1. ¿Jas kʼotel ja jastik ‹tʼilan oj jnebʼtik sbʼaja Dyosi›, sok jastal wa syaka sbʼajsok ja meran gustoʼili?

 JA MERAN gustoʼil mini ekʼum bʼejukta. Ojni bʼobʼ albʼuk bʼa tolabida. Ja bʼa sLoʼil bʼa Witsi, ja Jesús yala jastal modo oj bʼobʼ taxuk. Yala: «Jel gusto wa x-ajyiye ja matik tʼabʼan skʼujole bʼa tʼilan oj snebʼ-e sbʼaja Dyosi» (Mat. 5:3). Ja yeʼn wa snaʼa lek ke ja kristyanoʼik kʼulajitik soka kʼankʼunel bʼa snajel sbʼaj sok yajelyi stoyjel ja jKʼulumantiki, ja Jyoba. Ja jaw jani wa stojolan yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal sbʼaja stʼilanil ‹snebʼjel sbʼaja Dyosi›. Sok yuja Jyoba yeʼn ja «Dyos maʼ jel gustoʼayi», jpetsaniltik ja matik wa xkaʼteltaytik ojni cha bʼobʼ ajyukotik gusto (1 Tim. 1:11).

2, 3. a) ¿Machʼtik jun yala ja Jesús oj bʼobʼ ajyuke gusto? b) ¿Jas oj kiltik ja bʼa artikulo it, sok jas yuj jel tʼilan oj jtaʼtik tiʼal sbʼaja jaw?

² ¿Kechan maʼ oj bʼobʼ ajyitik gusto ja bʼa jsakʼaniltik ta mey kiʼojtik wokol? Miyuk. Ja bʼa Loʼil bʼa Witsi, ja Jesús yala jun jasunuk jel chamyabʼjel. Yala «ja matik wa snaʼa malaya» ojni bʼobʼ ajyuke gusto anima wa xyabʼye jel mulal aye soka mulal yiʼoje ma wan ekʼel sbʼaje tsatsal wokolik. Chomajkil, yala ke «ja matik ijita spatike yuj skʼulajel ja bʼa jas toji» ma wa xyiʼaje wokol yuja kʼotele snebʼumanik cha ojni bʼobʼ gustoʼaxuke (Mat. 5:4, 10, 11). Pe ¿jastal oj bʼobʼ ajyukotik gusto yajni jach wan ekʼel jbʼajtik?

³ Ja Jesús sjeʼa ke ja meran gustoʼil mini jaʼuk ita ja ta mey kiʼojtik wokol ja bʼa jsakʼaniltik, jaʼitani ta katikyi stʼilanil  snebʼjel sbʼaja Dyosi sok ajyel mojansok (Sant. 4:8). ¿Pe jastal wa xlajxikujtik? Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik oxe modo jel tʼilan bʼa oj skoltayotik ajyel meran gusto.

4. ¿Jasa kʼotel ja bʼajtan modo bʼa meran gusto oj ajyukotik? (Salmo 1:1-3).

⁴ BʼAJTAN MODO: Bʼa meran oj ajyukotik gusto, tʼilani oj makʼlay jbʼajtik soka jastik bʼa Dyosi. Bʼa oj ajyukotik sakʼan, ja kristyanoʼik soka chanteʼik tʼilani oj smakʼla sbʼaje. Pe kechan ja kristyanoʼotik wa xbʼobʼ jmakʼlay jbʼajtik soka jastik bʼa Dyosi, sok jelni tʼilan oj jkʼuluktik. Jakʼayuj ja Jesús yala: «Mi kechansok waʼelal oj ajyuk sakʼan ja winiki, cha jachukni sok spetsanil yaljelik wa x-el ja bʼa stiʼ ja Jyoba» (Mat. 4:4). Ja yuj, mokni katik ekʼ jun kʼakʼu bʼa mi oj jmakʼlay jbʼajtik soka Yabʼal ja Dyosi, ja Biblia. Ja tsʼijbʼanum bʼa jun Salmo yala: «Jel lek xyila ja winik […] bʼa wa xyabʼ stsamalil ja sley ja Jyoba; kʼakʼu akwal wa skʼuman chʼabʼan ja sleyi» (kʼuman ja Salmo 1:1-3).

