1-3. a) ¿Jastal wa xtaxye ja keremtik akʼixuki, sok jas wa xbʼobʼ katik slaje? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jasa oj koltajuke ja keremtik akʼixuk nochumaniki bʼa oj snaʼe jas oj skʼuluke?

PENSARAʼAN wajuma jun viaje bʼa jun autobús, bʼa mi oja chʼay jun tsomjelal jel tʼilan. Yajni wala kʼot ja bʼa terminal, wa sjomo awolom yuja jel jitsan ja ixuk winik soka karroʼiki. Pe yuja waxa naʼa lek ja bʼa wajuma, waxa leʼa ja autobús bʼa oj yiʼa och ja bʼa lugar wajuma. Pes mini oj kʼeʼan bʼa jun autobús bʼa pilan lugar oj wajuk.

² Ja sakʼanili jach jastal ja viaje jaw sok ja keremtik akʼixuki jach jastal ja ixuk winik teye ja bʼa terminali. Yuja jelni jitsan ja jas oj stsaʼe ja bʼa sakʼanile, bʼobʼta ayni ekʼele wa xjom yolome. Pe ta wankʼa snaʼawe lek bʼa oj wajuke, masni pasil oj snaʼe stsajel ja jasa oj skʼuluke bʼa oj ijuke ja bʼa wajumeʼi.

³ Ja artikulo it oj stsatsankʼujoluk ja keremtik akʼixuk bʼa awaj skʼujole yajel gustoʼaxuk ja Jyoba. Ja it ti chʼikan skisjel spetsanil ja jastik wa xtsaʼatik ja bʼa jsakʼaniltiki, jastal ja skʼulajel  estudiar, ja aʼteli soka pamilya. Cha tini chʼikan skʼujolajel stajel jkʼelsatik bʼa Dyos. Ja keremtik akʼixuk bʼa wa xwaj kʼujole bʼa yaʼteltajel ja Jyoba wani xbʼobʼ ajyuke seguro oj ajuk slekilale sok lekni oj wajyujile ja bʼa sakʼanile (kʼuman ja Proverbios 16:3).

4. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

⁴ Yajel ajyuk jkʼelsatik bʼa Dyos juni lekil stsajel. ¿Jas yuj? Ja bʼa artikulo it, oj kiltik oxe rason. Ja bʼajtan xchabʼili oj sjeʼawi ja skʼujolajel bʼa stajel akʼelsat oj skoltaya bʼa oj kʼotan jun lekil yamigo ja Jyoba. Soka bʼa yoxili oj sjeʼawi ja slekilal wa xyiʼajan ja yajni kerem akʼixato.

5. ¿Jasunkiluk ja bʼajtan rason yuja tʼilan oja wa ajyuk akʼelsat bʼa Dyos?

⁵ Ja bʼajtan rason yuja tʼilan oja wa ajyuk akʼelsat bʼa Dyos jani bʼa oja jeyi ja Jyoba janekʼto waxa wayi tsʼakatal yuja syajal skʼujol sok spetsanil ja jas skʼulunej yuj weʼna. Jun yaʼtijum Dyos stsʼijbʼan: «Lekni yajelyi tsʼakatal ja Jyoba». Sok cha yala: «Yujni awaʼunej gustoʼaxukon, ah Jyoba, yuja jastik akʼuluneji; yuja aʼtelik skʼulunej jawa kʼabʼi gustoxta wala awaniyon» (Sal. 92:1, 4). Kerem akʼixuk, pensaraʼan spetsanil ja jas yaʼunejawi ja Jyoba: ja sakʼanil, ja wa xyaʼakan oja naʼ sbʼaji sok ja smeranili, ja Biblia, ja kongregasyoni sok jun tsamal smajlajel ja bʼa tyempo jakumto. Wankʼa xa waʼa bʼajtan ja jastik junuk bʼa Dyos, mi kechan oja jeyi ja Jyoba waxa wayi tsʼakatal, ojni kʼotan jun lekil yamigo ja yeʼn.

6. a) ¿Jastal wa skoltaya jawa kʼelsatik awiʼoji ja bʼa jastal waxa wilabʼaj soka Jyoba? b) ¿Jastik skʼelsat wa xbʼobʼ ajyukyuj ja matik untikto?

