1. ¿Jas tyempoʼil mi pasiluk yaʼteltajel ja Jyoba?

¿JAS TYEMPOʼIL mi pasiluk yaʼteltajel ja Jyoba? ¿Ja maʼ yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokolik ma jaʼa yajni laman ayotik? Yajni wan ekʼel jbʼajtik wokol, wegoxta wa xleʼatik jkoltajeltik bʼa Jyoba. Pe ¿jasa wa xkʼulantik yajni lek wan wajelkujtiki? ¿Wan maʼ xchʼay jkʼujoltik ja stʼilanil yaʼteltajel ja Dyosi? Ja Jyoba ya julyi skʼujol ja israʼelenyoʼik ja bʼa peligro it (Deut. 6:10-12).

2. ¿Jas sjejel yaʼakan ja mandaranum Asá?

² Ja mandaranum Asá yakitik jun lekil sjejel, yujni stsaʼa oj sjip spetsanil skʼujol bʼa Jyoba. Mi kechan yaʼteltay ja bʼa tyempoʼik jel wokol, chomajkil ja bʼa tyempoʼik bʼa lamanil. Man skeremil, «ja Asá yaʼteltay ja Jyoba sok jun skʼujol tsʼikan lek yaʼunej sbʼaj» (1 Rey. 15:14, nota). Ja it sjeʼani ja yajni xchʼaya snajel ja stoyjel kʼulubʼal dyosik ja bʼa Judá. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala ke «ya eluk ja altarik bʼa dyosik bʼa tuk país sok ja chaʼanik lugarik, sbʼuyu-el ja oyik bʼa wa stoyowe skʼulubʼal sdyose sok sjema-el ja posteʼik bʼa stoyjel sdyose» (2 Crón. 14:3, 5). Chomajkil ya eluk ja smexep Maacá ja bʼa xchol yiʼoj jastal nanal mandaranum, yujni skʼulan jun kʼulubʼal dyos bʼa oj stoy ja chonabʼi (1 Rey. 15:11-13).

3. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

³ Ja Asá mi kechan xchʼaya snajel ja stoyjel kʼulubʼal dyosik. Chomajkil skoltay ja swinkil ja Judá bʼa oj cha kʼe yaʼteltaye ja Jyoba. Ja Dyosi ya koʼuk slekilal ja Asá sok ja  chonabʼ Judá, pes yayi jun tyempo bʼa lamanil. * Ja bʼa yoj smandaraneli, ajyi jun tyempo bʼa lajune jabʼil bʼa lamanil ja bʼa lugari (2 Crón. 14:1, 4, 6). Ja bʼa artikulo it, oj kiltik bʼajtan jasa skʼulan ja Asá ja bʼa tyempo jaw. Tsaʼan oj jpaklaytik ja sjejel bʼa yaʼtijumik Dyos bʼa bʼajtan siglo, sok jastalni ja Asá yawe el slekilal ja tyempoʼil bʼa lamanil. Sok tsaʼan, ojni katikyi sjakʼjel ja sjobʼjel it: ta aytik bʼa jun lugar bʼa libre ay ja yaʼteltajel ja Dyosi, ¿jastal oj bʼobʼ katik el slekilal?

4. Jastalni wa xyala ja 2 Crónicas 14:2, 6, 7, ¿jastal ya el slekilal ja Asá ja tyempo bʼa lamanil?

⁴ (Kʼuman ja 2 Crónicas 14:2, 6, 7). Ja Asá yala yabʼ ja chonabʼi ke yeʼnani ja Jyoba ja maʼ yaʼunej ja «lamanil bʼa spetsanil lado». Pe mini spensaraʼan kʼotel jun tyempo bʼa mi jas oj skʼuluk. Jaʼukto maʼ, kʼe stojbʼes chonabʼik, bardaʼik, chaʼanik naʼitsik sok pwertaʼik. Yala yabʼ ja swinkil Judá: «Ja chonabʼi titoni ay bʼa jkʼabʼtik». ¿Jasa kʼan yali? Bʼa wani xbʼobʼ bʼejyuke jaman lek ja bʼa luʼum ajiyile yuja Dyosi sok oj bʼobʼ yawe kʼeʼuk snaje bʼa mi oj jak ixtalajuke yuja skontraʼeʼi. Ja yuj stsatsankʼujolan ja chonabʼi bʼa yajel el slekilal ja tyempoʼil bʼa lamanili.

5. ¿Jas yuj ya staʼ mas yip ja Asá ja soldadoʼik yiʼoji?

