ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 40
Wa x-ijiye «och jitsan ja bʼa stojolili»
«Ja matik wa xyiʼaje och jitsan ja bʼa stojolili ojni lijpuke jastal ja kʼanali, bʼa tolabida sok nunka oj chʼakuk» (DAN. 12:3).
TSʼEBʼOJ 151 Oj jyujkese
JA JAS OJ PAKLAXUK *
1. ¿Jastik jel chaʼanyabʼal wantik smajlajel ja bʼa sMandaranel bʼa Mil Jabʼil ja Kristo?
¿WAN maʼ x-ekʼ bʼa jpensartik jastal oj ajyuk ja kʼakʼu jaw yajni xkʼe sakʼwuke ja bʼa luʼum ja bʼa sMandaranel bʼa Mil Jabʼil ja Kristo? Jpetsaniltik ja matik chamel jpamilyatik wani xkʼana oj kiltik yajkʼachil ekʼele. Cha wani ja Jyoba (Job 14:15). La kaʼ ekʼ bʼa jpensartik janekʼto oj gustoʼaxuke ja matik oj yile oj sakʼwuke bʼa sutanal ja luʼumi. Jastalni jnebʼatik ja bʼa bʼajtan artikulo, ja «matik toj», bʼa tey ja sbʼiʼile tsʼijbʼunubʼal ja bʼa libro bʼa sakʼanili, ojni «sakʼwuke bʼa oj ajyuke sakʼan» (Hech. 24:15; Juan 5:29). Bʼobʼta jitsan ja bʼa jpamilyatik bʼa chamel kujtiki yeʼnleni oj kʼotuke ja bʼajtanik oj sakʼwuke ja bʼa luʼumi. * Chomajkil, ja matik «mi tojuk», bʼa mi ajyiyujile mas tyempo bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba ma bʼa oj yaʼteltaye toj lek bʼajtanto oj chamuke, ojni ajyuk yujile «jun sakʼwelal bʼa kastigo».
2, 3. a) Jastalni wa xyala ja Isaías 11:9, 10, ¿jasa oj lajxukyuj ja niwan aʼtel bʼa chapwanel bʼa mi bʼa kʼulaxel? b) ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo it?
2 Spetsanile ja matik oj sakʼwuke it jelni jas oj snebʼe (Is. 26:9; 61:11). Ja yuj jelni tʼilan oj kʼe kʼulaxuk ja niwan aʼtel bʼa chapwanel bʼa mini bʼa kʼulaxel (kʼuman ja Isaías 11:9, 10). Pe ja matik mi tojuki tʼilani oj snebʼe sbʼaja Jesukristo, ja sGobyerno ja Dyosi, ja koltaneli sok sbʼaja kʼumal kʼe sbʼaja sbʼiʼil ja Jyoba soka sniwanili. Asta ja matik toji tʼilani altanto oj ajyuke soka jas oj xchiktes och ja Jyoba sbʼaja jas wa skʼana. Jujuntik ja yaʼtijumik toj it chamyeni bʼajtanto lek ke yuj oj chʼak tsʼijbʼaxuk ja Biblia. Chikani lek ke ja matik mi tojuki sok ja matik toji jeltoni jas oj snebʼe.
3 Ja bʼa artikulo it oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿jastal oj kʼulaxuk ja niwan aʼtel it bʼa chapwanel? sok ¿jastal oj koltanuk ja chapwanel it bʼa oj ochkan juʼun bʼa tolabida jujuntik bʼiʼilal ja bʼa libro bʼa sakʼanil? Ja sjakʼjeliki jelni tʼilanik. Jastalni oj kiltik, jujuntik jas alubʼalkan ja bʼa libro bʼa Daniel sok ja Apocalipsis oj skoltayotik yabʼjel tojol ja jas oj ekʼuk yajni x-ajyi ja sakʼwelali. Bʼajtan, la jpaklaytik ja jas chamyabʼjel oj ekʼuk wa xchiktes ja Daniel 12:1, 2.
«JA MATIK WANE WAYEL JA BʼA TSʼUBʼIl LUʼUMI OJ KʼEʼUKE»
4, 5. ¿Jasa wa xyala oj ekʼuk ja Daniel 12:1 ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo?