⁶ Ja xchabʼil rasoni ja yajni wala aʼtiji bʼa stajel akʼelsat bʼa Dyos, waxa kʼulan lekil aʼtelik bʼa wa xyila ja Jyoba. Sok wa xya tsatsbʼuk ja jastal waxa wila bʼaj soka yeʼn. Ja jekabʼanum Pablo yalani ja it: «Ja dyosi. mi oj chʼay skʼujol ja wawa‘telexi. cha jachʼni wa xayajtayex ja sbʼi‘ili» (Heb. 6:10, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Mini tʼilanuk jelxa ajabʼil bʼa ti oj ajyuk akʼelsat. Kʼela ja sjejelik it. Ja Christine ayiʼoj 10 jabʼil yajni stsaʼa oj skʼumuk tikʼan ja bʼa wa xcholo ja sakʼanile ja Taʼumantiʼik toj aye. Ja Toby ayiʼoj 12 sjabʼil ja yajni kʼe skʼumuk spetsanil ja Biblia bʼajtanto oj yiʼ jaʼ. Ja Maxim ayiʼoj 11 jabʼil sok jaxa yijtsʼin Noemi ayiʼoj 10 jabʼil, ja yajni yiʼaje jaʼ. Anto, xchawanile kʼe aʼtijuke bʼa stajel ja skʼelsate bʼa wajel bʼa Betel. Bʼa mi oj chʼay skʼujole, yawe pakʼan ja bʼa sat snaje jun solicitud bʼa Betel. Jaxa weʼn, ¿jas yuj mixa pensaraʼan bʼa kʼelsatik bʼa tʼilanik xa wila sok oja kʼujoluk bʼa oja taʼ? (Kʼuman ja Filipenses 1:10, 11).

7, 8. a) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja yajel ajyuk akʼelsat masni pasil oja tsaʼ jas oja kʼuluk? b) ¿Jas yuj stsaʼa jun akʼix mi oj wajuk ja bʼa universidad?

⁷ La kiltik ja yoxil rason yuja tʼilan oj ajyukawuj akʼelsat. Yajni kerem akʼixato, tʼilani oja tsaʼ jas oja kʼul estudiar, bʼa oj aʼtijanan sok pilan jastik junuk. Stsajel jun jasunuk jach jastal stsajel jun bʼej ja yajni wala kʼot bʼa jun set bʼej. Ta waxa naʼa lek bʼa wajuma, masni pasil oja tsaʼ bʼa bʼej oj wajan. Jastalni jaw, ta waxa naʼa lek jastik jawa kʼelsat ja bʼa wa sakʼanili masni pasil oja wabʼ stsajel. Ja Proverbios 21:5 wa xyala: «Ja maʼ wa spensaraʼan lek ja jas oj skʼuluki lekni oj wajyuja». Ta mas wego waxa chapa sok waxa wa ajyuk akʼelsat masni wego oja wil ja slekilaliki. Ja it ja jas ekʼ sbʼaj jun akʼix sbʼiʼil Damaris yajni stsaʼa jun jasunuk bʼa jel tʼilan.

 ⁸ Ja Damaris xchʼaka ja chapjelal bʼa mas tʼilani sok jel lek ja skalifikasyon wa xya eluk, sok kʼapjiyi jun beca bʼa skʼulajel estudiar leyik ja bʼa universidad. Pe masni lek yila oj aʼtijuk bʼa jun banco bʼa tʼusan tyempo. ¿Jas yuj? Ja yeʼn xcholo: «Kaʼani tʼabʼan jkʼujol ja jkʼelsat bʼa ochel precursora. Bʼa oj taʼ ja jaw tʼilani oj jleʼ jun kaʼtel bʼa tʼusanta tyempo. Lek jkʼulukxta estudiar sbʼaja leyiki, bʼobʼta jelni oj jkʼul ganar takʼin, pe bʼobʼta mini oj jtaʼ jun kaʼtel bʼa tʼusanta tyempo». Ja wego, ja Damaris ayxa yiʼoj 20 jabʼil precursora ay. ¿Wan maʼ snaʼa malaya ja jas stsaʼa ja yajni masto chʼini? Miyuk. Wa xyala: «Ja bʼa banco wala aʼtijiyoni tikʼanxta wa xtaʼa abogadoʼik, bʼa wa skʼulane ja jas oj jkʼul ajyi ja keʼn ja lek jkʼulukxta estudiar leyiki. Pe jitsani mi gusto ayuke soka yaʼtele. Stsʼakatal ja jtsaʼa ochel precursora, mini wanon yajel ekʼuk ja chamkʼujolil jaw sok jel kabʼunej stsamalil spetsanil ja jabʼilik it yaʼteltajel gusto lek ja Jyoba».

9. ¿Jas yuj wa sbʼajine ja keremtik akʼixuk oj jtoytike?

