuj ja jas wa skʼana ja Dyos sbʼaja yaʼtijumiki». La juljkʼujoltik ke ja Elifas, june bʼa sjeʼa ke kʼotel yamigo ja Job, jachtikni yala: «¿Jastal oj bʼobʼ ajyuk sak jun winik bʼa wa xchami […]?». Cha yala: «Kʼela, ja Dyosi mini sjipa skʼujol ja matik sak yiʼoji, cha mini sakuk xyila ja satkʼinali» (Job 15:14, 15). ¡Mini tʼun meranuk! La ka juljkʼujoltik yeʼnani ja Satanás ja maʼ wa skʼana jach oj jpensaraʼuktik. Ja yeʼn wa snaʼa ta mi xkatikan spensarajel ja it, takal takal oj chʼaykujtik ja smajlajeli. Ja yuj la jkʼuluktik luchar soka abʼaliki sok la waj jkʼujoltik ja bʼa kʼapjelalik wa xyaʼa ja Jyoba. Mokni tʼun jkʼultik dudar ke ja yeʼn wani skʼana ke spetsanil ja yaʼtijumik oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida sok ojni skoltayotik bʼa oj lajxukujtik ja jkʼelsatik (1 Tim. 2:3, 4).

11. ¿Jas yuj jel tʼilan oj ajyuk jpasensyatik malan wantik smajlajel ja kʼakʼu bʼa oj kʼot smeranil ja smajlajel kiʼojtik?

¹¹ Mini tolabida pasiluk oj katik ajyuk tsats ja smajlajel kiʼojtik. Ayni ekʼele lajansok mixa oj kuchkujtik yajni wantik smajlajel bʼa oj ya kʼotuk ja jastik skʼapunej ja Dyosi. Pe ja Jyoba tolabida ajyel sok mini junukxta wa xyila ja tyempo jastal keʼntik (2 Ped. 3:8, 9). Ja yeʼn ojni ya kʼotuk ja jas skʼapuneji, ja jastal mas lek xyilaʼi. Pe bʼobʼta mini oj ya kʼotuk ja bʼa tyempo wa xkʼanatiki, ¿jasa oj skoltayotik bʼa jachuk mi oj yopijuk ja smajlajel kiʼojtik sok mi oj el jganatik malan xkʼot ja kʼakʼu oj ya kʼotuk smeranil ja jas skʼapunej ja Dyosi? (Sant. 5:7, 8).

12. Jastalni wa xyala ja Hebreos 11:1, 6, ¿jastal wa slaja sbʼaj ja smajlajel kiʼojtik soka skʼuʼajeli?

¹² Ja smajlajel kiʼojtik oj ajyuk tsats, ta mojan wala ajyitiksok ja Jyoba, yujni yeʼn ja maʼ wa xyalakabʼtik ke oj ya kʼot smeranil. Pes ja Biblia wa xya slaj ja smajlajel kiʼojtik soka skʼuʼajel ke ja Jyoba sakʼani ay «sok wa xyayi stsʼakol ja matik kongana wa xlejiyuji» (kʼuman ja Hebreos  11:1, 6). Yajni masto wa xkilatik ke sakʼani ay ja Jyoba, masni wa xjipa jkʼujoltik bʼa oj skʼuluk ja jas skʼapuneji. La kiltik jas oj jkʼuluktik bʼa mas oj kamigoʼuktik ja yeʼn sok jachuk oj tsatsbʼuk ja smajlajel kiʼojtik.

13. ¿Jastal oj bʼobʼ kamigoʼuktik ja Dyosi?

¹³ La katikyi orasyon ja Jyoba sok la jkʼumuktik ja yabʼali. Ama mini xbʼobʼ kiltik ja Jyoba, pe wani xbʼobʼ kamigoʼuktik. Wani xbʼobʼ loʼilanukotik soka yeʼn yajni wa xkatikyi orasyon sok wa xkʼuʼantik lek bʼa ojni smaklayotik (Jer. 29:11, 12). Sok ayni kiʼojtik ja cholal bʼa smaklajel yajni wa xkʼumantik ja Yabʼali sok wa xpensaraʼantik bʼa yeʼna. Yajni wa xkʼumantik jastal ja Jyoba stalnay ja yaʼtijumik toj ja bʼa tyempo najate, ja smajlajel kiʼojtiki wani stsatsbʼi mas. Spetsanil ja jastik tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa Yabʼal ja Dyosi «tsʼijbʼajinikan bʼa oj sjekitik, bʼa jachuk yuja wa xkuchkujtiki sok yuja wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja Yabʼal ja Dyosi ojni ajyukujtik smajlajel» (Rom. 15:4).

14. ¿Jas yuj jelni lek oj jpensaraʼuktik ja jastik skʼulunej ja Jyoba yuj keʼntik?

