1, 2. a) ¿Jas yuj ja ixuk winik bʼa styempo ja Pablo wa xchamskʼujole sbʼaja ajyel moso soka libreʼili? b) Jastalni yala ja Pablo, ¿machunkiluk ja Yechalil ja bʼa meran libreʼili?

JA SWINKIL ja Roma jel niwan yaʼa sbʼaje yuja wa skoltaye ja leyi, ja stojolili soka libreʼili. Pe ja ipal soka toyjelal ja bʼa Roma bʼobʼi yuja aʼtel skʼulane ja mosoʼiki. Ajyini jun ekʼele junuk 30% ja bʼa swinkili ajyini moso. Ja yuja ja ajyel moso soka elel libreʼil jun jasunuk wa x-aji chamskʼujole ja ixuk winik bʼa mi jel chapanuke, bʼa tini cha aye ja nochumanik bʼa Kristo ja bʼa lugar jaw.

² Ja jekabʼanum Pablo jelni stsʼijbʼan sbʼaja libreʼili. Pe ja jas kʼan staʼi mini jaʼuk stojbʼesel ja wokol ja bʼa luʼumkʼinal iti, jastalni wa skʼulane ja tuk ixuk winik ja bʼa styempo. Jaʼukto maʼ ja jaw, ja Pablo soka tuk nochumaniki skʼujolane bʼa skoltajel ja ixuk winik bʼa a-snaʼe sbʼaja rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi soka jastal jel chaʼanyabʼalil ja koltanel yaʼa ja Jesús. Ja Pablo cha yalayabʼ ja smoj-aljeliki machunkiluk ja Yechalil ja bʼa meran libreʼili. Jun sjejel, ja bʼa xchabʼil karta stsʼijbʼanyi ja nochumanik bʼa Corinto, xchiktes jaman lek:  «Ja Jyoba yeʼn ja Ipal, sok ja bʼay ja yip ja Jyoba, ay libreʼil» (2 Cor. 3:17, TNM).

3, 4. a) ¿Jasun yala ja Pablo ja bʼa bʼajtanik bersikuloʼik bʼa 2 Corintios 3:17? b) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa yabʼjel stsamalil ja libreʼil wa xyakitik ja Jyoba?

³ Ja bʼa karta jaw stsʼijbʼanyi ja Corinto, ja Pablo yala tʼusan bʼajtanto sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja Moisés yajni koʼ ja bʼa wits Sinaí tsaʼan yajni ti ajyi bʼa stiʼ sat jun yanjel ja Jyoba. Ja sniʼ sati lijpi. Yajni ja israʼelenyoʼik yilawe, jel xiwye sok ja yuja Moisés smaka ja sniʼ sat sok jun kʼuʼuts (Éx. 34:29, 30, 33; 2 Cor. 3:7, 13). Ja Pablo xcholo ja yajni ay maʼ wa xkumxi soka Jyoba wa xya eluk ja «kʼuʼutsi» (2 Cor. 3:16). ¿Jas kʼan yale?

⁴ Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼi, ja maʼ kechan ayiʼoj ja libreʼil mey stikʼanili ja Jyoba, ja Kʼuluman bʼa spetsanil ja jastik junuki. Ja yuj ayni libreʼil ja bʼa stiʼ sati soka bʼay ja yipi. Ja yuj, bʼa yabʼjel stsamalil sok bʼa yajel el slekilal sbʼaja libreʼil jaw, tʼilani oj kumxukotik soka Jyoba. Ja it wa stojolan oj katik tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼn. Ja israʼelenyoʼiki bʼa bʼejyiye ja bʼa takin kʼinali mi yilawe ja jastik junuk ja jastalni wa xyila ja Dyos. Jach lajansok jastal kʼuʼuts bʼa smaka ja spensare soka skʼujole. Kechantani skʼanawe yajel makunuk ja libreʼil bʼa oj skʼuluke ja jasa xkʼankʼuniyujile (Heb. 3:8-10).

5. a) ¿Jas tikʼe libreʼil wa xyakitik ja yip ja Jyoba? b) Ja maʼ mosoʼay ma ja matik tey bʼa preso, ¿jastal wa xnaʼatik wani xbʼobʼ yabʼ stsamalil sbʼaja libreʼil wa xyaʼa ja Jyoba? c) ¿Jastik sjobʼjel tʼilan oj jpaklaytik?

