La jtsatsankʼujoluk jbʼajtik mas ja wego
«La jcʼultic pensar [...] ja otro jmojtiqui [...]. Sbej huax caa jbajtic nihuancʼujol [tsatsankʼujolajel jbʼajtik] porque jel xa ni mojan ja cʼacʼu» (HEB. 10:24, 25).
1. ¿Jas yuja Pablo yalayabʼ ja hebreoʼik a-stsatsankʼujoluk sbʼaje masto yuja ajyi?
JA BʼA jtyempotiki, mastoni ay stʼilanil stsatsankʼujolajel jbʼajtik. ¿Jas yuj? Ja bʼa karta stsʼijbʼanyi ja hebreoʼik, ja jekabʼanum Pablo yala: «La jcʼultic pensar ja yaltzil ja otro jmojtiqui [...]. Sbej ni oj yajtatic ja jmojtica. La xa jleetic modo jastal oj colta jbajtic. Jayuj tac, cʼulanic fuerza oja tzom abajex tola vida [...] porque ay chaboxe ja huenlex mismo mi xa ni huan to scʼanahue oj scʼuluque fuerza ba oj jacuque cuando huaxa tzoma bajex. Sbej huax caa jbajtic nihuancʼujol [tsatsankʼujolajel jbʼajtik] porque jel xa ni mojan ja cʼacʼu jau oj jac ja Cajualtiqui» (Heb. 10:24, 25). Joʼe jabʼil tsaʼan, ja nochumanik jaw ojni yile ja «cʼacʼu oj xa jacuc» ja Jyoba sbʼaja Jerusalén. Ojni yabʼye stojol ja jasa yalakan oj ekʼuk ja Jesús wanxani kʼotel smeranil sok tʼilan oj spak-e ajnel ja bʼa chonabʼ ayeʼi (Hech. 2:19, 20; Luc. 21:20-22). Ja kʼakʼu bʼa Jyoba kʼot bʼa jabʼil 70, yajni ja romanoʼik yaʼawe ja kastigo bʼa Dyos sbʼaja Jerusalén.
2. ¿Jas yuj ja kʼelan jakanxta oj ajyukotik bʼa stsatsankʼujolajel jbʼajtik?
2 Ja bʼa jtyempotik, ayni kiʼojtik jitsan rason bʼa skʼuʼajel ja Joel 2:11). Soka yaljelik bʼa Sofonías 1:14 wani kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotiki: «¡Ja niwan kʼakʼu bʼa Jyoba mojanxa ay! ¡Mojanxa ay sok jel wego wan mojxeljan!». Ja yuj, ja Pablo wa xyalakabʼtik: «La jcʼultic pensar ja yaltzil ja otro jmojtiqui [...]. Sbej ni oj yajtatic ja jmojtica. La xa jleetic modo jastal oj colta jbajtic» (Heb. 10:24). Ja yuj, tʼilani oj ajyukotik kʼelan jakan sbʼaja jmoj-aljeltik bʼa oj bʼobʼ jtsatsanjkʼujoluktik yajni wa xmakuniyujile.
kʼakʼu bʼa Jyoba jelxa mojan, bʼa jel ‹niwan sok bʼa jel xiwela sbʼaj› (¿MATIK WA SKʼANA STSATSANKʼUJOLAJELE?
3. ¿Jasa sjeʼa ja jekabʼanum Pablo sbʼaja tsatsankʼujolaneli? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).
3 Ja Biblia wa xyala ja «winik maʼ jel yatsʼan ja skʼujoli jelni chamkʼujol aya, pe ja lekil kʼumal jelni xtulwaniʼa» (Prov. 12:25). Ja yuj, jpetsaniltik wani xkʼanatik oj aljukabʼtik yaljelik bʼa oj ajuk kulan jkʼujoltik. Ja Pablo sjeʼa cha wani skʼanawe stsatsankʼujolajel ja matik wa xtsatsankʼujolaniye. Ja nochumanik ti ajyiye bʼa Roma tsʼijbʼajiyile: «Jel jgana juntiro oj huaj quil ja hua satexi porque huax cʼana coltayex ba oja cʼuluquex recibir ja jas oj yaa huilex ja Espíritu Santo ba mas jel tzatz oj huajanic ja ba sti sat ja Diosi. Jachuc, oj caa jbajtic nihuancʼujol cuando huax quilahuex jastal huaxa cʼuanexi y oj cho huilex jastal huax cʼuan ja quen chomajquili» (Rom. 1:11, 12). Jastalni wa xkilatik, cha jachuk ja jekabʼanum Pablo ajyini ekʼeleʼik skʼana oj tsatsankʼujolajuk (kʼuman ja Romanos 15:30-32).
