1, 2. a) ¿Jastal lolubʼal ja kristyano yuja Satanás? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

JA Satanás, ja «statalil ja mentira», sloʼlunej ja kristyano man bʼa styempo ja Adán soka Eva (Juan 8:44). Ja bʼa abʼalik sleʼunej tini cha chʼikan ja sjejelik mi meranuk sbʼaja chamwiniki soka ayto jas wa xkan sakʼan ja wala chamtiki. Ja sjejelik jaw jani ja yechalil bʼa jitsan kostumbreʼik sok lom skʼuʼajelik bʼa jel naʼubʼal sbʼaj. Yuja jaw, yajni ay maʼ wa xcham ja bʼa pamilya ma ja bʼa yoj komoni, jujuntik jmoj-aljeltik tʼilani ‹kongana wa skoltaye ja skʼuʼajel yiʼoje› (Jud. 3, TNM).

² Ta ay kʼa maʼ wa stʼenawotik bʼa oj jnochtik jun kostumbre bʼa mi lek xyila ja Dyos, ¿jasa oj skoltayotik bʼa sjejel ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja chamelali? (Efes. 6:11). Jaxa ta jun jmoj-aljeltik wa stʼaspun ja tikʼe wokol jaw, ¿jastal oj bʼobʼ katik kulan skʼujol sok stsatsankʼujolajel? Ja artikulo it oj paklaxuk ja tojelal wa xyakitik ja Jyoba. Pe la kiltik bʼajtan ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja chamelali.

3. ¿Jastik wokolik yiʼajan ja bʼajtan abʼali?

³ Ja Dyos mini wa skʼana achamuk ja kristyano, wa skʼana aʼajyuke sakʼan bʼa tolabida. Bʼa oj bʼobʼuk ja jaw, ja Adán sok ja Eva tʼilani oj skʼuʼuke ajyi, pes kechani ajiyile ja mandar it: «Ja teʼ wa senyaʼan bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki mokni aloʼe, yujni ja kʼakʼu xa loʼo ojni chamana» (Gén. 2:16, 17). Pe ja Satanás ya makunuk jun bʼitsʼbʼichan bʼa yaljel yabʼ ja Eva: «Meran lek, mini oj chamanika». Tristeni yabʼjel, pe ja yeʼni skʼuʼan ja abʼal jaw sok sloʼo ja sat teʼ jaw. Cha jachni skʼulan ja statami  (Gén. 3:4, 6). Jach jastal jaw, och ja mulal soka chamelal ja bʼa luʼumkʼinali (Rom. 5:12).

4, 5. ¿Jasa skʼulunej ja Satanás bʼa mi oj yakan sloʼlajel ja kristyano?

⁴ Jastalni yala ja Dyos, ja Adán sok ja Eva chamye. Pe ja Satanás mini yaʼakan yaljel jastik mi meranuk sbʼaja chamelali. Mini xnaʼatik jas tyempo kʼe spuk tuk abʼalik mi meranuk, jastal ja sjejel bʼa ayto jas wa xkan sakʼan ja yajni wala chamtiki bʼa bʼobʼta ti wala wajtik ja bʼay ja altsilaliki. Tuktukil ja jastik alubʼal sbʼaja abʼal jaw sloʼlunej jitsan kristyano man bʼa jtyempotik (1 Tim. 4:1).

⁵ ¿Jas yuj wa xbʼobʼyuj ja Satanás bʼa oj skʼuʼuk jitsan kristyano ja abʼalik wa xyala? Yujni wa snaʼa jastal wa xkabʼtik yajni ay maʼ wa xchamkujtik sok wani xya makunuk ja ekʼeleʼik jaw bʼa oj sloʼlayotik. Yuja kʼulubʼalotik bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida, mini wa xkʼanatik oj chamkotik (Ecl. 3:11). Ja keʼntiki wa xkilatik ja chamelal jastal jun kontraʼal (1 Cor. 15:26).

6, 7. a) ¿Bʼobʼel maʼ yuj ja Satanás snakʼjel ja smeranil sbʼaja chamelali? Cholo. b) ¿Jastal wa xya elkotik libre ja jasa wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja xiwelik mi meranuk?

