1, 2. a) ¿Jastik wokol wa xyiʼajan ja yajni mi wa xkomo jbʼajtiki? b) ¿Jas yuj jel tʼilan stajel tiʼal ja bʼa jtyempotik sbʼaja skomjel jbʼajtik?

JA SKOMJEL JBʼAJTIK jun modoʼal ti wa xjak bʼa Jyoba (Gál. 5:22, 23). Ja yeʼn wa sjeʼa bʼa jun modo bʼa toj lek. Pe ja keʼntik mulanumotik, sok ja yuj jelni wokol skomjel jbʼajtik. Ja wokolik ay ja bʼa luʼumkʼinali jani yuja ixuk winik mi skomo sbʼaje. Yuja it, jitsan ixuk winik wa xyawekan tsaʼan ja jastik mas tʼilani sok mi xpojxi ja bʼa yaʼtele ma ja bʼa eskwela. Pilan wokolik wa xyiʼajan jani yaljel jastik junuk wa xyajbʼesni, jelxel yujel trago, makʼwanel, skʼutsjel ja nupanel, yajel kʼe jelal bʼa mey stʼilanil, kostumbreʼik bʼa wokol yajelkan, ochel preso, snoljelkan ja jastik junuk mi lek ekʼelabʼaj, stajel ja chamel wa xyiʼajan ja wayel sok jun ixuk ma winik, sok anima mi skʼanawe, ayni wa xtukbʼiye satkʼinal (Sal. 34:11-14).

² Jastalni kilatik, ja matik mi snaʼa skomjel sbʼaje yeʼntani wa xyaʼa sbʼaje wokol sok wa xyawe yiʼ wokol ja tuki. Sok yajni wa x-ekʼ ja tyempo, ja wokol it wanxta ipaxel. Ja bʼa jabʼilik 1940, paklaxi ja wokol it sbʼaja skomjel jbʼajtik. Pe ja jas paklaxi mas ajkʼachto ilxi ja ixuk winik ja bʼa jtyempotik masxa mi wa skomo sbʼaje. Sok mini chamyabʼjeluk, yujni ja Biblia yalunej yajni ja ixuk winik mixa skomo sbʼaje jani jun preba bʼa tixa aytik  ja bʼa «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘» (2 Tim. 3:1-3, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi).

3. ¿Jas yuj jel tʼilan yajel ajyuk ja modoʼal bʼa skomjel jbʼajtik?

³ ¿Jas yuj jel tʼilan skomjel jbʼajtik? La kiltik chabʼ jasunuk jel tʼilanik. Sbʼajtanil, ja matik wa skomo ja jastal wa xyabʼ ayeʼi masni mi x-ekʼ sbʼaje tsatsal wokol. Sok masni pasil yiljel sbʼaje lek soka tuki, yajelkan ja tajkeli, ja jitsan chamkʼujol soka ajyel triste. Xchabʼil, bʼa lek ayil-otik ja Dyosi tʼilani mok kokotik luʼum yuja prebaʼiki sok skomjel ja jastik mi lek wa xkʼankʼunikujtiki. Ja mulal sleʼa ja Adán soka Eva wani sjeʼa ja it merani lek (Gén. 3:6). Jastalni yeʼnle, jitsan ixuk winik ja bʼa jtyempotik wani xyilawe ja swokolil yuja mi skomo sbʼaje.

4. ¿Jasa oj koltajuk ja matik wa xwokolaniye bʼa skomjel sbʼaje?

⁴ Yuja mulanumotiki mini xbʼobʼ kom jbʼajtik tsʼikan lek. Ja Jyoba wa snaʼa ja yaʼtijumik wa xkʼujolantik yajelkan ja modoʼalik mi lekuk, sok wa skʼana oj skoltayotik skʼuljel ganar (1 Rey. 8:46-50). Ja Jyoba juni kamigotik, sok wa skoltay ja matik wokol xyabʼ skomjel sbʼaj bʼa jun jasunuk ja bʼa sakʼanile. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik ja sjejel toj lek bʼa Jyoba. Oj cha jnebʼtik jujuntik sjejel bʼa Biblia bʼa matik skʼulane bʼa lek sok bʼa mi lekuk. Tsaʼan, oj kiltik jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mas oj ajyukujtik ja modoʼal bʼa skomjel jbʼajtik.

5, 6. ¿Jasa sjejel wa xyaʼakitik ja Jyoba bʼa skomjel jbʼajtik?

