1, 2. a) ¿Jastal maʼ ja jsakʼaniltik lek meyuk ja Biblia? b) ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa oj katik el slekil ja Biblia?

LEKBʼI meyuk ja Biblia, ¿jastal maʼ ay jsakʼaniltiki? Pes mini oj ajyuk jun tojelal bʼa oj jipjkʼujoltik ja bʼa jsakʼaniltiki. Mini oj jnatik ja smeranil sbʼaja Dyos, sbʼaja sakʼanil, sbʼaja tyempo jakumto sok mini oj jnatik ja jas skʼulanyi ja Jyoba ja ixuk winik bʼa najate.

² Wani xkaʼatik tsʼakatal yuja mi jach wala taxtiki. Ja Jyoba yaʼunejkitik ja Yabʼali, ja Biblia. Sok skʼapunej ja rason yiʼoji oj albʼuk bʼa tolabida. Jach yala ja jekabʼanum Pedro ja bʼa 1 Pedro 1:24, 25 (kʼuman), bʼa jaʼ staʼa tiʼal ja Isaías 40:8. Anima ja bersikulo it mi ja toj wa staʼa tiʼal ja Biblia, pe wani xbʼobʼ kʼot sbʼaj ja rason yiʼoji. Pe bʼa oj katik el jitsan slekil, jani skʼumajel bʼa mero jkʼumaltik. Ja it jachni wa xyalawe ja matik jel syajtaye ja Yabʼal ja Dyosi. Ja jabʼilikxa ekʼeljani, ajyini jitsan ixuk winik bʼa lek skʼujole bʼa skʼujolane sutjel ja Yabʼal ja Dyosi sok bʼa aʼajyukyuj spetsanil ja ixuk winik anima mi pasiluk. Ja jasa skʼanaweʼi tini chʼikan ja bʼa jas wa skʼana ja Dyos, bʼa «huas scʼana que mi  ni june oj chʼayuc [...]. Huas scʼana que jpetzaniltic oj cabtic ja smeranil ja sbaj Diosi» (1 Tim. 2:3, 4).

3. ¿Jas oj kiltik ja bʼa artikulo it? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

³ Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastal talnaji ja yabʼal ja Dyos anima 1) yuja wa xtukbʼi ja kʼumaliki, 2) yuja politika wa xchʼika sbʼaj ja bʼa kʼumaliki sok 3) yuja ay matik mi skʼana oj sutxuk ja Biblia. Spaklajel ja it mastoni oj kʼiʼuk ja skisjel kiʼojtik sbʼaja Biblia sok ja yajalkʼujol kiʼojtik sbʼaja Yajwali, bʼa yaʼunejkitik bʼa jlekilaltik (Miq. 4:2; Rom. 15:4).

4. a) ¿Jasa wa x-ekʼ soka kʼumalik yajni wa x-ekʼ ja tyempo? b) ¿Jasa wa sjeʼa ja jDyostiki mi wanukta stsaʼa ja ixuk winiki, sok jastal wa xya ajyukotik?

⁴ Ja kʼumaliki wa xtukbʼi ja wa x-ekʼ ja tyempo. Bʼobʼta ayni wa xnaʼatik yaljelik ja bʼa jkʼumaltiki bʼa tsaʼan tukxa ja jas wa stojolani. Jani ja jaw jas ekʼ sbʼaj ja kʼumal hebreo sok ja griego, ja kʼumalik bʼa mas aʼay tsʼijbʼaxi ja Biblia. Ja bʼa jtyempotiki, jelxani tuk yuja ja jastal ja bʼa tyempo najate. Ja yuj, tʼusan mi spetsaniluk ja matik wa skʼana yabʼjel stojol ja Yabʼal ja Dyos wani skʼanawe a-sutxuk, anima wa snaʼawe ja hebreo ma griego bʼa mas ajkʼachto. Ayni jujuntik wa skʼuʼane mas oj yabʼye stojol ja Biblia ta snebʼawe ja kʼumal griego ja bʼa mas najate, pe bʼobʼta mini jel oj makunuk ja jastal wa spensarane. * Wani xkaʼatik tsʼakatal yuja sutubʼal ja Biblia jach yenteroʼil ma xetʼanik bʼa mas ja 3,200 kʼumal. Ja it wa sjeʼa ja Jyoba wa skʼana ja ixuk winik bʼa chikan jas ‹lugar, jas rasaʼil sok kʼumal› ayawe el slekil ja rason yiʼoj ja Yabʼali (kʼuman ja Apocalipsis 14:6). Yiljel ja syajalkʼujol ja Jyoba sok ja mi wanukta stsaʼa ja ixuk winiki masni wala mojxitisok (Hech. 10:34).

