1. ¿Jasa cholal ajiyi ja Pedro yuja Jyoba bʼajtanto oj chamuk?

 JA JEKABʼANUM Pedro yaʼteltay ja Jyoba bʼa jitsan jabʼil. Tini ajyisok ja Jesús ja bʼa yaʼtel skʼulani, kʼeni skʼuluk bʼa tuktukil modo ja bʼa xcholjeli sok kʼotni june ja bʼa tsome tojwanumi. Ja bʼa xchʼakulabʼilxa ja sakʼanil, yajni snaʼa tʼusanxta skʼana bʼa oj chamuk, ajitoniyi jun pilan cholal yuja Jyoba. Ja bʼa jabʼil 62 sok 64 bʼa jtyempotik, ja Dyos yani makunuk bʼa oj stsʼijbʼuk chabʼ kartaʼik: ja libroʼik bʼa Biblia ja sbʼajtanil sok xchabʼil karta ja Pedro. Ja jekabʼanumi wani skʼana ke ja kartaʼik it oj koltajuk ja snochumanik Kristo tsaʼan yajni xchami (2 Ped. 1:​12-15).

2. ¿Jas yuj ja kartaʼik stsʼijbʼan ja Pedro wajni ja bʼa mero styempoʼil?

² Ja Pedro stsʼijbʼan ja kartaʼik it bʼa jun tyempo ke triste aye ja tuk snochumanik Kristo «yuj tuktukil prueba» (1 Ped. 1:6). Ajyini kristyanoʼik jel maloʼe bʼa sleʼawe modo sjejel jastik mi meranuk sbʼaja hermanoʼik sok bʼa skʼulajel jastik bʼa kux ja bʼa kongregasyon (2 Ped. 2:​1, 2, 14). Ja snochumanik Kristo ke teye bʼa Jerusalén jelxani mojan oj yil-e «ja xchʼakelal yibʼanal ja jastik junuki», wa xkʼan alxuk, ja xchʼakelal ja chonabʼ sok ja templo yuja soldadoʼik bʼa Roma (1 Ped. 4:7). Sen jelni koltajiye ja snochumanik Kristo ja skartaʼik ja Pedro bʼa kuchelyujile ja pruebaʼik wan ekʼel sbʼaje sok bʼa oj xchap sbʼaje ja bʼa jas jakumto. b

3. ¿Jas yuj jelni tʼilan oj kʼultik estudiar ja skartaʼik ja Pedro?

³ Ama ja Pedro jani stsʼijbʼanyi ja kartaʼik it ja snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo, ja Jyoba skʼanani oj kanuk tsʼijbʼunubʼal bʼa Biblia bʼa jel oj katik el slekilal (Rom. 15:4). Ja keʼntik cha tixani aytik sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal jel ja skʼulajel ja jastik bʼa kuxi sok bʼa wani xtʼaspuntik wokolik bʼa oj bʼobʼ ya wokolanukotik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.  Chomajkil, tʼusanxtani skʼana oj kʼeʼuk ja niwan wokol bʼa masto ekʼxel ke yuja jastal xchʼaka-el ja Jerusalén sok ja templo. Ja yuj ja chabʼ skartaʼik ja Pedro wani sjeʼakitik jastik jel chaʼanyabʼal bʼa oj skoltayotik ajyel kʼelan jakan ja bʼa skʼakʼu ja Jyoba, bʼa mi oj xiwkotiksok ja tuk sok bʼa ajyelkujtik jun niwan yajtanel sbʼaja kermanotik. Ja jastik it cha ojni koltajuk ja ansyanoʼik bʼa oj snaʼe jastal oj skoltaye ja bʼa snesesidaʼe ja yal chejiki.

4. ¿Jasa bʼobʼta oj ya yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtik? (2 Pedro 3:​3, 4).

