BʼA SUTANAL ja luʼumi, jitsan Taʼumantiʼik tʼojiye ansyano sok skoltuman ansyano ja jabʼil ekʼi. Ta weʼn june ja bʼa jmoj-aljeltik jaw, jelni maʼ gusto aya yuja yajkʼachil acholi.

Pe bʼobʼta wa xyawi tʼun xiwel, sok mini ay smaloʼil. Jun ansyano mito ay lek skʼujol sbʼiʼil Jason yala: «Yajni tʼojiyon, jpensaraʼan mini oj bʼobʼkuj soka yajkʼachil cholaliki». Ja Moisés soka Jeremías cha yabʼye mi chapanuke bʼa skʼulajel ja cholal ajiyile yuja Jyoba (Éx. 4:10; Jer. 1:6). Ta jach aya xa wabʼ, ¿jastal oj bʼobʼa wa elkan ja jaw sok bʼa mi oja wakan kʼiʼel? La kiltik ja sjejel bʼa Timoteo (Hech. 16:1-3).

Bʼobʼta ja Timoteo ayiʼoj junuk 20 jabʼil yajni ja Pablo sloko bʼa oj mojtajukyuj ja bʼa sbʼejyel bʼa misionero. Bʼobʼta ja kʼe stuli xiwi sok wokolni yabʼ oj skʼuluk ja yajkʼachil cholal ja bʼa kongregasyoni (1 Tim. 4:11, 12; 2 Tim. 1:1, 2, 7). Pe lajune jabʼil tsaʼan, ja Pablo yalyabʼ ja kongregasyon bʼa Filipos: «Ta jach huas scʼana ja Cajualtic Jesusi, ay modo oj jec mas ligero ja quermanotic Timoteo [...], mey quioj otro jmoj oj slaj jastal ja yeni» (Filip. 2:19, 20).

¿Jastal kʼot ja Timoteo jun ansyano bʼa jel naʼubʼal sbʼaj? La kiltik wake jasunuk bʼa wa xbʼobʼa nebʼ sbʼaja yeʼn.

1. Chamskʼujol meran ja tuki. Ja Pablo yalayabʼ ja smoj-aljelik bʼa Filipos ja Timoteo wani xcham skʼujol meran bʼa yeʼnle (Filip. 2:20). Jachniʼa, chamni skʼujol meran sbʼaja tuki. Skʼanani stsatsankʼujolajel ja tuki sbʼaja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi sok pwestoni ajyi bʼa skʼulajel chikan jasunuk yuj yeʼnle.

Ja William, bʼa masxa ja 20 jabʼil ansyano ay, wa xyayi ja rason it ja matik tʼojubʼale: «Yajxta xa wila ja jmoj-aljeltiki. Awajuka kʼujol ja jas wa xmakuniyujile sok mi kechanuk ja oja kʼuluk ja bʼa cholal awiʼoji». Ja yuj, moka kʼuluk jastal ja choper bʼa autobús bʼa jani wa xchamskʼujol oj kʼot wego ja bʼa wa xtejkʼaji sok mi jaʼuk bʼa oj stul ja pasajeroʼiki.

2. Yaʼa bʼajtan bʼej ja yaʼteltajel ja Dyos. Tsaʼan yajni chʼak yal ja smodo ja Timoteo, ja Pablo yala: «Ja tuc jumasa, najat juntiro ja spensare soc ja yatel ja Jesucristo. Quechan yen huas scʼulan sbaje pensar» (Filip. 2:21). Ja Pablo ti ajyi bʼa Roma yajni stsʼijbʼan ja yaljelik jaw sok yilani ja smoj-alijelik tiw kechani ja waj skʼujole bʼa yeʼnleʼita. Sok mini skʼujolane snochjel ja ley ja yajni yaʼteltaye ja Dyosi. Pe ja Timoteo mi jach skʼulan. Yajni ajyiyuj modoʼik bʼa xcholjel mas, sjeʼa ja smodo jastal bʼa Isaías, ja maʼ yala: «¡It bʼayonjul ja keʼn! ¡Jekawon keʼna!» (Is. 6:8).

¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa oj syak sbʼaj ja cholalik awiʼoj soka bʼa Dyosi? Bʼajtan, aʼajyuk tʼabʼan akʼujol ja jastik mas tʼilaniki. Ja Pablo yala sbʼaja stʼilanil snajel ‹ja jastik mas tʼilaniki› (Filip. 1:10). Jaʼa awajuka kʼujol ja jastik tʼilan wa xyila ja Dyosi. Xchabʼil, iʼaj juna sakʼanil bʼa chʼin. Aʼakan ja jas wa sjapawi tyempo soka jas wa xchʼakawa. Ja Pablo yayi ja rason it ja Timoteo: «Aa lec acuidado [...] porque ja maʼ untic to, ay ba jex cʼancʼoni juntiro ja sleejel ja smuli pero ja hueni, toj lec la ajyi. Cʼuan meran ja Diosi. Jea ja syajal ja  hua cʼujoli. Laman la ajyi» (2 Tim. 2:22).

3. Aʼtiji tsats bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ja Pablo ya julyi skʼujol ja swinkil Filipos: «Pero huan ni xa naahuex ja smodo ja quermanotic Timoteo. Lajan soc cunin, jaxa yeni, lajan soc staton. Ay xa tiempo lajan huanticon atel soc ja yabal ja Diosi» (Filip. 2:22). Ja Timoteo mi jaraganuk waji. Ja yeʼn soka Pablo aʼtijiye tsats soka jaw ya tsatsbʼuk ja jastal yila sbʼaje.

