¿Jastal stajel ja meran libreʼili?
«Libre xa [a]yex, ta xchi cʼa [ja uninali], pues libre xa ayex ni merana» (JUAN 8:36).
1, 2. a) ¿Jastik preba wa sjeʼa ja ixuk winik wa skʼulane luchar bʼa oj ajyuke libre? b) ¿Sok jastik wa xyaʼakan ja luchaʼik jaw?
JA BʼA jtyempotiki, jel wa xtaxi tiʼal sbʼaja junxta oj kil jbʼajtiki soka libreʼil. Bʼa jitsan lugar ja bʼa luʼumkʼinali ay ixuk winik wa sleʼawe jastal oj eluke libre sbʼaja tʼenwanel, ja yijnajel ja tuk soka pobreʼili. Tuk wa skʼanawe libreʼil bʼa oj yal-e ja jas wa spensarane, skʼulajel ja jas mas lek xyilawe sok ajyel ja sakʼanile ja jastal wa skʼanawe. Spetsanil ja ixuk winiki wa skʼanawe oj ajyuke libre.
2 Bʼa stajel ja jaw, wa xchapawe oj wajuke marchaʼik, ochel abʼal kʼumal, skʼokjel ja smandar ja matik ay xcholi sok tiroʼanel. Jaʼukto maʼ oj staʼe ja jas wa skʼanawe, kechan wa xyiʼajan wokolik ma chamelchʼakel. Tini wa xchiknaji meran lek ja jas stsʼijbʼan ja mandaranum Salomón bʼa aji ekʼyi yuja Dyos: «Ja winiki ibʼ kʼabʼal ayuj ja winiki bʼa sjomelal» (Ecl. 8:9).
3. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj ajyukotik sakʼan gusto sok tsamal?
3 Ja nebʼuman Santiago xchiktes jastal oj bʼobʼ taxuk ja meran gustoʼil ja bʼa jsakʼaniltiki sok yabʼjel stsamalil. Yala ja ixuk winik bʼa gusto wa x-ajyi jani ja maʼ wa «smacla soc spetzanil ja scʼujol ja yabal ja Diosi, [...] [bʼa] jastal oj bob huajuc libre» sok «ta mi cʼa huax chʼay scʼujol» (Sant. 1:25). Ja Jyoba yeʼn ja maʼ yaʼa ja tojil ley jaw, sok ja yuj kechanta yeʼn wa snaʼa ja jas wa xmakunikujtik bʼa ajyel gusto sok yabʼjel stsamalil bʼa tsʼikan lek. Yayi ja Adán soka Eva spetsanil ja jas wa xmakuniyujile bʼa oj ajyuke gusto, bʼa tini chʼikan ja meran libreʼili.
YAJNI AJYIYE MERAN LIBRE JA IXUK WINIK
4. ¿Jas tikʼe libreʼil ajyiyuj ja Adán soka Eva? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).
4 Ja bʼa bʼajtan chabʼ kapitulo bʼa Génesis wa xchiktes jaman lek ja bʼa Kʼachinubʼi mi ajyi pobreʼil, xiwel mini tʼenwanel. Ja Adán soka Eva ajyiyujile jun tikʼe libreʼil bʼa kechanta jun wayichal yiʼoj ja ixuk winik ja bʼa jtyempotiki. Mini wa xcham skʼujole ja swaʼele, ja aʼteli, ja chamelik sok mini ja chamelchʼakeli (Gén. 1:27-29; 2:8, 9, 15). Anto, ¿ajyi maʼ yujile meran libreʼil bʼa mey stikʼanil? La kiltik.
5. ¿Jasa wa xkʼanxi bʼa oj ajyuk ja meran libreʼil sok mi jachuk ja jastal wa spensaran ja tuki?