4 (Kʼuman ja Daniel 12:1). Ja libro bʼa Daniel wa xyala kabʼtik jastal oj chʼak ekʼuk jujuntik jastik junuk jel chaʼanyabʼal ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo. Jun sjejel, ja Daniel 12:1 wa xyala ke ja Miguel, bʼa yeʼnani kʼotel ja Jesukristo, «tekʼan ay bʼa skoltajel» ja xchonabʼ ja Dyosi. Ja yaljelik it alubʼalkani kʼe kʼot smeranil bʼa 1914, yajni ja Jesús aji och Rey ja bʼa sGobyerno bʼa satkʼinal ja Dyosi.
5 Pe ja Daniel cha aljiniyabʼ ke ja Jesús ojni kʼejan bʼa «jun tyempo bʼa wokolanel bʼa mi ekʼeluk man kʼe ajyuk jun chonabʼ ja bʼa tyempo jaw». Ja tyempo bʼa wokolanel jani «ja niwan wokol» wa staʼa tiʼal ja bʼa Mateo 24:21. Ja Jesús wa xkʼeʼi, ma wa skoltay ja xchonabʼil ja Dyos, ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo jaw bʼa wokolanel, wa xkʼan alxuk, ja bʼa Armagedón. Ja libro bʼa Apocalipsis jani wa xkʼan yal ja junxta kʼole it jastal ja niwan nole kristyano wa xkanye sakʼan «ja bʼa niwan wokoli» (Apoc. 7:9, 14).
6. ¿Jasa wa x-ekʼ tsaʼan yajni ja niwan nole kristyanoʼik wa xkanye sakʼan ja bʼa niwan wokol, sok jas yuj jachʼ wa xkalatik? (Cha kʼela ja bʼa rebista it ja artikulo ja bʼa xetʼan «Sjobʼjelik yiʼoj ja matik wa skʼumani» bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja sakʼwelal ja bʼa luʼumi).
6 (Kʼuman ja Daniel 12:2). ¿Jasa oj ekʼuk tsaʼan yajni ja niwan nole kristyano xkanye sakʼan ja bʼa styempoʼil ja wokol? Ja jas alubʼalkani wa staʼa tiʼal bʼa jun sakʼwelal. Pe mini wa xkʼan yal bʼa jun sakʼwelal bʼa kechan wa senyaʼan ma bʼa ikʼ ason bʼa oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu, jastalni wa xkabʼtik stojolil ajyi. * Pes wani xkʼan yal bʼa jun sakʼwelal bʼa oj ajyuk ja bʼa yajkʼachil luʼum. ¿Jas yuj jachʼ wa xkʼot kabʼtik stojolil? Ja bʼa Job 17:16 cha wani staʼa tiʼal ja «polvo», sok wani x-axi makunuk bʼa tuk modo yaljel ja «Kʼeʼen». Ja it wa xchiktes kitik ke ja Daniel 12:2 wani stajel tiʼal bʼa jun meran sakʼwelal bʼa oj ekʼuk yajni xchʼak ja tsaʼanikxta kʼakʼu sok tsaʼan ja yajni x-ekʼ ja Armagedón.
7. a) ¿Jas modo oj sakʼwuke jujuntik «bʼa sakʼwelal bʼa tolabida»? b) ¿Jas yuj ja it «juni sakʼwelal bʼa masto lek»?
7 Pe ¿jas wa xkʼan yal ja Daniel 12:2 yajni wa xyala ke jujuntik oj sakʼwuke «bʼa sakʼanil bʼa tolabida»? Wani stojolan ke ja bʼa 1,000 jabʼil ja matik oj sakʼwuke sok xkʼot snaʼe, maʼ mi oj yaʼekan snebʼjel, sok skʼuʼaneyi ja Jyoba sok ja Jesús oj ajukyile ja sakʼanil bʼa tolabida (Juan 17:3). Ja it «juni sakʼwelal bʼa masto lek» ke yuja jastal ajyiyujile jujuntik kristyano ja bʼa tyempo najate (Heb. 11:35). ¿Jas yuj? Yujni ja kristyanoʼik jaw bʼa mulanume cha chamyeni.
8. ¿Jastal modo oj sakʼwuke jujuntik «bʼa oj koʼuke kʼixwel sok oj ijnajuke bʼa tolabida»?
