1, 2. ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja Eclesiastés 11:6 soka xcholjel ja lekil notisyaʼik ja bʼa sGobyerno ja Dyos?

BʼA JUJUNTIK país, ja kristyano gustoxta wa smaklaye ja lekil notisyaʼik bʼa sGobyerno ja Dyos. Jani ja jas mero wa skʼana oj smaklaye. Pe bʼa tuk lugarik ja kristyano mini jel skʼanawe loʼilanel sbʼaja Dyos ma sbʼaja Biblia. Chikan jastal sjakʼa ja kristyano bʼa jterritoriotiki, ja Jyoba mini skʼana oj katikan xcholjel man xyila chʼakta ja aʼteli.

² Yajni xkʼot ja tyempo stsaʼunejxa ja Jyoba, tini oj kʼot tekʼan ja xcholjeli sok «ti xa oj cʼot ticʼan ja tiempo» (Mat. 24:14, 36). Malan x-eljul ja kʼakʼu jaw, ¿jastal oj bʼobʼ jnatik bʼa mi oj jijluk ja jkʼabʼtiki, jastalni wa xyala ja Eclesiastés 11:6? * (Kʼuman).

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa artikulo ekʼta jpaklaytik chane jasunuk bʼa oj skoltayotik bʼa snajel mas jastal «sleejel jan ja cristiano» (Mat. 4:19). Ja bʼa artikulo it, oj kiltik oxe modo bʼa oj katik tsatsbʼuk ja kʼankʼunel bʼa xcholjel chikan jastal wala taxtik. Oj jnebʼtik jas yuj jel tʼilan jaʼ mok jas oj sjom kolomtik, oj ajyuk jpasensyatik sok ajyel kujtik jun tsatsal skʼuʼajel.

4. ¿Jas yuj tʼilan jaʼ oj waj jkʼujoltik ja bʼa aʼtel yaʼunejkitik ja Jyoba?

⁴ Ja Jesús yalaxakan ja jas oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu sok jastal oj kʼotuke ja kristyano. Cha yala ke ja jastik it ojni bʼobʼ jomjuke ja snebʼumanik bʼa mi jaʼ oj waj skʼujole ja xcholjeli. Ja yuj yala yabʼye: «Ajyanik kʼelan jakan» (Mat. 24:42). Ja bʼa jtyempotiki, cha ay jastik junuk bʼa wa sjomo  kolomtik jastalni jomji yolome ja kristyano ja bʼa styempo ja Noé bʼa mi oj smaklaye ja jastik yala (Mat. 24:37-39; 2 Ped. 2:5). Ja yujil, wani xkʼanatik jaʼ oj waj jkʼujoltik ja bʼa aʼtel yaʼunejkitik ja Jyoba.

5. Jastalni wa xyala ja Hechos 1:6-8, ¿bʼa man oj kʼotuk ja xcholjeli?

⁵ Ja bʼa jtyempotiki, jel tʼilan jaʼ oj waj jkʼujoltik xcholjel ja lekil notisyaʼik bʼa sGobyerno ja Dyosi. Ja Jesús yalaxakan ja aʼtel it ojni kʼiʼel sok mini oj kʼot tekʼan ja yajni xchami (Juan 14:12). Yajni cham ja Jesús, jujuntik snebʼumanik cha kumxiye ja bʼa snegosyoʼe bʼa yajel el chay. Yajni sakʼwi, ja Jesús ya makunuk ja yipi bʼa jachuk jujuntik ja bʼa yeʼnle oj syam-e jitsan chay. Ya makunuk ja ekʼele jaw bʼa jachuk oj xchiktes yile mastoni jel tʼilan slejel ja kristyano ke yuj tuk aʼtel (Juan 21:15-17). Yajni ojxa kumxuk ja bʼa satkʼinali, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumanik ke ja xcholjel kʼe stuli mini kechanta ti oj kʼot bʼa Israel (kʼuman ja Hechos 1:6-8). Jabʼilik mas tsaʼan, sjeʼayi ja jekabʼanum Juan bʼa jun nakʼsat ja jas oj ekʼuk ja bʼa ‹skʼakʼu ja Kajwaltiki›. * Ja bʼa nakʼsat jaw, ja Juan cha yila jun jasunuk jel chamyiljel: yuja stojelal ja anjeliki wane yaljel «ja yabal ja Diosi [...] spetzanil ja maʼ tey ba mundo, chican bi ba lugar culane, chican bi jas razaile, chican bi jas cʼumalile» (Apoc. 1:10; 14:6). Chikani lek ja Jyoba wani skʼana oj jcholtik man xchʼak ja niwan aʼtel it.

6. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa jaʼ oj waj jkʼujoltik ja bʼa xcholjeli?

⁶ Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa oj waj jkʼujoltik ja bʼa xcholjeli jani spensarajel spetsanil ja jas wa skʼulan ja Jyoba bʼa oj skoltayotik. Jun sjejel, wa smakʼlayotik soka yabʼali: wa xyakitik bʼa juʼunik sok bʼa aparatoʼik, grabasyonik bʼa smaklajel  sok bʼa bideo, sok programaʼik bʼa JW Broadcasting. La jpensaraʼuktik sbʼaja it: ja jsitiotik bʼa Internet ayiʼoj juʼunik elel bʼa mas ja mil kʼumal (Mat. 24:45-47). Bʼa jun luʼumkʼinal pilubʼal yuja política, ja relijyonik sok ja takʼin, ja mas ja 8 miyon yaʼtijumik Dyos ay bʼa spetsanil ja luʼumi kʼotelotik jun pamilya bʼa tsoman ay. Jun sjejel, ja viernes 19 bʼa abril bʼa 2019, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa yibʼanal ja luʼumi katik el slekilal jun bideo bʼa spaklajel ja teksto bʼa kada kʼakʼu. Ja bʼa akwal jaw, 20,919,041 kristyano stsomo sbʼaje bʼa skʼintajel ja xchamelal ja Jesús. ¿Anke juni niwan cholal yiljel ja milagro it ja bʼa jtyempotiki sok ajyel ja bʼa tsome it? Spensarajel sbʼaja jaw wa snikawotik bʼa oj waj jkʼujoltik ja bʼa aʼtel bʼa xcholjel ja bʼa sGobyerno ja Dyosi.

7. ¿Jastal wa skoltayotik ja sjejel bʼa Jesús bʼa mi jas oj sjom kolomtik?

⁷ Jun jasunuk oj cha skoltayotik bʼa jaʼ oj waj jkʼujoltik ja bʼa xcholjeli jani xnochjel ja sjejel bʼa Jesús. Ja yeʼn mini yaʼakan bʼa ay jas oj jomjuk yolom bʼa oj xchol ja smeranili (Juan 18:37). Mini koʼ ja bʼa trampa yajni kʼapjiyi «spetzanil ja lugar jumasa ba mundo» sok mini ja yajni ja kristyano skʼanawe oj yawe och reyil (Mat. 4:8, 9; Juan 6:15). Mini kʼulaji ganar yuja kʼankʼunel bʼa stajel rikesaʼil sok mini ja xiwel yuja ilji kontra (Luc. 9:58; Juan 8:59). Ta wa xnochotik ja sjejel bʼa Jesús bʼa mi oj axwukotik sok mi oj el jganatik, yajni x-aji och probar ja skʼuʼajel kiʼojtiki, jani oj waj jkʼujoltik ja xcholjeli (Heb. 12:3).

8. ¿Jasunkiluk ja pasensya, sok jas yuj jel tʼilan ja wego?

⁸ Ja pasensya jani ja modoʼal bʼa smajlajel oj tukbʼuk jun jasunuk. Ama wanotik smajlajel bʼa achʼakuk jun jasunuk jel tuk ma bʼa akʼotuk smeranil jun jasunuk bʼa ayxa tyempo wantik smajlajel, wani skʼana oj ajyukujtik pasensya. Ja aluman Habacuc jelni wa skʼana oj chʼakuk ja spekʼjel chikʼ ja bʼa Judá (Hab. 1:2). Ja snebʼumanik ja Jesús wa skʼuʼane «ojxa juluk ja schonabʼil ja dyosi» sok oj ajuk eluke libre ja bʼa yibʼ skʼabʼ ja romanoʼik (Luc. 19:11, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Jaxa keʼntiki wanxa xkʼanatik oj kʼotuk ja skʼakʼujil ke ja sGobyerno ja Dyosi oj ya eluk ja maloʼil sok oj yijan ja yajkʼachil luʼum bʼa ojxa ajyuk ja jas toji (2 Ped. 3:13). Pe tʼilani oj ajyuk jpasensyatik sok smajlajel ja tyempo spilunej ja Jyoba. La kiltik jujuntik modo jastal ja Jyoba wa sjeʼakitik jastal oj ajyuk jpasensyatik.

