1, 2. ¿Jas yuj jelni lek oj kʼultik estudiar ja sakʼanil ja Sansón?

 ¿JASA bʼajtan wa x-ekʼ bʼa wa pensar yajni waxa wabʼ sbʼaja Sansón? Bʼobʼta jani waxa pensaran sbʼaja jastal jel ja yipi. Ja jaw jelni meran, pe ja winik it cha skʼulani jun jasunuk mi lekuk bʼa jel chaʼan stupu. Ama jachuk, ja Jyoba jani waj skʼujol ja bʼa skʼuʼajel sjeʼa snajtil ja bʼa sakʼanil, sok xchʼikanikan ja bʼa Biblia ja sjejel yaʼa bʼa jachuk oj nebʼtik sbʼaja yeʼn.

² Ja Jyoba ya makunuk ja Sansón bʼa lajxelyuj skʼulajel jastik cham yiljel bʼa skoltajel ja xchonabʼ Israel. Jitsan jabʼil tsaʼan yajni chamtaʼi, ja Jyoba ya ekʼyi ja jekabʼanum Pablo bʼa a-xchʼikan ja sbʼiʼil ja Sansón bʼa jun lista bʼa bʼiʼilalik bʼa ajyiyujile jun niwan skʼuʼajel (Heb. 11:​32-34). Ja yeʼn sleʼani skoltajel bʼa Jyoba man ja bʼa ekʼeleʼik jel wokoli. Ja bʼa artikulo it oj kiltik ja jas wa xnebʼatik ja bʼa sjejel yaʼa sok ja jastal jel stsatsankʼujolanotik.

3. ¿Jasa cholal ajiyi ja Sansón?

³ Yajni pojki ja Sansón, ja filisteoʼik tini ay bʼa skʼabʼe ja chonabʼ Israel sok wani xyixtalane (Juec. 13:1). Yuja jel maloʼe, jelni xyawe yiʼ wokol ja israʼelenyoʼik. Anto ja Jyoba stsaʼa ja Sansón bʼa oj kʼe «skoltay ja israel ja bʼa skʼabʼ ja filisteoʼik» (Juec. 13:5). ¡Juni cholal jel wokol! Bʼa oj lajxukyuj ja Sansón, tʼilani oj sleʼ skoltajel bʼa Jyoba.

4. ¿Jastal skoltay ja Jyoba ja Sansón? (Jueces 15:​14-16).

⁴ La kiltik bʼa jun ekʼele sjeʼa ja Sansón bʼa sjipa skʼujol bʼa Jyoba. Jun ekʼele jun nole soldadoʼik filisteoʼik wajye bʼa Lehí, bʼa bʼobʼta ti wa xkan bʼa Judá, bʼa oj syame ja Sansón. Ja winike bʼa Judá jelni xiwye, ja yuj stsaʼawe oj skʼuluke  entregar soka skontraʼe. Ja mismo yermanoʼik israʼelenyoʼik smochowesok chabʼ sogaʼik yajkʼachilto, sok yiʼaje och yile ja filisteoʼik (Juec. 15:​9-13). Pe «ja Jyoba yayi yip» ja Sansón, sok jachuk bʼobʼni skolta sbʼaj. Tsaʼan, «staʼa jun sbʼakel skarrakaʼil burro bʼa yijto ay lek», syama. . . ¡sok jaʼitani ya makunuk bʼa smila 1,000 filisteoʼik! (Kʼuman ja Jueces 15:​14-16).

5. ¿Jastal sjeʼa ja Sansón ke sjipa skʼujol bʼa Jyoba?

⁵ ¡¿Jun sbʼakel skarrakaʼil burro?! ¿Jas yuj ja Sansón ya makunuk ja arma it jel cham yabʼjel? Yujni wa snaʼa ke ja jas mas tʼilani jani oj skoltay sbʼaj bʼa Jyoba, mini jaʼuk ja bʼa arma oj ya makunuk. Ja tojil winik it yani makunuk ja jas ajyiyuj bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba. Sok yuja sleʼa skoltajel bʼa Jyoba, jelni lek wajyuj.

6. ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa loʼil bʼa Sansón?

⁶ Ja Jyoba cha ojni yakitik ja ipal bʼa skʼulajel chikan jas cholal oj ajukitik ja bʼa xchonabʼi, ama lajansok juni aʼtel mi oj bʼobʼuk. Sok ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa jun modo jel cham oj kabʼtik. Ta ja weʼn waxa leʼa akoltajel bʼa Jyoba, wani xbʼobʼ ajyan seguro ke ojni skoltaya bʼa oja kʼuluk ja jas wa skʼana sok ojni yawi ja ipal, jastalni skʼulansok ja Sansón (Prov. 16:3).

7. ¿Jas sjejel wa xchiktes ke jelni tʼilan slejel ja stojelal ja Jyoba?

⁷ Jitsan hermanoʼik bʼa wane koltanel ja bʼa proyectoʼik bʼa yajel kʼeʼuk naʼitsik sjeʼunejeni ke wa sjipa skʼujole bʼa Jyoba. Ja bʼa tyempo ekʼeljani, ja xchonabʼ ja Jyoba yeʼnani wa xchapa sok wa xya kʼeʼuk tʼusan mi spetsaniluk ja Naʼitsik bʼa Tsomjelal sok tuk naʼitsik. Pe yuja wanxta kʼiʼel ja xchonabʼ ja Jyoba, tukbʼini jujuntik jasunuk. Ja hermanoʼik matik ay xchole sleʼaweni ja stojelal ja Jyoba sok skʼulane probar tuk modoʼik. Jun sjejel, kʼe smane naʼitsik bʼa kʼeʼelxa sok bʼa stojbʼesel mas. Ja Robert, bʼa aʼtel bʼa jitsan proyectoʼik bʼa yajel kʼe  naʼitsik bʼa yibʼanal ja luʼum ja bʼa tsaʼanikxta jabʼil, wa xyala: «Ja bʼajtanto, mini pasil kabʼ skʼulajel aseptar ja yajkʼachil modo it. Juni jasunuk tuk lek yuja jastal wantikon skʼulajeljan bʼa jitsanxa jabʼil. Pe ja hermanoʼik puestoni ajyiye bʼa oj kʼajyuke, sok chiknajini lek ke ja Jyoba wani yajel koʼ slekilal ja jastik tukbʼi». Ja it wani xchiktes jun ekʼele mas ke ja Jyoba wani stojel ja xchonabʼ bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana. Bʼa jujuntik ekʼele jelni lek la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xleʼa ja stojelal ja Jyoba sok wan ma xkʼujolan bʼa oj kʼajyukon?».

8. ¿Jasa skʼulan ja Sansón yajni jel taki stiʼ?

⁸ Bʼobʼta wa xjula kʼujol bʼa pilan jun jasunuk skʼulan ja Sansón bʼa jel cham yiljel. Jun sjejel, tiroʼanisok jun choj sok smila, tsaʼan smila 30 winike ja bʼa chonabʼ filistea bʼa Asquelón (Juec. 14:​5, 6, 19). Ja Sansón wani snaʼa ke mini oj lajxukyuj skʼulajel yibʼanal ja it ta mi teyuk ja skoltanel ja Jyoba. Chiknajini lek ja janekʼto wa sleʼa skoltajel bʼa Jyoba yajni smila 1,000 filisteoʼik bʼa jel ajiyi takin tiʼ. Jaʼuktoma yeʼnta oj sleʼ jaʼ bʼa oj yuʼe, ja jas skʼulan jani wa skʼanyi skoltajel ja Jyoba (Juec. 15:18).

9. ¿Jastal sjakʼa ja Jyoba ja jas skʼana ja Sansón? (Jueces 15:19).

