1. Tsaʼan yajni kʼokxi mandar ja bʼa Edén, ¿jastal tsatsankʼujolaji sok ajiyi jun smajlajel ja ixuk winik yuja Jyoba?

MAN ja ixuk winik koʼ mulal sok mixa tojuke, ja Jyoba sjeʼunej yeʼn ja Dyos ja maʼ wa xtsatsankʼujolani. Ja yajni kʼokxi ja mandar ja bʼa Edén, yala jun jasunuk oj ekʼuk tsaʼan. Yajni x-abʼxi stojol ja jaw oj stsatsankʼujoluk sok oj yayi jun smajlajel ja yintil ja Adán. Ja jasa yalakan oj ekʼuki ti wa xtax bʼa Génesis 3:15, sok skʼapa oj eljul ja styempoʼil oj xchʼay snajel ja Satanás sok spetsanil ja jastik mi lek wa skʼulani (1 Juan 3:8; Apoc. 12:9).

2. ¿Jastal tsatsankʼujolaji ja Noé yuja Jyoba?

² Ja Noé ajyi sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal najat aye soka Dyosi, bʼa kechantani ja Noé soka spamilya wa xyaweyi stoyjel ja Jyoba. Yuja chikanxtani bʼa ajyi ja tiroʼanel soka koʼel mulal  sok ixuk winik, ja Noé bʼobʼta jelni oj tristeʼaxuk ajyi (Gén. 6:4, 5, 11; Jud. 6). Pe ja Jyoba skoltay bʼa mi oj xiwuk bʼa toj oj ajyuk (Gén. 6:9). Yala yabʼ oj xchʼay snajel ja luʼumkʼinal jaw jelxa jomeli soka jas oj skʼuluk bʼa oj kanuk sakʼan ja spamilya (Gén. 6:13-18). Bʼobʼta ja jaw jelni tsatsankʼujolaji.

3. ¿Jastal tsatsankʼujolaji ja Josué yuja Jyoba? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

³ Jabʼilik tsaʼan, ja Josué ajiyi ja niwan cholal bʼa oj ya ochuk ja israʼelenyoʼiki ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Bʼa oj bʼobʼyuj, tʼilani oj xchʼaysnajel ja kʼakʼanumik ja bʼa chonabʼik mojan yiʼoj ja bʼa luʼum jaw. Ja Jyoba snaʼani ja Josué ayni yiʼoj rasonik bʼa oj och spensar. Ja yuj sjeka ja Moisés bʼa oj ya kulan skʼujol. Sok alji yabʼ: «Ayi ja cholal ja Josué sok akulan skʼujol sok tsatsankʼujolan, yujni yeʼn ja maʼ bʼajtan oj wajuk ja bʼa stiʼ sat ja chonabʼi, sok yeʼn oj ya sbʼajuke ja luʼum oja wile» (Deut. 3:28). Soka Jyoba cha stsatsankʼujolan ja Josué soka yaljelik it: «¿Mi maʼ keʼn kaʼunejukawi mandar? Tsatsankʼujolan abʼaj sok ajyan tsats. Mok xiwan ma oj kʼitkʼunan, yujni ja Jyoba wa Dyos teya mok chikan bʼa wa la waj» (Jos. 1:1, 9).

4, 5. a) ¿Jas tikʼe tsatsankʼujolajel yayi ja Jyoba ja xchonabʼ bʼa tyempo najate? b) ¿Jastal tsatsankʼujolaji ja Jesús yuja Jyoba?

⁴ Ja Jyoba mi kechanta stsatsankʼujolan bʼa jujune ja yaʼtijumiki, cha skoltay jach bʼa tsomeʼik. Jun sjejel, yuja wa snaʼa ja chonabʼ judío ojni skʼan-e oj ajuk kulan skʼujole ja yajni moso aye ja bʼa Babilonia, ja yuj yayile ja skʼapjel it: «Mok xiwan, yujni ja keʼn teyona moka. Mok jas chamuka kʼujol, yujni keʼnon jawa Dyosi. Keʼn ja maʼ oj jtsatsankʼujolana, jaʼi, keʼn oj jkoltaya, keʼn meran lek jyamuneja ja bʼa stojol jkʼabʼ bʼa oj kiʼa och ja bʼa toji» (Is. 41:10). Ja bʼajtan nochumaniki skʼuʼaneni lek sbʼaja yaljelik jaw, sok cha jachuk ja keʼntiki (kʼuman ja 2 Corintios 1:3, 4).

