1, 2. a) ¿Jas cholal jel tʼilan ajiyi ja Salomón? b) ¿Jas yuja David chamskʼujol yuja Salomón?

JA Jyoba stsaʼa ja Salomón bʼa yeʼn oj skʼel ja aʼtel bʼa yajel kʼeʼuk ja templo bʼa Jerusalén, jani june ja bʼa aʼtel mas tʼilan kʼulaxel bʼa spetsanil ja tyempo. Ja naʼitsi tʼilani jel chamyiljel akʼotuk sok akʼot najuk sbʼaj bʼa yibʼanal ja paisiki yuja stsamalili. Pe ja mas tʼilani yujni ja oj kʼotuk ja «snaj ja Jyoba ja Dyos smeranili» (1 Crón. 22:1, 5, 9-11).

² Ja mandaranum David sjipa skʼujol sbʼaja skoltanel ja Dyosi. Pe cha chamni skʼujol, pes ja Salomón keremto sok mito ayiʼoj snajel ja bʼa sakʼanili. ¿Oj maʼ syam ja Salomón ja cholal it bʼa yajel kʼeʼuk ja templo? ¿Oj maʼ bʼobʼ skʼuluk yuja keremto sok yuja mito ayiʼoj snajel ja bʼa sakʼanili? Ta ja Salomón wa skʼana lek a-elkʼot, tʼilani a-stsatsankʼujoluk sbʼaj sok a-skʼuluk ja aʼteli.

3. ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ ja Salomón ja jastal mi xiw ja stati?

³ Ja Salomón jelni maʼ snebʼa ja jastal mi xiw ja stati, ja David. Pes yajni keremto, tiroʼani soka chanteʼik wa xmilwani yajni wanxa yijel el ja xchejik ja stati (1 Sam. 17:34, 35). Cha mini xiwi yajni tiroʼani soka Goliat. Ja Dyos skoltayni ja David, sok  kechanta ya makunuk jun bʼilitsʼ ton bʼa skʼuljel ganar ja Goliat (1 Sam. 17:45, 49, 50).

4. ¿Jas yuj tʼilani mok xiwuk ja Salomón?

⁴ Merani leka, ja David yeʼnani ja maʼ oj bʼobʼ skoltay ja Salomón bʼa mok xiwuk sok aya kʼeʼuk ja templo (kʼuman ja 1 Crónicas 28:20). Lek ochukxta yuja xiwel ja Salomón, bʼobʼta mini oj kʼe stulyi ajyi ja aʼteli. Sok ja jaw mastoni jel tuk yuja a-skʼuluk anima mi lekuk skʼulan ja yaʼteli.

5. ¿Jas yuj tʼilani mok xiwkotik?

⁵ Jastalni ja Salomón, ja keʼntiki wani xcha jkʼanatik a-skoltayotik ja Jyoba bʼa oj jtsatsankʼujoluk jbʼajtik bʼa skʼulajel ja aʼtel yaʼunejkitiki. Bʼa skʼulajel ja it, la jpaklaytik ja sjejel sjeʼawe jujuntik ja bʼa najate bʼa mi xiwye. Sok la jpensaraʼuktik jastal mok xiwkotik sok skʼulajel ja aʼteli.

6. ¿Jasa jel cham xa wabʼ ja bʼa jastal mi xiw ja José?

⁶ La kiltik ja jasa skʼulan ja José. Ja yeʼn mini tʼun xiwi yajni ja xcheʼum ja Potifar sleʼa modo bʼa oj jway soka yeʼn. Ja José wani maʼ snaʼa ja wokolik oj jak sbʼaj ta yala mi oj skʼuluki. Anima jachuk, ja yeʼn mini tʼun xiwi sok yala mi oj skʼuluk (Gén. 39:10, 12).

7. Cholo jastal sjeʼa ja Rahab bʼa mini tʼun xiwi (kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁷ La cha kiltik sbʼaja Rahab. Ja yeʼn ti ajyi sakʼan bʼa Jericó. Yajni ja chabʼ tsʼelsatinum bʼa Israel wajye ja bʼa snaji, ja yeʼn ojni bʼobʼ och sbʼaj ajyi ja xiweli sok mi oj skoltay ja chabʼ israʼelenyo. Pe sjipa skʼujol bʼa Jyoba, sok ja yuj mi xiw bʼa snakʼjel sok skoltajel bʼa oj bʼobʼ eluke ja bʼa chonabʼi (Jos. 2:4, 5, 9, 12-16). Ja yeʼn skʼuʼan ja Jyoba yeʼn ja Dyos smeranili. Sok cha sjipa skʼujol ayni jas oj skʼuluk ja Jyoba bʼa jachuk ja israʼelenyo a-sbʼajuke ja luʼumi. Ja yuj, ja Rahab mini xiw yuja tuki. Mini xiw yuja mandaranum bʼa Jericó soka swiniki. Yuja mini tʼun xiwi, ja yeʼn soka spamilya kanye sakʼan (Jos. 6:22, 23).