⁵ Ja Asá chomajkil ya el slekilal ja tyempo bʼa lamanil bʼa oj ya staʼ mas yip ja soldadoʼik yiʼoji (2 Crón. 14:8). ¿Yuj maʼ mi sjipa skʼujol bʼa Jyoba? Wani sjipa skʼujol bʼa yeʼna, pe jastal mandaranum wani snaʼa tʼilan oj xchap ja chonabʼi sbʼaja wokolik oj bʼobʼ ekʼuki. Wani snaʼa ja tyempo bʼa lamanil bʼa Judá mini oj albʼuk bʼa  tolabida, sok jachni ekʼa, jastalni oj kiltik ja bʼa artikulo it.

6. ¿Jastal yawe el slekilal ja nochumanik bʼa Kristo bʼa bʼajtan siglo ja tyempo bʼa lamanil?

⁶ Anima ja nochumanik bʼa Kristo bʼa bʼajtan siglo yiʼaje wokol bʼa iji spatike bʼa jitsan ekʼele, cha ajyiyujile jujuntik tyempo bʼa lamanil. ¿Jastal yawe el slekilal? Ja winike soka ixuke jaw bʼa toj ajyiye jani waj skʼujole xcholjel ja lekil rasoniki. Ja loʼil bʼa Hechos wa xyala ke ja kongregasyon bʼa snochumanik ja Kristo, «yuja wani xiwyeyuj ja Jyoba» sok yuja mi xyaʼawekan xcholjel, «och jitsanbʼuk». Chikani lek ja Jyoba ya koʼ slekilale yuja kongana xcholowe ja bʼa styempoʼil lamanili (Hech. 9:26-31, TNM).

7, 8. Cholo jastal yawe el slekilal ja Pablo soka tuk nochumanik ja tuk modoʼik ajyiyujile bʼa xcholjel.

⁷ Ja nochumanik bʼa Kristo bʼa bʼajtan siglo mini xchʼayawe tyempo bʼa xcholjel ja lekil rasoniki. Jun sjejel, ja jekabʼanum Pablo yala oj kanuk bʼa Éfeso yajni yila «jun niwan pwerta» bʼa xcholjel sok yajel och nochumanik ja bʼa chonabʼ jaw (1 Cor. 16:8, 9).

⁸ Ja Pablo sok ja tuk nochumanik staʼawe tuk modo bʼa xcholjel ja bʼa jabʼil 49, yajni tojbʼi ja kʼumal sbʼaja yajelyi senya ja swinkileʼi (Hech. 15:23-29). Yajni ja kongregasyonik alji yabʼye ja jasa oj kʼulaxuk, ja nochumanik skʼujolane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa «sloiltajel ecʼ ja yabal ja Diosi» (Hech. 15:30-35). ¿Jasa slekilal yilawe? Ja Biblia wa xyala «ja creyente jumasa [...] mas jel con gana ochye soc ja Diosi. Cada cʼacʼu ay matic huane [pojxel] scʼuajel ja Dios» (Hech. 16:4, 5).

9. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja wego bʼa jitsan lugarik, sok jasa wa xbʼobʼ jobʼ jbʼajtik?

⁹ Ja bʼa yan tyempo, wani xbʼobʼ jcholtik jach libre bʼa jitsan lugar. Ta teytik bʼa jun país bʼa libre ay ja yaʼteltajel ja Dyosi, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wanon maʼ yajel el slekilal?». Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it, ja xchonabʼil ja Jyoba jani wajel skʼujol ja bʼa niwan aʼtel bʼa xcholjel sok bʼa sjejel bʼa spetsanil ja tyempo (Mar. 13:10). ¡Jelni cham yabʼjel, sok ayni kiʼojtik jitsan modo ja yaʼtijumotik ja Dyos bʼa oj aʼtijukotik mas!

10. ¿Jasa wa stsatsankʼujolanotik skʼulajel ja 2 Timoteo 4:2?

¹⁰ Ta teytik bʼa jun tyempo bʼa lamanil, ¿jastal oj bʼobʼ katik el slekilal? (Kʼuman ja 2 Timoteo 4:2). La jpaklaytik ja jastal wala taxtiki. La jpensaraʼuktik bʼa keʼntik ma june ja bʼa jpamilyatiki bʼa wa xbʼobʼ skʼul mas ja bʼa xcholjeli ma ochel precursor. Mi tyempoʼuk bʼa slejel jitsan takʼin sok ajyelawuj jitsan jastik, pes ojni chʼayuk ja bʼa niwan wokoli (Prov. 11:4; Mat. 6:31-33; 1 Juan 2:15-17).

11. ¿Jasa skʼuluneje jujuntik cholumanik bʼa xcholjelyabʼ jitsan kristyano?