⁵ Ja Jyoba wani skomo sbʼaj, pe bʼa jun modo toj. Yujni spetsanil ja jas wa skʼulani toj lek (Deut. 32:4). Pe ja keʼntiki mulanumotik. Bʼa yabʼjel jas wa stojolan sok snochjel mas tsʼikan ja modoʼal it yiʼoj ja Dyosi, tʼilani la jpaklaytik ja sjejel bʼa yeʼn. ¿Jas ekʼeleʼil ja mas chaʼanyabʼalil bʼa skomunej sbʼaj ja Jyoba?

⁶ La jpensaraʼuktik jastal yabʼ ja Jyoba yajni ja Satanás pax kaprechudoʼil. Ja jaw jelni maʼ ya tajkuk sok ya kʼe skoraja ja yaʼtijumik toj ja Dyos ja bʼa satkʼinali. Bʼobʼta ja keʼntik ojni cha ekʼ jbʼajtik jastaltik ja jaw yajni wa xpensarantik bʼa yibʼanal ja wokolik yaʼunej ja Dyablo. Ja Jyoba wani snaʼa tʼilan oj stojbʼes ja jasa ekʼi, pe mini wegoxta skʼulan. Skʼulan bʼa jun modo bʼa lek aʼelkʼot. Ja yeʼn mini wego kʼe skoraja sok stojolni ja jastal wan skʼulajel yuja jasa skʼulunej ja Satanás (Éx. 34:6; Job 2:2-6). ¿Jas yuj yaʼunejkan aʼekʼ jitsan tyempo? Yujni mi skʼana ja ixuk winik mulanume achʼay snajele, wa skʼana «spetzanil ja cristiano oj suchuc ja scʼujolei» (2 Ped. 3:9).

7. ¿Jas wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Jyoba?

⁷ Ja sjejel bʼa Jyoba wa sjeʼakitik bʼa mi xbʼobʼ jtsatik wego skʼulajel jun jasunuk, tʼilani oj komtik ja jas oj kaltiki sok spensarajel bʼajtanto yuj oj jkʼuluktik jun jasunuk. Yajni oj jpensaraʼuktik skʼulajel jun jasunuk jel tʼilan, la jpiltik tyempo bʼa spensarajel sok la jkʼantikyi ja Jyoba ayakitik biboʼil bʼa yaljel ma skʼulajel ja bʼa toji (Sal. 141:3). Ta aykʼa jas wa xkʼulantik ja yajni kʼeʼel kolomtik, bʼobʼta ja jaw ojni skʼulukotik ganar. Ja yuj, jitsan bʼa keʼntik jnaʼunejtik malaya yuja wego kalatik ma jkʼulantik jun jasunuk (Prov. 14:29; 15:28; 19:2).

8. a) ¿Bʼa oj jtaʼtik lekil sjejel bʼa jastal skomjel jbʼajtik? b) ¿Jasa koltaji ja José bʼa mi koʼ luʼum yajni kʼulaji probari? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁸ ¿Jastik sjejel bʼa Biblia wa xchiktes ja stʼilanil skomjel ja jastal wa xjeʼa ja jmodotik bʼa jun jasunuk? Bʼobʼta wa xjul jkʼujoltik jitsan ixuk winik ja bʼa Biblia bʼa  snaʼa skomjel sbʼaje ja bʼa ekʼeleʼik jel wokolik. La kiltik ja jasa skʼulan ja José, ja skerem ja Jacob, yajni ti wan aʼtel bʼa snaj ja Potifar, ja olomal bʼa talnanum ja bʼa mandaranum bʼa Egipto. Ja xcheʼum ja Potifar lek yila ja José yujni jel ‹tsamal ja skwerpo sok ja sniʼ sati›, sok sleʼa modo bʼa oj ya koʼ luʼum. Pe ja José yala: «¿Jastal modo oj jkʼuluk ja chaʼan mulal it sok oj jleʼ jmul soka Dyosi?». ¿Jasa koltaji ja José bʼa mi koʼ luʼum yajni kʼulaji probari? Ja yeʼn spilani maʼ tyempo bʼa spensarajel ja wokolik oj yijan ta aji koʼ luʼumi. Sok yajni jokjiyi ja skʼu yuja xcheʼum ja Potifar bʼa oj waysok, ja José spaka ajnel (Gén. 39:6, 9; kʼuman ja Proverbios 1:10).

9. ¿Jastal oj bʼobʼ jchap jbʼajtik bʼa oj kuchkujtik ja yajni wala kʼulajitik probari?

