1. ¿Jastik wokol stʼaspune ja Jehoás, ja Uzías sok ja Josías?

 ¿JASTAL maʼ oja wabʼ lekbʼi kʼotela xa rey ja bʼa xchonabʼ ja Dyos yajni junto yal untika ma junto kerema? ¿Jastal xa oj wa makunuk jawa wip sok ja cholal awiʼoj? Ja Biblia wani staʼa tiʼal bʼa jujuntik jelto yal kereme bʼa wajye reyik ja bʼa Judá. Jun sjejel, ja Jehoás aytoni yiʼoj juke jabʼil, ja Uzías 16 sok ja Josías waxake jabʼil. ¡Juni chaʼan cholal! Bʼobʼta jelni wokol waj bʼa yeʼnle, pe spetsanile tini ajyiyujile ja skoltanel ja Jyoba sok ja tuk bʼa kuchelyujile ja wokolik sok bʼa yajel makunuk lek ja sakʼanile.

2. ¿Jas yuj jelni lek skʼulajel estudiar ja sakʼanil ja Jehoás, ja Uzías sok ja Josías?

² Ama mi kʼotelotik jun rey ma jun reina, pe ja bʼa oxwane yal keremtik it wa staʼa tiʼal ja Biblia wani sjeʼakitik jastik jel chaʼanyabʼal. Jelni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jastik lek sok mi lek stsaʼawe skʼulajeli. Ja sakʼanile wani sjeʼawekitik ja stʼilanil bʼa oj tsatik lek ja kamigotik, yajel jbʼajtik chʼin sok slejel tikʼan ja Jyoba.

3. ¿Jasa skʼulan ja Jehoás stsʼakatal yuja skoltanel ja Jehoiadá?

³ Tsaʼa lek ja jas oja kʼuluk jastal ja Jehoás. Yajni chʼinto ja Jehoás, cham ja stati sok yeʼnxani ja olomal sacerdote Jehoiadá ya kʼiʼuk jastal skerem sok jelni jas sjeʼayi sbʼaja Jyoba. Ja Jehoás jelni bibo waji yujni smaklay ja rasonik ajiyi yuja Jehoiadá, sok stsʼakatal yuja koltanel ajiyi stsaʼa yaʼteltajel ja Dyos sok skoltay ja chonabʼ bʼa junxta oj skʼuluke. Cha koltanini bʼa oj cha tojbʼuk ja templo (2 Crón. 24:​1, 2, 4, 13, 14).

4. ¿Jastal wa xkatik el slekilal yajni wa xkʼuʼantik ja smandarik ja Jyoba? (Proverbios 2:​1, 10-12).

⁴ Ta jawa nantat ma june maʼ pilan wan sjejelawi syajtajel  ja Jyoba sok skʼuʼajel ja jastik yaʼunej kujlajuk, waneni yajelawi jun tsamal majtanal (kʼuman ja Proverbios 2:​1, 10-12). Ja nantatalik wani xbʼobʼ sjeʼeyi bʼa tuktukil modo ja yuntikile. Ila ja jasa skʼulan ja stat ja Katia bʼa wan koltajelyuj stsajel lek ja jas oj skʼuluki. Kada kʼakʼu yajni wa xyiʼaj och ja bʼa eskuela wani staʼayi tiʼal sbʼaja teksto bʼa kʼakʼu. Ja Katia wa xjul skʼujol: «Ja loʼilanel ajyikujtikon skoltayoni bʼa kuchelkuj ja wokolik wa x-ekʼ jbʼaj bʼa kada kʼakʼu». Pe bʼobʼta jawa nantat ayni jas oj yawe kujlajuk bʼa ti oj yawe-el bʼa Biblia, sok bʼobʼta oja wabʼ jelxani wa stimawa ja bʼa libreʼil awiʼoj. ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja kʼuʼuk ja tojelal oj yaʼe? Jun hermana sbʼiʼil Anastasia wa xcholo ke ja snan stat mini kechanta ay jas wa xyawe kujlajuk, cha wani spilawe styempoʼil bʼa wa xcholoweyabʼ jas yuj wa xyawe kujlajuk. Ja yeʼn wa xyala: «Ja jaw ya kabʼ stojol ke ja jastik wa xyawe kujlajuk mini bʼa wa stimawon, jani bʼa wa sjeʼaweki ke wa syajtayone sok wa stalnayone».