⁵ Ja libreʼil wa xyakitik ja yip ja Jyoba masni ekʼel yuja libre ay kiʼojtik. Ja yip ja Jyoba wa xya elkotik libre ja bʼa mosoʼil bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli, jastalni ja ajyel moso sbʼaja relijyon mi meranuki soka kostumbreʼiki. Ja libreʼil it mastoni ekʼel yuja jas wa xbʼobʼ skʼuluk ja ixuk winiki (Rom. 6:23; 8:2). Ja it juni tsamal libreʼil. Cha wani xbʼobʼ yabʼye stsamalil ja matik mosoʼay ma teye bʼa preso (Gén. 39:20-23). Jani it ja jasa ekʼ sbʼaj ja jmoj-aljeltik Harold King. Ja yeʼni ajyi preso jitsan jabʼil yuja skʼuʼajel yiʼoji. Wa xbʼobʼ kiltik sok smaklajel ja jas ekʼ sbʼaj ja bʼa sakʼanili ja bʼa JW Broadcasting (BIDEOʼIK > ENTREBISTAʼIK SOK JA JASA WA XYALAWE > WA X-EKʼ SBʼAJE WOKOLIK). Pe la jpaklaytik ja sjobʼjelik it: ¿Jastal wa xjeʼatik chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja libreʼil kiʼojtiki? Sok ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajel makunuk lek?

6. ¿Jastal sjeʼawe ja israʼelenyoʼik bʼa mini chaʼanyabʼalil yilawe ja libreʼil ajiyile yuja Jyoba?

⁶ Yajni ay maʼ wa xyakitik jun majtanal bʼa chaʼanyabʼalil, wani xkatikyi tsʼakatal. Ja Jyoba yayi libreʼil ja israʼelenyoʼiki ja yajni ya eluk ja bʼa Egipto. ¿Jasa skʼulane? Jujuntik ixawik tsaʼan yajni elye libre ja bʼa mosoʼili, och kʼankʼunukyujile ja waʼelalik soka jasa wa xyuʼaje ja bʼa Egipto, sok och kʼeʼuke kʼumal sbʼaja jas wa x-ajiyile yuja Jyoba. Sok kʼot yale oj kumxuke ja bʼa Egipto. Bʼa yeʼnle, masni chaʼanyabʼalil yilawe ja chayiki, ja pepinoʼik, ja sandiaʼik, ja tuyali, ja ceboyaʼik sok ja axuxi yuja libreʼil ajyiyujile bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba. Mini chamyabʼjeluk yuja Jyoba jelni tajkisoke (Núm. 11:5, 6, 10; 14:3, 4). Sbʼaja it ay jas wa xnebʼatik bʼa jel tʼilan.

7. a) ¿Jastal yaʼ makunuk ja Pablo ja rason yaʼa ja bʼa 2 Corintios 6:1? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ jkʼuluktik junxta ja keʼntiki?

⁷ Ja Jyoba ya makunuk ja Jesukristo  bʼa yajelkitik ja libreʼil, soka jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja nochumanik mok yawe ekʼ chaʼan ja jaw (kʼuman ja 2 Corintios 6:1). La katik juljkʼujoltik jastal yabʼ ja jekabʼanum Pablo yuja ajyi moso ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli. Pe mi kechanuk, yani makunuk ja bʼa sakʼanil ja rason yaʼa. Yala: «Quechan yuj ja Diosi oj bob ya elcon libre [...] yuj ja stzʼacatal ja Cajualtic Jesucristo» (Rom. 7:24, 25). ¿Jas yuj? Cha xcholo: «Yujni ja ley bʼa ipal wa xyaʼa sakʼanil bʼa wa x-aji makunuk ja Kristo Jesús bʼa yaʼunej elan libre ja bʼa ley bʼa mulali soka bʼa chamel chʼakeli» (Rom. 8:2, TNM). Ja keʼntiki mokni cha katik ekʼ chaʼan ja libreʼil yaʼunejkitik ja Jyoba bʼa yaʼunej elkotik libre ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli. Stsʼakatal ja koltaneli, wa xbʼobʼ kabʼtik stsamalil ja yaʼteltajel ja Jyoba sok jun jconcienciatik bʼa sak (Sal. 40:8).