5. ¿Jas yuj jel yilawe slekilal ja sutxi ja Biblia King James Version (Versión del Rey Jacobo)?

⁵ Jastalni kilatikta, spetsanil ja kʼumalik wa xtukbʼi ja wa x-ekʼ ja tyempo, sok jachni ja kʼumalik bʼa sutubʼal ja Biblia. Bʼobʼta yajni wa sutxi ja Biblia pasil yabʼjel ja bʼajtani, pe yajni wa x-ekʼ ja tyempo mixa jel x–abʼxi stojol. La kiltik jasa ekʼ sbʼaj jun Biblia sutxi bʼa inglés: ja King James Version (Versión del Rey Jacobo). Axi eluk sbʼajtanil ekʼele bʼa 1611. Jani kʼot june ja sutjel jel naʼubʼal sbʼaj ja bʼa inglés sok jelni yilawe slekilal ja bʼa kʼumal jaw. * Pe ja bʼa sutjel it, kechanta wa xya makunuk jujuntik ekʼele ja bʼiʼilal Jyoba. Bʼa tʼusan mi spetsaniluk ja lugar wa xtax ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo, wa xyawe ochkan ja yaljel «LORD» (Ajwalal), jach mayúscula. Yajni cha axi el tsaʼan ja Biblia it axi makunuk ja yaljel jaw bʼa inglés bʼa mayúscula bʼa jujuntik ja bersikulo ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego. Jachuk ja Biblia King James Version yila ja stʼilanil oj taxuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa mero wa xtax ja bʼa Yajkʼachil Testamento.

6. ¿Jas yuj wa xkaʼatik tsʼakatal yuja ay kiʼojtik ja Traducción del Nuevo Mundo?

⁶ Yajni ekʼ ja tyempo, jitsan ja yaljelik yawe makunuk ja bʼa King James Version (Versión del Rey Jacobo) mixani x-axi makunuk. Cha jachni ekʼ sbʼaja ja bʼajtan sutjelik skʼulane ja bʼa tuk kʼumali, jastal  ja Biblia bʼa kastiya ja Casiodoro de Reina, bʼa axi eluk sbʼajtanil ekʼele bʼa 1569. Ja yuj, jel wa xkaʼatik tsʼakatal yuja ay kiʼojtik ja Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras. Ja Biblia it ayiʼoj ja kʼumal bʼa masto ajkʼach, sok wa xtax jach yenteroʼil ma xetʼanik bʼa mas ja 150 kʼumal. Ja it wa stojolan tʼusan mi yibʼanaluk ja ixuk winik wa xbʼobʼ skʼumuke. Chomajkil, tsʼijbʼunubʼal bʼa jun modo wa xbʼobʼ kʼot man jkʼujoltik ja rason yiʼoji (Sal. 119:97). Pe ja mas tʼilani wa xya ochuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa wa xtax ja bʼa mero juʼunik tsʼijbʼaxi.

7, 8. a) Ja bʼa yoxil siglo bʼajtanto bʼa styempo Jesús, ¿jas yuj jitsan judíoʼik mixani yabʼye stojol ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo? b) ¿Jasunuk ja Septuaginta?

⁷ Ja jastal wa xtukbʼi ja politika ayni ekʼele wa xya tukbʼuk ja skʼumale ja ixuk winiki. ¿Jasa skʼulunej ja Jyoba bʼa oj abʼxuk stojol ja Yabʼali? La kiltik jun sjejel. Ja bʼajtanik 39 libro ja bʼa Biblia stsʼijbʼane israʼelenyoʼik ma judíoʼik. Yeʼnle ja matik ajiyile bʼajtan «ba scʼab ja yabal ja Diosi» (Rom. 3:1, 2). Pe ja bʼa yoxil siglo bʼajtanto bʼa styempo Jesús, jitsan judíoʼik mixani xyabʼye stojol ja kʼumal hebreo. ¿Jas yujil? Yujni ja Alejandro Magno ya niwanbʼuk ja lugarik yamanyuj ja mandaranel bʼa Grecia yuja sbʼajinkan tuk lugarik (Dan. 8:5-7, 20, 21). Ja griego jani kʼot ja kʼumal mas jel yawe makunuk ja swiniki, chomajkil ja judíoʼik matik xantikan aye ja bʼa mandaranel bʼa Grecia. Sok yuja jaw, tʼusan mi spetsaniluk ja judíoʼik jelxa wokol yabʼye stojol ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo. ¿Jastal oj tojbʼuk ja it?