9. ¿Jastik preba kiʼojtik sbʼaja pasensya yiʼoj ja Jyoba?

⁹ Ja Jyoba jani ja niwan sjejel kiʼojtik bʼa ajyelkujtik pasensya. Ja yeʼn yayi lek tyempo ja Noé bʼa jachuk oj skʼuluk ja arka sok xcholjel ja «jastal ay ja sbej ja Diosi» (2 Ped. 2:5; 1 Ped. 3:20). Ja Jyoba smaklay ja Abrahán, yajni jitsan ekʼele sjobʼo sbʼaja oj xchʼaysnajel ja swinkil Sodoma sok Gomorra (Gén. 18:20-33). Bʼa jitsan jabʼil, ja Jyoba ajyiyuj jitsan spasensya soka chonabʼ Israel bʼa mi toj ajyi (Neh. 9:30, 31). Jaxa bʼa jtyempotiki, wani xkilatik ay spasensya ja Jyoba yujni wan yajelyi tyempo ja kristyanoʼik bʼa oj sutxuk skʼujole sok oj yijan bʼa xchonabʼil bʼa oj kʼot yamigoʼuke (Juan 6:44; 1 Tim. 2:3, 4; 2 Ped. 3:9). Ja sjejel wa xyakitik ja Jyoba wa snikawotik bʼa mi oj katikan xcholjel sok sjejelyi ja tuki. Ja yeʼn cha wa sjeʼa oj ajyuk jpasensyatik sok jun slajelal wa xtaʼatik ja bʼa Yabʼali. La kiltik jas slajelal wa xyakitik.

10. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa tsʼunbʼanum wa staʼa tiʼal ja Santiago 5:7, 8?

 ¹⁰ (Kʼuman ja Santiago 5:7, 8). Ja sjejel bʼa tsʼunbʼanum wa sjeʼakitik bʼa oj ajyuk jpasensyatik. Ja smeranili ayni wego wa xkʼi jujuntik yal kʼul, pe tʼusan mi yibʼanaluk wani x-albʼi bʼa oj kʼiʼuk, mastoni ja bʼa wa xyaʼa sati. Ja bʼa Israel, man wa stsʼunxi sok wa satini, wa x-albʼi junuk wake ixaw: ja tsʼunbʼanumi wa stsʼunu yajni yaʼata ja bʼajtan jaʼ bʼa snalan och octubre, sok wa stulu ja sat ja bʼa tsaʼanikxta jaʼ bʼa snalan och abril (Mar. 4:28). Ta bibo wala ajyitik, ojni jnochtik ja sjejel bʼa pasensya jastal ja tsʼunbʼanumi. Pe bʼobʼta mini pasiluk skʼulajel ja it.

11. ¿Jastal oj skoltayotik ja pasensya ja bʼa xcholjeli?

¹¹ Yuja mulanumotiki, wego wa xkʼana oj kiltik ja sat ja kaʼteltiki. Pe ta ay maʼ stsʼununej jastik junuk sok wa skʼana oj satinuk, tʼilani oj stalnay: tʼilani oj sjotyi skʼejnal, oj stsʼun-e, oj ya eluk ja kʼuli sok oj ya och yalel. Cha junxtani wa x-ekʼ ja yajel och nebʼumanil. Tʼilani oj jpiltik tyempo bʼa oj katik eluk ja bʼa skʼujole ja kestudiantetik ja jastal tsaʼubʼal ja maʼ lek wa xyilawe sok ja mi jel skʼanawe snebʼjel. Yajni mi skisawotik ja kristyano, ta ay jpasensyatik oj skoltayotik bʼa mi oj el jganatik. Pe cha tʼilani oj ajyuk jpasensyatik yajni ja kristyano wa smaklayotike, pes mini xbʼobʼ jtʼentik ja kestudiantetik bʼa oj kʼiʼuk wego ja skʼuʼajel yiʼoji. Ayni ekʼele, ja snebʼumanik ja Jesús yiʼajyujile tyempo bʼa yabʼjel stojolil ja jas jejiyile (Juan 14:9). La juljkʼujoltik ja keʼntiki wa xbʼobʼ jtsʼuntik sok wa xbʼobʼ katik och yalel, pe yeʼnani wa xya kʼiʼuk ja Dyosi (1 Cor. 3:6).