5, 6. a) ¿Jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa Biblia? b) ¿Jastal wa skoltayotik skʼumajel ja Biblia?

⁵ Yuja Jyoba wa syajtayotik, wa xyala kabʼtik ja bʼa Biblia jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jtatik ja meran gustoʼil. Jun sjejel, wa sjeʼakitik jas yuj yakitik ja sakʼanil, jastal oj bʼobʼ kamigoʼuktik sok jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj yaʼotik perdon soka jmultik. Cha wa staʼakitik tiʼal ja tsamalik skʼapjelal wa xyaʼa ja bʼa tyempo jakumi (Jer. 29:11). Spaklajel ja Biblia bʼa snajel ja jastik meran it wani xya gustoʼaxukotik.

 ⁶ Jastalni wa xnaʼatik, ja Biblia ayiʼoj jitsan rasonik jel xmakuni ja bʼa jsakʼaniltik. Yajni wa xkʼuʼantik, wani la ajyitik gusto. Ja yuj, ta wa xkabʼtik jel tʼenan aytik yuja wokolik, la jpiltik mas tyempo bʼa skʼumajel ja Yabʼal ja Jyoba sok spensarajel. Ja Jesús yala: «¡Lekxta yuja matik wa xyabʼye ja Yabʼal ja Dyosi sok wa skʼulane!» (Luc. 11:28).

7. ¿Jastal oj bʼobʼ katik el lek slekilal ja tyempo wa xpilatik bʼa skʼumajel ja Yabʼal ja Dyosi?

⁷ Yajni wa xkʼumantik ja Yabʼal ja Dyosi, la jpiltik tyempo bʼa oj «kabʼtik yajbʼal». ¿Jas wa stojolan ja it? La katik jun sjejel. Lekbʼi ay maʼ xchapakitik ja jwaʼeltik jel xkiʼajtik gusto. Pe jelxa ajnel jomol aytik maʼ ay kiʼojtik wokolik, mixani xkabʼtik yajbʼal ja jwaʼeltiki. Yajni la chʼaktik, oj katik kuenta jel wego waʼtik sok masni lek takalukxta wakotik bʼa oj kabʼtik yajbʼal. Ojni cha bʼobʼ ekʼ jbʼajtik jachuk ja bʼa skʼumajel ja Biblia. Bʼobʼta jel ajnel jomol aytik bʼa mi yakitik tyempo «yabʼjel yajbʼal» ja jas wa xyalakabʼtiki. La jpiltik tyempo bʼa yabʼjel stsamalil ja jas wa xkʼumantik sok la jpensaraʼuktik ja jas wantik yiljeli, smaklajel ja kʼumalik sok la jpensaraʼuktik ja jas wa xkʼumantik. Wankʼa xkʼulantik spetsanil ja it, masni gusto oj ajyukotik.

8. ¿Jastal wane skʼulajel ja cholal yiʼoje ja «moso jel toj sok wa spensaraʼan leki»? (Cha kʼela ja nota).

⁸ Ja Jesús yaʼunejyi ja cholal ja «moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» bʼa oj yakitik ja waʼelal bʼa Dyos ja bʼa mero styempoʼil, sok mini jas skʼulan kujtik palta (Mat. 24:45). b Ja yajbʼal mas tʼilan wa xchapakitik ja moso jel toji, jani ja Yabʼal ja Dyos (1 Tes. 2:13). Ja waʼelal it wani skoltayotik bʼa snajel ja jastal modo wa spensaraʼan ja Jyoba, ja jastalni mero wa xyala ja Biblia. Ja yuj wa xkʼumantik ja rebistaʼik Ja Juʼun Cholumani sok ¡Kʼeʼan!, soka artikuloʼik wa xtax ja bʼa jw.org. Cha wani xchapa jbʼajtik ja bʼa reunionik bʼa yoj semana, bʼa xchʼakulabʼil ja semana, sok wa xkʼelatik ja JW Broadcasting^® wa x-el bʼa kada ixaw ta ayxa ja bʼa jkʼumaltiki. Ta wa xkatik el lek slekilal ja waʼelalik bʼa Dyos ojni skoltayotik bʼa oj lajxukujtik skʼulajel ja xchabʼil modo bʼa wa xyaʼa meran gustoʼil.