⁵ Ja Jyoba cha stsatsankʼujolan ja yunini, ja Jesús. Yajni ja yeʼn yiʼaj jaʼ, yabʼ jun kʼumal man bʼa satkʼinal: «Ja iti, jaʼ ni ja cunina, xchi. Jel yaj huax cabi. Jel ni gusto huax quilaa» (Mat. 3:17). Ja yaljelik jaw, seguro jelni tsatsankʼujolaji ja bʼa janekʼ tyempo xcholo.

6. ¿Jasa wa stsatsankʼujolanotik sbʼaja loʼil bʼa talentoʼiki?

⁶ Ja Jesús snocho ja sjejel bʼa sTati. La kiltik jastal skʼulan. Ja bʼa loʼil bʼa talentoʼiki, stsatsankʼujolan ja snochumaniki bʼa mok yawekan yaʼteltajel toj ja Jyoba. Ja bʼa loʼil it, ja ajwalali stoyo jujune ja smosoʼik toj ayi soka yaljelik it: «Pues jel lec juntiro. Jel lequil huinica juntiro. Jel lec ja hua huateli. Jel tʼusan caa hui pero jel lec ja jas acʼulan soqui. Ja yaani oj caa hui, pero jitzan. Ja queni [...] jel gusto ayon juntiro. Jach ajyan gusto ja hueni» (Mat. 25:21, 23).

7. a) ¿Jastal stsatsankʼujolan ja Jesús ja sjekabʼanumiki? b) ¿Jastal tsatsankʼujolaji ja Pedro yuja Jesús?

⁷ Ja Jesús tolabida stsatsankʼujolan ja sjekabʼanumiki, cha jachuk ja yajni wa skʼulane jastik wa x-aji och stristeʼil ja yeʼn. Jun sjejel, tikʼanxta wa xkʼeye kʼumal sbʼaja machunkiluk ja mas tʼilani. Pe ja Jesús ajyi spasensya sok yaʼ julyi skʼujol bʼa aya sbʼaje chʼin sok a-sjeʼe jastal yaʼtijum sbʼaje, sok mi jachukuke jastal ajwalal (Luc. 22:24-26). Ja Pedro ya tristeʼaxuk bʼa jitsan ekʼele ja Jesús (Mat. 16:21-23; 26:31-35, 75). Pe ja Jesús mini yaʼakan skisjel, skoltay sok yayi ja cholal bʼa oj stsatsankʼujoluk ja smoj-aljeliki (Juan 21:16).

8. ¿Jastal tsatsankʼujolaji ja olomalik bʼa kʼakʼanel soka chonabʼ bʼa Judá yuja Ezequías?

⁸ Bʼajtanto oj jakuk ja Jesús ja bʼa Luʼumi sok oj yaʼ jun sjejel bʼa toj, ja yaʼtijumik ja Dyos bʼa toj aye wani xyabʼye lek stojol ja stʼilanil stsatsankʼujolajel ja tuki. La kiltik ja jasa skʼulan ja mandaranum Ezequías. Yajni ja asirioʼik yalawe oj xchʼay-e snajel ja Judá, stsomo ja olomalik bʼa kʼakʼanel soka chonabʼi, sok yala yabʼ jujuntik yaljelik bʼa oj tsatsankʼujolajuke (kʼuman ja 2 Crónicas 32:6-8).

9. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa Job sbʼaja jastal oj tsatsankʼujolanukotik?