5. ¿Jastal oj yabʼ jawa nantat sok ja Jyoba ja bʼa jastik oja tsaʼ skʼulajel? (Proverbios 22:6; 23:​15, 24, 25).

⁵ Ta waxa kʼuʼan ja rasonik bʼa Biblia wa xyawi jawa nantati, jelni oj gustoʼaxuke. Sok ja mas tʼilani, ojni wa gustoʼaxuk ja Jyoba, sok ja jastal waxa wilabʼajsoki ojni albʼuk bʼa tolabida (kʼuman ja Proverbios 22:6; 23:​15, 24, 25). Jani yuja rasonik it ja oja noch ja sjejel bʼa kerem Jehoás.

6. ¿Matik smaklay ja Jehoás, sok jastal wajyuj ja jas stsaʼa skʼulajel? (2 Crónicas 24:​17, 18).

⁶ Nebʼa ja bʼa jas mi lek stsaʼa skʼulajel ja Jehoás. Tsaʼan yajni chamta ja Jehoiadá, ja Jehoás stsaʼani mal yamigoʼik (kʼuman ja 2 Crónicas 24:​17, 18). Stsaʼani smaklajel ja rasonik yaʼawe ja olomalik bʼa Judá bʼa mi syajtaye ja Jyoba. ¿Anke tʼilani mi oj smaklay ajyi? (Prov. 1:10). Pe mini lekuk ja jas skʼulan sok yaʼanikan bʼa akʼulajuk ganar yuja mal amigoʼik jaw. Sok yajni ja sprimo Zacarías sleʼa modo bʼa oj stoje, yaʼani mandar bʼa amiljuk (2 Crón. 24:​20, 21; Mat. 23:35). Ja Jehoás ¡jelni malo sok jel sonso waji! Jelni lek kʼejani, pe tristeni yabʼjel wajni jun apóstata sok jun milwanum. Mas tsaʼan, jaʼitani milji yuja yaʼtijumik (2 Crón. 24:​22-25). Tukni lek oj waj ajyi ja sakʼanil lek smaklay ja Jyoba sok ja matik wa syajtayi. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sakʼanil?

7. ¿Jas tikʼe amigoʼik oja leʼ? (Cha kʼela ja poto).

⁷ Ja bʼa jas mi lek stsaʼa skʼulajel ja Jehoás wani xnebʼatik jun jasunuk jel chaʼanyabʼal: tʼilani oj tsatik kamigotik bʼa oj  skoltayotike, wa xkʼan kaltik, amigoʼik bʼa wa syajtaye ja Jyoba sok wa bʼa skʼanawe yajel gustoʼaxuk ja skʼujoli. Chomajkil, ojni bʼobʼ ajyuk kamigotik bʼa tuktukil sjabʼile. Ajuluka kʼujol ja Jehoás mastoni kerem yuja Jehoiadá. Pensaraʼan ja bʼa wa amigoʼik sok jobʼo abʼaj: «¿Wan maʼ skoltayone bʼa ajyelkuj mas skʼuʼajel bʼa Jyoba? ¿Wan maʼ stsatsankʼujolanone bʼa skʼuʼajel ja jastik yaʼunej kujlajuk? ¿Wan maʼ xyiʼaje gusto stajel tiʼal bʼa Jyoba sok ja bʼa jastik wa skʼulane estudiar bʼa Biblia? ¿Wan maʼ skʼuʼane ja jastik yaʼunej kujlajuk? ¿Wan maʼ skʼanawe oj stojone yajni ay jas mi lek wa xkʼulan ma kechanta wa xyalwekabʼ ja jas wa xkʼana oj kabʼi?» (Prov. 27:​5, 6, 17). Ja smeranili, ta jawa wamigoʼik mi syajtaye ja Jyoba mini xmakuni ja bʼa jawa sakʼanili. Pe ta jawa wamigoʼik wa syajtaye ja Jyoba, talnay lek ja amigoʼik jaw. ¡Pes jelni lek bʼa weʼna! (Prov. 13:20).