9. ¿Jasa ja xchabʼil modo oj jkʼuluktik bʼa meran gusto oj ajyukotik?

⁹ XCHABʼIL MODO: Bʼa meran gusto oj ajyukotik, tʼilani oj jkʼuʼuktik ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba. Ja tsʼijbʼanum bʼa jun salmo yala: «Gusto wa x-ajyi ja matik wa xiwyuj ja Jyoba, ja maʼ wa xbʼejyi ja bʼa sbʼejiki» (Sal. 128:1). Xiwel yuja Jyoba wa stojolan ke wa xkisatik lek sok mi xkʼanatik ay jas oj jkʼultik bʼa mi lekuk oj yile (Prov. 16:6). Ja yuj la jkʼujoluktik bʼa snochjel ja jastik yaʼunej kujlajuk ja bʼa jas lek soka bʼa miyuki, sok tini wa xtaʼatik bʼa Biblia (2 Cor. 7:1). Ta wa xkʼulantik ja jas wa syajtay ja Jyoba sok wa xkijnaytik ja jasa mi lek xyila, gustoni oj ajyukotik (Sal. 37:27; 97:10; Rom. 12:9).

10. Yuja wanxa xnaʼatik ja jas wa skʼana ja Dyosi, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki? (Romanos 12:2).

¹⁰ (Kʼuman ja Romanos 12:2). Bʼobʼta ayni maʼ wa snaʼa ke ja Jyoba ayni yiʼoj ja cholal bʼa oj yal ja jasa leki sok jasa mi lekuki, pe cha tʼilani oj skʼuʼuk ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Dyosi. La katik jun slajelal. Jun kristyano wa xbʼobʼ snaʼ ke ja gobyerno ayiʼoj derecho bʼa oj yaʼ ja stikʼanil ja janekʼ  oj ajnuk ja karroʼik ja bʼa karreteraʼik, pe bʼobʼta mini puesto oj ajyuk bʼa skʼuʼajel ja leyik jaw. Ja yuj mastoni wa xya ajnuk. Pe ja keʼntiki, jani soka jmodotik oj jetik ta wa xkʼuʼantik ke jani mas lek skisjel ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba (Prov. 12:28). Ja David skʼuʼan ke jachukniʼa, pes yala yabʼ ja Jyoba: «Weʼn waxa wa jnaʼ ja sbʼejlalil ja sakʼanil. Ja bʼa stiʼ asati ay jitsan gustoʼil; ja bʼa stojol jawa kʼabʼi ayni gustoʼil bʼa tolabida» (Sal. 16:11).

11, 12. a) ¿Jasa tʼilan oj jtalnay jbʼajtik yajni chamkʼujol aytik maʼ elel jganatik? b) ¿Jastal wa skoltayotik ja yaljelik bʼa Filipenses 4:8 bʼa stsajel lek ja jas wa xkatik ekʼ gustoʼil?

¹¹ Yajni chamkʼujol aytik ma elel jganatik, bʼobʼta oj jkʼultik jun jasunuk bʼa oj chʼay jkʼujoltik ja jwokoltik, soka jaw wani x-abʼxi stojol. Pe tʼilani la jtalnay jbʼajtik bʼa mok jkʼuluktik jun jasunuk bʼa wa xyijnay ja Jyoba (Efes. 5:10-12, 15-17).