⁹ La cha kiltik ja jasa ekʼ sbʼaja Job. Ja yeʼn jelni triste ajyi, pe ja matik waj tsatsankʼujolanuki kechantani kʼotye ‹koltanumik bʼa mi xmakuniye› sok kechan yalawe yaljelik bʼa wa xyajbʼesni. Anima jachuk, ja yeʼn sjeʼa yile jastal oj stsatsankʼujoluke ja tuki. Yala yabʼye lek yeʼnuk ja maʼ wajel koltanuki, ojni yal yabʼye jastik junuk bʼa oj tsatsankʼujolajuke sok bʼa mas lekxa oj ajyuke (Job 16:1-5). Ja Elihú soka Jyoba yeʼnleni ja maʼ stsatsankʼujolane ja Job (Job 33:24, 25; 36:1, 11; 42:7, 10).

10, 11. a) ¿Jas yuj wani skʼana oj ajuk kulan skʼujol sok oj tsatsankʼujolajuk ja yakʼix ja Jefté? b) Ja bʼa jtyempotiki, ¿machunkiluk cha wa sbʼajine ja oj toyjuke sok oj tsatsankʼujolajuke?

¹⁰ Ja yakʼix ja Jefté cha skʼanani oj tsatsankʼujolajuk. Ja jwes it oj tiroʼanuksok ja ammonitaʼiki. Skʼapayi ja Jyoba, ta aji skʼul ganar, oj yayi bʼa oj aʼtijuk bʼa tabernáculo ja maʼ bʼajtan oj eljan oj jak tajuk ja xkumxi ja bʼa kʼakʼaneli. Sok ja maʼ gustoxta lek eljan jak tajuk yuja skʼulan ganari, jaʼa yakʼixi. Ja Jefté jel tristeʼaxi, pes mey yiʼoj mas yuntikil. Pe ya kʼotuk ja jas skʼapa sok sjeka ja yakʼix ja bʼa Siló bʼa oj aʼtijuk ja bʼa tabernáculo bʼa spetsanil ja bʼa sakʼanili (Juec. 11:30-35).

¹¹ Ja jaw jelni wokol yabʼ ja Jefté, pe bʼobʼta mastoni ja yakʼixi. Anima, ja yeʼn pwesto ajyi bʼa oj skʼuluk ja jas skʼapata ja stati (Juec. 11:36, 37). Yaʼakan ja derecho yiʼoj bʼa oj nupanuki, ja oj ajyuk yuntikili sok bʼa mi oj chʼayuk ja bʼiʼilal soka dote bʼa spamilya, wani skʼana lek oj ajukyi kulan skʼujol sok tsatsankʼujolajel. Ja Biblia wa xyala: «Pax jun kostumbre ja bʼa Israel: Bʼa jabʼil jabʼil, ja akʼixuk bʼa Israel wa xwajye bʼa stsatsankʼujoluke ja yakʼix ja Jefté ja galaadita, chane kʼakʼu ja bʼa jabʼili» (Juec. 11:39, 40). Ja bʼa jtyempotiki, ja nochumanik bʼa Kristo matik mito xnupaniye sok jaʼ wa xwaj skʼujol ja bʼa «yatel ja Cajualtiqui» wani sbʼajine oj toyjuke sok oj tsatsankʼujolajuke (1 Cor. 7:32-35).

12, 13. ¿Jastal stsatsankʼujolan ja smoj-aljelik ja Pedro?

¹² Ja akwal bʼajtanto oj chamuk ja Jesús, yala yabʼ ja jekabʼanum Pedro: «Simón, qʼuelahuile. Ja Satanasi scʼanunej licencia ba oj yaa huilex jun huocol, pero tzatz lec. Mi oja naex ba oja huiex icʼa. Pero jcʼana ta yi ja Diosi ba mi oj chʼay acʼujol ja jas huaxa cʼuani. Pero cuando huala cumxi jmoc otro vuelta, ti xa colta [ma tsatsankʼujolan] ja hua huermano jumasa» (Luc. 22:31, 32).

