1. ¿Jas yuj jkʼuʼunejtik lek ja Yabʼal ja Dyos ay yip? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JA YAʼTIJUMOTIK ja Jyoba jkʼuʼunejtik lek «sakʼan ay ja yabʼal ja dyosi. [Sok] ay yip» (Heb. 4:12, YD). Kilunejtik ja srason ja Dyos, wa xtax bʼa Biblia, ayni yip bʼa wa stukbʼes ja jsakʼaniltik sok ja bʼa tuk ixuk winik. Yajni mito Taʼumantiʼuke, jujuntik wa x-elkʼaniye, wa xyabʼye droga ma wa xkoʼye mulal sok ixuk winik. Jaxa tuk jelni kʼot najuk sbʼaje ma ayni jel stakʼine, pe wa xyabʼye aytoni jas wa skʼana yujile ajyi ja bʼa sakʼanile (Ecl. 2:3-11). Pe stsʼakatal ja yip ja Biblia, jitsan ja matik chʼayele ajyi, ja wego staʼaweta ja bʼeji sok ayxa yiʼoje jun smajlajel ja bʼa sakʼanile. Jelni maʼ kaʼunejtik el slekilal skʼumajel ja jasa ekʼel ja bʼa sakʼanil jujuntik ja jmoj-aljeltik wa xtax ja bʼa Ja Juʼun Cholumani ja bʼa xetʼanik «Ja Biblia stukbʼes ja sakʼanile». Sok cha kilunejtik, anima kʼotelotikxa Taʼumantiʼ, jpetsaniltik wa xkʼanatik ja skoltanel ja Biblia bʼa yajel tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba.

2. ¿Jasa skʼulane jujuntik nebʼumanik ja bʼa bʼajtan siglo stsʼakatal ja yip ja Yabʼal ja Dyos?

² Jitsan ixuk winik ja bʼa jtyempotik wa stukbʼes ja sakʼanile yajni wa spaklaye ja Yabʼal ja Dyosi, soka it mini chamyabʼjeluk. Jach ekʼ junxta soka nebʼumanik ja bʼa bʼajtan siglo, ja  matik ayiʼoje smajlajel bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal (kʼuman ja 1 Corintios 6:9-11). Ja jekabʼanum Pablo yala jas tikʼe ixuk winik mi oj sbʼajuke ja sGobyerno ja Dyosi, sok tsaʼan yalayabʼ ja nebʼumaniki: «Eso sí, ay maʼ ecʼ ahuujilex jachuc ja huenlexi». Pe ja Yabʼal soka yip ja Dyosi koltajiye bʼa oj stukbʼes sbʼaje. Sok yajni nebʼumanexa, jujuntik koʼye chaʼanik mulal bʼa sjomowe ja jastal wa xtaxye soka Jyoba. Jun sjejel, ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa jun nebʼuman tsaʼubʼal oj wajuk bʼa satkʼinal bʼa tʼilani aji eluk ja bʼa xchonabʼil ja Dyos. Pe tsaʼan stukbʼes sbʼaj sok cha kumxi ja bʼa kongregasyon (1 Cor. 5:1-5; 2 Cor. 2:5-8). Wani stsatsankʼujolanotik yiljel jitsan jmoj-aljeltik bʼobʼel stukbʼesel sbʼaje soka skoltanel ja Yabʼal ja Dyos.

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Yuja Yabʼal ja Dyos jel ja yipi sok tey bʼa jkʼabʼtik, ja yuj wani xkʼanatik yajel makunuk tsʼikan lek (2 Tim. 2:15). Ja yuj, ja bʼa artikulo it oj kiltik oxe modoʼal bʼa jastal oj bʼobʼ katik el slekilal ja yip ja Biblia. Bʼajtan, ja bʼa jsakʼaniltiki. Xchabʼil, ja bʼa xcholjeli. Sok yoxil, ja yajni wa xjeʼatik ja bʼa plataporma. Spaklajel ja it oj skoltayotik bʼa oj jyajtaytik sok yajelyi tsʼakatal ja jTatik tey bʼa satkʼinali, bʼa wa sjeʼakitik bʼa jlekilaltik (Is. 48:17).