⁹ Ja bʼa kongregasyonik bʼa sutanal ja luʼumi, ay jitsan keremtik akʼixuk bʼa wa sbʼajine oj jtoytike yujni wane yaʼteltajel sok spetsanil skʼujole ja Jyoba sok wajel skʼujole ja skʼelsate bʼa Dyos. Meran, wani xyabʼye stsamalil ja sakʼanile. Pe cha wani snebʼawe snochjel ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba bʼa spetsanil, jastal ja bʼa stsajel skʼulajel estudiar, ja bʼa aʼteli soka bʼa pamilya. Ja mandaranum Salomón yaʼa ja rason bʼa oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik. Sok cha yala: «Bʼa spetsanil jawa bʼeji aʼatʼabʼan wa kʼujol, jaxa yeʼn ojni stoj jawa bʼeja» (Prov. 3:5, 6). Sbʼaja Jyoba, ja keremtik akʼixuk matik wa snochowe ja Kristo jel chaʼanyabʼalil xyila. Ja yeʼn jelni skʼanawex ja yuj wa stalnayex, wa stojowex sok wa xyaʼa lekilalex.

10. a) ¿Jas yuja xcholjeli jani june ja bʼa mas oja wayi stʼilanil ja bʼa wa sakʼanili? b) ¿Jasa oj skoltaya bʼa mas lek oj wajukawuj ja bʼa xcholjeli?

¹⁰ Ta jun kerem ma jun akʼix wa skʼana oj waj skʼujol bʼa yajel gusto axuk ja Jyoba, tʼilan oj yil chaʼanyabʼalil ja xcholjeli. Ja Jesukristo sjeʼakan jelni tʼilan ja aʼtel it, ja yajni yala: «[Bʼajtan] jel ni tʼilan oj loiltaxuc ba spetzanil ja lugar jumasa ja abal it jel tzamali» (Mar. 13:10). Jastalni waxa wila, ja xcholjeli jani june ja mas oja wayi stʼilanil ja bʼa wa sakʼanili. Ja yuj, ¿ay maʼ apensaraʼunej bʼa oj ajyukawuj jastal akʼelsat elel mas ja bʼa xcholjel ma ochel precursor? ¿Pe jas oj bʼobʼa kʼuluk ta mi jel xa kʼana elel ja bʼa xcholjeli? Sok ¿jasa oj skoltaya bʼa mas lek oj wajukawuj ja bʼa xcholjeli? Kʼulan ja chabʼ jasunuk it: chapa abʼaj lek sok moka wakan yaljel yabʼ ja tuki ja jas waxa naʼa. Bʼobʼta chamni oja wabʼ yajni oja wil ja janekʼto oj wa el slekilali.

11, 12. a) ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja kerem akʼixuk bʼa chapan oj ajyuke bʼa xcholjel? b) ¿Jastal mi xchʼaya ja ekʼele ajyiyuj jun kerem bʼa oj xchol sbʼaja Jyoba ja bʼa yeskwela?

¹¹ Oj bʼobʼ kʼeʼan xchapjel abʼaj jun sjakʼjel ja bʼa sjobʼjel wa xyaʼawe jawa moj eskwela. Ja bʼa jsitiotik bʼa Internet jw.org sok pilan juʼunik ayiʼojan artikuloʼik bʼa chapubʼal bʼa skoltajel ja keremtik akʼixuk bʼa oj staʼe ja sjakʼjelik ja sjobʼjelik yiʼoje. Jun sjejel, tey ja sjobʼjel ¿jas yuj ja waxa kʼuʼan ja Dyos? Jaxa artikulo «¿Tʼilan maʼ oj jkʼuʼuk sbʼaja evolución?» wa xtax ja bʼa poyeto Sjakʼjelik bʼa 10 sjobʼjelik bʼa keremtik akʼixuk, oj skoltaya xchapjel ja sjakʼjelik oja waʼi (kʼuman ja 1 Pedro 3:15).

¹² Yajni aya wiʼoj modo bʼa oja kʼuluk, alayabʼ jawa mojik eskwela aʼochuke ja bʼa Internet bʼa jw.org. Jani jaw ja jas skʼulan ja Luca yajni jun kʼakʼu ja bʼa yeskwela  wane loʼil sbʼaja tuktukil relijyonik. Ja yeʼn yila ja bʼa slibroʼe wan yaljel jujuntik jasunuk bʼa mi stojoluk sbʼaja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Anima wan xiwel, skʼanayi permiso ja smaestra bʼa oj xchole mini meranuk ja jas wa xyala ja libro. Ja yeʼn xcholo ja jastik wa skʼuʼan bʼa stiʼ sat ja smojiki sok sjeʼayile jastal oj ochuke ja bʼa jsitiotik. Ja maestra yayile jastal staregaʼe bʼa oj yil-e ja bideo bʼa dibujoʼik wa xnijki Jastal oja koltabʼaj jach mi oj makʼwanan. Ja Luca jelni gustoʼaxi yuja bʼobʼel xchol sbʼaja Jyoba.