12. ¿Jastal wa xjeʼatik ay jpasensyatik yajni wa xcholotik yabʼ ja jpamilyatik?

¹² Ja bʼa bʼobʼta wokol oj kabʼtik bʼa oj ajyuk jpasensyatik jaʼa yajni wa xcholotik yabʼ ja jpamilyatiki. Ja bʼa  Eclesiastés 3: 1, 7, wa xtaʼatik jun rason bʼa wa xbʼobʼ skoltayotik. Ja bʼa tiw wa xyala: «Ay jun [...] tyempo bʼa ajyel chʼabʼan sok tyempo bʼa kʼumanel». Ama wani xcholotik soka jmodotiki, tolabida altanto aytik bʼa oj jcholtik ja smeranili (1 Ped. 3:1, 2). Kongana wa xcholotik sok wa xjeʼatik, pe ayni jpasensyatik sok yibʼanal ja kristyano, cha jachni soka jpamilyatik.

13, 14. ¿Jastik sjejelik bʼa pasensya wa xbʼobʼ jnochtik?

¹³ Wani xtaʼatik lekil sjejelik bʼa tojil yaʼtijumik Dyos bʼa ajyiyujile pasensya ja bʼa tyempo najate sok ja bʼa jtyempotiki. Ja Habacuc wanxani skʼana oj yil ja xchʼakelal ja bʼa jas mi lekuki, pe yala sok spetsanil skʼujol: «Tini oj kankon tekʼan ja bʼa jchol bʼa talnanel» (Hab. 2:1). Ja jekabʼanum Pablo yala sok spetsanil skʼujol wa skʼana oj xchʼak ja yaʼtel bʼa xcholjel. Ama jachuk, mini chʼayuj ja pasensya bʼa choljel yabʼye tsʼikan lek «spetzanil ja cristiano jastal ja syajal scʼujol ja Diosi» (Hech. 20:24).

¹⁴ La kiltik ja sjejel bʼa jun nupanum waj ja bʼa Eskwela bʼa Galaad sok waj koltanuk bʼa jun país bʼa mey lek Taʼumantiʼik sok tʼusan mi yibʼanaluk ja relijyoniki mi skʼuʼane bʼa Kristo. Mini jel staʼawe kristyano bʼa wa skʼanawe oj snebʼ-e bʼa Biblia. Pe jaxa matik lajan wajyesok ja bʼa eskwela bʼa wajye bʼa tuk paisiki wa xcholowe jastal jel lek wajum yujile skoltajel ja kristyano b‘a ayiʼe jaʼ. Ama jel takal wajum ja aʼteli, ja nupanumi ajyi spasensya bʼa xcholjel. Yajni ekʼta waxake jabʼil sok lajansok mi jas lajxelyujile, yabʼye ja gustoʼil yuja june ja bʼa yestudianteʼe och Taʼumantiʼ. ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja sjejelik it bʼa tyempo najate sok ja bʼa jtyempotik? Mini yaʼawekan aʼtel sok mi yawe jijluk ja skʼabʼe, sok yuja spasensyaʼe aji koʼ slekilale yuja Jyoba. Ja yujil, la jnochtik ja sjejel «ja matik ajyiyujile skʼuʼajel sok pasensya bʼa sbʼajine ja skʼapjelalik» (Heb. 6:10-12, TNM).

15. ¿Jas yuj wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja gustoʼil bʼa xcholjel?

¹⁵ Yuja ay kiʼojtik skʼuʼajel sbʼaja rason wa xcholotiki, wani xkʼanatik oj yabʼye ja janekʼ kristyano wa xbʼobʼi. Wani xjipa jkʼujoltik ja bʼa jastik wa skʼapa ja Yabʼal ja Dyosi (Sal. 119:42; Is. 40:8). Kilunejtik jastal kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotik jujuntik jastik yalunej oj ekʼuk ja Biblia. Cha kilunejtik jastal wa xtojbʼi ja sakʼanile ja kristyano yajni wa xyawe makunuk ja bʼa sakʼanile ja rasonik bʼa Biblia. Yibʼanal ja it masto wa xya jkʼuʼuktik ke yibʼanal ja luʼumkʼinali wani skʼanawe oj yabʼye ja lekil notisyaʼik bʼa sGobyerno ja Dyosi.