8. ¿Jasa tʼilan oja wa tʼabʼana kʼujol ta wa xwa makunuk ja internet?

⁸ Ja internet jelni xmakuni bʼa loʼilanel soka pamilyaʼik sok ja amigoʼik. Pe bʼa oj payjuke ja tuk, jitsan wani xyawe kʼeʼuk potoʼik sok bideoʼik ja bʼa jastik smanuneje ma ja bʼa jas skʼuluneje. Ta wa xwa makunuk ja internet jobʼo abʼaj: «¿Kechanta maʼ wa xkʼana ke apayjuke ja tuk? ¿Jasa wa xkʼana: stsatsankʼujolajel ja tuk ma bʼa jel oj toyjukon? ¿Mi maʼ wanukon yajelkan ke ja tuk a-xchʼikeki jastik mi lekuk ja bʼa jastal wa xpensaraʼan, wala kʼumaniyon sok ja bʼa jas wa xkʼulan?». Bʼa jun ekʼele ja hermano Nathan Knorr, bʼa waj june ja bʼa Tsome Tojwanum yaʼa ja rason it: «Moka leʼex modo yajel gustoʼaxuk ja winiki, pes yujni mi maʼ oj wa gustoʼaxukex. Awik gustoʼaxuk ja Jyoba sok jachuk oj wawex gustoʼaxuk ja matik wa syajtayeʼi».

9. ¿Jasa skʼulan ja Uzías yuja skoltanel ja Jyoba? (2 Crónicas 26:​1-5).

⁹ Tsaʼa lek ja jas oja kʼuluk jastal ja Uzías. Man skeremil ja rey Uzías chʼini yaʼa sbʼaj sok snebʼani «xiwel yuja Dyos smeranil». Ajyini sakʼan 68 jabʼil, sok tʼusan mi snajtiluk ja bʼa sakʼanil ajini koʼ slekilal yuja Jyoba (kʼuman ja 2 Crónicas 26:​1-5). Ja Uzías xchʼayani snajel jitsan chonabʼ bʼa kontrani aye, sok skʼanani ke atalnajuk lek ja Jerusalén (2 Crón. 26:​6-15). Seguro jelni gustoʼaxi bʼa spetsanil ja jas lajxiyuj yuja skoltanel ja Jyoba (Ecl. 3:​12, 13).

10. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Uzías?

¹⁰ Nebʼa ja bʼa jas mi lek stsaʼa skʼulajel ja Uzías. Ja Uzías kʼajyelni wa xyaʼa mandar. Sok bʼobʼta ja jaw aji spensaraʼuk ke ojni skʼuluk ja jas wa skʼana. Jun kʼakʼu, och ja bʼa stemplo ja Jyoba sok stsikani pom ja bʼa altari, jun jasunuk bʼa mi xbʼobʼ skʼuluk ja reyiki (2 Crón. 26:​16-18). Ja olomal sacerdote Azarías stojoni, sok ja Uzías jelni tajki. Tristeni yabʼjel, ja Uzías mini toj waji sok kʼulaji kastigarsok lepra yuja Jyoba (2 Crón. 26:​19-21). ¡Tukni lek oj waj ajyi ja sakʼanil lek mi yaʼakan yajel sbʼaj chʼin!