⁴ Bʼa tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano, mini skʼuʼane ja jas wa xyala ja Biblia ja bʼa tyempo jakum. Yuja jitsanxa jabʼil wantik xcholjel sbʼaja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it, bʼobʼta jujuntik kristyanoʼik bʼa kontraʼaye jmoktik ojni skʼulukotike burlar sok asta oj yal-e ke ja xchʼakelal ja luʼumkʼinali nunka oj jakuk (kʼuman ja 2 Pedro 3:​3, 4). Ta ay maʼ xyalakabʼtik jachuk ja bʼa xcholjeli, jun jmojtik aʼtel ma june ja bʼa jpamilyatik, bʼobʼta ojni yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki. ¿Jasa oj skoltayotik? La kiltik ja jas xcholo ja Pedro.

5. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa smajlajel sok jpasensyatik ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it? (2 Pedro 3:​8, 9).

⁵ Bʼobʼta jujuntik oj spensaraʼuke ke ja Jyoba jelto wan albʼel bʼa oj xchʼak ja luʼumkʼinal it. Pe ja Pedro ayni jas yala bʼa wa xya jpensaraʼuktik. Ya juljkʼujoltik ke ja Jyoba tukni lek wa xyila ja tyempo ke yuja jastal wa xyila ja kristyanoʼik (kʼuman ja 2 Pedro 3:​8, 9). Bʼa yeʼna, ja mil jabʼil kʼotelni jun kʼakʼu. Chomajkil, ayni spasensya sok mini june maʼ wa skʼana oj chʼakuk. Pe ja skʼakʼu ojni juluk, sok ojni eljul ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it. ¿Anke juni chaʼan cholal yajel makunuk ja janekʼto wa xkan ja tyempo bʼa xcholjel yabʼ spetsanil ja kristyanoʼiki?

6. ¿Jastal oj bʼobʼ ajyukotik altanto ja bʼa skʼakʼu ja Jyoba? (2 Pedro 3:​11, 12).

⁶ Ja Pedro wa xyakitik ja rason bʼa «altantoxta» la ajyukotik ja bʼa skʼakʼu ja Jyoba (kʼuman ja 2 Pedro 3:​11, 12). ¿Jastal oj lajxukujtik? Jani oj pensaraʼuktik kada kʼakʼu ja bʼa tsamal jsakʼaniltik ke oj ajyukujtik ja bʼa yajkʼachil luʼum. Pensaraʼan wanaxa yijel ikʼ bʼa mixato kuxuk sok wanaxa yabʼjel lekil waʼelalik. Pensaraʼan wanaxa skʼulajel resibir ja bʼa sakʼwelal ja matik jelxa kʼana sok wana xcholjel yabʼ ja matik ajyiye sakʼan bʼa jitsan jabʼil jastal kʼota smeranil ja jastik yalunejxakan ja Biblia. Spensarajel ja bʼa jastik it ojni skoltaya bʼa oj ajyan kʼelan jakan sok bʼa oj juluka kʼujol ke tixa aya ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Yuja bʼajtanxa lek wa xnaʼatik ja jas ojto ekʼuk ja bʼa tyempo jakum, mokni katikan ke a-sloʼlayotik ja matik wa sjeʼawe jastik mi meranuk (2 Ped. 3:17).

7. ¿Jastal oj sjomotik ja oj xiwkotik yuja tuk?

⁷ Wani xnaʼatik ke ja skʼakʼu ja Jyoba jelxa mojan. Ja yuj wani xkʼanatik ke ja tuk kristyanoʼik ayabʼye ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Pe bʼobʼta ay ekʼele mini xkʼanatik oj choltik. ¿Jas yuj? Jani yuja wala xiwtik yuja tuk kristyanoʼik. Jachni yabʼ ja Pedro ja bʼa akwal skʼulane jusgar ja Jesús. Mini sjeʼa sbʼaj ta kʼotel june ja bʼa snebʼumanik sok jitsani ekʼele yala mi snaʼa sbʼaj (Mat. 26:​69-75). Pe skʼulani ganar ja xiwelik jaw, sok mas tsaʼan bʼobʼni yale: «Mokni xiwanikyuj ja jas wa xiwyeyuj ja yeʼnleʼi sok mok chamuka kʼujolex» (1 Ped. 3:14). Ja jas yala wani xya ajyukotik seguro ke ojni bʼobʼ jkʼultik ganar ja xiwel yuja tuki.

8. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj xiwkotik yuja tuk? (1 Pedro 3:15).

 ⁸ ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj xiwkotik yuja tuk? Ja Pedro wa xyaʼakitik ja rason it: «Toyowik ja Kristo jastal Ajwalal ja bʼa wa kʼujolexi» (kʼuman ja 1 Pedro 3:15). Skʼulajel ja it tini chʼikan spensarajel ja bʼa cholal yiʼoj sok ja bʼa yip ja Kajwaltik sok jReytik Jesukristo. Ta wala xiw xcholjel yajni waxa taʼa modo, pensaran ja bʼa jReytiki. Jun sjejel, pensaran wanxa yajel mandar ja bʼa satkʼinal bʼa joybʼanubʼalyuj miyonik anjelik. Sok ajuluka kʼujol ke ja yeʼn akʼubʼal bʼa skʼabʼ «yibʼanal ja jastik tey bʼa satkʼinal sok bʼa luʼumi» sok tini oj ajyuka mok bʼa «spetsanil kʼakʼujik masan bʼa xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo» (Mat. 28:​18-20). Ja Pedro wani xyalakabʼtik ke «tolabida chapan» la ajyukotik bʼa skoltajel ja skʼuʼajel kiʼojtik. ¿Wan maʼ xa kʼana oja chol chikan bʼaʼa ja bʼa aʼtel, ja bʼa eskuela ma bʼa jun pilan lugar? Anto, pensaraʼan jas sjutsʼinil oja kʼuluk sok chapa ja jas oja wali. Kʼanayi ja Jyoba a-skoltaya bʼa mi oj xiwan, sok jipa akʼujol ke ojni skoltaya bʼa mi oj xiwan yuja tuki (Hech. 4:29).

9. ¿Jas ekʼele mi sjeʼa yajtanel ja Pedro? (Cha kʼela ja dibujo).

⁹ Ja Pedro snebʼani jas wa stojolan ja  sjejel yajtanel. Ja yeʼn tini ajyi yajni ja Jesús yala: «Wa xkawilex jun yajkʼachil mandar: yajta abʼajik; sok jastalni jyajtunejex ja keʼn, cha yajta abʼajik ja weʼnlexi» (Juan 13:34). Pe mas tsaʼan, ja Pedro kʼulajini ganar yuja tʼenwanel sok mixani skʼana oj waʼsok ja snochumanik Kristo bʼa mi judíoʼuki. Ja jekabʼanum Pablo yala ke ja Pedro chabʼ karani waji (Gál. 2:​11-14). Ja Pedro skisani ja tojelal ajiyi yuja Pablo sok stukbʼes sbʼaj. Ja bʼa chabʼ skartaʼiki, yani chiknajukan jaman lek ke mi kechanta oj kabʼtik yajtanel sbʼaja kermanotik, cha tʼilani oj jetik.

10. ¿Jasa wa skoltayotik bʼa ‹yajxta oj kil jbʼajtik jastal yajxta wa xyila sbʼaj jun pamilya pe mi sok chabʼ karaʼuk›? (1 Pedro 1:22).