4. a) ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik ta wa xkʼanatik ja Yabʼal ja Dyos a-skoltayotik? b) ¿Bʼa waxa wa el tyempo ja weʼn bʼa skʼumajel ja Biblia?

⁴ Ta wa xkʼanatik ja Yabʼal ja Dyos a-skoltayotik, tʼilani la jkʼumuktik tikʼan tikʼan, sok ta wa xbʼobʼi kʼakʼu kʼakʼu (Jos. 1:8). Tʼusan mi jpetsaniluktik jelni latsʼan ja jtyempotiki, pe tʼilani mok katikan ay jas a-stim-otik bʼa mi oj jkʼumuktik, mini ja cholal kiʼojtiki a-stim-otik (kʼuman ja Efesios 5:15, 16). Wani xbʼobʼ jkʼumuktik ja Biblia ja bʼa saʼan sakbʼel, ja bʼa kʼakʼu ma bʼa akwal. Jach wa xkabʼ ayotik jastal yala ja tsʼijbʼuman: «¡Janekʼto wa xyajtay jawa leyi! Wani xpensaran lek ja it snajtil ja kʼakʼu» (Sal. 119:97).

5, 6. a) ¿Jas yuj jel tʼilan spensarajel lek? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ katik el slekilal spensarajel lek ja jas wa xkʼumantiki? c) ¿Jastal awaʼunej el slekilal ja weʼn skʼumajel ja Yabʼal ja Dyos sok spensarajel lek?

⁵ Mi kechanukta oj jkʼumuktik ja Biblia, jelni tʼilan oj jpensaraʼuktik lek ja jasa wa xkʼumantiki (Sal. 1:1-3). Jachuk oj bʼobʼ katik makunuk ja biboʼil wa xtaʼatik ja bʼa Yabʼal ja Dyos. Anima xkʼumantik jach bʼa juʼun ma bʼa jun aparato, pe ja jas wa xkʼanatiki jani akʼot man jkʼujoltik.

⁶ ¿Jastal oj bʼobʼ katik el slekilal ja yajni wa xpensaraʼantik leki? Yajni wane  skʼumajel ja Biblia, jitsan wa xkʼotye tekʼan sok wa sjobʼo sbʼaje jastal ja it: «¿Jasa wa sjeʼaki ja it sbʼaja Jyoba? ¿Wanonxa maʼ yajel makunuk ja rason it ja bʼa jsakʼanili? ¿Jasa oj bʼobʼ ka tojbʼuk mas?». Ta wa xpensarantik lek ja Yabʼal ja Dyos sok wa xkatikyi orasyon ja Jyoba, ojni ajyukujtik ja kʼankʼunel bʼa yajel makunuk ja srasoniki. Jachuk wa xkatik el mas slekilal ja bʼa jsakʼaniltik ja yip ja Yabʼal ja Dyos (2 Cor. 10:4, 5).

7. ¿Jastal oj bʼobʼ katik makunuk lek ja Yabʼal ja Dyos ja bʼa xcholjeli?

⁷ ¿Jastal wa xbʼobʼ katik makunuk lek ja Yabʼal ja Dyos ja bʼa xcholjeli soka yajni wa xjeʼatikyi ja smeranil ja tuk ixuk winiki? Jun modo bʼa skʼulajel jani yajel makunuk tikʼan ja Biblia. Jun jmoj-aljeltik yala: «Lekbʼi lajan la waj soka Jyoba ja bʼa xcholjel bʼa naʼits naʼits, ¿kechanta maʼ weʼn oja chole, ma oja wakan a-xchol ja Jyoba?». ¿Jasa kʼan yal ja jmoj-aljeltiki? Pes yajni wa xkʼumantik ja Biblia ja bʼa xcholjeli, jach jastal jaw wa xkaʼatikan ja Jyoba yeʼn a-skʼumuk ja ixuk winik. Jun bersikulo tsaʼubʼal lek masni jel ja yip yuj chikan jas oj kalatik (1 Tes. 2:13). Ja yuj la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkʼujolan yajel makunuk tolabida ja Biblia ja bʼa xcholjeli?».

8. ¿Jas yuj mini malanukta skʼumajelyi tekstoʼik ja ixuk winiki?