16. a) Jastalni wa xyala ja Salmo 46:1-3, ¿jas yuj wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba ja kʼankʼunel bʼa mi oj katikan ja xcholjeli? b) ¿Jastal wa xcha skoltayotik ja skʼuʼajel bʼa Jesús?

¹⁶ Cha ay kiʼojtik skʼuʼajel bʼa Jyoba, ja maʼ yaʼunejkitik ja rason wa xcholotiki, sok bʼa Jesús, ja maʼ yaʼunej ochuk Rey ja bʼa sGobyerno (Juan 14:1). Chikan jas x-ekʼi, ja Jyoba yeʼnani oj skoltayotik sok oj ya kiptik (kʼuman ja Salmo 46:1-3). Chomajkil, jkʼuʼunejtik lek ke ja Jesús wani stojel ja xcholjel man satkʼinal soka ipal sok ja cholal akʼubʼalyi yuja Jyoba (Mat. 28:18-20).

17. Ala jun sjejel bʼa wa sjeʼa jas yuj tʼilan mi oj katikan xcholjel.

¹⁷ Stsʼakatal yuja skʼuʼajel kiʼojtik, masto wa xkʼuʼantik ke ja Jyoba ojni ya koʼ slekilal ja janekʼ wa xkʼujolantik, sok ayni ekʼele bʼa mini tʼun jach wa xpensaraʼantik (Ecl. 11:6). Jun sjejel, kada kʼakʼu jitsan mil kristyano wa xyilawe ja karritoʼik  bʼa xcholjeli sok ja mesa bʼa sjejel juʼunik. ¿Wan maʼ x-ilxi slekilal ja modoʼik bʼa xcholjeli? ¡Waniʼa! ja Nuestro Ministerio del Reino bʼa noviembre bʼa 2014 yala sbʼa jun akʼix wa xwaj bʼa universidad bʼa yala oj stsʼijbʼuk jun artikulo sbʼaja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Mini staʼa jun naʼits bʼa tsomjelal, pe staʼani jun mesa bʼa sjejel juʼunik ja bʼa universidad. Sok jachuk staʼa ja jas wa xmakuniyuj sbʼaja artikulo oj stsʼijbʼuki. Yajni ekʼ ja tyempo yiʼaj jaʼ, jaxa wego precursora regular. Ja sjejelik it wa snikawotik bʼa mi oj katikan xcholjel, pes wa sjeʼa aytoni kristyano bʼa wa skʼanawe smaklajel ja rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi.

18. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek ja aʼtel bʼa xcholjel ja sGobyerno ja Jyoba ojni chʼakuk ja bʼa mero styempoʼil stsaʼuneji?

¹⁸ Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja xcholjel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi ojni kʼot tikʼan ja bʼa tyempo tsaʼubʼali. La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ ja bʼa skʼakʼujil ja Noé. Ja Jyoba sjeʼa wani skʼulan ja jas wa skʼana ja bʼa mero styempoʼili. Junuk 120 jabʼil bʼajtan, spensaraʼanta jas ora oj kʼeʼuk ja Bʼutʼ Jaʼi. Jabʼilik mas tsaʼan, yala yabʼ ja Noé aya kʼeʼuk ja arka. Bʼa junuk 40 ma 50 jabʼil, ja Noé kongana aʼtiji. Ama mi maklaji yuja kristyano, mini yaʼakan yaljel masan yajni ja Jyoba yala yoraʼilxa oj ochuke ja bʼa arka ja chanteʼiki. Anto, ja bʼa mero styempoʼili, «ja Jyoba slutu ja pwerta» (Gén. 6:3; 7:1, 2, 16).

19. ¿Jasa wa xbʼobʼ jmajlaytik ta mi xkatik jijluk ja jkʼabʼtiki?

¹⁹ Ja Jyoba ojxta ya kʼot tikʼan ja xcholjeli, «ojni slut ja spwertaʼil» ja sluʼumkʼinal ja Satanás sok oj yijan jun yajkʼachil luʼumkʼinal bʼa toj. Malan xkʼot ja styempoʼil jaw, la jnochtik ja sjejel bʼa Noé, Habacuc sok bʼa tuk yaʼtijumik ja Dyos bʼa mi yawe jijluk ja skʼabʼeʼi. Jaʼ la waj jkʼujoltik, la ajyuk jpasensyatik sok la ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel bʼa Jyoba sok ja bʼa jas skʼapuneji.