¹⁰ Ja Pedro yala ke tʼilan ‹yajxta oj kil jbʼajtik jastal yajxta wa xyila sbʼaj jun pamilya pe mi sok chabʼ karaʼuk› (kʼuman ja 1 Pedro 1:22). Ja yajtanel jaw jani yuja ‹kʼuʼabʼal aytik soka smeranili›, sok ja bʼa smeranil jaw tini chʼikan ja sjejel ke «ja Dyosi mini june maʼ menos wa xyila» (Hech. 10:​34, 35). Ta kechanta wa xjeʼatik wa xyajtaytik jujuntik hermanoʼik ja bʼa kongregasyon, mini wanukotik skʼuʼajel ja jas yala ja Jesús sbʼaja yajtanel. Meran, bʼobʼta masni kʼubʼan oj ajyukotiksok jujuntik hermanoʼik, jastalni skʼulansok ja snebʼumanik ja Jesús (Juan 13:23; 20:2). Pe ja Pedro wani xya juljkʼujoltik ke tʼilan oj jetikyi spetsanil ja kermanotik ke ‹yajxta wa xkilatike›, wa xkʼan alxuk, jun yajtanel jastalni bʼa jun pamilya (1 Ped. 2:17).

11. ¿Jas wa stojolan syajtajel jbʼajtik ‹lek sok spetsanil jkʼujoltik›?

¹¹ Ja Pedro yaʼa ja rason it: «Yajtabʼajik lek sok spetsanila kʼujolex». Ja yajtanel «spetsanila kʼujolex» wani stojolan oj yajtaytik ja matik wokol wa xkabʼtik syajtajele. Jun sjejel, ¿jasa oj kʼuluktik ta jun kermanotik syajbʼesotik? Bʼobʼta jani mi oj jetikyi yajtanel, sok yajel stup junxta ja jas skʼulankitik. Pe ta jach jkʼulantik mini oj gustoʼaxuk ja Jyoba, jastalni ja Jesús sjeʼayi ja Pedro (Juan 18:​10, 11). Ja jekabʼanumi stsʼijbʼan: «Moka wawex stup ja tuk ja jas mi lek wa skʼulanawilexi sok mokni ayajbʼesex ja tuk sok yaljelik jastalni wa skʼulanawilex. Jaʼuktoma, leʼawik modo jastal oja kʼumukex» (1 Ped. 3:9). Ta ja weʼn wala yajtani sok spetsanila kʼujol, ojni ajeʼ lekila modo sok oja wabʼ stojol ja matik wa syajbʼesa.

12. a) Ta wa xkabʼtik jun yajtanel meran lek sbʼaja kermanotik, ¿jasa mas oj kʼuluktik? b) ¿Jasa wa snikawa skʼulajel ja bideo Cuidemos nuestra valiosa unidad?

¹² Ja bʼa sbʼajtanil karta ja Pedro, cha yani makunuk ja yaljel «yajtabʼajex meran lek». Ja yajtanel jaw mini kechanta wa smusu jujuntik mulal, cha wani «smusu jitsan mulal» (1 Ped. 4:8). Yajni stsʼijbʼan ja it ja Pedro, bʼobʼta julni skʼujol ja jas jeʼubʼalyi yuja Jesús sbʼaja akʼwanel perdon bʼa jun loʼil ajyiyujile bʼa jitsanxa jabʼil bʼajtanto. Yajni ja Pedro yala yabʼ ke puesto ay bʼa ay maʼ oj yaʼ perdon bʼa «juke ekʼele», bʼobʼta spensaraʼani ke wani sjejel jaman skʼujol. Pe ja Jesús sjeʼayi ke tʼilani oj akʼwanuk perdon «asta 77 ekʼele», wa xkʼan alxuk, mi oj yayi jun stikʼanil. Sok ja jaw juni jasunuk wa xnebʼatik ja keʼntik (Mat. 18:​21, 22). ¿Wokol maʼ xa wabʼ yajel makunuk ja rason it? Mok eluka gana. Yuja mulanumotik, jpetsaniltik jastal yaʼtijumotik Jyoba bʼobʼta ayni ekʼele jel wokol kabʼunejtik bʼa akʼwanel perdon. Anto, ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk? Ja mas tʼilani jani oja kʼuluk ja janekʼ oj bʼobʼukawuj  bʼa oja wa perdon jawa wermano sok oj wa ajyuk ja lamanil soka yeʼn. c

13. ¿Jas yuj bʼobʼta wokolni oj yabʼye ja ansyanoʼik stalnajel ja yermanoʼe?