¹¹ Jitsan cholumanik snebʼuneje pilan kʼumal bʼa xcholjel sok sjejelyi ja tuk kristyano. Bʼa skoltajele, ja xchonabʼ ja Jyoba wan yajel el juʼunik bʼa Biblia bʼa mas kʼumalik. Jun sjejel, ja bʼa 2010 ajyi juʼunik bʼa junuk 500 kʼumalik. Pe ja yan wanxa elel bʼa mas ja 1,000 kʼumalik.

12. ¿Jastal wa x-ajyi ja kristyano yajni wa xyabʼye ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja bʼa mero skʼumale? Aʼa jun sjejel.

¹² ¿Jastal wa xyabʼye ja kristyano yajni wa xyabʼye bʼa Jyoba ja bʼa mero skʼumale? La jpensaraʼuktik ja bʼa experiencia it.  Jun hermana waj bʼa jun asamblea bʼa ajyi ja bʼa Memphis (Tennessee, Estados Unidos) ja bʼa mero skʼumali, ja kiniaruanda, bʼa ti wa xkʼumaniye bʼa Ruanda, ja República Democrática bʼa Congo sok Uganda. Yajni chʼak ja asamblea, yala: «Ayxa 17 jabʼil teyon bʼa Estados Unidos, sok jani ja sbʼajtanil ekʼele wa xchʼak kabʼ stojol yibʼanal ja programa chapubʼali». Chikani lek ja smaklajel ja loʼilik ja bʼa skʼumali kʼotni man skʼujol. Ta wankʼa xbʼobʼkujtik, ¿jas yuj mi xnebʼatik pilan kʼumal bʼa skoltajel jujuntik kristyano ja bʼa jterritoriotik? ¿Jpensaraʼunejtik maʼ bʼa bʼobʼta masni oj smaklaye ta jcholotik yabʼye ja bʼa skʼumale? Ta jkʼulantik jachuk, mini lomuk ja janekʼto oj jkʼujoluktiki.

13. ¿Jastal yawe el slekilal ja kermanotik bʼa Rusia jun tyempo bʼa lamanil?

¹³ Mini spetsaniluk ja kermanotik wa xbʼobʼ xchole libre lek, yujni bʼa jujuntik lugar ja gobyerno stimuneje ja kaʼteltiki. Kechanta la jpensaraʼuktik sbʼaja kermanotik bʼa Rusia. Yajni jitsanxa jabʼil ikʼubʼal spatike, ja bʼa marzo bʼa 1991 aji sjuʼunil bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik ja kaʼteltik ja tiw. Ja bʼa tyempo jaw, ajyi junuk 16,000 cholumanik. Sok 20 jabʼil mas tsaʼan, ayxa mas ja 160,000. Chikani lek ja kermanotiki mini xchʼayawe lom ja tyempo. Sok ama ja lamanil mi albʼi, kongana wane yaʼteltajel ja Jyoba sok wani skʼujolane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile ama soka jastal wa xtaxyeʼi.

14, 15. ¿Jastal ya makunuk ja Jyoba ja yip bʼa oj skoltay ja Asá?

¹⁴ La kumxukotik ja bʼa skʼakʼuʼik ja Asá. Ja lamanil bʼa chonabʼ Judá chʼaki, yujni jun miyon soldadoʼik etíope waj tiroʼanuksok. Ja skomandante, ja Zérah, seguroni ay bʼa oj sbʼajukan ja Judá. Pe ja  Asá wani sjipa skʼujol bʼa Jyoba. Ja yuj spatayi skʼujol: «Koltayotikon, ah Jyoba jDyosatikon, yujni wantikon sjipjel jkʼujoltikon bʼa weʼn, sok bʼa wa bʼiʼil jak tiroʼanukotikon soka nole kristyano it» (2 Crón. 14:11).

¹⁵ Ama ja soldadoʼik etíope ekʼelto chabʼ tanto mas yuja soldadoʼik bʼa Judá, ja Asá wani snaʼa ja Jyoba ayni yiʼoj ja ipal bʼa oj skoltay ja xchonabʼi. Jaxa Jyoba mini skʼulanyi payar. Ja soldadoʼik etíope jelni kʼixwela sbʼaj ja jastal kʼulajiye ganar ja bʼa tiroʼaneli (2 Crón. 14:8-13).

16. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ojni chʼakuk ja lamanil kiʼojtik?