⁹ ¿Jastal sjakʼa ja Jyoba ja jas skʼana ja Sansón? Skʼulani jun milagro bʼa ya el jaʼ. Yajni yuʼaj ja Sansón, «cha ajiniyi ja yipi» (kʼuman ja Jueces 15:19). Lajansok ja jaʼ jaw, ajyitoni bʼa jitsan jabʼil tsaʼan yajni ja Jyoba ya ekʼyi ja aluman Samuel bʼa a-stsʼijbʼuk ja libro bʼa Jueces. Bʼobʼta yajni ja israʼelenyoʼik wa xyilawe ja jaʼ jaw, wani x-aji julskʼujole ta wa sleʼa skoltajele bʼa Jyoba, ojni koltajuke man ja bʼa ekʼeleʼik jel wokoli.

10. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj skoltayotik ja Jyoba? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁰ Jastalni ja Sansón, kibʼanaltik tʼilani oj leʼ jkoltajeltik bʼa Jyoba. Wani xmakunikujtik ja skoltanel ama chikan jas wa xnaʼatik skʼulajel ma ja jasa lajxelkujtik ja bʼa yaʼteltajel. Tʼilani mi oj jelxukotik sok snajel ke kechanta lek oj wajkujtik ta wa xleʼa jkoltajeltik bʼa Jyoba. Ja Sansón cha ajyiyuj ja yip yajni yuʼaj ja jaʼ ajiyi yuja Jyoba. Cha jachni junxta, tsatsni oj ajyukotik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos ta wa xkatik el slekilal spetsanil ja koltanel wa xyakitik ja Jyoba (Mat. 11:28).

11. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj katik el slekilal ja koltanel wa xyaʼa ja Jyoba, sok jasa sjejel wa xyaʼakitik jun nupanum?

¹¹ La kiltik ja sjejel bʼa Alexéi, jun hermano bʼa Rusia bʼa wan yijel wokol yuja wa x-iji spatike ja bʼa país jaw. ¿Jasa akʼubʼalyi yip bʼa kuchelyuj? Ja yeʼn sok ja xcheʼumi ajyelyujile jun lekil kostumbre bʼa skʼulajel jastik bʼa Dyos. Ja Alexéi wa xcholo: «Wani xleʼa modo snochjel jun programa bʼa skʼulajel jastik bʼa Dyos bʼa ti chʼikan skʼumajel sok skʼulajel estudiar ja Biblia kada kʼakʼu. Chomajkil, kada saʼan sakbʼel wani xpaklaytikon soka jcheʼumi ja teksto bʼa kʼakʼu sok wa xkatikonyi orasyon lajan ja Jyoba». ¿Jasa wa xnebʼatik? Mokni jleʼ jkoltajeltik bʼa keʼntikta, tini xleʼa jkoltajeltik bʼa Jyoba. Bʼa oj lajxukujtik, tʼilani oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik skʼulajel estudiar ja Biblia, yajelyi orasyon, wajel ja bʼa reunionik sok elel xcholjel. Ta wa xkʼulantik yibʼanal ja it, ja Jyoba ojni ya koʼ jlekilaltik sok oj skoltayotik bʼa mi oj katikan  yaʼteltajel. Yaniyi yip ja Sansón sok cha ojni yaʼ kiptik ja keʼntik.

12. ¿Jasa mi lek stsaʼa skʼulajel ja Sansón, sok jas yuj tukni ja it yuja tuk bʼajtanto?