8. ¿Snochowe maʼ ja jekabʼanumiki ja jastal mini tʼun xiw ja Jesús?

⁸ Ja sjekabʼanumik toj ja Jesús sjeʼawe mini xiwye. Yilawe jastal mini tʼun xiw ja Jesús, sok ja jaw nikjiye bʼa oj cha snoch-e (Mat. 8:28-32; Juan 2:13-17; 18:3-5). Yajni jujuntik saduceoʼik yalaweyabʼ ja jekabʼanumiki mokxa yal-e sbʼaja Jesús, ja yeʼnle mini xiwye sok mi skisawe (Hech. 5:17, 18, 27-29).

9. Jastalni wa xyala ja 2 Timoteo 1:7, ¿maʼ wa xyaʼa ja ipal bʼa mok xiwkotik?

⁹ Ja José, Rahab, Jesús soka jekabʼanumiki mi tʼabʼtʼuni skʼujole bʼa skʼulajel ja bʼa leki. Mini xiwye yujni ja sjipa skʼujole ja Jyoba, sok mi sjipa skʼujole bʼa yeʼnleʼita. Yajni ja bʼa jsakʼaniltiki ay ekʼeleʼik wa skʼana tʼilan mok xiwkotik, la jipjkʼujoltik bʼa Jyoba sok mi bʼa keʼnuktik (kʼuman ja 2 Timoteo 1:7). La kiltik bʼa chabʼ modoʼal bʼa wa skʼana mok xiwkotik: ja bʼa pamilya soka bʼa kongregasyon.

10. ¿Jas yuj tʼilani mok xiwuke ja keremtik akʼixuki?

¹⁰ Ja keremtik akʼixuki ayni ekʼele tʼilan mok xiwuke bʼa oj ajyuke toj soka Jyoba. Jelni oj koltajuke yuja jasa skʼulan ja Salomón. Ja yeʼn mini xiwi yajni spensaran skʼulajel ja bʼa leki sok man chʼak ya kʼeʼuk ja templo. Ja nantataliki ojni bʼobʼ skʼuluke sok tʼilani a-stoj-e ja yuntikile. Pe ayni jujuntik jasunuk bʼa tʼilani yeʼn oj stsaʼe skʼulajel ja untiki (Prov. 27:11). Tʼilani yeʼn oj stsaʼe ja yamigoʼe, ja jasa oj skʼuluke bʼa yajel ekʼ gusto jutsʼin, jasa oj skʼuluke bʼa sakʼ oj ajyuk ja jastal wa xtax ja skʼujole sok jas tyempo oj yiʼe jaʼ. Tʼilani mok xiwuke bʼa stsajel skʼulajel ja bʼa leki, yujni mi  oj slaj ja jasa wa skʼana ja Satanás, ja maʼ wa skʼenay ja Dyosi.

11, 12. a) ¿Jastal sjeʼa mini xiw ja Moisés? b) ¿Jastal oj bʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa Moisés ja keremtik akʼixuki?

¹¹ Jun jasunuk jel tʼilan oj skʼuluke ja keremtik akʼixuki jani stsajel jasa oj skʼuluke ja bʼa sakʼanile. Bʼa jujuntik país, wa xtʼenjiye ja keremtik akʼixuk aʼochuke estudio bʼa universidad sok a-staʼ jun yaʼtele bʼa jel lek xtupwani. Bʼa tuk país jel wokol stajel ja takʼini, sok ja keremtik akʼixuk wa spensarane tʼilan jaʼ oj waj skʼujole ja aʼteli bʼa skoltajel ja spamilyaʼe. Ta jach wala xtax ja weʼn, pensaran sbʼaja Moisés. Ja yeʼn ti kʼi bʼa snaj ja yakʼix ja faraón, sok ojni bʼobʼ spensaraʼuk ajyi akʼotuk jun winik jel tʼilan sok apax rikoʼil. Cha jelni maʼ tʼenji yuja spamilya swinkile bʼa Egipto, ja maestroʼik soka akʼa rasoniki. Pe ja yeʼn mini yaʼa sbʼaj, mini xiwi sok spensaran ja oj yaʼteltajel ja Dyosi. Yajni yaʼakan spatik ja rikesaʼil bʼa Egipto, ja Moisés jani sjipa skʼujol ja Jyoba (Heb. 11:24-26). Ja Dyos ya koʼyi slekil yuja jasa skʼulani, sok ojni cha ya koʼyi ja bʼa tyempo jakumi.