13. ¿Jas yuj mok eluka gana ta ekʼabʼaj wokolik?

¹³ Mok eluka gana ta ja bʼa wa sakʼanil wa x-ekʼabʼaj wokolik bʼa stajel jawa kʼelsatik. Kʼujolan bʼa stajel (2 Tim. 4:2). Jani jaw ja jas skʼulan ja Katharina. Yajni ayiʼoj 17 jabʼil, ya ajyuk ja skʼelsat bʼa xcholjel yabʼ spetsanil ja smojik aʼteli. June ja bʼa smojik aʼteli alji yabʼ jastik junuk bʼa yajbʼesji, pe mini yaʼakan oj ajuk xiwuk. Ja lekil smodo sjeʼa jelni chamyila jun smoj aʼtel sbʼiʼil Hans. Ja slekilali, ja yeʼn kʼe skʼumuk ja juʼuntiki, kʼe ajukyi jun estudio bʼa Biblia sok yiʼaj jaʼ. Ja Katharina mini snaʼa ja jaw yujni waj kulan bʼa pilan lugar. Ekʼ 13 jabʼil tsaʼan, ja Katharina tey bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal soka spamilya sok jel chamyila ja maʼ oj ya ekʼuk ja loʼili yeʼnani ja Hans. Pe jani stsʼakatal yuja mi yaʼakan ja skʼelsat bʼa xcholjel yabʼ ja smojik aʼteli.

14, 15. a) ¿Jasa tʼilan oj ajyuk tʼabʼan akʼujol yajni ja tuk wa stʼenawa? b) ¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa mi oj sjoma wolom ja stʼenwanel ja tuki?

¹⁴ Ja artikulo it skoltuneja bʼa ja oj wajuk akʼujol yajel gusto axuk ja Jyoba sok yajel ajyuk akʼelsatik bʼa yeʼna. Bʼobʼta pilan kerem akʼixuk ja bʼa wa jabʼili tolabidaxta gusto wane yajel ekʼuk sok oj slok-a bʼa oja kʼul junxta jastal yeʼnle. Pe ojni kʼotuk ja sjutsʼinil bʼa oja jeʼ ta meran wani xa kʼana oja taʼ jawa kʼelsatik. Moka wakan ja stʼenwanel ja tuki a-xchʼaya sat. Pensaraʼan ja sjejel sbʼaja terminal bʼa autobusiki. Chikani lek mini maʼ oj kʼe bʼa jun autobús kechan yuj jel gusto wane yajel ekʼuk ja pasajeroʼiki.

¹⁵ Ay jitsan jastik junuk oj bʼobʼa kʼuluk bʼa mi oj xchʼaya sat ja stʼenwanel ja tuk keremtik  akʼixuki ja bʼa junxta ajabʼil soki. Jun sjejel, mok wajan ja bʼa lugarik bʼa waxa naʼa oj ajuk ochan probar (Prov. 22:3). Sok pensaraʼan ja tsatsal wokolik oja wil ta akʼulan jastik bʼa mi lekuk (Gál. 6:7). Cha ojni skoltaya ja oja naʼ waxa kʼana ja skoltanel ja tuki. Chʼin kʼa waxa waʼabʼaj, gustoxtani oja kʼuʼuk ja rasonik oj yawi jawa nantati soka tuk jmoj-aljeltik bʼa ayxa yiʼoje snajel (kʼuman ja 1 Pedro 5:5, 6).