⁶ Anima chikan jas skʼulunej ja Satanás bʼa snakʼjel ja smeranil sbʼaja chamelali mini bʼobʼelyuj. Mini bʼa ajyel jitsan kristyano jastal ja wego bʼa wa snaʼawe sok wa xcholowe ja jasa wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja chamelali sok ja smajlajel yiʼoje ja chamwiniki (Ecl. 9:5, 10; Hech. 24:15). Ja jaw wani xyaʼa kulan jkʼujoltik sok wa xya elkotik libre ja bʼa dudaʼik soka jastik wa xya xiwkotik bʼa mi meranuk. Jun sjejel, mini wala xiwtik ay jas oj skʼulkitik ja chamwiniki cha mini bʼa ay jas oj ekʼ sbʼaje bʼa mi lekuk. Wani xnaʼatik mini sakʼanuke sok bʼa mini wa xbʼobʼ yixtalaʼuke ja tuki. Pes lajanesok kechan jel ochel swayele (Juan 11:11-14). Sok wani xnaʼatik mini wa xyaʼa sbʼaje kwenta ja wan ekʼel ja tyempo. Ja yuj, yajni oj sakʼwuke, ja matik ayxa jitsan lek jabʼil chamele ojni yabʼye lajansok kechanta jutsʼin ekʼel.

⁷ ¿Anke ja jastal wa xtaxye ja chamwiniki mini wokoluk xcholjel, chikani lek sok jel sbʼej? Mini tʼun oj slaj ja abʼalik yalunej ja Satanás bʼa jel xjomwani. Mi kechanuk wa sloʼlay ja kristyano, wani xyabʼaltay ja Kʼulumani. Bʼa oj kabʼtik lek stojol ja jastal jel ixtalanel ja Satanás, oj jpaklaytik oxe jasunuk yiʼonejan ja jastik yalunej bʼa mi meranuk. Bʼajtan, yaʼunej kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Xchabʼil, xchʼayunej ja skʼuʼajel ja sakʼanil yaʼa ja Kristo. Sok yoxil, masni yaʼunej ipaxuk ja syajal soka swokol ja kristyano.

8. Jastalni wa sjeʼa ja Jeremías 19:5, ¿jas yuj wa xya kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba ja abʼalik bʼa Satanás sbʼaja chamwiniki?

⁸ Ja abʼalik bʼa Satanás sbʼaja chamelali yaʼunej kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Ja bʼa abʼalik yalunej tini ay ja sjejel ja chamwiniki wani x-ajiyile kastigo ja bʼa inpierno. ¿Jas yuj ja tikʼe pensarik jaw juni abʼaltanel? Yujni wa xyaʼ chiknajuk stojol ja Jyoba ja Dyos bʼa yajalkʼujol ayiʼoj ja smodo ja tan Dyablo (1 Juan 4:8). ¿Jastal wa xkabʼtik ja jaw? Sok ja mas tʼilani, ¿jastal maʼ wa xyabʼ ja Jyoba? Mokni chʼay jkʼujoltik ja yeʼn wa xyijnay tuktukil tikʼe jas mi lekuk (kʼuman ja Jeremías 19:5).

9. ¿Jasa yiʼonejan ja abʼalik bʼa Satanás ja bʼa skʼuʼajel sbʼaja sakʼanil yaʼa ja Kristo, wa staʼa tiʼal ja bʼa Juan 3:16 sok 15:13 ?

⁹ Ja abʼalik bʼa Satanás bʼaja chamelali xchʼayunej ja skʼuʼajel ja sakʼanil yaʼa ja Kristo (Mat. 20:28). Pilan abʼal wa sjeʼa ja Dyablo ja bʼi ja kristyano ayto jas wa xkan sakʼan ja yajni wala chamtiki. Lek meranuk ja jaw, spetsanil ja kristyano oj ajyuk sakʼan tolabida. Anto, ja Kristo mini tʼilanuk oj ya ajyi ja sakʼanil bʼa oj jtatik ja sakʼanil bʼa tolabida. La katik juljkʼujoltik ja xchamelal jani ja yajtanel mas chaʼan sjeʼunej bʼa oj skoltay ja kristyano (kʼuman ja Juan 3:16; 15:13). ¿Jastal maʼ wa xyabʼ ja Jyoba soka Yunin bʼa wa xchiktes ja sjejelik jaw mini chaʼanyabʼaliluk ja majtanal yaʼawe?

10. ¿Jastal wa xya jelxuk ja swokolik ja kristyano ja abʼalik bʼa Satanás sbʼaja chamelali?