¹² Ja bʼa karta stsʼijbʼanyile ja snochumanik Kristo bʼa Filipos ja jekabʼanum Pablo, tikʼanxta yala yabʼye bʼa a-spensaraʼuke ja jastik toji ja jastik saki, ja jastik wa xnikwani bʼa yajtanel (kʼuman ja Filipenses 4:8). Anima ja yeʼn mi jaʼuk wan stajel tiʼal sbʼaja jastik yajel ekʼ gustoʼil, ja jas yala jani tʼilan oj stojotik ja yajni ay jas wa xtsaʼatik bʼa yajel ekʼ tyempo. ¿Jas yuj mi xleʼatik modo skʼulajel ja it? Ja yaljel «jastik» wa xtax ja bʼa bersikulo it, la katik slokʼoluk sok «kʼinik», «pelikulaʼik», «libroʼik» maʼ «bideojuegoʼik». Ja it oj skoltayotik spensarajel ja jasa lek xyila ja Dyos soka bʼa miyuki. Wani skʼana oj kiʼ jun jsakʼaniltik ja jastalni yaʼunej kujlajuk ja Jyoba (Sal. 119:1-3). Jachuk, sok jun sakal jconcienciatik, ojni bʼobʼ jkʼuluktik ja xchabʼil modo bʼa meran wa xyaʼa gustoʼil (Hech. 23:1).

13. ¿Jasa yoxil modo oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik gusto bʼa tolabida? (Juan 4:23, 24).

¹³ YOXIL MODO: Tʼilani oj kiltik ke ja jastal wa xtoyotik ja Jyoba jani ja mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltik. Yuja Jyoba yeʼn ja jkʼulumantiki, wani sbʼajin ke oj toytik (Apoc. 4:11; 14:6, 7). Ja yuj ja mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki jani stoyjel jastalni, «oj stojotik ja yipi soka jastalni ja smeranili» (kʼuman ja Juan 4:23, 24). Wani xkʼanatik ke ja yip ja Dyosi a-stoj ja jastal wa xtoyotiki bʼa jachuk akuerdo oj ajyuk soka smeranil wa sjeʼa ja Biblia. Ja jastal wa xkaʼteltaytiki tʼilani ja oj kʼotuk ja mas tʼilan ama teytik bʼa jun lugar bʼa timubʼal ja kaʼteltiki ma mi libreʼayuk. Ja bʼa jtyempotik, mas ja 100 kermanotik sok kermanatik lutubʼale preso yuja kʼotele testigoʼik bʼa Jyoba. c Ama jachuk, gustoni aye yujni wa skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa yajelyi orasyon, spaklajel sok stajelyi tiʼal ja tuk sbʼaja jDyostiki sok ja sGobyerno. Ama x-iji jpatiktik ma wala iljitik kontra, wani la ajyitik gusto snajel ke ja Jyoba tey jmoktik sok ojni ya koʼ jlekilaltik (Sant. 1:12; 1 Ped. 4:14).

14. ¿Jasa ekʼ sbʼaj jun hermano bʼa keremto ja bʼa Tayikistán, sok jas yuj?

¹⁴ Cha ayni experienciaʼik ja bʼa jtyempotik bʼa wa sjeʼa ja oxe modoʼik jpaklaytikta bʼa meran wa xya ajyukotik gusto chikan jastal wala taxtik. La kiltik ja sjejel bʼa Yovidón Boboyónov, jun kerem bʼa 19 jabʼil bʼa Tayikistán. Yuja mi skʼana oj ochuk soldadoʼil, ja bʼa 4 bʼa octubre  bʼa 2019 taregani yawe eluk ja bʼa snaji. Slutuwe preso jujuntik ixaw sok yilawe jastal june maʼ staʼunej smul. Ja matik wa xyawe ekʼ notisya bʼa jitsan paisik wego spukuwe sbʼaja jas mi lek kʼulajiyiʼi. Yalawe ke smakʼawe sok tarega stʼenawe bʼa oj yal ke oj och soldadoʼil sok oj slap ja traje. Tsaʼan ja bʼa it, yalawe ke ay smul sok sjekawe bʼa jun lugar bʼa wa x-ajyi tsatsal aʼtelik masan yajni ja presidente yaʼa orden bʼa oj yawe eluk libre. Snajtil ja bʼa prebaʼik, ja Yovidón tolabida ajyi toj sok gusto. ¿Jastal bʼobʼyuj? Jani tolabida snaʼa ja stʼilanil yiʼoj snebʼjel sbʼaja Dyos.