⁸ Ja smeranili, mini malanukta skʼumajelyi tekstoʼik ja ixuk winiki. Jastalni ekʼ ja bʼa bʼajtan siglo, tʼusan mi yibʼanaluk ja ixuk winik ja bʼa jtyempotiki mi xyabʼye stojol ja jasa wa xyala ja Biblia (Rom. 10:2). Ja yuj mini sbʼejuk spensarajel bʼa yabʼta stojol jun bersikulo yuja jkʼumantiktayiʼi. Tʼilani oj jpiltik tyempo bʼa xchiktesel ma stajel tiʼal mas ja yaljelik tʼilanik sok xcholjelyabʼye. Ta  jach jkʼulantik, ja Yabʼal ja Dyos oj kʼot man spensare sok man skʼujole (kʼuman ja Lucas 24:32).

9. Cholo sok jun sjejel jastal wa xbʼobʼ jetik jun bersikulo bʼa jun modo bʼa akʼot skis-e ja Biblia ja ixuk winiki.

⁹ Yajni wa xjeʼatikyi jun bersikulo ja ixuk winiki, tʼilan oj jkʼuluktik bʼa jun modo bʼa akʼot skis-e ja Biblia. Jun sjejel, wa xbʼobʼ kaltik jastal it: «La kiltik ja jasa wa xyala ja jKʼulumantik sbʼaja loʼil it». Pe ta jtaʼatik jun ixuk winik bʼa mi xchamskʼujol sbʼaja relijyoni ma jawa snocho ja skʼuʼajel yiʼoj bʼa jun kostumbre, wa xbʼobʼ kaltikyabʼ: «¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele awabʼunej ja yaljelik it bʼa najate?». Yuja tuktukil ja jastal kʼotel ja ixuk winiki, tʼilan jaʼ oj kaltik ja bʼa jloʼiltik ja jastal wa xtax jujune bʼa yeʼnle (1 Cor. 9:22, 23).

10. a) Cholo jas ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ja bʼa xcholjeli. b) Cholo jastal awilunej ja Yabʼal ja Dyos ay yip ja bʼa xcholjeli.

¹⁰ Jitsan jmoj-aljeltik yiluneje ja yajel makunuk ja Yabʼal ja Dyos ja bʼa xcholjeli wa xbʼobʼ koltajuke ja ixuk winik. Jun sjejel, jun jmoj-aljeltik yulatay jun winik bʼa ayxa skʼujol, bʼa jitsanxa jabʼil wan skʼumajel ja jrebistatiki. Kʼot jun kʼakʼu, spensaraʼan mi kechanta oj yakanyi ja rebista mas ajkʼachto Ja Juʼun Cholumani, cha skʼumanyi jun teksto yiʼoj ja rebista jaw. Jani 2 Corintios 1:3, 4, bʼa wa xyala ja Jyoba «ja Dios Tatali, jel ni huas stalna jyaujulaltica», sok ja yeʼn «chican jas huocolil huala ectic ja quentiqui, huan nix yaa snihuanil ja jcʼujoltiqui». Ja winiki jel nikji skʼujol bʼa skʼanayi ja jmoj-aljeltik a-skʼumuk pilan ekʼele ja bersikulo jaw. Tsaʼan, yala ja yeʼn soka xcheʼumi wani skʼanawe oj ajuk kulan skʼujole sok wa skʼana oj snaʼe mas sbʼaja Biblia. Jastalni wa xkilatik, yajel makunuk ja Yabʼal ja Dyos ja bʼa xcholjeli jelni ay yip ja bʼa sakʼanil ja ixuk winiki (Hech. 19:20).

11. ¿Jasa cholal yiʼoje ja jmoj-aljeltik matik wa sjeʼawe ja bʼa plataporma?

¹¹ Jpetsaniltik wa xyakitik gusto wajel ja bʼa tsomjelik soka bʼa niwan tsomjelalik. Ja jasa mas tʼilan yuja wala wajtiki jani bʼa stoyjel ja Jyoba. Chomajkil, wala wajtik bʼa yajel el slekilal ja bʼa jas wa xjejikitik ja tiw. Merani leka, ja jmoj-aljeltik matik wa sjeʼawe ja bʼa plataporma ayni yiʼoje jun tsamal cholal, pe tʼilani oj cha jnatik ja cholal yiʼojeʼi mini tajneluk (Sant. 3:1). Ja yuj tʼilani oj yil-e spetsanil ja jas wa sjeʼawe jachni mero wa xyala ja Biblia. Ta weʼna june ja bʼa jmoj-aljeltike it, ¿jasa oj bʼobʼa kʼuluk bʼa jachuk akʼot sbʼaj ja yip ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik wa smaklaya?