¹⁰ Ja abʼalik bʼa Satanás wa xya ipaxuk el ja syajal soka swokol ja kristyano. Jun sjejel, ja nantatalik bʼa chamel yujile jun yal yuntikile bʼobʼta oj aljuk yabʼye yeʼn ja Dyos ja maʼ yiʼaj kʼe yujni wa skʼana jun yal anjel ja bʼa satkʼinali. ¿Anke ja abʼal jaw bʼa Satanás mini wa x-aji kulan skʼujole sok wa xyajbʼesjiye mas? Pe bʼa tuk, ja sjejel mi meranuk bʼa inpierno makunel bʼa yaljel sbʼejni yajelyi wokol ja tuk, jastal stsikjel ja matik mi akwerdo ayuke soka skʼuʼajelik yiʼoje ja bʼa Iglesya. Jastalni wa xyala ja bʼa libro Inquisición española, jujuntik ja matik wa xyaʼawe ja kastigo jaw wa skʼuʼane kechani wane yajelyi ja kontraʼanumik «ja skʼeʼulabʼil ja kastigo bʼa tolabida oj ajukyile» bʼa oj snaʼe malaya bʼajtanto oj chamuke sok bʼa oj skoltay sbʼaje ja bʼa inpierno. Chomajkil, bʼa jujuntik lugar, ja kristyano tʼilani wa xyabʼye oj stoy-e ja maʼ chamel yujile, oj skis-e ma bʼa slejel oj ajuk koʼ slekilale. Tuk wa sleʼawe modo bʼa oj yawe kulan skʼujole bʼa mi oj ixtalajuke. Pe ja kostumbreʼik jaw tini eleljan ja bʼa abʼalik wa xyala ja Satanás bʼa mini tʼun wa xyaʼa kulan jkʼujoltik. Jaʼukto maʼ, kechani wa xyiʼajan chamkʼujolik ma xiwel.

11. ¿Jastal wa xbʼobʼ stʼenotik ja jpamilyatik soka kamigotik bʼa wa spensaraʼane bʼa jlekilaltik?

¹¹ Ja yajtanel kiʼojtik bʼa Dyos sok ja Yabʼali wa xyaʼa kiptik bʼa oj jkʼuʼuktikyi ja Jyoba, yajni ja jpamilyatik sok ja kamigotik bʼa wa spensaraʼane bʼa jlekilaltik wa sleʼa modo bʼa oj stʼenotike skʼintajel ja kostumbreʼik mi wa xyala ja Biblia sbʼaja chamelali. Bʼobʼta oj cha yal-e kabʼtik mini wa xyajtaytik ma mi xkisatik ja maʼ chamelkujtiki. Ma oj cha yal-e yuj jmul keʼntik oj ixtalajuke ja maʼ sakʼanetoʼi. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja smeranil bʼa Biblia? La jpaklaytik jujuntik rason bʼa Biblia sok la kiltik jastal yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltiki.

12. ¿Jastik skʼuʼajel sok kostumbre ti chʼikan soka chamwiniki bʼa wa xchiknaji lek mini jach wa xyala ja Biblia?

¹² Tsats la ajyukotik bʼa mi oj jkʼuʼuktik ja skʼuʼajel yiʼoje sok ja kostumbreʼik mi xyala ja Biblia (2 Cor. 6:17). Bʼa jun país ja bʼa Caribe, jitsan wa skʼuʼane ja yajni ay maʼ wa xchami wa xkan sakʼan ja yaltsil bʼa oj ya stup ja matik mi  lek ilji ja yajni sakʼanto. Jastalni wa xyala jun juʼun, ja altsilali wan bʼi «xbʼobʼ ya jak jun desgrasya ja bʼa yoj komoni». Bʼa jujuntik lugar bʼa África, ayni yiʼoje ja kostumbre bʼa smakjel ja espejo ja bʼa snaj ja chamwiniki sok jaxa ja spotoʼik wa sutuwe bʼa sat naʼits. ¿Jas yuj? Yujni ay jujuntik wa xyalawe ja bʼi ja chamwiniki mini sbʼejuk oj yil-e ja spotoʼe. Ja yaʼtijumik ja Jyoba mini wa xkisatik chikan jas kwentoʼik ma kostumbre bʼa jani wa snika ja abʼalik bʼa Satanás (1 Cor. 10:21, 22).

13. Jastalni wa xyala ja Santiago 1:5, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta mi seguro ayotik ta jun kostumbre mi lek xyila ja Jyoba?

