1. ¿Jastal yabʼ ja Pedro yajni syama jitsan chay yuj jun milagro?

 JA Pedro snajtilxani akwal aʼtijita sok mitoni jun chay syamunej. Bʼa junta chʼaykʼujol, ja Jesús yala yabʼi: «Wajtik man xchaʼanil ja jaʼi sok jipawik tiw ja enubʼi bʼa oja wawex eluk ja chayi» (Luc. 5:4). Ama ja Pedro skʼulani dudar ta ay jas oj ya eluk, pe skʼulani ja jas aljiyabʼi. Syamaweni jitsan chay bʼa kʼe kʼutsuk ja yenubʼe yuja jel jitsani. Yajni ja Pedro soka matik teysoki yaʼa sbʼaje kuenta ke waj jun milagro, «jelni ochkan spensare juntiro». Ja Pedro yala: «Kajwal, jitsan ja bʼa jtsʼeʼeli, yujni jun winik mulanumon» (Luc. 5:​6-9). Lajansok kʼotni yabʼ mi sbʼajin ti oj ajyuksok ja Jesús.

2. ¿Jastal wa skoltayotik ja spaklajel ja sjejel bʼa Pedro?

² Ja Pedro ajyiniyuj rason: pes wajni «jun winik mulanumon». Ja Biblia wa xchiktes ke ay ekʼele yala ma skʼulan jastik bʼa tsaʼan snaʼa malaya. ¿Ayma ekʼele jach waxa wabʼ jastal ja Pedro? ¿Ayxa maʼ lek tyempo wana skʼulajelsok luchar juna palta ja bʼa wa modo ma sok jun mulal? Ta jachuk, mok eluka gana. Ja sjejel bʼa Pedro ojni skoltaya. Pensaraʼan ja it: ja Dyosi mini oj bʼobʼ yakan ajyi ke atsʼijbʼajuk bʼa Biblia ja spaltaʼik ja Pedro, pe skʼanani atsʼijbʼajukan bʼa oj sjekitik jastik jel chaʼanyabʼal (2 Tim. 3:​16, 17). Yajni wa xpaklaytik ja loʼilik bʼa Pedro, jun winik bʼa ajyiyuj spaltaʼik sok kʼot yabʼ jastal keʼntik, wani xkilatik ke ja Jyoba mini smajlay tojxa oj kʼotkotik. Ja jas wa skʼana jani mok el jganatik, ke mok katikan skʼulajel luchar ama yuja jpaltatik.

3. ¿Jas yuj tʼilan mi oj el jganatik?

³ ¿Jas yuj jel tʼilan mi oj el jganatik? Pes «yajni mi xkatikan snebʼjel jun jasunuk wani xkʼot jnatik». La kiltik jun sjejel. Bʼa jun kʼinanum wani xbʼobʼ yiyuj jitsan jabʼil bʼa  oj snebʼ syamjel jun instrumento. Snajtil ja bʼa tyempo jaw, bʼobʼta jitsani ekʼele mi lek oj skʼuluk, pe ta mi xyakan skʼulajel ojni snebʼe. Sok cha jachni ta kʼot jun maestro, bʼobʼta ay ekʼele ayto jas mi lek oj skʼuluk. Pe mini jaʼuk yuja jaw wa x-el sgana. Mini xyaʼakan snebʼjel. Jachni junxta wa x-ekʼsok ja keʼntik. Yajni jkʼulantikta ganar jun jpaltatik, ojtoni cha bʼobʼ ya kokotik luʼum. Pe mini xkaʼatikan skʼulajel luchar bʼa skʼulajel ganar. Jpetsaniltik wani xkalatik ma wa xkʼulantik jastik bʼa tsaʼan wa xnaʼatik malaya. Pe ta mi x-el jganatik, ja Jyoba ojni skoltayotik bʼa oj tojbʼukotik mas (1 Ped. 5:10). La jpaklaytik ja bʼa sjejel jastal mi el sgana ja Pedro. Ja jastal naji syajulal yuja Jesús ama yuja spaltaʼik ajyiyuji, ojni bʼobʼ snikotik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba.

4. ¿Jastal yala kʼotel ja Pedro, sok jastal aji kulan skʼujol yuja Jesús? (Lucas 5:​5-10).