¹² Jastalni ja Moisés, ja Jyoba ojni ya koʼ slekilal ja keremtik akʼixuk bʼa mini tʼun wa xiwye yaʼteltajel ja yeʼn sok yajel bʼajtan bʼej ja sGobyerno. Sok ojni koltajuke yuja Jyoba bʼa stajel ja jasa mas tʼilan wa xmakuniyuj ja spamilyaʼe. Ja bʼa bʼajtan siglo, ja kerem Timoteo jani waj skʼujol yaʼteltajel ja Dyosi. Ja weʼn, ojni cha bʼobʼukawuj * (kʼuman ja Filipenses 2:19-22).

13. ¿Jastal koltaji jun akʼix bʼa oj staʼ ja skʼelsat yuja mi xiwi?

¹³ La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun akʼix bʼa Alabama (Estados Unidos). Ja yeʼn skʼanani mi xiwi bʼa oj ajyuk skʼelsat. Yala: «Jel wala xiwyon ja wala kʼumaniyoni. Jel wokol wa x-och jtaʼe loʼil ja ixuk winik ja bʼa Naʼits bʼa tsomjeli. Pe masto jel ja bʼa xcholjeli, pes mini wa xkʼojtsin ja spwertaʼe ja matik mi xnaʼa sbʼaji». Ja stat soka jmoj-aljeltiki skoltaye, sok ja yeʼn kʼot staʼ ja skʼelsat bʼa ochel precursora regular. Ja yeʼn wa xcha yala: «Ja sluʼumkʼinal ja Satanás wa xyala ja jastik mas lek ja bʼa wa sakʼanili jani wajel bʼa universidad, kʼotel june maʼ jel naʼubʼal sbʼaj sok ajyelawuj jitsan takʼin sok jitsan jastik junuk. Pe ja jaw jelni wokol stajel. Sok tʼusan mi spetsaniluk ja matik wa skʼulane ja jaw kechanta wa x-ijijanyile chamel sok wokol. Pe bʼa keʼn, yaʼteltajel ja Jyoba yaʼunej gustoʼaxukon sok stajel ja jkʼelsati».

14. ¿Jas ekʼeleʼik tʼilan mok xiwuke ja nantataliki?

¹⁴ Ja nantataliki tʼilani cha mok xiwuke. Jun sjejel, bʼobʼta ja yajwaleʼi tikʼanxta wa skʼana bʼa oj aʼtijuke mas ora ja bʼa skʼakʼuʼil ja stsomjele bʼa pamilya, ja bʼa xcholjeli ma ja bʼa tsomjeli. Wani skʼana mok xiwuke bʼa yaljelyabʼ tikʼanxta ja yajwale bʼa mi oj kanuke aʼtel mas tyempo. Jachuk oj yaweyi jun lekil sjejel ja yuntikile. Chomajkil, bʼobʼta jun tatal mi xyaʼakan ja yuntikili a-skʼuluk jun jasunuk, pe ja tuk nantatalik ja bʼa kongregasyoni wa xyaʼakan a-skʼuluke. ¿Jasa oj skʼuluk ja nantatali ta jobʼjiyi yuja tuki jas yuj mi xyaʼakan a-skʼuluk ja yuntikili? Tʼilani mok xiwuk bʼa tsamalxta oj xchole.

15. ¿Jastal oj koltajuke yuja nantatalik ja Salmo 37:25 soka Hebreos 13:5?