12. ¿Jastal oj bʼobʼ snaʼ lek ja maʼ wa xyaʼ ekʼuk ja loʼiliki jani mero wa xya yipuk ja Biblia ja sloʼili?

¹² Spetsanil ja jas waxa wala ja bʼa wa loʼili, tʼilani ja oja wa yipuk ja Biblia (Juan 7:16). Talnabʼaj ja yajni waxa waʼa jun sjejel, jun ilustración ma ja jastal modo waxa jeʼa mok ya chʼayuk ja rasonik yiʼoj ja Biblia. Chomajkil, ajuluka kʼujol mini junukxta ja skʼumajel bʼa Biblia soka sjejel bʼa Biblia. Ta jel jitsan teksto awa makunuk, tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winik mini oj kan skʼujole. Ja yuj, tsaʼa lek ja tekstoʼik sok pila styempoʼil bʼa skʼumajel, xcholjel, yajel ilustración sok jastal yajel makunuk (Neh. 8:8). Ta ja loʼili ti elel bʼa jun bosquejo yaʼunej eluk ja xchonabʼil ja Dyos, paklay ja yaljeliki soka tekstoʼik yiʼojani, sok abʼan stojolil jastal wa syaka sbʼaj. Tsaʼan, tsaʼa jas bersikuloʼik oja wa  makunuk bʼa sjejel ja yaljelik mas tʼilanik ja bʼa bosquejo (oja taʼ modoʼalik bʼa oj skoltaya ja bʼa xetʼan 21, 22 sok 23 ja bʼa libro Benefíciese de la Escuela del Ministerio Teocrático). Pe ja mas tʼilani jani kʼanayi akoltajel ja Jyoba bʼa yajel ekʼuk ja jastik jel chaʼanyabʼalil wa sjeʼa ja Yabʼali (kʼuman ja Esdras 7:10; Proverbios 3:13, 14).

13. a) ¿Jastal koltaji jun jmoj-aljeltik ixuk ja yajel makunuk ja Biblia ja bʼa tsomjelali? b) ¿Jastal awaʼunej el slekilal ja yajel makunuk ja Biblia ja bʼa tsomjelaliki?

¹³ La kiltik jastal koltaji jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Australia ja yajel makunuk lek ja Biblia ja bʼa tsomjelal. Ja yeʼn jelni wokol ekʼ ja sakʼanil ja yajni chʼinto, pe skʼuʼan ja jasa wa xyala ja Biblia sok yayi ja sakʼanil ja Jyoba. Anima jachuk, jelni wokol wa skʼuʼan ajyi wa xyajtaji yuja Jyoba. Jun kʼakʼu, yabʼ jun teksto ja bʼa tsomjelal bʼa kʼot man skʼujol. Tsaʼan yajni spensaraʼan lek ja bʼa teksto jaw sok skʼuman tuk tekstoʼik, skʼuʼani lek wani xyajtaji yuja Dyosi. * Jaxa weʼn, ¿ay maʼ bʼa awabʼunej jun ekʼele bʼa jun tsomjel ma bʼa jun niwan tsomjelal bʼa jun teksto bʼa kʼot man akʼujol? (Neh. 8:12).

14. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkilatik chaʼanyabʼalil ja Yabʼal ja Dyos?

¹⁴ Jpetsaniltik wa xkatikyi tsʼakatal ja jDyostik, ja Jyoba, yuja yaʼunejkitik ja Yabʼal sok yaʼunej kʼot smeranil ja jas skʼapunej bʼa oj albʼuk bʼa tolabida (1 Ped. 1:24, 25). Ja yuj, la jkʼumuktik tikʼan tikʼan, la katik makunuk ja bʼa jsakʼaniltik sok la katik makunuk bʼa skoltajel ja tuk. Jachuk, wa xjeʼatik meran wa xyajtaytik sok wa xkilatik chaʼanyabʼalil. Pe ja mas tʼilani, la jetik wa xyajtaytik ja Yajwali, ja Jyoba.