¹⁶ Ama mi xnaʼatik ja jas oj ekʼ sbʼaj kada yaʼtijum Dyos, pe ja jas wani xnaʼatik bʼobʼta ja lamanil kiʼojtiki juntani chʼaykʼujol oj chʼakuk. La ka juljkʼujoltik ke ja Jesús yala ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu «bʼa tuktukil lugar» ojni yil-e kontra ja snebʼumaniki (Mat. 24:9). Ja jekabʼanum Pablo cha jachtik yala: «Spetzanil ja maʼ huas scʼana oj yaa sbaj juntiro soc ja Cristo Jesusi, tʼilan oj yie ja huocoli» (2 Tim. 3:12). Chomajkil, ja Satanás «qʼueel juntiro ja scoraja», sok jelni ajula jbʼajtik ta jpensaraʼantik ke libre ayotik ja bʼa strampaʼiki (Apoc. 12:12).

17. ¿Bʼa jastik modoʼik bʼobʼta oj ajuk och probar ja jkʼuʼajeltiki?

¹⁷ Ja bʼa tyempo jakumi, ojni och probar ja skʼuʼajel yiʼoje ja snochumanik ja Kristo. Mojanxa oj ajyuk ja «huocol mas tzatz». Sok ja Yabʼal ja Dyos yalunej «masan cujlaji ja satqʼuinali soc mi ni nunca oj jac otro vuelta ja jastal iti» (Mat. 24:21). Ja bʼa tyempo jaw, bʼobʼta ja jpamilyatik oj yil-otik kontra sok oj timjuk ja kaʼteltiki (Mat. 10:35, 36). La jobʼ jbʼajtik: «¿Oj maʼ kʼotkon jastal Asá sok oj jipjkʼujol bʼa ojni skoltayon sok oj stalnayon ja Jyoba?».

18. Jastalni wa xyala ja Hebreos 10:38, 39, ¿jasa oj skoltayotik bʼa chapan oj ajyukotik ja bʼa jas jakumi?

¹⁸ Ja Jyoba wani skʼana chapan oj ajyukotik ja bʼa jas jakumi, ja yuj wani yajel tsatsbʼuk ja jkʼuʼajeltiki. Wan yajel makunuk «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» bʼa oj yakitik ja waʼel «ja bʼa mero  styempoʼili» bʼa oj skoltayotik bʼa yij oj ajyukotik (Mat. 24:45, TNM). Pe ja jas oj jkʼuluktiki, jani oj katik tsatsbʼuk mas ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba (kʼuman ja Hebreos 10:38, 39).

19, 20. Jastalni wa xyala ja 1 Crónicas 28:9, ¿jasa tʼilan oj jobʼ jbʼajtik, sok jas yuj?

¹⁹ Jastalni skʼulan ja rey Asá, tʼilani oj jletik ja Jyoba (2 Crón. 14:4; 15:1, 2). Wa xkʼe jletik, yajni wa xkʼot jnatik sbʼaj sok wa xkiʼajtik jaʼ. Ja wego tʼilani mok katikan yajel el slekilal spetsanil ekʼele bʼa oj yajel tsatsbʼuk ja yajalkʼujol kiʼojtik bʼa yeʼn. Bʼa oj jnatik ta wantik skʼulajel, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkʼujolan bʼa mi oj chʼay ja tsomjelik?». Ja tiwi, wa stsatsankʼujolanotik bʼa oj kaʼteltaytik mas ja Jyoba sok wa xkabʼtik stsamalil ajyel gusto soka kermanotiki (Mat. 11:28). Cha ojni bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Ay maʼ kiʼoj jun lekil estudio bʼa Biblia jach jtuchʼil? Ta teyon soka jpamilya, ¿wan maʼ xkʼulantikon kada semana ja tsomjelal bʼa pamilya? Ma ta jtuchʼil ayotik, ¿wan maʼ xpilatik tyempo bʼa skʼulajel estudiar, jastalni wa skʼulan ja pamilyaʼik? ¿Wan maʼ xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkuj bʼa oj jchole sok oj jeyi ja tuki?».

²⁰ ¿Jas yuj tʼilan oj kaʼ jbʼajtik ja sjobʼjelik it? Ja Biblia wa xyala ke ja Jyoba wa spaklay ja jpensartik sok ja jas ay ja bʼa jkʼujoltik. Ja yuj ja keʼntiki cha tʼilani oj jkʼuluktik (kʼuman ja 1 Crónicas 28:9). Ta wa xkilatik tʼilan oj jtukbʼestik ja jkʼelsatiki, ja jmodotik ma ja jastal modo wa xpensaraʼantik, la jkʼantikyi ja skoltanel ja Jyoba. Jani mero styempoʼil bʼa oj jchap jbʼajtik sbʼaja prebaʼik ojxta juluki. Ja yujil, ta teytik bʼa jun tyempo bʼa lamanil, mokni jas stim-otik bʼa oj katik el lek slekilal.