16. Ala jun experiencia bʼa wa sjeʼa ja stʼilanil yajel jbʼajtik chʼinil.

¹⁶ La kiltik ja sjejel bʼa jun kerem sbʼiʼil Christoph, bʼa chʼin yaʼa sbʼaj sok skʼuʼan ja rason ajiyi. Tʼusan tsaʼan yajni yiʼajta jaʼi, kʼe wajuk bʼa jun gimnasio. Ja tiw, lokjiyuj pilan keremtik bʼa oj ochuk ja bʼa yequipoʼe bʼa tajnel. Ja yeʼn xcholoyabʼ jun ansyano sbʼaja jaw, sok aljiyabʼ a-spensaraʼuk ja jastik xiwela sbʼaj oj ekʼ sbʼaj, jastal oj bʼobʼ paxuk june maʼ jel xyaʼa preba. Anima, ja Christoph ochni ja bʼa equipo jaw. Ekʼ ja tyempo, yila ja tajnel wa skʼulan ja bʼa lugar jaw ayni wa x-ajyi tiroʼanel sok ayni xiwela sbʼaj. Yala yabʼ jitsan ansyanoʼik sbʼaja jaw, sok ajiyi rasonik bʼa Biblia. Ja yeʼn yala: «Ja Jyoba sjekaki ja jmoj-aljeltiki bʼa oj yaweki lekil rasonik. Anima mi wegoxta jkʼuʼan, masani jkisaʼa». ¿Chʼin maʼ waxa waʼa bʼaj ja weʼn bʼa skisjel ja rasoniki?

17, 18. a) ¿Jasa wa skʼana ja Jyoba sbʼaja kerem akʼixuki? b) Ja yajni kerem akʼixato, ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa mi oja naʼ malaya ja bʼa jastik oja tsaʼ skʼulajeli? Aʼa jun sjejel.

¹⁷ Ja Jyoba wa xyalawabʼ: «Kerem akʼixuk, alegre ajyan ja bʼa wa kʼiʼelali, kʼulan jawa gusto» (Ecl. 11:9). Ja yeʼn wa skʼana oj ajyan gusto. Ja bʼa artikulo it kilunejtik bʼa jun modo oja kʼuluk jani oj wajuka kʼujol akʼelsatik bʼa Dyos sok skisjel ja Jyoba bʼa spetsanil ja jas waxa chapa. Ta mini achʼaya mas tyempo bʼa skʼulajel ja it ja bʼa wa sakʼanili, masni wego oja wil jastal ja Jyoba wa stojowa, wa stalnaya sok oj yaʼa lekilal. Pensaraʼan spetsanil ja lekil rasonik wa xyaʼa ja Biblia sok kʼuʼan ja yaljelik it: «Ajuluka kʼujol, ja wego, jawa Niwan Kʼuluman ja bʼa skʼakʼujilik jawa keremil» (Ecl. 12:1).

¹⁸ Ja jkeremiltik soka kakʼixiltiki mini x-albʼi bʼa tolabida. Sok wanto xwaja wabʼi, ayxa akʼujol. Tristeni yabʼjel, jitsan ja matik ayxa skʼujoli wanto snaʼawe malaya yuja yawe ajyuk skʼelsate bʼa mini lekuk ma mini june yawe ajyuk. Pe ja kerem akʼixuk bʼa wajel skʼujole stajel skʼelsate bʼa Dyos jelni gusto oj ajyuke ja yajni ayxa skʼujoleʼi. Jachni wa xyabʼ ja Mirjana. Yajni akʼixto, jelni lek xtajni bʼa lokjini oj wajuk tajnel bʼa wa xkʼotye bʼa tuktukil país. Pe ja yeʼn jani stsaʼa yaʼteltajel ja Dyos bʼa tyempo tsʼikan. Ekʼelxa mas ja 30 jabʼili, sok mini yaʼunejkan ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikan soka statami. Ja yeʼn wa xyala: «Ja jel oj najukabʼaji, ajyel awip sok skʼulajel ganar jitsan takʼin, ja jaw kʼelsatik bʼa jel tʼusan x-albʼi sok mi xmakuni. Ja jasa meran wa xmakuni jani yaʼteltajel ja Dyosi sok skoltajel ja tuki bʼa oj snaʼe sbʼaj».

19. ¿Jastik slekilal oja wil ja yajel ajyuk akʼelsatik bʼa Dyos?

¹⁹ Ja keremtik akʼixuk bʼa wa xyaʼteltaye ja Dyosi wa sbʼajine oj jtoytike yuja jaʼ wajel skʼujole ja bʼa sakʼanile yaʼteltajel ja Dyosi anima yuja wokolik wa x-ekʼ sbʼaje. Wa skʼujolane stajel skʼelsate bʼa Dyos, yajelyi stʼilanil ja xcholjeli sok mi jaʼuk wa xyawekan achʼayjuk sate yuja luʼumkʼinal iti. Kerem akʼixuk, wani xbʼobʼ ajyan seguro ja janekʼto waxa kʼulan mini lomuka sok bʼa ayni awiʼoj ja syajal skʼujole soka skoltanel ja jmoj-aljeltiki. Ta wankʼa xa kisa ja Jyoba bʼa spetsanil ja jas waxa kʼulani, ojni wajukawuj lek ja bʼa wa sakʼanili.