⁹ ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa José? Pes jani spakjel ajnel ja yajni wala ajitik och probari bʼa jachuk mi oj jkʼoktik ja sleyik ja Dyosi. Bʼajtanto oj kʼotuke Taʼumantiʼ, jujuntik jmoj-aljeltik mi skomowe ja swaʼele soka jas wa xyuʼaje, snukʼuwe may, yabʼye droga ma koʼye mulal sok ixuk winik. Sok yajni yiʼajeta jaʼi, bʼobʼta ayni ekʼele wa xkʼan koʼuke luʼum bʼa skʼulajel ja jastik junuk jaw. Ta jach wa x-ekʼ jbʼajtik, tʼilan la kʼotkotik tekʼan sok la jpensaraʼuktik mixani lek oj kil jbʼajtik soka Jyoba ta mikʼa xkomo jbʼajtiki. La ka jkwidadotik ja bʼa ekʼeleʼik bʼa oj bʼobʼ jak jbʼajtik ja prebaʼik sok la jpensaraʼuktik jastal mok waj ya kokotik luʼum (Sal. 26:4, 5; Prov. 22:3). Sok ta ay bʼa jun ekʼele wala kʼulajitik probar, la jkʼantikyi ja Jyoba bʼa ayakitik biboʼil sok skomjel jbʼajtik bʼa mok kokotik luʼum.

10, 11. a) ¿Jas prebaʼik wa stʼaspune jitsan keremtik akʼixuk ja bʼa eskwela? b) ¿Jasa oj bʼobʼ koltajuke ja keremtik akʼixuk bʼa oj kuchyujile ja kʼankʼunel bʼa skʼulajel ja bʼa mi lekuki?

¹⁰ Ja bʼa jtyempotik, jitsan keremtik akʼixuk wa x-ekʼ sbʼaje prebaʼik jastal ekʼ sbʼaj ja José. La kiltik sbʼaja Kim. Tʼusan mi yibʼanaluk ja smojik eskwela wa stoyo sbʼaje wa xwaye sok keremtik akʼixuk ja bʼa xchʼakulabʼil semana. Pe ja yeʼn mey yiʼoj jas oj xchol jastal ja smojik eskwela. Ja Kim wa xyala ayni ekʼele stuchʼil ay wa xyabʼi sok mi xmojtaji yuja tuk ja smodo ja yeʼn, sok wa x-aljiyabʼ yuja smojik eskwela jel sonsa yuja mi maʼ wa x-el soki. Anima jachuk, ja yeʼn wani snaʼa lek ja kʼankʼunel bʼa wayel sok kerem ma akʼix jelni tsats ja yajni keremato ma akʼixato (2 Tim. 2:22). Ja smojik tikʼanxta wa sjobʼoweyi ta solterato, jaxa yeʼn wa xcholo jas yuj spensaraʼunej mi oj waysok jun kerem. Jelni gustoʼaytik yuja keremtik akʼixuk kuchelyujile ja tʼenwanel bʼa wayel soka tuki. Sok jelni cha gusto ay ja Jyoba yuja yeʼnle.

¹¹ Sok ja bʼa Biblia cha ayiʼoj sjejelik mi lekuk bʼa matik mi skomo ja kʼankʼunel ajyiyujile bʼa koʼel mulal sok winik ma ixuk. Wa xcha sjeʼa ja wokolik ijijanyile yuja jasa skʼulane. Ta aykʼa maʼ ekʼ sbʼaj jastal ja Kim, jelni lek a-spensaraʼuk sbʼaja kerem wa staʼa tiʼal ja kapitulo 7 bʼa Proverbios bʼa mini snaʼa kʼinal. Cha ojni bʼobʼ spensaraʼuk sbʼaja jasa skʼulan ja Amnón soka tsatsal wokol yila yuja jasa skʼulani (2 Sam. 13:1, 2, 10-15, 28-32). Ja nantatalik ojni bʼobʼ yawe makunuk ja loʼilik it bʼa Biblia ja yajni wa skʼulane ja stsomjele bʼa pamilya. Jachuk oj bʼobʼ skoltaye ja yuntikile bʼa oj yawe ajyuk ja modoʼal bʼa skomjel sbʼaje sok bʼa oj skʼuluke ja bʼa lek ja bʼa jastik junuk it.

12. a) ¿Jastal skomo ja jastal ay wa xyabʼ ja José yajni yila ja smoj-alijelik? b) ¿Jastik ekʼele tʼilan oj jnatik skomjel jbʼajtik?