Jelni ja aʼtel ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi, aʼtel bʼa oj yawi jitsan gustoʼil sok bʼa oj ya mojxan mas soka jmoj-aljeltiki. Ja yuj, aʼajyuk jastal akʼelsat tolabida skʼulajel jitsan ja bʼa «yatel ja Cajualtiqui» (1 Cor. 15:58).

4. Ya makunuk ja jas snebʼa. Ja Pablo stsʼijbʼanyi ja Timoteo: «Anebunej ni ja jas jeunej ni ahuii, ja jastal huaxa huila huala ecyon ja queni. Huaxa naa que mi jauc huax cʼulan ja jas huax ocʼ jcʼujol [...]. Huaxa naa que huax cʼuan meran ja Diosi. Ja huilunej ni jastal huax caa ja jpasensia [...] jastal ja syajal ja jcʼujoli [...]. Huan nix cʼulan ahuantara» (2 Tim. 3:10). Yuja Timoteo ya makunuk ja jas snebʼa, bʼobʼ ajukyi niwak cholalik (1 Cor. 4:17).

¿Ay maʼ jun jmoj-aljeltik bʼa takʼanxa bʼa waxa wila oj yawi rason? Ta mikʼa, ¿jas mixa leʼa junuk? Ja Tom, jun ansyano bʼa jitsanxa jabʼil wan aʼtel, wa xjul skʼujol: «Jun ansyano bʼa jelxa yiʼoj snajel chamskʼujol bʼa keʼna sok pax jastal jun jmaestro. Tikʼanxta wa xkʼanayi rason sok tolabida wa xkaʼ makunuk. Ja jaw skoltayon bʼa oj kabʼ masni seguro ayon».

5. Snochoni xchapjel sbʼaja yaʼteltajel ja Dyos. Ja Pablo stsatsankʼujolan ja Timoteo bʼa a-xchap sbʼaj kʼakʼu kʼakʼu bʼa «tzatz oj ajy[uk] soc ja Diosi» (1 Tim. 4:7). June maʼ wa x-ajni ayni maʼ wa xchapjiyuj, pe cha tʼilan oj xchap sbʼaj stuchʼil. Ja Pablo yalayabʼ bʼa jitsan ekʼele ja Timoteo: «Mokni awakan skʼujolajel bʼa skʼumajelyi ja ixuk winik, bʼa yajel rason sok bʼa sjejel [...]. Pensaraʼan lek sbʼaja jastik junuk it; awajuka kʼujol sbʼaja jaw, bʼa jachuk jawa kʼiʼelali ayil-e spetsanil ja ixuk winiki» (1 Tim. 4:13-15).

Ja weʼn ojni cha bʼobʼ tojbʼan mas. Moka wakan jawa kʼiʼelal bʼa Dyos oj kan timan. Mokni kanan tsaʼan soka jastik wa skʼana ja xchonabʼil ja Dyosi. Talna abʼaj bʼa weʼn ita jel oja jipa kʼujol. Moka pensaraʼuk yuja jelxa awiʼoj snajel oj bʼobʼa tojbʼes chikan jasunuk anima mi apilunejuk jitsan tyempo bʼa slejel ja jas oj makunukawuj. Jastalni Timoteo, talna abʼaj sok jachuk ja jas waxa jeʼa (1 Tim. 4:16).

6. Sjipa skʼujol ja bʼa tojelal wa xyaʼa ja yip ja Jyoba. Yaljel sbʼaja aʼtel ajiyi ja Timoteo, ja Pablo yayi ja rason a-stalnay ja aʼtel jaw bʼa yajel makunuk ja ‹Espíritu Santo› (2 Tim. 1:14). Bʼa stalnajel ja jaw, ja yeʼn tʼilan oj sjip skʼujol ja bʼa tojelal wa xyaʼa ja ‹espíritu Santo›.

Ja Donald, bʼa jitsanxa jabʼil ansyano ay, wa xyala: «Ja jmoj-aljeltik matik tʼojubʼal tʼilan oj yil-e chaʼan yabʼalil sok stalnajel ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi, jachuk mas oj staʼ yipe. Ta wa skʼanawe ja yip Dyosi sok xyawe ajyuk ja modoʼalik yiʼoji, oj kʼotuke jun majtanal sbʼaja smoj-aljeliki» (Sal. 84:7; 1 Ped. 4:11).

Jel tsamal yiljel jitsan jmoj-aljeltik bʼa ajkʼachto tʼojubʼale, jastal ja weʼn, wane kʼiʼel bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Ja Jason, alxitakon ja bʼa artikulo it, yala: «Ja janekʼ tyempo wanon aʼtel jastal ansyano jel jnebʼata soka wego maxa seguro ayon. Wa xkabʼ meran stsamalil sbʼaja cholal kiʼoji sok wa xkila jastal jun niwan cholal».

Ja weʼn, ¿oj maʼ akʼujoluk kʼiʼel yaʼteltajel ja Dyosi? Aʼajyuk jastal akʼelsat snochjel ja sjejel bʼa Timoteo. Jach oj kʼotan jun majtanal sbʼaja xchonabʼil ja Jyoba.