⁸ Junuk 250 jabʼil bʼajtanto yuj oj pojkuk ja Jesús, sutxi bʼa griego ja bʼajtan joʼe libro bʼa Biblia. Junuk 100 jabʼil tsaʼan, cha chʼak sutxuk ja tuk libroʼik bʼa tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo. Ja sutjel it kʼulaxi bʼa griego kʼot najuk sbʼaj jastal Septuaginta. Ja Septuaginta jani ja bʼajtan sutxi bʼa wa xnaxi ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo.

9. a) ¿Jastal koltajiye ja matik skʼumane ja Yabʼal ja Dyos yuja Septuaginta soka tuk Bibliaʼik sutxi? b) ¿Bʼaya mas waxa kʼulan gusto ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo?

⁹ Ja Septuaginta yaʼakan ja matik wa xkʼumaniye griego ayabʼye stojol ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo. ¡Janekʼto gustoʼaxiye yajni skʼumane ma smaklaye ja Yabʼal ja Dyos ja bʼa skʼumale! Yajni ekʼ ja tyempo, sutxi ja Biblia jach yenteroʼil ma xetʼanik bʼa tuk kʼumalik bʼa jel naʼubʼal sbʼaj, jastal ja siríaco, ja gótico sok ja latín. Yuja bʼobʼ skʼumuke sok yabʼye stojol ja Yabʼal ja Dyos kʼotni syajtaye mas. Bʼobʼta cha ajyini yujile tekstoʼik bʼa jel skʼulane gusto, jastalni keʼntik ja bʼa jtyempotik (kʼuman ja Salmo 119:162-165). Jastalni kilatikta, ja Yabʼal ja Dyosi talnaji yajni wa xtukbʼi ja kʼumal mas wa xkʼumani ja ixuk winiki.

10. ¿Jas yuj tʼusan mi yibʼanaluk mi xbʼobʼ ajyukyujile ja Biblia ja bʼa styempo ja John Wyclef?

¹⁰ Bʼa jujuntik ekʼele, ixuk winik bʼa chaʼan xchole sleʼawe modo bʼa mok ajyukyujile sok skʼumuke ja Biblia ja ixuk winiki. Pe ja matik wa syajtaye ja Dyosi sleʼawe modo bʼa oj yawe kʼotuk bʼa spetsanil ixuk winik. June bʼa yeʼnle ja waj ja John Wyclef. Ja bʼa siglo 14, ja winik it jel chapan sbʼaj bʼa Inglaterra kʼotni snaʼ yibʼanal ja ixuk winiki tʼilani  oj bʼobʼ skʼumuke ja Yabʼal ja Dyos. Pe ja bʼa styempo, tʼusan mi yibʼanaluk ja ixuk winik mi ajyukyujile ja Biblia ja bʼa Inglaterra. ¿Jas yujil? Bʼajtan, yujni mi xbʼobʼ sman-e, pes ja kopyaʼiki wa stsʼijbʼaye sok skʼabʼe sok jel chaʼan stsʼakol. Xchabʼil, yujni tʼusan mi spetsaniluke mi snaʼawe skʼumajel. Anima ja bʼa iglesyaʼik wa smaklaye loʼilik bʼa Biblia. Pe tʼusan mi spetsaniluke mi xyabʼye stojol ja jas wa x-alxi, yujni ti wa skʼumane bʼa Biblia Vulgata, bʼa kʼumal latín, jun kʼumal mixa x-axi makunuk. ¿Jastal oj bʼobʼyujile ja ixuk winik bʼa oj ajyukyujile ja jastik jel chaʼanyabʼal yiʼoj ja Yabʼal ja Dyos? (Prov. 2:1-5).

11. ¿Jastal koltani ja Biblia sutu ja John Wyclef?