11. ¿Jasa wa skʼulan june maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaj? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹¹ Yajni ja Uzías kʼot ajyukyuj mas yip, chʼayni skʼujol ke spetsanil ja jastik lajxelyuj skʼulajel tini jakel bʼa Jyoba. ¿Jasa wa xnebʼatik? Jani tʼilan mok chʼay jkʼujoltik ke spetsanil ja jastik lek wa xkabʼtik stsamalil ja bʼa jsakʼaniltik sok ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba tini jakel bʼa yeʼna. Jaʼuktoma oj toy jbʼajtik yuja jastik wa xlajxikujtiki, tʼilani ja oj katikyi stoyjel ja Jyoba bʼa yibʼanal (1 Cor. 4:7). b Tʼilani chʼin oj kaʼ jbʼajtik sok  snajel ke mulanumotik sok wani xmakunikujtik ay maʼ oj stojotik. Jun hermano bʼa ayxa yiʼoj mas ja 60 jabʼil stsʼijbʼan: «Jnebʼunej bʼa mi jel oj waj jkʼujol bʼa keʼna. Yajni ay maʼ wa stojowon yuj ay jas mi lek jkʼulunej bʼa wa sjeʼa mito takʼanukon, wani xkʼujolan bʼa oj jtojbʼes jbʼaj sok bʼa mi oj kakan yajelyi ja jasa mas lek ja Jyoba». Ta tolabida chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok wala xiwtik yuja Jyoba lekni oj wajkujtik ja bʼa jsakʼaniltik (Prov. 22:4).

12. Yajni ja Josías junto kerem, ¿jasa skʼulan bʼa oj sleʼ ja Jyoba? (2 Crónicas 34:​1-3).

¹² Tsaʼa lek ja jas oja kʼuluk jastal ja Josías. Ja Josías kʼe sleʼ ja Jyoba yajni junto kerem. Skʼanani oj snaʼ sbʼaj lek ja Dyosi sok skʼulajel ja jas wa skʼana. Pe sbʼaja Josías mini pasil ajyel jastal rey; ja bʼa tyempo jaw tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano wani stoyowe kʼulubʼal dyosik. Ja yuj tʼilani mi xiwi bʼa skoltajel ja relijyon smeranili. Sok jelni lek skʼulan. Mitoni ayiʼoj 20 jabʼil yajni kʼe ya eluk ja bʼa país spetsanil ja jastik ti chʼikansok ja stoyjel kʼulubʼal dyosik (kʼuman ja 2 Crónicas 34:​1-3).

13. ¿Jastal oj wajukawuj ta awayi jawa sakʼanil ja Jyoba?

¹³ Ama jelto kerema, ojni bʼobʼ kʼotan jastal ja Josías. ¿Jastal? Jani mi oja wakan slejel ja Jyoba sok snebʼjel mas ja bʼa tsamalik smodo. Ja jaw ojni snika bʼa oja wayi jawa sakʼanil. ¿Sok jastal oj wajukawuj ta awayi jawa sakʼanili? Ja Luke, bʼa ayto yiʼoj 14 jabʼil yajni yiʼaj jaʼ, wa xyala: «Man wego, yaʼteltajel ja Jyoba jaxani mas tʼilan oj kʼotuk ja bʼa jsakʼanil sok ojni jkʼujoluk bʼa yajel gustoʼaxuk» (Mar. 12:30). Ta jach junxta wa tsaʼa skʼulajel, ojni koʼukabʼaj jitsan slekilal.

14. ¿Jastal wa snochowe ja rey Josías jujuntik keremtik akʼixuk?