¹² Bʼa pilan ekʼele, ja José cha yaʼa jun lekil sjejel bʼa jastal skomjel jbʼajtik. Ja it ekʼ yajni ja smoj-alijelik wajye man  Egipto bʼa smanjel swaʼele. Ja José skʼanani oj snaʼ ja jasa meran wa spensaran ja smoj-alijelik, ja yuj mi yala ta yeʼna yajni yila ja smoj-alijelik. Sok yajni mixa xkuchyuj ja jastal wa xyabʼ ayi, waj okʼuk bʼa jun nakʼan lugar (Gén. 43:30, 31; 45:1). Ta jun jpamilyatik ma jun jmoj-aljeltik wa syajbʼesotik, ja sjejel bʼa José wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa mi wegoxta oj jkʼuluktik jun jasunuk (Prov. 16:32; 17:27). Chomajkil, ta ay jun jpamilyatik elelkan ja bʼa xchonabʼil ja Dyos, bʼobʼta tʼilan oj kom jbʼajtik bʼa mok jtatik loʼil ta mey stʼilanil. Ja it bʼobʼta jelni wokol, pe masni pasil oj kabʼtik ta wa xka juljkʼujoltik jani wantik snochjel ja sjejel bʼa Jyoba sok skʼuʼajel ja srasoniki.

13. ¿Jas chabʼ sjejel jel tʼilanik wa xnebʼatik ja bʼa jasa skʼulan ja David?

¹³ Pilan sjejel bʼa jel xkoltani wa xtaʼatik ja bʼa Biblia ja bʼa David. Ja Saúl soka Simeí sleʼawe modo bʼa ay jas oj skʼulukeyi ja David, pe ja yeʼn mi tajki sok mi ya makunuk ja cholal yiʼoj bʼa oj ya stupe (1 Sam. 26:9-11; 2 Sam. 16:5-10). Meran, ja David mini tolabida skomo sbʼaj. Pes tuk sjeʼa ja smodo yajni ja Nabal kechanta waj skʼujol bʼa yeʼna soka yajni koʼ mulal soka Bat-seba (1 Sam. 25:10-13; 2 Sam. 11:2-4). ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja sakʼanil ja David? Bʼajtan, ja matik wa stojowe ja xchonabʼ ja Dyos jel tʼilan a-skom sbʼaje sok a-stalna sbʼaje bʼa mi oj jelxuk soka cholal yiʼoje. Sok xchabʼil, mokni jel jipjkʼujoltik bʼa keʼntik ita sok spensarajel oj bʼobʼ kuchkujtik chikan jas preba xjaki (1 Cor. 10:12).

14. ¿Jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik, sok jas yuj jel tʼilan oj kom jbʼajtik ta ekʼ jbʼajtik jun jasunuk jastal jaw?

¹⁴ ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mas oj kom jbʼajtik? La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun Taʼumantiʼ sbʼiʼil Luigi. Ja stop ja skarro paktsujiyi yuj pilan karro. Anima yeʼn smul ja pilan choperi, pe kʼe utanuk sok skʼana oj tiroʼanuk. Ja Luigi skʼanayi ja Jyoba akoltajuk bʼa skomjel sbʼaj sok sleʼa modo bʼa oj ya laman ja choperi, pe mini bʼobʼyuj. Ja Luigi ya och juʼun ja splakaʼil ja karro sok waji ama wanto utanel ja winiki. Jun semana tsaʼan, ja Luigi wan yulatajel jun ixuk sok yila ja statami jani ja winik maʼ utjiyuji. Ja winik jaw kʼixwelxta skʼana perdon sok yala oj skʼumuk ja empresa bʼa skarro ja Luigi bʼa atojbʼesjukyi mas wego. Chomajkil, ja bʼa ulatanel jaw tini ajyi ja winiki sok yala jelni skʼulan gusto. Yajni spensaraʼan ja bʼa jas ekʼeli, ja Luigi yaʼa sbʼaj kwenta ja stʼilanil ja ajyi laman soka smaloʼil lek mokxta ajyuk lamani (kʼuman ja 2 Corintios 6:3, 4).

15, 16. ¿Jastal oj skoltayotik ja keʼntik soka jpamilyatik spaklajel ja Biblia bʼa oj ajyukujtik ja modoʼal bʼa skomjel jbʼajtik?