¹¹ Ja bʼa 1382, yawe eluk jun Biblia bʼa sutubʼal bʼa inglés bʼa yeʼn yaʼ eluk ja John Wyclef sok ja skoltanumiki. Ja snochumanik ja Wyclef wegoxta kʼot snaʼe sbʼaj ja Biblia it, bʼa sbʼiʼilane lolardoʼik. Ja lolardoʼik jel syajtaye ja Biblia. Bʼejyiye sok yoke bʼa yibʼanal ja Inglaterra bʼa wajye bʼa tuktukil lugar. Wa skʼumaneyi ja ixuk winiki ja Biblia sok wa xyawekanyi kopyaʼik bʼa stsʼijbʼuneje sok skʼabʼe jujuntik tekstoʼik. Yuja skʼujolaneʼi jelni koltani, pes jitsan ixuk winik cha och skʼan-e ja Yabʼal ja Dyosi.

12. ¿Jasa skʼulane ja olomalik bʼa iglesya yuja aʼtel skʼulan ja Wyclef?

¹² ¿Jasa skʼulane ja olomalik bʼa iglesya? Jel yilkʼujolane ja Wyclef, ja sBiblia soka snochumaniki. Yiʼaje spatik ja lolardoʼik sok xchʼayawe snajel spetsanil ja kopyaʼik bʼa Biblia ya eluk ja Wyclef ja bʼa staʼawe. Tsaʼan yajni chami, yalawe kʼot jastal jun kontraʼanum ja bʼa Iglesya. Anto, sbʼoyowe sok stsikawe ja sbʼakeli jaxa staʼanili ti sjipawe bʼa yok jaʼ Swift. Pe mini bʼobʼ stim-e ja jitsan ixuk winik bʼa skʼanawe skʼumajel sok yabʼjel stojolil ja Biblia. Jitsan jabʼilik tsaʼan, ja bʼa Europa jastalni tuk lugarik ja bʼa luʼumi, och sutxuk sok spukjel ja Biblia bʼa jachuk jitsan ixuk winik ayawe el slekilal.

13. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek, sok jastal wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki?

¹³ Ja Biblia yeʼnani yaʼunej eluk ja Dyosi, pe ja jaw mi wa xkʼan yal yeʼn cha  ya eluk ja Septuaginta, ja Biblia bʼa Wyclef, ja King James Version (Versión del Rey Jacobo) ma ja tuk Biblia sutubʼali. Pe ja jastik ekʼeljan bʼa jastal aji eluk ja Bibliaʼik it soka tuki juni preba bʼa tolabida oj albʼuk ja Yabʼali, jastalni skʼapunej ja Jyoba. Ja it wani xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa ojni ya kʼot smeranil spetsanil ja jas skʼapunej ja Jyoba (Jos. 23:14).

14. ¿Jastal wa skoltayotik ja jas wa xnebʼatik sbʼaja Biblia?

¹⁴ Yajni wa xkilatik ja jastal stalnunej ja Dyos ja Yabʼali, wa stsatsbʼi ja skʼuʼajel soka yajtanel kiʼojtik bʼa yeʼn. * La jpensaraʼuktik ja bʼa it: ¿Jas yuj yaʼakitik ja Jyoba ja Yabʼali sok skʼapakitik bʼa tolabida oj albʼuk? Yujni wa syajtayotik sok wa skʼana oj sjekitik bʼa jlekilaltik (kʼuman ja Isaías 48:17, 18). Ja yuj wani xyajtaytik sok wa xkʼuʼantik ja smandariki (1 Juan 4:19; 5:3).

15. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁵ Ta wa xyajtaytik ja Yabʼal ja Dyosi, ojni jkʼantik yajel el slekilal ja janekʼ wa xbʼobʼi. Anto, ¿jas oj jkʼuluktik bʼa oj katik el jitsan slekil ja skʼumajel ja Biblia? ¿Jastal oj jkoltaytik ja ixuk winik ja bʼa xcholjeli bʼa cha ayil-e chaʼanyabʼalil? Sok ¿jastal oj bʼobʼ skʼuluke ja matik wa x-ekʼ bʼa plataporma jani ayawe makunuk ja Yabʼal ja Dyos ja bʼa jas wa sjeʼaweʼi? Oj kiltik ja sjakʼ jel ja bʼa artikulo jakumi.