5 Ayni jujuntik wa skʼuʼane ja meran libreʼili wa stojolan skʼulajel spetsanil ja jas wa skʼana june ama chikan jas x-ijijanyi. Alxel ja libreʼili jani ja snajel bʼa stsajel jas oj kʼulaxuk sok skʼulajel. Pe jun enciclopedia yala sbʼaja it: «Ja jastal wa xyila ja matik yaʼuneje kulan ja leyiki, ja winiki libreʼe yajni jun tsome ixuk winik mi wa xyaʼawe stikʼanil bʼa mi tojuk, bʼa mi tʼilanuk sok bʼa mey sbʼej» (The World Book Encyclopedia). Ja it wa stojolan tʼilani oj ajyuk stikʼanil bʼa jachuk oj ajyukyujile libreʼil. Pe ¿machunkiluk ayiʼoj ja derecho bʼa yaljel ta toj, tʼilan ma sbʼej ja stikʼanil oj axuki?
6. a) ¿Jas yuj kechanta yeʼn ja Jyoba ayiʼoj ja libreʼil bʼa mey stikʼanili? b) ¿Jas tikʼe libreʼil ay kiʼojtik sok jas yuj?
6 Jun jasunuk jel tʼilan oj ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik jani snajel kechanta ja Jyoba ayiʼoj libreʼil bʼa mey stikʼanil. Yujni yeʼn ja Kʼuluman bʼa spetsanil ja jastik junuki, ja Maʼ jel ja yipi soka Mandaranum bʼa sutsatkʼinali (1 Tim. 1:17; Apoc. 4:11). La juljkʼujoltik ja tsamal yaljelik bʼa mandaranum David wa xtax ja bʼa 1 Crónicas 29:11, 12 (kʼuman). Ja tiw xcholo ja chaʼan cholal bʼa kechanta yeʼn yiʼoj ja Jyoba. Pe ja stukil ja libreʼil yiʼoje ja jastik sakʼan ay ja bʼa satkʼinali soka bʼa Luʼumi aytani stikʼanil. Tʼilani oj jnatik kechantani yeʼn ja Jyoba ja maʼ ayiʼoj ja cholal bʼa yajel stikʼanil ja bʼa toj wa xyila, tʼilanik sok bʼa ay sbʼej. Sok jani jaw ja jas skʼulan ja yajni kʼe skʼuluk ja jastik junuki.
7. Ala jujuntik stikʼanil bʼa jani yamanyuj ja jsakʼaniltiki sok wa skoltayotik bʼa gusto oj ajyukotik.
7 Anima ja Adán soka Eva yabʼye stsamalil bʼa jitsan libreʼil, ja Jyoba yayile jujuntik stikʼanil. Sok jujuntik jani yamanyuj ja sakʼanile, pe anima juni stikʼanil ajiyile. Jun sjejel, bʼa oj bʼobʼ ajyuke sakʼan tʼilan oj yiʼe ikʼ, oj waʼuke sok oj wayuke, sok tuk jastik junuk. Pe ja it mini spensarane ta wa xjapjiyile ja libreʼil. Ja Jyoba skʼanani oj yabʼye stsamalil ja sakʼanile sok jachuk ja yajni wa skʼulane ja jastik junuk jaw (Sal. 104:14, 15; Ecl. 3:12, 13). ¿Anke meran wani xkʼulantik gusto yijel ikʼ bʼa sak sok bʼa xcheʼelanixta, yabʼjel ja jwaʼeltik jel xkʼulantik gusto ma stuljel jbʼajtik bʼa jun saʼan sakbʼel bʼa jel tsamal waytik ja bʼa akwali? Mini wokoluk xkabʼtik skʼulajel ja jastik jaw. Jaʼukto maʼ, jelni tsamal xkabʼtik sok bʼobʼta cha jachni yabʼ ja Adán soka Eva.
8. ¿Jasa mandar ajiyile ja Adán soka Eva yuja Jyoba, sok jas xchol?