⁴ Ja Yabʼal ja Dyosi mini xyala jas yuj ja Pedro yala ke kʼotel «jun winik mulanum» sok mini xyala bʼa jas mulalik wan spensarajel (kʼuman ja Lucas 5:​5-10). Bʼobʼta ayni skʼulunej jujuntik jastik mi lekuk. Ja Jesús yila ke ja Pedro wani xiwi, bʼobʼta jani yuja yab mi jel lek kʼoteluk. Pe cha wani snaʼa ke ja Pedro ojni bʼobʼ ajyuk toj. Ja yuj sok spetsanil skʼujol yala yabʼi: «Mokxa xiwan». Yajni ja Pedro yila jastal ja Jesús wa sjipa skʼujol bʼa yeʼna ajini tukbʼuk ja sakʼanili. Mas tsaʼan, ja Pedro sok ja yermano Andrés yawekan ja snegosyoʼe bʼa yama chayi sok yaʼa ja sakʼanile bʼa snochjel ja Jesús. Stsʼakatal yuja jach stsaʼawe, ajini koʼ jitsan slekilale (Mar. 1:​16-18).

5. ¿Jastik slekilal aji koʼyi ja Pedro yuja skʼulan ganar ja xiweli sok yuja skʼulan aseptar ja lokwanel ajiyi yuja Jesús?

⁵ Jastal jun snebʼuman bʼa Kristo, ja Pedro yilani jitsan jastik jel tsamal. Yila yajni ja Jesús ya tojbʼuk ja matik maloʼay, ja ya eluk ja pukujik sok asta yajni ya sakʼwuk ja matik chameleʼi (Mat. 8:​14-17; Mar. 5:​37, 41, 42). b Cha yilani bʼa jun nakʼsatal ja cholal oj ajyukyuj ja Jesús jastal mandaranum ja bʼa sGobyerno ja Dyos. Ja jaw ajini tukbʼuk ja sakʼanili (Mar. 9:​1-8; 2 Ped. 1:​16-18). Jachukniʼa, ja Pedro yilani jastik junuk bʼa mini spensaran ta oj yil ajyi. ¡Janekʼto maʼ gustoʼaxi yuja mi yaʼakan akʼulajuk ganar yuja pensarik mi  stojoluk sok ja yila spetsanil ja slekilalik jaw!

6. ¿Wegoxta maʼ lajxiyuj ja Pedro bʼa skʼulajel ganar ja spaltaʼiki?

⁶ Ama yuja jastik yila sok yabʼi, ja Pedro mini yaʼakan skʼulajelsok luchar ja spaltaʼik. La kiltik jujuntik sjejel. Yajni ja Jesús xcholo tʼilan oj yiʼ wokol sok oj chamuk bʼa jach oj kʼot smeranil ja jastik yalunejxakan ja Biblia, ja Pedro stojo (Mar. 8:​31-33). Jitsani ekʼele, ja yeʼn sok ja tuk nebʼumanik kʼeye kʼumal sbʼaja machunkiluk mas niwan bʼa yeʼnle (Mar. 9:​33, 34). Ja akwal bʼajtanto oj chamuk ja Jesús, ja Pedro skʼutsuyi ja xchikin jun winik (Juan 18:10). Sok ja bʼa junxta akwal jaw yaʼakan akʼulajuk ganar yuja xiweli sok oxe ekʼele yala mi snaʼa sbʼaj ja yamigo Jesús (Mar. 14:​66-72). Yuja jaw jelni aji okʼ juntiro (Mat. 26:75).

7. Tsaʼan yajni sakʼwi ja Jesús, ¿jasa yaʼakan oj sjeʼ ja Pedro?

⁷ Ja Jesús mini sjipakan ja Pedro, bʼa jel elel sgana. Tsaʼan yajni sakʼwi, yaʼanikan a-sjeʼ ke wani xyajtajiyuj. Sloko bʼa oj stalnay ja yal xchejiki (Juan 21:​15-17). Sok ja Pedro gustoni lek skʼulan aseptar. Ja yuj tini ajyi ja bʼa Jerusalén ja bʼa skʼakʼujil ja Pentecostés sok yeʼnani june ja maʼ bʼajtan koʼ sbʼaj ja yip ja Dyosi.

8. ¿Jasa mi lek skʼulan ja Pedro ja bʼa Antioquía?