¹³ Ja Pedro kʼot jastal jun yijil yojyal naʼits ja bʼa kongregasyon bʼa bʼajtan siglo (Gál. 2:9, TNM). Ja jastal mi xiw ja bʼa Pentecostés soka bʼa tuk ekʼeleʼiki makuni bʼa stsatsankʼujolajel ja smoj-aljeliki. Yajni ojxa chʼakuk ja sakʼanil ja bʼa janekʼ tyempo yaʼteltay ja Dyosi, stsʼijbʼanyile sok yala yabʼye: «Soc ja chʼin carta iti [wa  xtsatsankʼujolanex, TNM], chʼac ta cala huabyex ja smeranil ja jastal huas sea quitic ja syajal scʼujol ja Diosi. Scʼan to Dios, oj ajyanic tzatz ja ba sti sat ja yeni» (1 Ped. 5:12). Ja skartaʼik ja Pedro jelni skoltay ja nochumanik ja bʼa tyempo ekʼeljani. Sok ja bʼa jtyempotiki wani xkʼanatik ja tsatsankʼujolajel jaw yajni wantik smajlajel oj kʼotuk ja skʼapjelik yaʼunej ja Jyoba (2 Ped. 3:13).

14, 15. Ja bʼa tyempo ekʼeljani, ¿jas yuja juʼunik bʼa Biblia stsʼijbʼan ja jekabʼanum Juani stsatsankʼujolan ja nochumaniki?

¹⁴ Ja jekabʼanum Juan cha kʼotni jastal yijil yojyal naʼits ja bʼa kongregasyon bʼa bʼajtan siglo. Ja jastal chamyabʼjel xcholo ja yaʼtel skʼulan ja Jesús, stsatsankʼujolan ja nochumanik ja bʼa tyempo ekʼeljani sok cha jachuk ja bʼa jtyempotiki. Jun sjejel, ja bʼa evangelio stsʼijbʼani kechanta ti wa xtax ja jas yala ja Jesús ja yajalkʼujol wa xchiktes ja meran nochumaniki (kʼuman ja Juan 13:34, 35).

¹⁵ Ja yoxil skarta ayiʼoj jitsan tuk sjejel bʼa jel chaʼanyabʼalil. Jun sjejel, yajni wa xkabʼtik mi la makunitik yuja wa xkʼojchin koktiki, ¿anke meran wa xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja xchikʼel ja Jesús wa «[x]bob cʼulajucotic perdonar»? (1 Juan 1:7). Ta ja jkʼujoltik mi xyaʼakan tʼabʼtʼunel yuj jun mulal, ¿anke meran wa skoltayotik snajel ja «Diosi huan ni snaa spetzanil, [...] [yuja] jel nihuan ja yeni»? (1 Juan 3:20). Ja Juan kechanta yeʼn stsʼijbʼan «ja Diosi, jel juntiro ja syajal scʼujoli» (1 Juan 4:8, 16). Sok ja bʼa xchabʼil skarta soka yoxili, stoyo ja nochumanik yuja wane «scʼulajel seguir soc ja smeranil» (2 Juan 4; 3 Juan 3, 4).

16, 17. Ja jekabʼanum Pablo, ¿jastal stsatsankʼujolan ja bʼajtan nochumaniki?

¹⁶ Ja jekabʼanum bʼa mas stsatsankʼujolan ja smoj-aljelik bʼobʼta yeʼn waj ja Pablo. Pes lajansok ja yajni kʼe kujlajuk ja bʼajtan nochumaniki, tʼusan mi yibʼanaluk  ja jekabʼanumi ti ajyiye bʼa Jerusalén, bʼa ti ajyi ja tsome tojwanum (Hech. 8:14; 15:2). Ja nochumanik bʼa Judea xcholowe yabʼ ja ixuk winik sbʼaja Kristo. Ja yeʼnle wa skʼuʼane jun ita Dyos yuja yiʼuneje ja skʼuʼajel ja judíoʼiki. Pe ja yip ja Dyos sjeka ja jekabʼanum Pablo bʼa oj xchol yabʼ ja ixuk winik bʼa griego soka romanoʼik bʼa wa xyawe stoyjel jitsan dyosik (Gál. 2:7-9; 1 Tim. 2:7).