8 Ja Jyoba yayi mandar ja Adán soka Eva a-sbʼutʼ-e ja Luʼumi sok a-stalnaye (Gén. 1:28). ¿Sjapa maʼ yile ja libreʼil soka mandar jaw? Miyuk. Spetsanil ja ixuk winik yayi ja cholal bʼa oj koltanuke ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluk ja Kʼulumani bʼa yajel paxuk ja Luʼumi jun Kʼachinubʼ bʼa ti oj ajyuke sakʼan tolabida ja ixuk winiki (Is. 45:18). Ja bʼa jtyempotiki ja matik wa stsaʼa mi oj nupanuki soka matik nupanel bʼa mi skʼana oj ajyuk yuntikile mini kontra ayuke soka jas wa skʼana ja Dyosi. Pe jitsan ixuk winik wa xnupaniye sok wa x-ajyi yuntikile anima wa x-ijijan yile wokolik yuja jaw (1 Cor. 7:36-38). ¿Jas yuj wa skʼulane? Yujni ja bʼa jastik junuk jaw, wa xyiʼajan stsamalil sok gustoʼil (Sal. 127:3). Jastalni wa xkilatik, ja Adán soka Eva ojni bʼobʼ yabʼye stsamalil bʼa tolabida ajyi ja snupanele soka spamilyaʼe.
JASTAL CHʼAY JA MERAN LIBREʼIL
9. ¿Jas yuj stojolni, tʼilani ma sbʼejni ja mandar yaʼa ja Dyos ja bʼa Génesis 2:17?
9 Ja Jyoba yayi pilan mandar ja Adán soka Eva, pe ja bʼa ekʼele jaw aljiyabʼye jaman lek jas kastigo oj ajukyile ta skʼokowe: «Pe ja teʼ wa senyaʼan bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki mokni aloʼe, yujni ja kʼakʼu xa loʼo ojni chamana» (Gén. 2:17). ¿Jun maʼ mandar mi tojuk, mi tʼilanuk sok bʼa mi sbʼejuk? ¿Sjapa maʼ yile ja libreʼil? Miyuk. Jujuntik paklanumik bʼa Biblia wa xyalawe juni mandar bʼa ay stojolil. Jun sjejel, june bʼa yeʼnle wa xyala ja bʼa Génesis 2:16, 17 wa sjeʼakitik kechanta ja «Dyos wa snaʼa ja bʼa leki [...] sbʼaja ixuk winiki soka jasa mi lekuki [...] bʼa yeʼnle. Bʼa oj yabʼye stsamalil ‹ja bʼa leki›, tʼilan oj sjip skʼujole bʼa Dyos sok skʼuʼajel ja smandari. Ta mi kʼa skʼulane, tʼilani oj stsaʼe bʼa stuchʼile [...] ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki». Ja ijkatsal it mini xbʼobʼ skʼuluke, pes mi chapanuke bʼa skʼulajel.
Ja jasa stsaʼawe skʼulajel ja Adán soka Eva yiʼajan tsatsal wokolik. (Kʼela ja parrapoʼik 9 man 12).
10. ¿Jasa stukil yiʼoj ja libreʼil bʼa stsajel soka derecho bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki?
10 Jitsan ixuk winik ja bʼa jtyempotiki, wa spensarane ja mandar ajiyile ja Adán soka Eva yuja Dyos ti chʼikan stimjel ja libreʼil bʼa skʼulajel ja jas wa skʼanawe. Pe mini meranuk. Mini junxtaʼuk ja derecho bʼa stsajel ja jas wa skʼana june soka derecho bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki. Ja Adán soka Eva ajyiyujile ja libreʼil bʼa stsajel ta oj skʼuʼukeyi ja smandar ja Dyos ma miyuk. Pe ja Jyoba kechantani yeʼn yiʼoj ja derecho bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki. Ja it ja jas wa senyaʼan «ja teʼ [...] bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki» bʼa ti ajyi ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén (Gén. 2:9). Tʼilani snajel mini tolabidaʼuk oj jnatik ja jas oj yijan kitik ja jas oj jtsatik skʼulajel cha mini oj bʼobʼ ajyukotik seguro ta tolabida oj yijankitik slekilal. Yuja jaw, ja jasa wa xtsaʼatik skʼulajel sok jun lekil jkʼujoltik ayni wa xyiʼajan kitik wokolik, desgrasyaʼik ma jun jasunuk mas jel yaj (Prov. 14:12). ¿Jas yujil? Jani yuja ayta yiʼoj stikʼanil ja ixuk winik. Ja mandar ajiyi ja Adán soka Eva yuja Jyoba, wani jejelyi ja stʼilanil ja oj ajyuke kʼuʼabʼal bʼa meran libre oj ajyuke. ¿Jasa stsaʼawe skʼulajel?