¹³ Seguro ke ja Pedro mini chʼay skʼujol ja jas aljiyabʼ yuja Jesús tsaʼan yajni sakʼwi: «Talnay ja yal jchejiki» (Juan 21:16). Ta ja weʼn jun ansyanoʼa, wani xa naʼa ke tʼilan oja noch ja tojelal it. Pe bʼobʼta wokolni oja wabʼ spiljel tyempo bʼa skʼulajel ja cholal it jel tʼilani. Bʼajtan, ja ansyanoʼik tʼilani oj stalnaye ja spamilyaʼe ja bʼa snesesidaʼe, ja bʼa jastal ay xyabʼye sok ja bʼa jastal wa xyila sbʼajesok ja Dyos. Chomajkil, tʼilani yeʼn oj yaʼe ja sjejel ja bʼa xcholjeli sok xchapjel sbʼaje lek bʼa sjejel ja bʼa reunionik sok bʼa yajel ekʼ loʼilik ja bʼa asambleaʼik. Jujuntik cha wani skoltaye ja Tsomeʼik wa skoltay ja kermanotik aye bʼa hospital ma soka Departamento bʼa xChapjel sok sKʼulajel Naʼitsik. Mini ay duda, ja ansyanoʼik jelni latsan x-ajyiye.

14. ¿Jas yuj ja ansyanoʼik wa skʼanawe oj stalnaye ja yal chejik, sok jasa oj koltajukyujile? (1 Pedro 5:​1-4).

¹⁴ Ja Pedro yala yabʼ ja it ja tuk snochumanik Kristo bʼa cha ansyanoʼeni: «Talnayik ja yal xchejik ja Dyos» (kʼuman ja 1 Pedro 5:​1-4). Wani xnaʼatik ke ja ansyanoʼik wani syajtaye ja yermanoʼe sok wa skʼanawe oj stalnaye. Pe bʼobʼta ay ekʼele wokolni xyabʼye bʼa skʼulajel ja cholal jaw yuja jel latsan aye ma yajtik aye. Ta jach wan ekʼelabʼaj, ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk? Choloyabʼ ja Jyoba ja jastal aya xa wabʼi. Ja Pedro stsʼijbʼan: «Ta ay maʼ wa skoltay ja tuki, a-skʼuluk jastal maʼ wa sjipa skʼujol ja bʼa ipal wa xyaʼa ja Dyosi» (1 Ped. 4:11). Bʼobʼta jawa wermanoʼik waneni stʼaspujel wokolik bʼa mi xbʼobʼ stojbʼese ja bʼa luʼumkʼinal it. Pe ajuluka kʼujol ja Jesukristo, «ja mero talnanumi», ojni bʼobʼ skʼuluk mas bʼa yeʼnle ke yuja weʼni, ja wego sok jachuk ja bʼa yajkʼachil luʼum. Ja jas wa smajlay ja Jyoba sbʼaja ansyanoʼik jani a-syajtaye ja yermanoʼe, a-stalnaye sok akʼotuke «lekil sjejelik sbʼaja chejiki».

15. ¿Jasa wa skʼulan jun ansyano bʼa oj stalnay ja yal chejiki? (Cha kʼela ja poto).