¹² Yuja Sansón mulanumto jastal keʼntik, ayni ekʼele stsaʼa skʼulajel jastik mi lekuk. June ja bʼa jas stsaʼa skʼulajel ijijanyi niwak wokol, pes yujni mi yaʼa tʼabʼan skʼujol ja cholal akʼubʼalyi yuja Jyoba. Yajni ayxa jun tyempo kʼotel jues, «ochni skʼan jun ixuk ja bʼa slomanil bʼa Sorec sbʼiʼil Dalila» (Juec. 16:4). Bʼajtanto oj snaʼ sbʼaj ja Dalila, skʼanani oj nupanuksok jun ixuk filistea. Pe ja Biblia wa xyala ke ja jaw «sparteni Jyoba, bʼa wan slejel jun modo bʼa ay jas oj skʼul soka filisteoʼik». Tsaʼan, ja Sansón waj ja bʼa chonabʼ filistea bʼa Gaza sok tini kan bʼa snaj jun ixuk wa xchono sbʼaj. Ja bʼa ekʼele jaw, ja Jyoba yayi yip ja Sansón bʼa oj ya eluk ja spuertaʼil ja chonabʼ sok jachuk oj ya yopijuk (Juec. 14:​1-4; 16:​1-3). Pe sbʼaja Dalila tukni lek waji. Ja yeʼn bʼobʼta juni israʼelenya, ja yuj ja jastal wa xtaxye mini xkoltaji ja Sansón bʼa oj tiroʼanuksok ja filisteoʼik.

13. ¿Jasa skʼulan ja Dalila bʼa oj xchʼay kʼujoluk ja Sansón?

¹³ Ja filisteoʼik wani skʼanawe ke ja Dalila oj xchʼay kʼujoluk ja Sansón. Ja yuj skʼapaweyi jitsan plata, sok ja yeʼn skʼulani aseptar. Pe ¿jastal lek mi yaʼa sbʼaj kuenta ja Sansón ja jas wa skʼana ja Dalila? ¿Ja maʼ yuja jel skʼana? Chikani jastal, ja Dalila jitsani ekʼele stʼena bʼa oj yal jas yuj jel ja yipi, sok kʼotni yale. Tristeni yabʼjel, ja Sansón skʼulani jun jasunuk bʼa aji chʼayuk ja yipi sok ja jastal lek wa  x-ilji yuja Jyoba bʼa jun tyempo (Juec. 16:​16-20).

14. ¿Jastal wajyuj ja Sansón yuja sjipa skʼujol ja Dalila?

¹⁴ Ja Sansón jani mas sjipa skʼujol ja Dalila ke yuja Jyoba, sok jelni chaʼan stupu. Ja filisteoʼik syamawe sok yawe elyi ja sati. Tsaʼan xchʼikawe bʼa jun preso bʼa Gaza, ja chonabʼ bʼa yaʼunej elyi ja spuertaʼiki, sok ja tiw yaweni och moso bʼa oj sjuchʼ trigo. Tsaʼan ja filisteoʼik skʼulane jun kʼin sok skʼapaweyi jun majtanal ja sdyose Dagón yuja wa skʼuʼane ajita bʼa skʼabʼe ja Sansón. «Yawe eluk ja bʼa preso ja Sansón bʼa oj yawe ekʼ gustoʼil», wa xkʼan alxuk, bʼa oj skʼuluke burlar sok bʼa oj stselaye (Juec. 16:​21-25).

15. ¿Jastal sjeʼa yajkʼachil ekʼele ja Sansón ke sleʼa skoltajel bʼa Jyoba? (Jueces 16:​28-30; kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

¹⁵ Ja Sansón mini tʼun lekuk ja jas skʼulani, pe mini el sgana. Mini skʼana oj yakan skʼulajel ja cholal akʼubʼalyi yuja Jyoba bʼa oj tiroʼanuksok ja filisteoʼik (kʼuman ja Jueces 16:​28-30). Ja yujil, spatayi skʼujol ja Jyoba: «Aʼakan oj kaʼ stupyile ja filisteoʼik». Ja Dyos smaklay ja yorasyoni sok cha yayi ja yip yiʼoj ajyi. Ja Sansón masni jitsan smila ja filisteoʼik ja bʼa ekʼele jaw, ke yuja janekʼ smilunej snajtil ja bʼa sakʼanili.

16. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Sansón?

¹⁶ Ama ja Sansón yiʼaj wokol yuja jas mi lek skʼulani, pe mini yaʼakan skʼujolajel bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba. Ja yuj ja keʼntik cha mokni el jganatik ta ay jas jkʼulantik bʼa mi lekuk, ama ojni skʼan oj tojukotik ma oj chʼaykujtik jun cholal. La ka juljkʼujoltik ke ja Jyoba mini sjipawotikani (Sal. 103:​8-10). Ama jkʼulantikta jastik mi lekuk, jeltoni oj makunukotik bʼa yeʼna, jastalni skʼulansok ja Sansón.