11, 12. Ja jasa stsaʼawe skʼulajel ja Adán soka Eva, ¿jasa yiʼajan bʼa jel wokol? Aʼa jun sjejel.
11 Tristeni yabʼjel, ja Adán soka Eva jani stsaʼawe skʼokjel abʼal. Ja Eva jelni payji yuja jas kʼapjiyi yuja Satanás: «Oj jamxuk jawa satexi sok ojni kʼotanik jastal Dyos, snajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki» (Gén. 3:5). ¿Pe kʼot maʼ ajyuke libre ja Adán soka Eva? Miyuk. Ja jasa stsaʼawe skʼulajel mi jach kʼot ja jasa kʼapjiyile yuja Satanás. Tixtani kʼot snaʼe ja yijnajel ja tojelal wa xyaʼa ja Dyos sok snochjel skʼulajel ja jasa wa skʼanawe kechantani bʼa sjomelale (Gén. 3:16-19). ¿Jas yuj? Pes yujni ja Jyoba, mi yayi ja ixuk winik ja libreʼil bʼa stsajel stuchʼile ja jasa leki soka bʼa mi lekuki (kʼuman ja Proverbios 20:24; Jeremías 10:23).
12 La kiltik ja sjejel sbʼaja maʼ wa syama abyon. Bʼa oj kʼotuk ja bʼa wajumi, tʼilani ti oj wajuk ja bʼa ruta alubʼal yabʼi. Cha tʼilani oj ya makunuk ja yamkʼabʼalik yiʼoj ja abyoni sok skʼumajel tikʼanxta ja matik wa xkoltajiyuji ja yajni oj kʼeʼuk sok ja yajni oj koʼuk bʼa jachuk mi oj yaʼ choke. Pe ta mi skisa ja koltajel wa x-ajiyi sok wa xwaj ja bʼa wa skʼana bʼobʼta ojni ekʼ sbʼaj wokol. Jachtikni jaw ja jas skʼulane ja Adán soka Eva. Yijnaye ja tojelal ajiyile yuja Dyosi, yuja jaw jelni wokol ja jas yiʼajani: och ja mulali sok chamye, cha jachuk ja yintile (Rom. 5:12). Yuja skʼanawe oj ajyuke sakʼan ja jastal wa skʼanawe, xchʼayawe ja meran libreʼili.
JASTAL STAJEL JA MERAN LIBREʼILI
13, 14. ¿Jastal oj bʼobʼ jtatik ja meran libreʼili?
13 Jitsan ixuk winik wa spensaraʼane yajni ayiʼoje mas libreʼil masni lek oj waj yujile. Ja smeranili, ja libreʼil mey stikʼanili jelni xiwela sbʼaj jastal jun kuchiyo bʼa nukan lek. Meran, ja libreʼili ayni yiʼoj jitsan slekilal. Pe ¿jastal maʼ oj ajyuk ja luʼumkʼinal lek bʼi mey jun tikʼe stikʼanil? Ja yuj, ja enciclopedia jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 5 wa xyala: «Ja sleyik ja bʼa tuktukil tsome ixuk winik tʼilani oj kʼulaxuk ja jasa oj kʼulaxuki sok oj kisxuk ja jas mi oj kʼulaxuki». Ja jaw, jelni wokol skʼulajel. La jpensaraʼuktik ja bʼa jitsan leyik stsʼijbʼuneje ja ixuk winiki, sok cha jachuk ja bʼa jitsan abogado sok jwesik wa xkʼanxi bʼa oj xchol-e sok jastal oj axuk makunuk.