¹⁵ Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa skomjel jbʼajtik, jani snochjel jun programa bʼa spaklajel ja Biblia. La ka juljkʼujoltik ja jas aljiyabʼ ja Josué yuja Dyosi: «Mokni apil ja bʼa wa tiʼ ja libro it bʼa Leyi, tʼilan oja kʼumuk jach mi tsatsuk kʼakʼu akwal, bʼa jachuk oj atalnay abʼaj bʼa skʼulajel spetsanil ja jas kanel tsʼijbʼunubʼali; pes ja bʼa wa bʼeji lekni oj wajukawuj sok oja kʼuluk toj lek» (Jos. 1:8). ¿Jastal wa skoltayotik spaklajel ja Biblia bʼa skomjel jbʼajtik?

¹⁶ Jastalni kilatikta, ja Biblia ayiʼoj loʼilik bʼa wa xchiktes ja slekilal ja skomjel jbʼajtik soka swokolil ta mi jkʼulantiki. Ja Jyoba yaʼakan atsʼibʼaxuk ja loʼilik it bʼa oj jnebʼtik bʼa yeʼnle (Rom. 15:4). Ja yuj la jkʼumuktik, jpaklaytik sok spensarajel bʼa yeʼnle. La jpensaraʼuktik jastal oj  katik el slekilal ja keʼntik soka jpamilyatik sbʼaja loʼilik jaw. Sok la jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa yajel makunuk ja jasa wa sjeʼakitik ja Biblia. Ta wa xkabʼtik ayto skʼana oj kom jbʼajtik, mok jnakʼtik. La katikyi orasyon ja Jyoba sok la jkʼujoluktik bʼa oj kiltik ja bʼa jasa wanto skʼana oj tojbʼukotiki (Sant. 1:5). Cha ojni skoltayotik ta jpaklaytik ja bʼa juʼunik kiʼojtiki.

17. ¿Jastal oj bʼobʼ skoltay ja yuntikile ja nantatalik bʼa oj skom sbʼaje?

¹⁷ Nantatalik, ¿jastal oj bʼobʼa koltayex jawa wuntikilex bʼa oj skom sbʼaje? Ja yeʼnle mini pojkiye soka modoʼal jaw, ja yuj tʼilani weʼn oja jeʼex bʼajtan (Efes. 6:4). Ta awilawex jawa wuntikilex wokol xyabʼye skomjel sbʼaje soka jastik wa xkʼanxi yujileʼi, jobʼo abʼajik jas tikʼe sjejelik wanex yajelyi. Ja weʼnlex tʼilani oj elanik tikʼan ja bʼa xcholjeli, wajel ja bʼa tsomjeli sok skʼulajel ja tsomjelal bʼa pamilya. Ta ay jas wa skʼana jawa wuntikilex pe awilawex ay stʼilanil yaljelyabʼ miyuk, mok xiwanik yaljelyabʼ. Ja jasa yala ja Jyoba mok skʼuluk ja Adán soka Eva ojni bʼobʼ sjeʼe ta wa skisawe ja cholal yiʼoji. Jastalni ja it, ja tojelal soka sjejel wa xyaʼawe ja nantatalik ojni bʼobʼ sjeʼeyi ja yuntikile bʼa a-skom sbʼaje. Ja syajtajel ja cholal yiʼoj ja Dyos sok skisjel ja jastik yaʼunejkan kulani tini chʼikan ja bʼa jastik jel chaʼanyabʼalil oj bʼobʼ sjeyi ja yuntikile ja nantataliki (kʼuman ja Proverbios 1:5, 7, 8).

18. ¿Jas yuj jel tʼilan stsajel lek ja matik wa xmojtaytiki?

¹⁸ Anima nantatalotik ma miyuk, jpetsaniltik tʼilan la jtsatik lek ja matik wa xmojtaytiki. Ta ja matik wa xmojtaytiki wa syajtaye ja Jyoba, oj stsatsankʼujolukotik bʼa oj ajyuk jun lekil jkʼelsatik sok bʼa mi oj jak jbʼajtik wokol (Prov. 13:20). Sok ojni jnochtik ja jastal wa skomo sbʼaje soka tikʼe sakʼanil yiʼojeʼi. Jaxa jmodotik ja keʼntiki ojni cha stsatsankʼujoluk ja yeʼnle. Ta kʼakʼu kʼakʼu wa xjeʼatik wa xkomo jbʼajtik, lekni oj yil-otik ja Dyosi, oj kabʼtik stsamalil ja jsakʼaniltik sok lek oj kil jbʼajtik soka matik wa xyajtaytiki.