8 Pe mi yibʼanaluke ja matik oj sakʼwuke oj yawe el slekilal ja aʼtel bʼa chapwanel bʼa Jyoba. Ja jas yalakan ja Daniel wa xyala ke jujuntik oj sakʼwuke «bʼa oj koʼuke kʼixwel sok oj ijnajuke bʼa tolabida». Yuja skaprechudoʼile, ja sbʼiʼileʼi mi ti oj ajyuk ja bʼa libro bʼa sakʼanil sok mi oj ajyukyujile sakʼanil bʼa tolabida. Ojni «ijnajuke bʼa tolabida» maʼ oj chʼayjuk snajele. Ja yuj ja Daniel 12:2 jani wan stajel tiʼal ja jas oj ekʼ sbʼaje tsaʼan ja matik oj sakʼwukeʼi, pe jani oj ilxuk ja jas oj skʼuluke tsaʼan ja yajni sakʼwiyeʼi (Apoc. 20:12). Jujuntik oj ajyukyujile sakʼanil bʼa tolabida, pe jujuntik miyuk. *
WA X-IJIYE «OCH JITSAN JA BʼA STOJOLILI»
9, 10. ¿Jas mas oj ekʼ tsaʼan ja bʼa niwan wokoli, sok machtik «ja jelni oj lijpuke jastal ja satkʼinali»?
9 (Kʼuman ja Daniel 12:3). ¿Jas mas oj ekʼuk tsaʼan ja bʼa «tyempo bʼa wokolanel» bʼa jelxa mojani? Pe soka jas kilunejtik ja bʼa Daniel 12:2, ja bʼa bersikulo 3 wa xyala pilan jasunuk oj ekʼuk tsaʼan ja bʼa niwan wokol.
10 ¿Machtik junuk ja «jelni oj lijpuke jastal ja satkʼinali»? Ja jas yala ja Jesús ja bʼa Mateo 13:43 wa skoltayotik bʼa snajel. Ja yeʼn yala: «Jaxa bʼa tyempo jaw, ja matik toji ojni lijpuke jastal ja kʼaʼuj ja bʼa sGobyerno ja stateʼi». Yajni yala ja yaljelik it, ja Jesús jani wan yaljel sbʼaja «yuntikil ja Gobyerno bʼa Satkʼinali», wa xkʼan alxuk, ja yermanoʼik tsaʼubʼale bʼa oj yaʼe mandar lajan soka yeʼn ja bʼa Gobyerno bʼa Satkʼinali (Mat. 13:38). Ja yuj ja Daniel 12:3 jani wa xkʼan yal sbʼaja matik tsaʼubʼal oj wajuk bʼa satkʼinal sok ja aʼtel oj skʼuluke ja bʼa Mil Jabʼili.
Ja 144,000 oj aʼtijukesok lajan ja Jesukristo bʼa stojel ja aʼtel bʼa chapwanel oj kʼulaxuk ja bʼa 1,000 jabʼili. (Kʼela ja parrapo 11).
11, 12. ¿Jas aʼtel oj skʼuluke ja 144,000 ja bʼa 1,000 jabʼili?
11 Ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal ojni yiʼe «och jitsan ja bʼa stojolili». ¿Jastal oj skʼuluke? Jani aʼtel lajan soka Jesukristo bʼa stojel ja aʼtel bʼa chapwanel oj kʼulaxuk ja il ja bʼa luʼum ja bʼa 1,000 jabʼili. Ja 144,000 mi kechan oj kʼotuke reyik, cha ojni kʼotuke sacerdoteʼik (Apoc. 1:6; 5:10; 20:6). Ja yuj ojni koltanuke bʼa «yajel tojbʼuk ja chonabʼiki» yajelkan ke takal takal ja kristyanoʼiki akʼotuke toj (Apoc. 22:1, 2; Ezeq. 47:12). ¡Jelni oj ajukyile gusto skʼulajel ja it ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal!
12 ¿Machtik junuk ja «jitsan» oj ijuk och ja bʼa «stojolili»? Ja maʼ oj kʼejani, ja maʼ oj kan sakʼan bʼa Armagedón sok ja yal untik oj pojkuke ja bʼa yajkʼachil luʼumi. Ja bʼa xchʼakulabʼil ja 1,000 jabʼili, spetsanil ja maʼ oj ajyuk sakʼan ja bʼa Luʼumi tojxani oj ajyuke. Anto, ¿jas tyempoʼil oj tsʼijbʼaxuk ja sbʼiʼileʼi sok tinta mi sok lapisuk ja bʼa libro bʼa sakʼanili?
JA TSAʼANXTA PREBA
13, 14. ¿Jasa tʼilan oj sjeʼe yibʼanal ja kristyanoʼik toje bʼa ti oj ajyuke bʼa luʼum bʼajtanto oj ajukyile ja sakʼanil bʼa tolabida?