14 Pe ja Jesús sjeʼa jun modo bʼa pasil stajel ja meran libreʼili. Yala: «Huan cʼa xa cʼulan seguir abajex soc ja jas huax jea, oj ni ochanic mero jnebumanila. Oj ni anaex jasuncʼa mero smeranila porque ja smeranili, oj ya huajanic libre» (Juan 8:31, 32). Snochjel ja rason jaw, ti chʼikan skʼulajel chabʼ jasunuk. Bʼajtan, yijel ja smeranil sjeʼa ja yeʼn, sok xchabʼil kʼotel snochuman. Ta jkʼulantik ojni kʼot jtatik ja meran libreʼili. ¿Jastal? Ja Jesús cha yala: «Ja maʼ huas slea smuli, mandar ni ay yuj ja mulali» sok cha yala: «Libre xa [a]yex, ta xchi cʼa [ja uninali], pues libre xa ayex ni merana» (Juan 8:34, 36).
15. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ ya ajyukotik meran «libre» ja libreʼil skʼapa ja Jesús?
15 Tini wa xchiknaji lek ja libreʼil skʼapayi ja Jesús ja snochumaniki mini oj slaj ja libreʼil wa skʼanawe ja ixuk winik ja bʼa jtyempotiki. Yajni ja yeʼn yala: «Libre xa [a]yex, ta xchi cʼa [ja uninali], pues libre xa ayex ni merana», jani wa xkʼan yal ja elel libre ja bʼa niwan wokol wan yijel ja ixuk winik: ja mosoʼil ja bʼa mulali. Ja mulali mi kechanta wa xyiʼajotik skʼulajel ja bʼa mi lekuki, pes wani stimawotik skʼulajel ja jasa wa xnaʼatik bʼa leki ma skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki. Jach jastal jaw moso ayotik yuja mulali. Ja jaw wa xyiʼajan kitik chamkʼujol, wokolik sok chamelchʼakel (Rom. 6:23). Ja jekabʼanum Pablo snaʼani ja jastal ajyel mosoʼil yuja jaw (kʼuman ja Romanos 7:21-25). Kechantani ja yajni la eltik libre ja bʼa mulali, oj kabʼtik stsamalil ja meran libreʼil xchʼayawe ja Adán soka Eva.
16. ¿Jastal oj bʼobʼ kʼotkotik meran libreʼil?
16 Yajni ja Jesús yala tʼilan oj jkʼuʼuktik ja yabʼali, kʼan yal tʼilani ay jas oj jkʼuluktik bʼa oj ya elkotik libre. Ja nochumanik bʼa yaʼunejexa yi ja sakʼanile ja Dyos mixani ja wa xkʼulantik ja jas wa xkʼanatiki sok wa xtsaʼatik skʼulajel ja stikʼanil wa xyayi ja Jesús ja snochumaniki (Mat. 16:24). Jastalni skʼapa, oj elkotik meran libre yajni xya makunuk tsʼikan lek sbʼaja keʼntik ja slekilal ja koltanel yaʼa.
17. a) ¿Jasa oj yayi meran stojol sok stsamalil ja jsakʼaniltiki? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?
17 Skʼuʼajel ja jastik sjeʼa ja Jesús oj yayi meran stojol sok stsamalil ja jsakʼaniltiki. Sok ja jaw, oj skoltayotik bʼa oj elkotik libre juntiro sbʼaja mosoʼil bʼa mulali soka chamelchʼakeli (kʼuman ja Romanos 8:1, 2, 20, 21). Ja artikulo jakumi, oj kiltik jastal oj bʼobʼ katik makunuk bʼa jun modo lek ja libreʼil kiʼojtiki bʼa jachuk oj katikyi stoyjel bʼa tolabida ja Jyoba, ja Dyos bʼa meran ayiʼoj ja libreʼili.