¹⁵ Yajni ja nantatalik wa skoltaye ja yuntikile aʼajyuk skʼelsate bʼa yaʼteltajel ja Dyos sok skoltajele bʼa akʼot staʼe, jachuk wa sjeʼa mi wa xiwye. Bʼobʼta jujuntik nantatalik wa xtʼabʼtʼuni skʼujole bʼa yaljel yabʼ ja yuntikile aʼochuke precursor, awajuke bʼa jun lugar wa xkʼanxi choluman, wajel bʼa Betel ma wajel bʼa yajel kʼeʼuk  Naʼitsik bʼa Tsomjelal sok bʼa niwan tsomjelal. Bʼobʼta wa xiwye mi oj bʼobʼ talnajuke yuja yuntikile yajni awelexa. Pe ja nantatalik bʼa ayiʼoje biboʼili, mi xiwye sok wa sjipa skʼujole ja bʼa jas skʼapunej ja Jyoba (kʼuman ja Salmo 37:25; Hebreos 13:5). Yajni ja nantataliki wa skʼulane jachuk, wa skoltaye ja yuntikile bʼa mok xiwuke sok a-sjip skʼujole bʼa Jyoba (1 Sam. 1:27, 28; 2 Tim. 3:14, 15).

16. a) ¿Jasa skʼuluneje jujuntik nantatal bʼa skoltajel ja yuntikile aʼajyuk skʼelsate bʼa yaʼteltajel ja Dyosi? b) ¿Jasa slekil yiluneje ja untiki?

¹⁶ La kiltik jasa skʼulan jun nupanum bʼa Estados Unidos bʼa skoltay ja yuntikile aʼajyuk skʼelsate bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Ja tatali wa xyala: «Yajni ja kuntikiltikoni mito xkʼumaniye sok mito xbʼejyiye, wanxa xkalatikon yabʼye ja gustoʼil wa xyaʼa ja ochel precursor sok skoltajel ja kongregasyon. Ja wego ayxa skʼelsate. Skʼujolajel bʼa akʼot staʼe oj koltajuke bʼa mok koʼuke luʼum yuja prebaʼik wa xya ochjan ja sluʼumkʼinal ja Satanás sok bʼa awaj skʼujole ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba». Pilan jmoj-aljeltik bʼa ay chabʼ yuntikil yala: «Jitsan nantatal wa xchʼaka ja styempoʼe, stakʼine soka yipe bʼa jachuk ja yuntikile awaj skʼujole ja eskwela, ja bʼa tajneliki ma pilan jasunuk bʼa yajel ekʼuk ja tyempo. Pe masni lek skoltajel ja untiki bʼa awaj skʼujole skʼulajel jastik junuk bʼa lek ayil sbʼaje soka Jyoba. Jelni wa xyakitikon gustoʼil yiljel ja kuntikiltikoni wa xyaʼa skʼelsate sok skʼujolajel bʼa stajel». Ja Dyos ojni ya koʼ slekilal ja nantatalik bʼa wa skoltay ja yuntikile bʼa aʼajyukyujile sok a-staʼ ja skʼelsate.

17. Cholo jas jujuntik ekʼeleʼik tʼilan mok xiwkotik ja bʼa kongregasyon.

¹⁷ Cha jelni tʼilan oj jetik mi oj xiwkotik ja bʼa kongregasyon. Jun sjejel, ja ansyanoʼiki tʼilani oj skʼel-e ja chaʼan mulalik wa xkʼulaxi ma skoltajel ja matik wa x-ekʼ sbʼaj jun tsatsal wokol bʼa xiwela sbʼaj ay ja sakʼanili. Jujuntik wa xwajye ja bʼa preso bʼa yajel estudio ma skʼulajel tsomjelik. Jaxa jmoj-aljeltik ixuk bʼa mito nupanelukeʼi jel ja jas oj skʼuluke bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Oj bʼobʼ ochuke precursora, wajel bʼa wa xkʼanxi mas choluman, aʼtel ja  bʼa Departamento bʼa sKʼulajel Naʼitsik bʼa Tsomjelal, ma sbʼutʼjel ja juʼun bʼa wajel ja bʼa Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Jujuntik bʼobʼta ojni bʼobʼ wajuke ja bʼa Eskwela bʼa Galaad.

18. ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼe mi wa xiwye ja jmoj-aljeltik ixuk matik ayxa skʼujoleʼi?