13 La ka juljkʼujoltik anima june kʼotelxa toj mini seguroʼukxa oj staʼ ja sakʼanil bʼa tolabida. La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaj ja Adán soka Eva. Tojeni ajyi, pe tʼilani oj sjeʼe ke kʼuʼabʼal aye soka Jyoba bʼa oj ajukyile ja sakʼanil bʼa tolabida. Tristeni yabʼjel, pe mini ajyiye kʼuʼabʼal (Rom. 5:12).
14 Jastalni kilunejtik, ja bʼa xchʼakulabʼil ja 1,000 jabʼili, yibʼanal ja matik ti oj ajyuke sakʼan bʼa Luʼum kʼotelexani toj. ¿Oj maʼ skoltaye bʼa tolabida ja sGobyerno ja Jyoba spetsanil ja kristyanoʼik jaw? ¿Ma jujuntik oj kʼotuke jastal Adán sok Eva, bʼa mini ayiʼoje mulal, pe mini ajyiye toj? ¿Jastal oj axukyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it?
15, 16. a) ¿Jas tyempo oj ajyukyujile ja kristyanoʼik ja cholal bʼa oj sjeʼe ke kʼuʼabʼal aye soka Jyoba? b) ¿Jasa oj skʼuluke ganar ja bʼa tsaʼanxta preba it?
15 Ja Satanás oj lutjuk 1,000 jabʼil. Ja bʼa tyempo jawi mini maʼ oj sloʼlay. Pe ja bʼa xchʼakulabʼil ja 1,000 jabʼili oj ajuk eluk ja bʼa lutani sok oj skʼan oj sloʼlay ja kristyanoʼik maʼ tojxa. Ja bʼa preba jaw, spetsanil ja yeʼnleʼi tʼilani oj sjeʼe machun teye bʼa sparte soka kʼumal kʼeʼel sbʼaja sbʼiʼil ja Dyosi sok ja sniwanili (Apoc. 20:7-10). Ja jasa oj skʼulukeʼi oj ilxuk ta ja sbʼiʼile ti oj kan tsʼijbʼunubʼal tolabida ja bʼa libro bʼa sakʼanili.
16 Jujuntik, ma mini xnaʼatik janekʼ, jachni oj kʼotuke jastal Adán sok Eva, sok mi oj skise ja sGobyerno ja Jyoba. ¿Jas oj ekʼ sbʼaje ja yeʼnleʼi? Ja Apocalipsis 20:15 wa xyalakabʼtik: «Ja matik mi ocheluke juʼun ja bʼa libro bʼa sakʼanili ti jipjiye ja bʼa sposoʼil ja kʼakʼi». Jachukniʼa, ja kʼoka abʼalik it ojni chʼayjuk snajele bʼa tolabida. Pe tʼusan mi yibʼanaluke ja kristyanoʼik tojeʼi ojni kuchyujile ja tsaʼanxta preba it. Ja sbʼiʼileʼi ojni tsʼijbʼaxuk tolabida ja bʼa libro bʼa sakʼanili.
JA «BʼA STIKʼANIL JA TYEMPO»
17. ¿Jasa aljiyabʼ ja Daniel ke oj ekʼuk ja bʼa jtyempotiki?
17 ¡Janekʼto wa xyakitik gusto skʼulajel pensar ja bʼa jastik junuk ojto ekʼuki! Pe jun anjel yala yabʼ ja Daniel jun jasunuk jel tʼilan oj ekʼuk ja bʼa jtyempotiki, ja «bʼa stikʼanil ja tyempo» (kʼuman ja Daniel 12:4, 8-10; 2 Tim. 3:1-5). Yala yabʼi: «Ja mero snajeli ojni pojxuk ele». Ja yuj ja xchonabʼ ja Dyosi ojtoni yabʼ lek stojol ja jastik yalunejkan oj ekʼuk ja libro bʼa Daniel. Ja anjeli ayto jas mas yala sbʼaja xchʼakulabʼil ja tyempo. Yala: «Ja matik malo oj skʼuluke bʼa mi lekuk sok mini june maʼ malo oj yabʼ stojolil».
18. ¿Jasa ojxta ekʼ sbʼaje ja matik jel malo?