⁸ Asta yajni tsajita oj waj bʼa satkʼinal, ja Pedro mini yaʼakan skʼulajelsok luchar ja spaltaʼik. Ja bʼa jabʼil 36, ja Pedro yilani jastal ja Cornelio koʼ sbʼaj ja yip ja Dyos bʼa mi jun judíoʼuk. Ja it wajni prueba ke «ja Dyosi mini june maʼ menos wa xyila» sok ja kristyanoʼik bʼa tuk chonabʼik ojxani bʼobʼ ochuke ja bʼa kongregasyon bʼa snochumanik Kristo (Hech. 10:​34, 44, 45). Man ja bʼa jutsʼin jaw, ja Pedro kʼe waʼsok ja matik mito judíoʼuki, jun jasunuk bʼa mini skʼulan ajyi (Gál. 2:12). Pe jujuntik snochumanik Kristo bʼa judíoʼe wani spensarane ke mi lekuk waʼelsoke lajan ja matik mito judíoʼuki. Ja yuj yajni jujuntik kʼotye ja bʼa Antioquía bʼa ayiʼoje ja pensar jaw, ja Pedro yaʼanikan waʼelsoke lajan ja hermanoʼik mito judíoʼuki, bʼobʼta xiwni oj syajbʼes ja matik judíoʼexa. Yajni ja Pablo yila jastal chabʼ kara ay ja Pedro, stojoni bʼa stiʼ sat ja tuki (Gál. 2:​13, 14). Ama yuja jas mi lek skʼulani, ja Pedro mini el sgana. ¿Jasa koltajiyuj?

9. Jastalni wa xyala ja Juan 6:​68, 69, ¿jastal sjeʼa toj ajyi ja Pedro?

⁹ Ja Pedro tojni waji. Mini tʼun yaʼakan ay jas oj timjukyuj bʼa snochjel ja Jesús. Jun sjejel, sjeʼa toj ajyisok ja Jesús yajni ay jas yala bʼa mi yabʼye stojol ja snebʼumaniki (kʼuman ja Juan 6:​68, 69). Bʼa mini sjobʼowe sok mi smajlaye a-xchol ja jas yala ja Jesús, jitsan sjipawenikani. Pe ja Pedro mini jipwanikani. Ja yeʼn yala bʼa stiʼ sat ja tuk ke kechanta yeʼn ja Jesús ayiʼoj «yaljelik bʼa wa xyaʼa sakʼanil bʼa tolabida».

10. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús ke wa sjipa skʼujol ja Pedro? (Cha kʼela ja dibujo).

¹⁰ Ja Jesús mini tʼun yaʼakan ja Pedro. Ja bʼa tsaʼanxta akwal ajyi sakʼan ja bʼa Luʼum, ja Jesús wani snaʼa ke ojni jipjukan yuja Pedro sok ja tuk nebʼumanik. Ama jachuk, sjipani skʼujol ja Pedro bʼa ojtoni stojbʼes sbʼaj sok toj oj ajyuk (Luc. 22:​31, 32). Ja Jesús yabʼni stojol ke «ama ja kʼujolali puesto ay bʼa skʼulajel, pe ja kuerpoʼali kʼumbʼel ay» (Mar. 14:38). Ja yuj, asta yajni ja Pedro yala mi snaʼa sbʼaj, ja  Jesús mini sjipakan ja jekabʼanumi. Tsaʼan yajni sakʼwi sjeʼa sbʼajsok ja Pedro, bʼa lajansok stuchʼilnisok (Mar. 16:7; Luc. 24:34; 1 Cor. 15:5). Seguro jelni koltaji ja jekabʼanumi bʼa elel sgana yuja jas skʼuluneje.

11. Ja Jesús, ¿jastal ya ajyuk seguro ja Pedro ke ojni talnajuk yuja Jyoba?

¹¹ Ja Jesús yani ajyuk seguro ja Pedro ke ojni talnajuk yuja Jyoba. Yajni ja Jesús sakʼwita, yaʼakan yajkʼachil ekʼele ke ja Pedro sok ja tuk jekabʼanumik oj syame chay yuj jun milagro (Juan 21:​4-6). Ja milagro it yani ajyuk seguro ja Pedro ke ojni ajukyi yuja Jyoba ja jastik wa xmakuniyuj ja bʼa sakʼanili. Bʼobʼta ja bʼa jutsʼin jaw, ja jekabʼanumi julni skʼujol ja kʼapjelal yaʼunej ja Jesús ke ja matik wa xyaʼawe «bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyosi» ojni talnajuke yuja Jyoba (Mat. 6:33). Spetsanil ja it, ja Pedro koltajiyuj bʼa oj yayi mas stʼilanil ja bʼa xcholjeli sok mi jaʼuk ja bʼa snegosyo bʼa syamjel chay. Ja yujil, ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33 mini tʼun xiw xcholo ja lekil rasoni bʼa skoltay jitsan kristyanoʼik bʼa oj skʼuluke aseptar ja lekil rasonik (Hech. 2:​14, 37-41). Sok mas tsaʼan skoltay jitsan samaritanoʼik sok matik mi judíoʼuk bʼa oj kʼotuke snebʼumanik Kristo (Hech. 8:​14-17; 10:​44-48). Chikani lek ke ja Pedro wajni jun lekil yamkʼabʼal bʼa Jyoba bʼa yijeljan ja bʼa kongregasyon chikan jas tikʼe kristyano.