¹⁴ La jpensaraʼuktik jastal yaʼunej kʼotuk ja Jyoba ja jastik skʼapuneji. La jpensaraʼuktik ja jas skʼulan soka Abrahán soka Sara. Yuja ayxa skʼujoleʼi ja yeʼnleʼi mixa xbʼobʼ yil yuntikile, pe kʼapjiyile yuja Dyos ke ojtoni yile june (Gén. 18:10). ¿Jastal yabʼ ja Abrahán? Ja Biblia wa xyala: «Skʼuʼan lek bʼa ojni kʼot tatalil bʼa jitsan chonabʼik» (Rom. 4:18). Bʼa jun kristyano, lajansok mixani jas wa xmajlaxi, pe ja Abrahan skʼuʼani lek ke ojni ya kʼotuk ja Jyoba ja jas skʼapuneji. Pe ja tojil yaʼtijum Dyos it mini lom loʼlaji (Rom. 4:19-21). Loʼilik jastal it, wa sjeʼakitik ke tolabida wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ke ja Jyoba mi xloʼlani, anima lajansok wa xkilatik ke jel wokol ja jas wan ekʼeli.

15. ¿Jas yuj tʼilan oj jpensaraʼuktik ja bʼa jas skʼulunejxa yuj keʼntik ja Dyosi?

 ¹⁵ La jpensaraʼuktik jas skʼulunejxa ja Jyoba yuj keʼntik. ¿Ay maʼ bʼa jpensaraʼunejtik jastal kʼotel smeranil bʼa keʼntik jujuntik skʼapjelik bʼa Yabʼal ja Dyosi? Jun sjejel, ja Jesús skʼapa ke ja sTati ojni yakitik ja jas tʼilan bʼa ajyel sakʼan (Mat. 6:32, 33). Ja Jesús cha yala ke ja Jyoba ojni yakitik ja yip ta wa xkʼanatikyiʼi (Luc. 11:13). Ja Jyoba yaʼunejxa kʼotuk ja skʼapjelalik it. Sok bʼobʼta ojtoni jul jkʼujoltik tuk skʼapjelalik bʼa kʼotani smeranil ja bʼa jsakʼaniltiki, jastalni ja oj yaʼotik perdon, ja oj ya kulan jkʼujoltik sok ja oj yakitik ja jastik tʼilan bʼa smakʼlajel ja jastal wa xkila jbʼajtiksoki (Mat. 6:14; 24:45; 2 Cor. 1:3). Ta wa xpensaraʼantik ja jas skʼulunejxa bʼa keʼntik ja Dyosi, ojni tsatsbʼuk ja smajlajel kiʼojtik sbʼaja jas oj skʼuluk ja bʼa tyempo jakumi.

16. ¿Jas yuj ja smajlajel kiʼojtik juni majtanal jel chaʼanyabʼalil?

¹⁶ Ja jmajlajeltik bʼa sakʼanil bʼa tolabida juni tsamal majtanal bʼa Dyos, wanxani xkʼanatik oj kʼotuk ja tsamal kʼakʼu jaw, sok mini xkʼulantik dudar bʼa jachni oj kʼotuk. Ja smajlajeli jachni jastal jun ancla, yujni wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja prebaʼiki, ja ijel jpatiktik asta ja chameli. Cha jachni jastal jun casco yujni wa stalnay ja jpensartiki sok wa skoltayotik bʼa mi oj kistik ja bʼa malo sok mi oj sijpaytik ja bʼa leki. Ja smajlajel wa xyaʼakitik ja Biblia wa xya mojxukotik soka Dyosi sok juni preba ja bʼa janekʼto wa syajtayotiki. Yajel ajyuk tsats ja jmajlajeltiki, jelni skoltayotik.

17. ¿Jas yuj wa xya gustoʼaxukotik ja jmajlajeltik?

¹⁷ Ja bʼa karta stsʼijbʼanyi ja nochumanik bʼa Roma ja jekabʼanum Pablo, yala yabʼye: «Ajyanik gusto yuja smajlajeli» (Rom. 12:12). Ja Pablo wani xbʼobʼ ajyuk gusto yujni wa skʼuʼan lek ke ojni ajyukyuj sakʼanil bʼa satkʼinal ta mi xyaʼakan ajyel toj soka Jyoba. Ja keʼntiki cha wani xbʼobʼ ajyukotik gusto yuja smajlajeli, yujni wa xkʼuʼantik lek ke ojni ya kʼotuk ja jastik skʼapunej ja Jyoba. Jastalni yala ja tsʼijbʼanum bʼa jun Salmo: «Gusto wa x-ajyi […] ja maʼ tey yiʼoj ja smajlajel bʼa Jyoba ja sDyos, bʼa tolabida kʼotel toj» (Sal. 146:5, 6).