8, 9. a) ¿Jas rason yaʼa ja jekabʼanum Pedro sbʼaja jastal wa xkatik makunuk ja libreʼili? b) ¿Jastik jel xiwela sbʼaj wa xtʼaspuntik ja bʼa jtyempotiki?

⁸ Mini malanukta yajel tsʼakatal, tʼilani oj jtalnay jbʼajtik bʼa yajel makunuk lek ja libreʼil bʼa stsajeli. Ja jekabʼanum Pedro yala kabʼtik mokni katik makunuk ja libreʼil bʼa skʼulajel ja jasa wa xkʼankʼunikujtik ja bʼa mi lekuki (kʼuman ja 1 Pedro 2:16). Ja rason jaw wa xya juljkʼujoltik ja jasa skʼulane ja israʼelenyoʼik ja bʼa takin kʼinali. Ja bʼa jtyempotiki, jelni tʼilan bʼa keʼntik, sok bʼobʼta masto cha tʼilan. Ja Satanás soka sluʼumkʼinali tikʼanxta wa skʼapawe jastik junuk jel xpaywani jastal ja kʼuʼali, ja waʼelali, ja yujeli, ja yajel ekʼ gustoʼili sok tuk jasunuk. Ja jastik wa spukuwe wa xyawe makunuk ixuk winik bʼa tsamal ja splantaʼe bʼa oj yawe jkʼuʼuktik ja stʼilanil smanjel jastik junuk bʼa mey stʼilanil. Jelni pasil oj sloʼlayotik ja jaw sok yajel makunuk bʼa mi stojoliluk ja libreʼili.

⁹ Ja rason yaʼa ja Pedro cha wa xmakunikujtik bʼa tuk jasunuk mas tʼilanik ja bʼa jsakʼaniltiki, jastal ja chapjelal ma ja bʼa aʼteli. Jun sjejel, ja keremtik akʼixuk jel wa xtʼenjiye ja bʼa eskwela bʼa oj ochuke ja bʼa universidad. Wa x-aji skʼuʼuke ja chapjelal wa x-ajiyile wa xbʼobʼ koltajuke bʼa oj staʼe jun lekil yaʼtele sok bʼa oj staʼe jitsan takʼin. Sok cha wa xjejiyile ja janekʼ wa xtupjiye ja maʼ wa xyiʼaje chapjelal ja bʼa universidad soka bʼa miyuki. Spetsanil ja it bʼobʼta jelni oj payjuke ja keremtik akʼixuk, bʼa tʼilani oj stsaʼe jas oj skʼuluke bʼa ojni syam ja sakʼanile. ¿Jasa tʼilan oj yawe julskʼujol ja keremtik akʼixuk soka snantate?

10. ¿Jasa tʼilan oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik ja yajni ay jas wa xtsaʼatik skʼulajeli?

¹⁰ Yuja jastik junuk jaw yeʼnani oj spensaraʼuk june ja bʼa jasa oj skʼuluki, jujuntik wa skʼuʼane tʼilani oj ajyuk yujile ja libreʼil bʼa stsajel ta mi xyajbʼesjiye yuja sconsiensiaʼe. Ja yeʼnle bʼobʼta wa spensaraʼane: «¿Jas yuj ja libreʼil kiʼoji yeʼn oj yal ta lek ma mi lekuk ja sconciencia ja tuki?». Meran, libre aytik bʼa stsajel jas tikʼe chapjelal wa xkʼanatik soka jas oj jkʼuluktik ja bʼa jsakʼaniltiki. Pe anima, la katik juljkʼujoltik ja libreʼil kiʼojtik ayta stikʼanil sok ja jas wa xtsaʼatik skʼulajel ayni jas wa xyiʼajan. Yuja it, ja Pablo yala: «Spetzanil oj bʼobʼ jkʼuluk. mi spetzaniluk wa xmakuni kuj. spetzanil oj bʼobʼ jkʼuluk. mi spetzaniluk wa xya‘a jtzom jbʼajtik» (1 Cor. 10:23, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Ja jaw ojni skoltayotik bʼa yabʼjel stojol ja jas wa xkʼanatiki mini jaʼuk ja mas tʼilan ja yajni ay jas wa xtsaʼatik skʼulajeli.