4, 5. ¿Matik wa skʼanawe stsatsankʼujolajel ja bʼa jtyempotiki sok jas yuj?
4 Jitsan jmoj-aljeltik wa skʼulane jastik junuk ja bʼa sakʼanile bʼa oj yaʼteltaye mas ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan. Tini chʼikan ja precursorik bʼa toj ajyele, ja misioneroʼiki, ja betelitaʼik, ja biajanteʼiki soka xcheʼume soka jmoj-aljeltik wane aʼtel bʼa opisinaʼik bʼa sutjel juʼunik. Spetsanile wa sbʼajine oj katikyi stoyjel sok tʼilani oj jkʼuluktik. Tuk jmoj-aljeltik bʼa wani skʼana stsatsankʼujolajele jani ja maʼ aʼtele bʼa tyempo tsʼikan, pe yaʼawekan yuj mixa xbʼobʼyujile.
5 Ja jmoj-aljeltik bʼa mito nupaneluke wani skʼana stsatsankʼujolajele, yujni wane skʼuʼajel ja mandar bʼa kechan nupanel soka maʼ junxta skʼuʼajel kiʼojtiki (1 Cor. 7:39, TNM). Ja cheʼumalik wani skʼanawe aʼaljuk yabʼye yuja statame janekʼto wa xkʼanjiye sok janekʼ chaʼanyabʼalil wa xyilawe ja jas wa skʼulane (Prov. 31:28, 31). Sok mok chʼay jkʼujoltik ja jmoj-aljeltik bʼa toj wa x-ajyiye yajni wa x-iljiye kontra ma yuj jun chamel (2 Tes. 1:3-5). Ja Jyoba soka Jesukristo wa xyawe kulan skʼujol ja jmoj-aljeltik jaw bʼa toj aye (kʼuman ja 2 Tesalonicenses 2:16, 17).
JA ANSYANO WA SKʼUJOLANE BʼA TSATSANKʼUJOLANEL
6. ¿Jasa cholal yiʼoj ja ansyanoʼik jastalni wa xyala ja Isaías 32:1, 2?
6 (Kʼuman ja Isaías 32:1, 2). Aytik bʼa tyempoʼik jel wokol, ja yuj pasil oj kabʼtik tristeʼil ma elel jganatik. Ja Jesukristo wa stojowotik sok wa stsatsankʼujolanotik yajel makunuk ja «olomalik», bʼa ja kʼotel ja ansyanoʼik, ama ti oj wajuke bʼa satkʼinal ma jaʼ bʼa pilan chejiki. Ja ansyanoʼik ‹mini teyuk bʼa yibʼ skʼabʼe ja skʼuʼajel› yiʼoje ja smoj-aljeliki, pes aʼtijume ‹ja bʼa sgustoʼile›. Wa skʼanawe oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik gusto sok bʼa toj oj ajyukotik (2 Cor. 1:24).
7, 8. ¿Jastal oj bʼobʼ tsatsankʼujolajuke ja jmoj-aljeltik yuja ansyanoʼik sok mi kechanuk sok yaljelik?