15. ¿Jastal smakʼlay sbʼaj ja Yovidón ja bʼa jastal wa xtax soka Dyos ja yajni ti ajyi bʼa preso?

¹⁵ Yajni ti ajyi bʼa preso, ja Yovidón smakʼlay ja jastal wa xtax soka Dyos ama mey yiʼoj Biblia sok mini june ja juʼuntiki. Anto ¿jastal skʼulan? Yajni ja hermanoʼik wa xyiʼaje ochyi swaʼel, wa stsʼijbʼaneyi ja tekstoʼik bʼa kada kʼakʼu ja bʼa bolsaʼiki. Sok jachuk ja Yovidón wa xbʼobʼ skʼumuk ja Biblia sok spensarajel kada kʼakʼu. Yajni el ja bʼa preso, yayi ja rason it ja matik mito ekʼeluk sbʼaje tsatsal wokolik: «Awik makunuk ja janekʼ wa xbʼobʼa wujilex ja libreʼil awiʼojex bʼa oj mojxanik soka Jyoba. Sok ja yuj jelni tʼilan oja kʼumukex ja Biblia sok ja juʼuntiki».

16. ¿Jasa waj skʼujol ja Yovidón?

 ¹⁶ Ja kermanotik Yovidón skʼuʼan ja jastik yaʼoj kujlajuk ja Jyoba. Jaʼuktoma oj waj skʼujol ja kʼankʼunelik bʼa mi lekuk sok skʼulajel jastik mi tojuk, jani waj skʼujol bʼa Jyoba sok sbʼaja jas mas tʼilan wa xyila. Spilani tyempo bʼa yiljel ja tsamal skʼulbʼenik ja Dyosi. Kada saʼan sakbʼel jani wa xyujkesjiyuj ja yokʼel ja yal chaniki, sok jaxa bʼa akwal wani xkan skʼel ja Luna soka kʼanalik. Wa xyala: «Ja majtanalik it bʼa Jyoba wani xya jak jtseʼej sok wa xya ajyukon lek». Yajni wa xkilatik chaʼanyabʼalil ja jastik bʼa Dyos soka jastik yaʼunejkitik ja Jyoba, wani xya ajyukotik gusto, soka gustoʼil jaw wani xyaʼa kiptik bʼa oj kuchkujtik.

17. ¿Jastal wa xbʼobʼ koltajukyuj ja jas wa xyala ja 1 Pedro 1:6, 7 june maʼ wan ekʼel sbʼaj jastal Yovidón?

¹⁷ Ja Yovidón cha yaʼa bʼajtan bʼej ja stoyjel ja Jyoba. Wani snaʼa ke jelni tʼilan oj ajyuke toj. Ja Jesús yala: «Jaʼxa toyo jawa Dyosi sok aʼteltay kechan yeʼna» (Luc. 4:8). Ja komandanteʼik sok ja soldadoʼik wani skʼanawe ke ja Yovidón oj yakan ja skʼuʼajel yiʼoji. Pe ja yeʼn kongana wa xyayi orasyon ja Jyoba kʼakʼu akuʼal sok wa skʼanayi bʼa oj kuchyuj sok bʼa oj ajyuk toj. Ama kʼulajiyi jastik bʼa mi lekuk, ja Yovidón mini el sgana. Sok ja slekilali, gusto ay yujni ayxa yiʼoj jun jasunuk bʼa mey yiʼoj ajyi, makʼji sok lutji: jun skʼuʼajel bʼa ochtani probar (kʼuman ja 1 Pedro 1:6, 7).

18. ¿Jastal oj bʼobʼ ajyukotik gusto?

¹⁸ Ja Jyoba wani snaʼa ja jas wa xmakuniyuj ja kristyanoʼik bʼa oj ajyuke meran gusto. Ta wa xnochotik ja oxe modo jpaklaytikta ja bʼa artikulo it, ojni ajyukotik gusto anima ay wokolik. Anto ojni cha bʼobʼ kaltik: «¡Jelni gusto sbʼaja chonabʼ bʼa jaʼ sDyose ja Jyoba!» (Sal. 144:15).