¹⁴ ¿Jastik oj bʼobʼ stʼaspuke ja keremtik akʼixuk bʼa wane yaʼteltajel ja Jyoba? Ja Johan, bʼa ayto yiʼoj 12 jabʼil yajni yiʼaj jaʼ, wa xyala ke ja smojik bʼa eskuela wani xtʼenjiyuj bʼa yabʼjel mayik. ¿Jasa wa skʼulan bʼa mi oj kʼulajuk ganar ja bʼa tʼenwanel jaw? Jani wa spensaraʼan ke ja yabʼjel may ojni jomjuk ja sakʼanil sok ja jastal wa xyila  sbʼajsok ja Jyoba. Jun akʼix bʼa ayto yiʼoj 14 jabʼil yajni yiʼaj jaʼ, sbʼiʼil Rachel, wa xcholo ja jas wa skʼulan bʼa kuchelyuj ja wokolik wa stʼaspun ja bʼa wa skʼulan estudiar: «Tolabida wa xleʼa modo yajel slaj sbʼaj ja jas wa xkila sok jun jasunuk bʼa Dyos. Ay ekʼele, yajni ja bʼa clase wa xnebʼatikon bʼa historia wani xjul jkʼujol jun loʼil ma bʼa jun jasunuk yalunejxakan ja Biblia. Sok bʼa pilan ekʼele yajni ay maʼ wanon loʼilsok wa xka juljkʼujol jun teksto bʼa Biblia bʼa oj bʼobʼ kalyabʼye». Bʼobʼta jawa wokolik tukni lek yuja bʼa rey Josías, pe ojni bʼobʼ ajyan toj sok bibo jastal yeʼna. Ta man wego waxa nebʼa kuchelawuj ja wokolik, maxani chapan oj ajyan bʼa jach junxta oja kʼuluk ja bʼa tyempo jakumi.

15. ¿Jasa koltajiyuj ja Josías bʼa oj yaʼteltay toj lek ja Jyoba? (2 Crónicas 34:​14, 18-21).

¹⁵ Yajni ja rey Josías ayto yiʼoj 26 jabʼil, kʼeni stojbʼes ja templo. Yajni wan tojbʼeli tini staʼawe «ja libro ja bʼa sLey ja Jyoba bʼa yaʼunejyi ja Moisés». Yajni yabʼ ja rey ja jas wa xyala ja libro, wegoxtani ay jas skʼulan bʼa skʼuʼajelyi la sLey ja Jyoba (kʼuman ja 2 Crónicas 34:​14, 18-21). ¿Wan maʼ xa wiʼaj gusto ajyelawuj ja kostumbre bʼa skʼumajel ja Biblia? Ta wanaxa skʼujolajel bʼa lajxelawuj, ¿wana maʼ yabʼjel stsamalil? ¿Ayma jas waxa kʼulan bʼa mi oj chʼayuka kʼujol ja bersikuloʼik bʼa jel xmakuni awuji? Ja Luke, bʼa tax tiʼal ja bʼa parrapo 13, ayni yiʼoj jun skuaderno bʼa ti wa xya ochuk ja jastik jel chaʼanyabʼal wa staʼa. Skʼulajel junxtatik jastal it, ¿cha oj maʼ bʼobʼ skoltaya ja weʼn bʼa oj juluka kʼujol ja tekstoʼik ma ja puntoʼik bʼa wiʼaj gusto? Yajni mas waxa naʼa sbʼaj ja Biblia sok mas waxa yajtay, masni oj kʼankʼunukawuj bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Sok jachni oj ekabʼaj jastal ja rey Josías: ja Yabʼal ja Dyos ojni snika skʼulajel ja bʼa toji.

16. ¿Jas yuj mini tʼun lekuk ja jas skʼulan ja Josías, sok jas wa xnebʼatik?