7 Ja ansyanoʼik jelni lek ja wa snochowe ja lekil sjejel sbʼaja jekabʼanum Pablo. Ja yeʼn stsʼijbʼanyi ja nochumanik ja bʼa chonabʼ Tesalónica bʼa iljiye kontra: «Jel juntiro ja jgustoticon huax calaticon ahuabyex ja 1 Tes. 2:8).
yabal ja Diosi. Y mi quechanuca. Puesto ayticon oj caa ja jvidaticoni porque jel ni yaj huax cabyaticona» (8 Ja Pablo sjeʼa jitsan ekʼele mini malanukta tsatsankʼujolanel sok yaljelik. Yalyabʼ ja ansyanoʼik ja bʼa Éfeso: «Jach ni huax cala huabyexa. Tʼilan oj atjucotic ba oj coltatic ja maʼ ay snesesida. La jnaatic ja jas yala ja Cajualtic Jesusi: Mas ni jel lec huax yila ja maʼ huax yaa que yuj ja maʼ huas scʼulan recibiri» (Hech. 20:35). Ja Pablo mi kechan pwesto ajyi bʼa oj stsatsankʼujoluk ja smoj-aljeliki, skʼulani mas jastik junuk. Yal yabʼ ye: «Ja queni, anima huax caa huilex spetzanil ja jas quioji, hasta ja mismo jcuerpo» (2 Cor. 12:15). Jastalni jaw, ja ansyanoʼik mini kechan oj tsatsankʼujolanuke sok yajel kulan skʼujole soka jas oj yale, cha jani oj skʼuluke ja jas wa xyalaweʼi. Jachuk wa sjeʼawe wa xcham skʼujole meran yuj yeʼnle (1 Cor. 14:3).
9. ¿Jasa oj koltajuke ja ansyanoʼik bʼa oj yaʼe rason ma oj stoj-e ja smoj-aljele bʼa jun modo oj tsatsankʼujolajuke?
9 Bʼa oj stsatsankʼujoluk ja smoj-aljeliki, ja ansyanoʼik ayni oj yaweyi rason ma oj stoj-e. Ta wa skʼanawe skʼulajel bʼa jun modo bʼa oj tsatsankʼujolanuke, tʼilan oj yawe julskʼujole ja jas wa sjeʼa ja Biblia. Ja Jesús cha yaʼa jun lekil sjejel tsaʼan yajni chami sok sakʼwi, yajni stojo jitsan kongregasyon bʼa Asia Menor. Ja bʼa Éfeso, ja Pérgamo soka Tiatira tsamalxta stoyo bʼajtanto oj stoje (Apoc. 2:1-5, 12, 13, 18, 19). Jaxa kongregasyon bʼa Laodicea yalyabʼ: «Ja queni, ja maʼ jel yaj huax cabi, pero ta mi cʼa tojuc ayei, huax caa yi razón. Huax cho caa yi castigo ta mi cʼa stojbes sbajei. Jayuj huax cala huabyex, cʼuanonic soc spetzanil ja hua cʼujolexi. A suchuc ja hua cʼujolexi» (Apoc. 3:19). Ja ansyanoʼik jelni lek ja wa snochowe ja sjejel bʼa Kristo yajni oj yaʼe rason.
JA ANSYANOʼIK MI KECHAN YEN OJ TSATSANKʼUJOLANUKE
10. ¿Jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik jpetsaniltik bʼa stsatsankʼujolajel ja jmoj-aljeltiki?
10 Ja ansyanoʼik mi kechan yeʼnle ayiʼoje ja cholal bʼa stsatsankʼujolajel ja tuki. Ja Pablo wa xyakitik ja mandar jpetsaniltik ja nochumanik bʼa oj «caltic ja jas oj bob scolta ja yaltzil ja jmojtiqui, chican jas modoil [...], [bʼa] oj alegreaxuc» (Efes. 4:29). Jpetsaniltik tʼilan kʼelan jakan oj ajyukotik yuja jmoj-aljeltiki sok skʼeljel ja jasa wa xmakuniyujileʼi. Ja Pablo yala yabʼ ja nochumanik hebreo: «Oj sta‘ yip ja wakʼabʼexi yuj ja mey yipi. oj xijpuk sbʼaj toj lek ja waxijkʼanex yuj ja tzatz ayi. kʼulanik toj ja wabʼejexi ja bʼa wawokexi. bʼa mi oj bʼejtzʼuk ja ma‘ wa xpankinaji wa xbʼejyi‘i. mas lek oj tojbʼuk» (Heb. 12:12, 13, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Cha jachuk ja keremtik akʼixuki wani xbʼobʼ yal-e yaljelik bʼa oj tsatsankʼujolanuke.