¹⁸ Jelni wa xkʼanatik ja jmoj-aljeltike matik ayxa skʼujole ja bʼa kongregasyon. Ja wego, jujuntik mixa xbʼobʼ skʼuluke jastalni wa skʼulane ajyi ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi, pe ojtoni bʼobʼ sjeʼe mi wa xiwye sok koltanel ja bʼa kongregasyon (kʼuman ja Tito 2:3-5). Jun sjejel, ta ja ansyanoʼiki xyalaweyabʼ a-staʼ loʼil jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa masto untik bʼa a-skʼutes sbʼaj bʼa jun modo lek skʼeljel, ja yeʼnle tʼilani mok xiwuke bʼa skʼulajel. Tʼilani tsamalxta a-stsatsankʼujoluk ja jmoj-aljeltik ixuk bʼa masto untiki bʼa a-spensaraʼuk ja jastal wa skʼutes sbʼaji ojni cha snoch ja tuki (1 Tim. 2:9, 10). Ja yajtanel yiʼoje bʼa wa xchamskʼujole ja tuki jelni oj koltanuk ja bʼa kongregasyon.

19. a) ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼe ja winike matik yiʼunejexa jaʼi mi wa xiwye? b) ¿Jastal oj koltajuke yuj ja winike yiʼunejexa jaʼi ja Filipenses 2:13 soka 2 Corintios 4:7?

¹⁹ Ja winike matik yiʼunejexa jaʼi cha tʼilani mok xiwuke sok aʼaʼtijuke. Ja kongregasyoni jelni wa xyawe el slekilal yajni ja yeʼnle pwesto aye bʼa ajyelyujile mas cholalik (1 Tim. 3:1). Pe bʼobʼta jujuntik wani xtʼabʼtʼuni skʼujole bʼa skʼulajel. ¿Jas maʼ yujil? Bʼobʼta yuja jas mi lek skʼulane ja bʼajtanto wa x-aji spensaraʼuke mini sbʼajine oj kʼotuke ansyano ma skoltuman ansyano. Ma wa spensarane mi lek oj skʼuluk ja yaʼtele. Ta jach wan ekʼelabʼaj, ja Jyoba oj bʼobʼ skoltaya. (kʼuman ja Filipenses 2:13; 2 Corintios 4:7). Ajuluka kʼujol ja jasa skʼulan ja Moisés. Ja yeʼn mi chapan wa xyabʼ ajyi bʼa skʼulajel ja jasa aljiyabʼ yuja Dyosi (Éx. 3:11). Pe ja Jyoba skoltay bʼa mok xiwuk sok a-skʼuluk ja cholal ajiyiʼi. Ja yuj, ta ja weʼn waxa kʼana akoltajel bʼa mok xiwan. Kʼanayi ja Jyoba a-skoltaya sok kʼuman kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia. Cha ojni skoltaya spensarajel bʼa yaʼtijumik toj ja Dyos bʼa najate bʼa mi xiwye. Chomajkil, oj bʼobʼa kʼanyi ja ansyanoʼik ayawi achapjel sok skʼapjelabʼaj bʼa skʼulajel chikan jasunuk. Wa xlokowextikon spetsanil ja winik matik yiʼunejexa jaʼi mok xiwanik sok aʼtijananik kongana ja bʼa kongregasyoni.

20, 21. a) ¿Jasa aji skʼuʼuk lek ja Salomón yuja David? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ jipjkʼujoltiki?

²⁰ Ja mandaranum David ya julyi skʼujol ja Salomón ojni koltajuk yuja Jyoba man xchʼak ya kʼeʼuk ja templo (1 Crón. 28:20). Ja Salomón spensarani maʼ lek ja jasa aljiyabʼ yuja stati sok mi yaʼakan atimjuk yuja keremto sok yuja mito ayiʼoj snajel ja bʼa sakʼanili. Mini tʼun xiwi sok skʼulan ja aʼteli. Sok yuja skoltanel ja Jyoba ya kʼeʼuk ja niwan templo bʼa juke jabʼil sok snalan.

²¹ Jastalni skoltay ja Salomón, ja Jyoba ojni cha bʼobʼ skoltayotik bʼa mok xiwkotik sok skʼulajel ja cholalik kiʼojtik ja bʼa pamilya soka bʼa kongregasyon (Is. 41:10, 13). Ta mi la xiwtik yaʼteltajel ja Jyoba, ojni bʼobʼ jipjkʼujoltik oj ya koʼ jlekilaltik ja wego soka bʼa tyempo jakumto. Ja yuj, la jkʼuluktik jastalni ja David: «Tsatsankʼujolan abʼaj [...] sok kax aʼtijanan».