 ¹⁵ Ja William, juni ansyano bʼa jelxa yiʼoj experiencia, jelni xyayi stʼilanil stalnajel ja yal chejiki. Yajni kʼe ja chamel wa spuku sbʼaj ja COVID-19, ja yeʼn sok ja tuk ansyanoʼik ja bʼa skongregasyon yilaweni ke jel tʼilan oj loʼilanukesok kada semana spetsanil ja cholumanik ja bʼa sgrupoʼe bʼa xcholjel. ¿Jas yuj? Ja yeʼn wa xcholo: «Jitsan hermanoʼik stuchʼil aye ja bʼa snaje, sok ayni yiʼoje pensarik. Jelni pasil oj kʼe spensaraʼuke jastik mi stojoluk». Yajni jun hermano wan stʼaspujel wokolik, ja William wani smaklay lek bʼa oj snaʼ ja jas mero wa xmakuniyuji sok ja jas wa xcham skʼujoli. Anto tixa wa sleʼa jun jasunuk bʼa oj skoltay, jastal jun bideo ja bʼa jsitiotik bʼa internet. Ja William wa xcholo: «Ja aʼtel bʼa talnanel mastoni tʼilan ja wego. Jelni xkʼujolantik bʼa skoltajel ja kristyanoʼik bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba. Pes jachni junxtatik oj kʼuluktik bʼa stalnajel ja yal chejiki, bʼa skoltajel ja yal xchejik ja Jyoba bʼa mi oj yaʼekan ja smeranil».

16. ¿Bʼa jastik modo oj katik makunuk ja jas jnebʼunejtik ja bʼa skartaʼik ja Pedro?

¹⁶ Ja bʼa artikulo it kechantani jnebʼunejtik jujuntik jastik ja bʼa chabʼ skartaʼik ja Pedro. Bʼobʼta ja weʼn awilata ke ayni jastik oja tojbʼes mas. Jun sjejel, ¿Wan maʼ xa wiʼaj gusto spensarajel sbʼaja tsamal jsakʼaniltik ke oj ajyukujtik ja bʼa yajkʼachil luʼum? ¿Waʼunej maʼ ajyuka kʼelsat bʼa xcholjel chikan bʼaʼa, ja bʼa aʼtel, ja bʼa eskuela ma bʼa pilan lugar? ¿Apensaraʼunej maʼ bʼa tuk modoʼik oja jeʼ waxa yajtay meran lek ja hermanoʼik? Jaxa ta ja weʼn jun ansyanoʼa, ¿puesto maʼ aya bʼa stalnajel ja xchejik ja Jyoba sok spetsanila kʼujol sok gusto lek? Ta apaklabʼaj lek sok awila ay jas wana skʼulajel payar, mokni eluka gana. Ajuluka kʼujol «jastal jel lek skʼujol ja Kajwaltiki» sok bʼa ojni skoltaya bʼa oj wa tojbʼuk mas (1 Ped. 2:3). Ja Pedro wa xya jkʼuʼuktik lek ja it: «Ja Dyos […] oj chʼak xchapex. Ja yeʼn oj ya ajyanik yij, ja yeʼn oj ya ajyanik tsats, ja yeʼn oj yaʼex bʼa jun skujlayubʼil tsʼunan ay lek» (1 Ped. 5:10).

17. ¿Jas premio oj ajukitik ta mi el jganatik sok ta kaʼatikan ja Jyoba a-xchapotik?

¹⁷ Bʼa jun ekʼele, ja Pedro yabʼ ke mi sbʼajin oj ajyuksok ja Yunin ja Dyos (Luc. 5:8). Pe soka skoltanel sok ja syajtanel ja Jyoba sok ja Jesús, ja Pedro mini yaʼakan snochjel toj lek ja Kristo. Ja slekilal yila ajinikan bʼa oj ochuk «ja bʼa sGobyerno bʼa tolabida ja Kajwaltik sok ja jKoltanumtik Jesukristo» (2 Ped. 1:11). ¡Juni premio jel chaʼanyabʼal! Ta ja weʼn mi x-ela gana jastal ja Pedro sok waxa waʼakan ke a-xchapa ja Jyoba, cha ojni ajukawi ja premio sbʼaja sakʼanil bʼa tolabida. Ojni ataʼ ‹ja jas waxa kʼana soka skʼuʼajeli: jawa koltajeli› (1 Ped. 1:9).