18 Ja bʼa jtyempotiki, lajansok ja matik jel malo mini jas xkʼulajiyile (Mal. 3:14, 15). Pe bʼa tʼusanxta, ja Jesús ojni skʼul jusgar ja matik kʼotele jastal chibo sok ojni spil sbʼaja matik kʼotele jastal chejik (Mat. 25:31-33). Ja matik jel malo mini oj kanuke sakʼan ja bʼa niwan wokoli cha mini oj sakʼwukejan bʼa oj ajyuke sakʼan ja bʼa yajkʼachil luʼumi. Ja sbʼiʼileʼi mini ti oj ajyuk ja bʼa «libro bʼa yajel julkʼujolal», ja it wa staʼa tiʼal ja Malaquías 3:16.
19. ¿ Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ja wego, sok jas yuj? (Malaquías 3:16-18).
19 Ja wego jaxani styempoʼil oj jetik ke mini teyukotiksok ja matik jel malo (kʼuman ja Malaquías 3:16-18). Ja Jyoba wanxani stsomjel ja matik «jel chaʼanyabʼal xyila», ja bʼa jastik yeʼn sbʼaji. ¿Anke wani xkʼana oj ajyukotik soke?
¡Jelni oj ya gustoʼil yiljel ke ja Daniel, ja jpamilyatiki sok tuk kristyanoʼik oj kʼeʼukejan bʼa oj ajukyile jas srasyone ja bʼa yajkʼachil luʼumi! (Kʼela ja parrapo 20).
20. ¿Jas tsaʼanxta skʼapjel ajiyi ja Daniel, sok jas yuj waxa kʼana ke akʼot smeranil?
20 Tini aytik bʼa tyempoʼik jel chaʼanyabʼal. Pe ojxtani ekʼ jastik junuk bʼa masto jel chaʼanyabʼal. Wani mojxeljan ja skʼakʼujil bʼa oj xchʼay snajel spetsanil ja jas mi lekuki. Tsaʼan sbʼaja jaw, oj kitik jastal oj kʼot smeranil ja skʼapjelalik yayi ja Daniel ja Jyoba: «Pe oj cha kʼeʼanjan ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu bʼa oja wiʼ ja wa rasyoni» (Dan. 12:13). ¿Wan maʼ kʼankʼunelawuj ke oj kʼotuk ja kʼakʼu bʼa ja Daniel, soka wa pamilyaʼik chameleʼi, oj cha kʼeʼukejan yajkʼachil ekʼele? Ta jachkʼa, kʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼawuj bʼa oj ajyan toj, jaxa wa bʼiʼili ti oj ajyuk tsʼijbʼunubʼal ja bʼa libro bʼa sakʼanil yiʼoj ja Jyoba.
TSʼEBʼOJ 80 «Abʼan sok ila ja Jyoba jel lek»
^ Ja artikulo it wa sjeltes ja jastal wa xkabʼtik stojol ajyi ja niwan aʼtel bʼa chapwanel bʼa mini kʼulaxel, ja it wa staʼa tiʼal ja Daniel 12:2, 3. Oj paklaytik jas ora oj ekʼuk sok machtik oj koltanuk. Cha oj kiltik jastal ja aʼtel it oj xchap ja matik ti oj ajyuke ja bʼa Luʼum ja bʼa tsaʼanxta preba, yajni xchʼak ja sMandaranel bʼa Mil Jabʼil ja Kristo.
^ Bʼobʼta ja sakʼwelali ojni kʼe stulyi soka matik toj bʼa chamye ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu sok takal takal oj kumxuk spatik, sok kada lame kristyanoʼik. Ta jachkʼa, kada lame kristyanoʼik ojni ajyukyujile ja cholal bʼa oj skʼuluke resibir ja matik snaʼawe sbʼaji. Ja Biblia wa xyala ke ja sakʼwelal bʼa satkʼinal ojni ekʼuk «ja jastal wa xkoʼ sbʼaje kada jujune», ja yuj cha wani xbʼobʼ jpensaraʼuktik ke ja sakʼwelal ja bʼa Luʼum cha chapani lek oj ekʼuk (1 Cor. 14:33; 15:23).
^ Ja xcholjel it wani stukbʼes ja jas wa xyala ja bʼa kapitulo 17 bʼa libro Prestemos atención a las profecías de Daniel sok ja bʼa La Atalaya 1 bʼa julio bʼa 1987, slam 21 man 25.
^ Ja stukil ja yaljelik «bʼa matik toj» sok «bʼa matik mi tojuk» bʼa Hechos 24:15 sok «ja matik skʼulane jastik lek» sok «ja matik skʼulane bʼa mi lekuk» bʼa Juan 5:29 jani wa xkʼan yal sbʼaja jas skʼulane bʼajtanto oj chamuke ja matik oj sakʼwuke.