¹⁶ Nebʼa ja bʼa jas mi lek stsaʼa skʼulajel ja Josías. Yajni ja Josías ayto yiʼoj 39 jabʼil,  skʼulani jun jasunuk bʼa xchʼaya ja sakʼanil. Jaʼuktoma oj skʼanyi ja stojelal ja Jyoba, yeʼntani sjipa skʼujol sbʼaj (2 Crón. 35:​20-25). ¿Jasa wa xnebʼatik? Ke chikan janekʼxa jabʼil kiʼojtik ma ja janekʼ tyempoxa wantik skʼulajel estudiar ja Biblia, mokni katikan slejel ja Jyoba. Sok bʼa slejel ja Jyoba, tʼilani tolabida oj kʼantikyi ja stojelal, skʼulajel estudiar ja Biblia sok smaklajel ja rasonik wa xyaʼawe ja hermanoʼik bʼa takʼanexa. Ta jach wa xkʼulantik, bʼobʼta masni mi jel oj kʼultik jastik mi lekuk sok gusto oj ajyukotik (Sant. 1:25).

17. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja bʼa oxwane reyik bʼa Judá?

¹⁷ Ja keremtik akʼixuk aytoni yiʼoje jitsan jastik jel tsamal oj bʼobʼ skʼuluke. Ja sjejel bʼa Jehoás, ja Uzías sok bʼa Josías wani sjeʼa ke ja yal untik sok ja keremtik akʼixuk ojni bʼobʼ stsaʼe lek ja jas oj skʼuluke sok oj bʼobʼ yiʼe jun sakʼanile bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba. Ama ja yeʼnle skʼulane jastik mi lekuk sok yiʼaje wokol, pe ta ja weʼn waxa nocho ja jastik lek skʼulane sok waxa kʼujolan bʼa mi oja kʼuluk ja jas mi lek skʼulane, jelni lek oj wajukawuj ja bʼa wa sakʼanili.

18. ¿Jastik sjejel bʼa Biblia wa sjeʼa ke ojni bʼobʼ wajkujtik lek ja bʼa jsakʼaniltik? (Cha kʼela ja dibujo).

¹⁸ Ja Biblia cha wani staʼa tiʼal bʼa tuk keremtik akʼixuk bʼa mojxiyesok ja Jyoba, bʼa lekni iljiye sok bʼa jel lek wajyujile ja bʼa sakʼanile. Jun sjejel jaʼa David, yajni ja yeʼn junto kerem, stsaʼani oj yamigoʼuk ja Jyoba sok yajni ekʼ ja tyempo kʼotni jun tojil rey. Ama skʼulani jujuntik jastik mi lekuk, pe ja Dyosi yilani jastal jun tojil yaʼtijum (1 Rey. 3:6; 9:​4, 5; 14:8). Ta akʼulan estudiar sbʼaja sakʼanil ja David, ja sjejeli ojni skoltaya bʼa toj lek oja waʼteltay ja Jyoba. Pilan jasunuk oj bʼobʼa kʼuluk jani oja kʼul estudiar sbʼaja Marcos ma ja Timoteo bʼa oja naʼ sbʼaje mas. Xchawanile stsaʼawe yaʼteltajel ja Jyoba yajni keremeto sok mini yawekan yaʼteltajel toj lek. Stsʼakatal yuja jach skʼulane, yaweni gustoʼaxuk ja Jyoba sok jelni lek wajyujile ja bʼa sakʼanile.

19. ¿Jastal waxa kʼana oj wajuk jawa sakʼanili?

¹⁹ ¿Jastal waxa kʼana oj wajuk jawa sakʼanil ja bʼa tyempo jakum? Ja jas oja kʼuluk ja wego ojni xchiktes jastal oj wajuk. Ta waxa jipa akʼujol bʼa Jyoba sok mi jaʼuk ja bʼa modo jastal waxa wila ja jastiki, ja yeʼn ojni skoltaya bʼa oja tsaʼ lek jas oja kʼuluki (Prov. 20:24). Ja weʼn ojtoni ajyukawuj juna sakʼanil jel tsamal sok bʼa gustoʼil. Sok mok chʼayuka kʼujol ke ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila spetsanil ja jas waxa kʼulan bʼa yeʼna. Mini lom yaʼteltajel ja kala Tatik bʼa satkʼinal, bʼa jel skʼanawotik. ¡Mini ay sakʼanil mas lek!