11. ¿Jas koltajel ajiyi jun jmoj-aljeltik yajni triste ajyi?
11 La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk Taʼumantiʼ sbʼiʼil Marthe, * bʼa jel och sbʼaj ja tristeʼil. Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Jun kʼakʼu, bʼa jkʼanujneyi ja skoltajel ja Jyoba, jtaʼa jun jmoj-aljeltik bʼa axa skʼujol. Ja yeʼn skʼulan ja jasa wa xmakunikuj ja bʼa jutsʼin jaw: jani yajxta yilawon sok snaʼa jyajulal. Cha yalakabʼ ekʼni sbʼaj ja yeʼn bʼa oj slajtik ja jas ekʼ jbʼaj ja keʼn sok mixani jtuchʼil kabʼ ajyiyon». Bʼobʼta ja jmoj-aljeltiki mini ekʼ bʼa yolom ja janekʼ oj koltajuk ja Marthe yuja jas yala.
12, 13. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja rason bʼa Filipenses 2:1-4?
12 Ja Pablo yayi ja rason it spetsanil ja maʼ ti aye ja bʼa kongregasyon bʼa Filipos: «Ja kristo wa stzatzalkʼujolanotik. wa syajtayotik bʼa oj sta‘ yip ja kaltziltiki. wa xya‘a ki‘tik ja syajal skʼujoli cha jachʼni wa stalna kabʼjulabʼiltik. kʼulanik ki‘ ja tzamali bʼa jun‘ita oj ajyuk ja wawaltzilexi. bʼa lajan oj ayajta abʼajex. tzoman lek oj ajyanik. jun‘ita jawakʼujolexi oj ajyaniki. mey abʼal kʼumal. mok awa‘ abʼajex niwanil. a‘a abʼajik chʼinil. yajta abʼajik jastal jun watzal jastal jun bʼankilal. mok ale‘ex ja jas wa xmakuni awujilex ja awe‘nlexi. le‘awik ja jas wa xmakuni yuj ja wamoj‘alejelexi» (Filip. 2:1-4, YD).
13 Ja teksto jaw wa sjeʼakitik tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa oj ajyukotik kʼelan jakan bʼa jastal oj tsatsanjkʼujoluktik ja jmoj-aljeltiki. Wa xbʼobʼ katik kulan skʼujole, sjejel yajalkʼujol, smojtajele, syajtajele sok snajel syajulale.
MODOʼALIK BʼA TSATSANKʼUJOLANEL
14. ¿Jasun jel oj bʼobʼ makunuk bʼa tsatsankʼujolanel?
14 Jun jasunuk wa xyakitik gusto, jani snajel ja maʼ jkoltaytik bʼa axa kʼakʼu wane yaʼteltajel ja Jyoba ja wego. Ja Juan stsʼijbʼan: «Cuando huax cab yabalil jastal huane huajel ja quermano jumasa, que huane scʼulajel seguir soc ja smeranil ja yabal ja Diosi, jel huax yaa qui gusto» (3 Juan 4). Jitsan precursor wa xyalawe jelni wa xkoltajiye yajni wa xyabʼye junuk ja maʼ yaweyi estudio bʼa Biblia ajyel toj soka Jyoba ma precursor ay. Ja yuj, ta wa xkatik julskʼujol jun precursor bʼa elel sgana ja jasa skʼulunej yuj pilan ixuk winik, ojni ajuk kulan skʼujol.
15. Ala jujuntik modoʼalik bʼa stsatsankʼujolajel ja matik wane yaʼteltajel toj lek ja Jyoba.
15 Jitsan biajante yaluneje janekʼto wa xkoltajiye soka xcheʼume ja yajni wa x-ajiyile jun yal juʼun bʼa jun jmoj-aljeltik bʼa wa xyaʼa tsʼakatal yuja yulatay ja skongregasyoni. Jachtikni wa x-ekʼ sbʼaje ja ansyanoʼik, misioneroʼik, precursorik soka betelitaʼik yajni wa x-axiyile tsʼakatal yuja toj wane aʼteli.