11. ¿Jas yuj yaʼunej elkotik libre ja Dyosi?

¹¹ Yajni ja Pedro yaʼakitik ja rason bʼa mok katik makunuk bʼa mi sbʼejuk ja libreʼili, cha sjeʼa ja modoʼal bʼa lek oj katik makunuk jani oj ochkotik «yatjumil ja Diosi». Ja Jyoba yaʼunej makunuk ja Jesús bʼa oj ya elkotik libre ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli bʼa oj katikyi spetsanil ja jsakʼaniltik bʼa yaʼteltajel.

12. Ja Noé soka spamilya, ¿jas sjejel yakankitik?

¹² ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj katik makunuk bʼa mi sbʼejuk ja libreʼil sok bʼa mi oj kumxukotik mosoʼil ja bʼa kʼankʼuneli soka jasa wajel skʼujol ja luʼumkʼinali? Jani awaj jkʼujoltik ja bʼa jastik junuk bʼa Dyosi (Gál. 5:16). La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj ja awel Noé soka spamilya. Anima ajyiye sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal bʼa jel kux sok tiroʼanel, mini yawekan ajomjuke yuja kʼankʼunel soka jastik wa skʼana ja ixuk winik ja bʼa tyempo jaw. ¿Jastal bʼobʼyujile? Jani ajyel latsan soka jas alubʼal yabʼye yuja Jyoba oj skʼuluke: skʼuljel jun arka, snoljel waʼelalik bʼa yeʼnle soka bʼa chanteʼiki sok yaljel yabʼ ja ixuk winik sbʼaja xchʼakelal ja jastik mi lekuki. Ja Biblia wa xyala: «Soka Noé skʼulan yibʼanal ja jastal alji yabʼ yuja Dyosi. Soka yeʼn jachni mero skʼulana» (Gén. 6:22). Soka slekilal yilawe ja Noé soka spamilya kanye sakʼan (Heb. 11:7).

13. ¿Jas mandar yaʼunejkitik ja Jyoba?

¹³ ¿Jas mandar yaʼunejkitik ja Jyoba? Ja nochumanotik bʼa Jesús wa xnaʼatik lek yaʼunejkitik ja mandar bʼa xcholjel (kʼuman ja Lucas 4:18, 19). Ja bʼa jtyempotiki, tʼusan mi yibʼanaluk ja ixuk winiki makubʼal yile ja sate yuja Satanás sok mosoʼaye yuja relijyoni, ja slejel jastik junuk soka yuja politika (2 Cor. 4:4). Ja keʼntiki ayni kiʼojtik ja niwan cholal bʼa snochjel ja sjejel ja Jesús sok skoltajele a-snaʼe sbʼaj sok bʼa ayaʼteltaye ja Jyoba, ja Dyos bʼa libreʼili (Mat. 28:19, 20). Mini pasiluk skʼulajel ja cholal jaw, sok jelni jitsan ja wokoliki. Bʼa jujuntik país, ja ixuk winiki kʼakʼu kʼakʼu  mixa skʼanawe sok bʼa jujuntik kontra wa xyilawe. Ja sjobʼjel tʼilan oj ka jbʼajtik jani ta oj bʼobʼ katik makunuk ja libreʼil kiʼojtik bʼa skoltajel mas ja aʼtel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi.

14, 15. ¿Jasun stsaʼuneje skʼulajel jitsan yaʼtijumik bʼa Jyoba? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁴ Wani stsatsankʼujolanotik yiljel janekʼ yaʼtijumik bʼa Jyoba yiʼoneje jun sakʼanil bʼa chʼin bʼa oj aʼtijuke bʼa tyempo tsʼikan yuja wa xyabʼye stojol jelxa mojan ja xchʼakelali (1 Cor. 9:19, 23). Jujuntik ti aye bʼa skongregasyone, jaxa tuk wajele bʼa pilan lugar bʼa wa xkʼanxi koltanel bʼa xcholjel. Ja impormeʼik wa xchiktes ja bʼa joʼe jabʼilik ekʼeljani mas ja 250,000 jmoj-aljeltik ochele choluman bʼa tyempo tsʼikan. Ja bʼa jtyempotiki, ayxa mas ja 1,100,000. ¡Janekʼto slekilal ilxel yuja akʼubʼal makunuk lek ja libreʼil bʼa yaʼteltajel ja Jyoba! (Sal. 110:3).