¹⁷ Ja Pablo bʼejyi bʼa snajtil sok slechanal ja lugarik, ja wego wa xnaʼatik sbʼaja jastal ja Turquía, Grecia sok Italia, bʼa ya kujlajuk kongregasyonik bʼa mi rasa judíoʼuke. Ja ajkʼach nochumanik jaw, jel skʼanawe oj tsatsankʼujolajuke yujni wan ijel spatike yuja «smoje» (1 Tes. 2:14). Ja bʼa karta stsʼijbʼanyi ja ajkʼach kongregasyon bʼa Tesalónica ja bʼa jabʼiljan 50, ja Pablo yala yabʼye ja smoj-aljeliki: «Tola vida huax caaticon yi stzʼacatal ja Diosi yuj ja janecʼ ayex ja huenlexi, jayuj cuando huax cʼumanticon ja Diosi, huan nix naahuaticon ja huenlexi. Huax naaticon jastal huaxa huateltayex ja Diosi pero yuj ni jel huaxa cʼuanexa. Yaj ni huaxa huabyexa, jayuj huanex atel con todo acʼujolex. Mi ni tʼun huaxa yoopin abajexa» (1 Tes. 1:2, 3). Cha yayile ja mandar it: «Sbej ni ja jastal huan xa xa huaa bajex nihuancʼujol. Cʼulan seguir abajex ja jastal huan xa ni xa colta bajexi» (1 Tes. 5:11).

18. ¿Jastal tsatsankʼujolaji ja Felipe yuja tsome tojwanumi?

¹⁸ Ja bʼa bʼajtan siglo, ja Jyoba ya makunuk ja tsome tojwanum bʼa oj stsatsankʼujoluk spetsanil ja nochumanik bʼa Kristo, bʼa cha tini chʼikane ja matik wa stojowe ja kongregasyoniki. Yajni ja Felipe xcholo yabʼye ja samaritanoʼik sbʼaja Kristo, jelni koltaji yuja tsome tojwanumi. Pes sjekawe chawane ja maʼ kʼotele tsome tojwanumi, bʼa jaʼa Pedro soka Juan, bʼa oj skʼan-eyi ja Jyoba oj ajukyile ja ajkʼach nochumaniki ja yip ja Dyos (Hech. 8:5, 14-17). Seguro ja koltanel jaw jelni tsatsankʼujolaji ja Felipe soka matik sutxiye nochumaniki.

19. ¿Jastal yabʼye ja bʼajtan nochumanik ja skarta ja tsome tojwanumi?

¹⁹ Tyempo tsaʼan, jobʼjiyi ja tsome tojwanumi ta tʼilan oj yaweyi senya ja skwerpoʼe ja nochumanik mi judíoʼuke, jastalni ajiyile mandar ja judíoʼik ja bʼa sley ja Moisés (Hech. 15:1, 2). Ja matik kʼotele tsome tojwanumi skʼanaweyi ja yip ja Jyoba bʼa oj yil-e ja jastal wa xyala ja Yabʼali, sok kʼot snaʼe mixani ay stʼilanil ja oj yaweyi senya ja skwerpoʼe. Bʼa oj snaʼe ja tuk, stsʼijbʼaye jun karta sok sjekaweyi ja matik wa xyawe ekʼ rason ja bʼa kongregasyoniki. Yajni ja nochumanik skʼumane, «jel sgustoe juntiro» yuja tsatsankʼujol ajiyile (Hech. 15:27-32).

20. a) Ja Tsome Tojwanumi, ¿jastal wa stsatsankʼujolane ja jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja luʼumi? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

²⁰ Ja bʼa jtyempotiki, ja Tsome Tojwanum bʼa taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa stsatsankʼujolane ja matik wane aʼtel bʼa Betel, ja tuk cholumanik matik bʼa tyempo tsʼikan sok cha jachuk ja jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja luʼumi. Jastalni ja bʼa bʼajtan siglo, jpetsaniltik wala gustoʼaxitik ja wala tsatsankʼujolajitiki. Sok ja Tsome Tojwanum ya eluk ja bʼa jabʼil 2015 ja poyeto Jehová desea que vuelva bʼa oj stsatsankʼujoluk ja ixuk winik bʼa sutanal ja luʼumi akumxuke ja bʼa smeranili. ¿Pe kechanta maʼ ja jmoj-aljeltik matik wa stojowe ja aʼtel oj snoch-e ja Jyoba sok oj stsatsankʼujoluke ja tuki? Ti oj kiltik bʼa artikulo jakum.