12. ¿Jastal wa skoltayotik ja sjejel bʼa Pedro ta jitsanxa tyempo wanotik skʼulajelsok luchar ja junxta jpaltatik?

¹² Ja Jyoba cha ojni skoltayotik ja keʼntik bʼa mi oj el jganatik. Ay kʼele wokolni oj kabʼtik ja it, mas ta jitsanxa tyempo wantik skʼulajelsok luchar ja junxta jpaltatik. Sok bʼobʼta wani xkabʼtik ke ja jpaltatik masni niwan ke yuja bʼa Pedro. Pe ja Jyoba ojni yakitik ja kiptik bʼa mi oj el jganatik (Sal. 94:​17-19). La kiltik ja sjejel bʼa jun hermano, bʼajtanto oj snaʼ sbʼaj ja smeranili waynisok ja smoj winikil bʼa jitsan jabʼil. Ama yaʼakan yibʼanal ja kuxil sakʼanili, ay ekʼele wantoni x-ajyiyuj kʼankʼunelik mi lekuk. ¿Jasa koltajiyuj bʼa mi oj el sgana? Ja yeʼn wa xcholo: «Ja Jyoba wani stsatsankʼujolanotik». Sok cha yala: «Soka skoltanel ja yip ja Jyoba […], jnebʼunej ke mini oj  bʼobʼa wakan […] ja bʼa sbʼejlalil ja smeranili». Sok tsaʼan yala: «Ja Jyoba yaʼunejkan bʼa oj kaʼteltay […], sok ama yuja jpaltaʼik ja yeʼn tikʼanxtani wa stsatsankʼujolanon».

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Pedro? (Hechos 4:​13, 29, 31; cha kʼela ja poto).

¹³ Jastalni kilunejtik, ja Pedro skʼulani jujuntik jastik mi lekuk yuja xiwyuj ja winiki. Pe skʼananiyi ja skoltanel ja Jyoba sok jachuk lajxiyuj bʼa mi oj xiwuk (kʼuman ja Hechos 4:​13, 29, 31). Ja keʼntik cha ojni bʼobʼ jkʼultik ganar ja xiwel kiʼojtik. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Horst, jun kerem Testigo bʼa ti ajyi bʼa Alemania nazi. Ja bʼa tyempo jaw, wani xkʼanjiyile ke ja kristyanoʼik oj yaʼe jun saludo jel chaʼanyabʼal bʼa wa stojolan ja Hitler oj skoltayotik. Ama ja Horst wani snaʼa ke mini lekuk yajel ja saludo jaw, jitsani ekʼele yala yuja wa xiwyuj ja smaestroʼik sok ja smojik bʼa eskuela. Jaʼuktoma oj tojuk yuja snantati, yaweniyi orasyon lajan sok skʼanaweyi ja Jyoba ke akoltajuk bʼa mok xiwuk. Stsʼakatal yuja skoltanel ja snantati sok yuja sleʼa skoltajel bʼa Jyoba, yajni ekʼ ja tyempo, ja Horst ajyiniyuj ja ipal wa xmakuniyuj bʼa ajyel tsats. Sok mas tsaʼan yala: «Ja Jyoba nunka yaʼawonkani». c