¹⁵ ¿Jasa koltubʼale ja jmoj-aljeltik bʼa oj skʼuluke ja jaw? La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj ja John soka Judith. Ja bʼa 30 jabʼil ekʼeljani, wajele koltanel bʼa tuktukil país. Wa xyalawe ja yajni kʼe ja Eskwela bʼa Aʼtel bʼa Precursor, ja bʼa 1977, tsatsankʼujolaji ja eskwelanteʼiki bʼa oj wajuke koltanel bʼa pilan lugar bʼa wa xkʼanxi mas cholumanik. Ja John wa xyala stukbʼes ja yaʼteli bʼa jitsan ekʼele bʼa jachuk oj yi jun sakʼanil bʼa chʼin sok bʼa mi oj xchʼay ja skʼelsate. Yajni ekʼ ja tyempo, wajye xcholjel bʼa pilan país. Tini yilawe ja yajelyi orasyon ja Jyoba sok sjipjel skʼujole bʼa yeʼn wa xkoltajiye bʼa mi oj kʼulajuke ganar ja jasa wa xtimjiyeʼi, jastal snebʼjel pilan kʼumal ma kʼajyel bʼa pilan kostumbre ma bʼa jel tuk ja tyempo. ¿Jas wa spensaraʼane sbʼaja jabʼilik yaʼteltaye ja Jyoba? Ja John wa xyala: «Wa xkabʼ tini chʼikanon ja bʼa aʼtel mas jel lek jnaʼunej sbʼaji. Kʼotelni jkʼuʼuk mas bʼa Jyoba, jastalni jun tatal wa xyajtani. Ja wego masxa wa xkabʼ stojol ja jasa wa xyala ja Santiago 4:8: ‹Ajyanic cʼuban soc ja Diosi, jach ni ja yeni, mojan ni oj ajyuc amoquexa›. Jtaʼani ja jasa wanon slejeli: jun sakʼanil bʼa gusto lek sok bʼa ay stojol».

16. ¿Jastal yaʼuneje makunuk ja libreʼil jitsan jmoj-aljeltik?

¹⁶ Ja jastal wa xtaxye tuk jmoj-aljeltik ayni mi xbʼobʼ aʼtijuke albʼel ja bʼa tyempo tsʼikan. Pe jitsan wa skʼapa sbʼaje bʼa yajel kʼeʼuk naʼitsik bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali. Jun sjejel, junuk 27,000 jmoj-aljeltik aʼtijiye bʼa yajel kʼeʼuk ja naʼits ja bʼa yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltik bʼa yibʼanal ja luʼumi, bʼa Warwick (Nueva York). Jujuntik aʼtijiye chabʼ semana, tuk bʼa jitsan ixawik sok jujuntik jun jabʼil ma mas. Jitsan bʼa yeʼnle ayni jas skʼulane bʼa wajel aʼtel ja tiw. Spetsanil yaʼawe jun lekil sjejel bʼa jastal yajel makunuk ja libreʼil yaʼunejkitik ja Jyoba bʼa stsʼebʼantajel sok bʼa stoyjel.

17. ¿Jas smajlajel bʼa jel tsamal ayiʼoje ja matik wa xyawe makunuk lek ja libreʼil wa xyaʼa ja Jyoba?

¹⁷ Jelni wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba bʼa snajel sbʼaj sok bʼa yabʼjel stsamalil ja libreʼil wa xyakitik bʼa stoyjel. Ja jasa wa xtsaʼatik skʼulajel a-sjeʼ chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja libreʼil jaw. Mok katik ekʼ lom sok mok katik makunuk bʼa mi sbʼejuk, mas lek la katik makunuk bʼa yaʼteltajel ja Dyos ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki. Ta jkʼulantiki, ojni bʼobʼ jipjkʼujoltik oj yakitik ja jasa skʼapunejkitik soka yaljelik it: «Jachʼni ja lu‘umkʼinali oj eluk ja bʼa baldiyano‘il ja bʼa chʼayelali. lajan oj ajyuk sok ja yijlabʼ ja yuntikil ja dyosi. mixa baldiyano‘uke‘» (Rom. 8:21, YD).