17, 18. ¿Jas yuj wani stsatsankʼujolana ja sjejel bʼa Michael? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁷ La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun kerem sbʼiʼil Michael. Siervo ministerial ajyi sok precursor regular, sok jelni latsan ajyi ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Pe tristeni yabʼjel skʼulani jun jasunuk mi lekuk, sok chʼayniyuj ja cholalik yiʼoj ja bʼa kongregasyon. Ja yeʼn wa xcholo: «Ja bʼa tyempo jaw; jelni latsan ayon ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Pe junta chʼaykʼujol kabʼ mixa jas wa xbʼobʼ jkʼuluk ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.  Wani xnaʼa ke ja Jyoba mini oj sjiponkan, pe wani xjobʼo jbʼaj ta ja jastal wa xkila jbʼajsoki ojto kʼot jastal ajyi ma oj cha aʼtijukon lek ja bʼa kongregasyon jastalni ja bʼa tyempo ekʼeljan».

¹⁸ Ja Michael jelni lek skʼulan sok mini el sgana. Ja yeʼn wa xyala: «Jani waj jkʼujol mojxelsok mas ja Jyoba. Ja jas skoltayon jani ajyikuj ja kostumbre bʼa sjamjelyi ja jkʼujol ja Jyoba bʼa orasyon, skʼulajel estudiar sok spensarajel». Yajni ekʼ ja tyempo, ja Michael cha staʼani ja cholalik yiʼoj ajyi ja bʼa kongregasyon, ja wego juni ansyano sok precursor regular. Ja yeʼn wa xcholo: «Ja skoltanel sok ja stsatsankʼujolanone, mas ja ansyanoʼik, skoltayoni bʼa yiljel ke ja Jyoba wantoni skʼanawon. Yajkʼachil ekʼele bʼobʼ kaʼteltay ja Jyoba sok jun jconciencia bʼa sak. Ja jas ekʼ jbʼaji sjeʼaki ke ja Jyoba wani xbʼobʼ yaʼ perdon chikan machʼa ta meran sutxita skʼujol». Junxta jastal ja Michael, wani xbʼobʼ ajyukotik seguro ke ama ayni jas mi lek jkʼulantikta, jeltoni oj makunukotik bʼa Jyoba sok ojni ya koʼuk jlekilaltik ta wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa stojel ja jmodotik sok ta mi xkatikan slejel jkoltajeltik bʼa yeʼna (Sal. 86:5; Prov. 28:13).

19. ¿Jastal stsatsankʼujolanuneja ja sjejel bʼa Sansón?

¹⁹ Ja bʼa artikulo it kechantani kilunejtik jujuntik jastik ekʼ ja bʼa sakʼanil ja Sansón. Ama mulanumni sok skʼulan jun jasunuk mi lekuk yuja Dalila, mini yaʼakan skʼujolajel bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Sok ja Jyoba mini sjipakani; yatoni makunuk bʼa lajxelyuj skʼulajel jastik cham yiljel. Mini yaʼakan yiljel jastal jun winik bʼa ayiʼoj jun niwan skʼuʼajel, sok ja yuj xchʼikani ja bʼa lista bʼa tojik yaʼtijumik wa xtax ja bʼa kapitulo 11 bʼa Hebreos. Jelni stsatsankʼujolanotik snajel ke ja kala Tatik bʼa satkʼinal wani skʼanawotik sok wa skʼana oj yakitik ja kiptik, mas ta wan ekʼel jbʼajtik wokolik sok wa xkʼanatik ja skoltanel. Ja yujil, junxta jastal ja Sansón, la jkʼantikyi ja Jyoba: «Aʼawa pabor, ajuluka kʼujol bʼa keʼna. Ah, Dyos, aki kip» (Juec. 16:28).