14. Ja talnanumik jumasaʼ, ¿jastal oj bʼobʼ stsatsankʼujoluke ja matik elel sgana?

¹⁴ Ja Jyoba sok ja Jesús nunka oj sjipotikani. Yajni ja Pedro yala ke mi snaʼa sbʼaj ja Kristo, stsaʼani skʼulajel jun jasunuk jel tʼilan ja bʼa sakʼanil. ¿Oj el sgana? ¿Ma mi oj yakan jastal nebʼuman bʼa Kristo? Ja Jesús spatunejxaniyi skʼujol ja Jyoba yuja Pedro bʼa mok yopijuk ja skʼuʼajel  yiʼoj. Tsaʼan yala yabʼ ja Pedro ke yataniyi orasyon yuj yeʼna sok bʼa seguroni ay ke mas tsaʼan chapani oj ajyuk bʼa oj stsatsankʼujoluk ja yermanoʼik (Luc. 22:​31, 32). ¡Janekʼto maʼ tsatsankʼujolaji ja Pedro yajni julskʼujol ja yaljelik it bʼa Jesús! Ja keʼntik cha ojni bʼobʼ jtsatik skʼulajel jastik jel tʼilan ja bʼa jsakʼaniltik. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ja Jyoba bʼobʼta ojni ya makunuk ja talnanumik jumasaʼ bʼa tsamalxta oj stsatsankʼujolukotik bʼa oj ajyukotik toj (Efes. 4:​8, 11). Ja Paul, bʼa jitsanxa jabʼil wan aʼtel jastal ansyano, wani skʼujolan bʼa stsatsankʼujolajel ja tuki. Yajni wa xyila jun hermano wanxa elel sgana, wani tsatsankʼujolan yajel julyi skʼujol jastal ijijan ja bʼa smeranil yuja Jyoba. Cha wani xya ajyuk seguro ke yuja syajal skʼujol mey stikʼanil ja Jyoba mini oj jipjukani. Ja ansyano it yilunej jastal jitsan hermanoʼik bʼa elel sganaʼe skʼuluneje ganar soka skoltanel ja Jyoba.

15. ¿Jastal wa sjeʼakitik ja yexperienciaʼik ja Pedro sok ja Horst ke tolanibida wa xkʼot smeranil ja Mateo 6:33?

¹⁵ Jastalni kilunejtik, ja Jyoba yayi ja jastik wa xmakuniyuj ja Pedro sok ja tuk jekabʼanumik. Jachni junxta oj skʼuluk bʼa keʼntik ta wa xkaʼatik bʼajtan bʼej ja bʼa xcholjeli (Mat. 6:33). Tsaʼan yajni ekʼ ja xchabʼil guerra bʼa spetsanil ja luʼum, ja Horst bʼa jtaʼatikta tiʼal, skʼanani oj och precursor. Pe jelni pobre sok mini jel seguro ayuk bʼa oj bʼobʼ staʼ ja jas wa xmakuniyuj ta yaʼteltay ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan. ¿Jasa stsaʼa skʼulajel? Yani och probar ja Jyoba sok spilani snajtil ja bʼa semana ja bʼa yulatanel ja biajante bʼa xcholjel ja lekil rasoni. Yajni chʼak ja semana, mini snaʼa jas oj yale yajni ajiyi yuja biajante jun sobre bʼa ayiʼoj takʼin bʼa ay maʼ ajiyiyuj. Soka takʼin jaw, ojni bʼobʼ och precursor bʼa jitsan ixaw. Ja Horst yila ja majtanal jaw jastal jun modo bʼa wan jejelyi yuja Jyoba bʼa ojni talnajukyuj. Man tyempo jaw, kʼeni yaʼ bʼajtan bʼej ja aʼtelik sbʼaja sGobyerno ja Dyos (Mal. 3:10).

16. ¿Jas yuj mi lomuk ja oj paklaytik ja sjejel yaʼa sok ja bʼa skartaʼik ja Pedro?

¹⁶ ¡Janekʼto maʼ gustoʼaxi ja Pedro yajni mi skʼulan ja Jesús ja jas skʼanayiʼi «Kajwal, jitsan ja bʼa jtsʼeʼeli»! Ja Kristo mini yaʼakan xchapjel ja Pedro bʼa oj kʼot jun tojil jekabʼanum sok jun lekil sjejel sbʼaja snochumanik Kristo. Ja chapjelal ajiyiʼi cha jelni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik. Ja Pedro staʼani tiʼal jujuntik ja bʼa jastik wa xbʼobʼ jnebʼtik sok bʼa tuk jastik junuk ja bʼa chabʼ karta stsʼijbʼanyi ja kongregasyonik bʼa bʼajtan siglo sok titoni ay man jtyempotik ja bʼa Biblia. Ja bʼa artikulo ti jakum oj paklaytik jujuntik ja bʼa jastik jel tʼilan yiʼoj ja kartaʼik it sok jastal oj bʼobʼ katik makunuk ja bʼa jtyempotik.