JASTIK JUNUK WA XBʼOBʼ JKʼULUKTIK JPETSANILTIK
16. ¿Jel maʼ jas wa xmakuni bʼa stsatsankʼujolajel ja tuki?
16 Ta wala kʼixwitik, mok jpensaraʼuktik mi xbʼobʼ jtsatsankʼujoluktik ja tuki. Pe mini wokoluk skʼulajel. Jun sjejel, yajni wa xkʼumantik jun jmoj-aljeltik, ojni bʼobʼ jletik modo oj tsetsunukotik. Ta mi tsetsuni, bʼobʼta yuj ayiʼoj jun wokol sok wa skʼana ay maʼ oj loʼilanuksok. Bʼobʼta ja kechan smaklajeli oj jkoltaytik bʼa oj ya kulan (Sant. 1:19).
17. ¿Jastal koltaji jun jmoj-aljeltik bʼa mito ay skʼujol?
Salmo 46, Sofonías 3:17 soka Marcos 10:29, 30.
17 La kiltik bʼa jun jmoj-aljeltik bʼa mito ay skʼujol sbʼiʼil Henri. Jelni elel sgana yujni jitsan ja bʼa spamilya yaʼawekan ja smeranili, june ja bʼa yeʼnle ja stati, bʼa ansyano ajyi sok bʼa jel kisubʼal. Bʼa oj tsatsankʼujolajuk ja Henri, jun biajante sloko bʼa yujel kajpe sok smaklay yajni ja Henri wan yaljel ja jastal ay xyabʼi. Ja Henri yabʼ stojol tʼilani oj ajyuk toj soka Jyoba bʼa jachuk oj skoltay ja spamilya cha akumxuke. Cha jel aji kulan skʼujol skʼumajel ja18. a) ¿Jasun yala ja mandaranum Salomón? b) ¿Jas cha yala ja Pablo oj bʼobʼ jkʼuluktik?
18 ¿Jas wa xnebʼatik ja bʼa ja s-ekʼ sbʼaj ja Henri soka Marthe, jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 11? Pes jani wa xbʼobʼ jkoltaytik kibʼanaltik ja matik wa skʼana stsatsankʼujolajele. Ja mandaranum Salomón stsʼijbʼan: «Ja maʼ wa xkʼumani ja bʼa mero sjutsʼinil wa xmakuniʼi, ¡ah, janekʼto slekilal wa xyaʼa!». Sok cha yala jabʼi «ja satalik wa xlijpi wani xya gustoʼaxuk ja kʼujolali» sok «jun lekil rason wa xya tsatsbʼuk ja bʼak jumasaʼ» (Prov. 15:23, 30). Ta kilatik ay maʼ elel sgana, ¿jas oj bʼobʼ jkʼuluktik? Bʼobʼta oj jkʼumuktikyi Ja Juʼun Cholumani ma jun jasunuk wa xtax ja bʼa jsitiotik bʼa Internet. Bʼa tuk jasunuk, ja Pablo stsʼijbʼan: «Na‘awik lek bʼa oj aje‘ abʼajex. tzatzalkʼujolan abʼajex. tzʼebʼojtayex [...]. cha jachʼni ja bʼa wawaltzilexi tzʼebʼojtayik ja dyosi» (Col. 3:16, YD; Hech. 16:25). Jastalni wa xkilatik, stsʼebʼantajel lajan tsʼebʼojik bʼa Dyos ojni skoltayotik bʼa mas lek oj ajyukotik.
19. ¿Jas yuj mastoni oj ajyuk stʼilanil ja oj tsatsankʼujoluk jbʼajtik sok jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?
19 Yajni mas wan mojxeljan ja skʼakʼu ja Jyoba, mastoni oj ajyuk stʼilanil ja oj jtsatsankʼujoluk jbʼajtiki (Heb. 10:25). Ja yuj, la jkʼuʼuktik ja rason it yaʼa ja Pablo: «Jayujil, sbej ni ja jastal huan xa xa huaa bajex nihuancʼujol. Cʼulan seguir abajex ja jastal huan xa ni xa colta bajexi» (1 Tes. 5:11).
^ par. 11 Jujuntik ja bʼiʼilali tukbʼesnubʼal.