¹³ Ta mi seguro ayukotik ta jun kostumbre mi lek xyila ja Jyoba, la jkʼantikyi sok skʼuʼajel bʼa ayakitik biboʼil (kʼuman ja Santiago 1:5). Tsaʼan, la jpaklaytik ja bʼa juʼunik kiʼojtik. Sok ta meran wa xmakunikujtik, la jobʼtik yile ja ansyanoʼiki. Meran, ja yeʼnle mini oj yale kabʼtik ja jasa oj jkʼuluktiki, pe ojni sjeʼe kitik sok jujuntik rasonik bʼa Biblia bʼa oj makunukujtik, jastalni ja bʼa wantik yiljel ja bʼa artikulo it. Ja jaw jumasaʼ oj skoltayotik bʼa ‹yajel makunuk ja yip ja jpensartik› sok jachuk oj bʼobʼ jnatik «stsajel ja bʼa lek soka bʼa mi lekuki» (Heb. 5:14, TNM).

14. ¿Jastal mi oj katik slok yok ja tuki?

¹⁴ «Kʼulanik spetzanil ja jastik junuki bʼa oj atoy‘ex ja dyosi. talna abʼajik bʼa mi oj awa‘ mokʼuk [...] ja jmoj‘alejeltik» (1 Cor. 10:31, 32, YD). Yajni oj jpensaraʼuktik ta oj jkʼuluktik ma miyuk june ja bʼa kostumbreʼik jaw, tʼilani oj cha ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik ja jastal wa xyilawe ja tuki, pe mastoni ja jmoj-aljeltiki. Mini wa xkʼanatik oj slok yoke (Mar. 9:42). Cha mini wa xkʼanatik syajbʼesel ja maʼ mi Taʼumantiʼuki. Ja yajtanel kiʼojtik soke oj snikotik bʼa oj jleʼtik modo xcholjel yabʼye, pes ja it wa xyayi stoyjel ja Jyoba. Ta jach wa xkʼulantik, mini oj ochkotik kʼumal ma oj jkʼenaytike yuja skostumbreʼe. La katik juljkʼujoltik ja yajalkʼujoli jelni ja yipi. Ta wa xkisatik sok mi wala jelxitik soke, wani xbʼobʼ katik kʼumbʼuk ja skʼujol ja maʼ kontra wa xyilawotike.

15, 16. a) ¿Jas yuj jelni lek yaljel yabʼ ja tuk sbʼaja jasa wa xkʼuʼantiki? Aʼa jun sjejel. b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja yaljelik bʼa Pablo wa xtax ja bʼa Romanos 1:16?

¹⁵ La kaltikyabʼ ja jpamilyatik sok ja kamigotik taʼumantiʼotik bʼa Jyoba (Is. 43:10). Ta bʼajtanto wa xkalatik yabʼye, bʼobʼta masni pasil oj jnatik jasa oj jkʼuluktik yajni wa x-ajyi kʼumali. Ja Francisco, bʼa ti kulan bʼa Mozambique, wa stsʼijbʼan: «Yajni ja keʼn  soka jcheʼum Carolina jnebʼatikon ja smeranili, kalatikon yabʼye ja jpamilyatikon mixani oj jkʼintaytikon ja chamwiniki. Ja jasa jtsaʼatikon skʼulajeli ochni probar yajni cham ja swats ja Carolina. Ja bʼa jlugartikoni kʼajyelni wa xyawe atnuk ja chamwiniki bʼa wani xyilawe jastal jun kostumbre bʼa relijyon. Anto, june ja bʼa spamilya tʼilani oj way oxe akwal ja bʼa lugar pekʼxi ja jaʼi. Wa spensaraʼane skʼulajel ja jaw wa xya kulan skʼujol ja yaltsil ja chamwiniki. Ja spamilya ja jcheʼumi wani skʼanawe yeʼn awayuk ja Carolina».

¹⁶ ¿Jasa skʼulane ja Francisco soka xcheʼumi? Ja yeʼn wa xcholo: «Yuja wani xyajtaytikon ja Jyoba sok wa xkʼanatikon oj katikon gustoʼaxuk, mini jkʼulantikon ja kostumbre jaw. Ja spamilya ja Carolina jelni tajkiye. Yalawe kabʼtikon mini xkisatikon ja maʼ chamta sok mini tʼun oj yulatayotikon sok mixani tʼun oj koltanuke. Ja keʼntikoni kalatikon yabʼye bʼajtanto sbʼaja jasa wa xkʼuʼantikoni, ja yuj mixani cha jas kalatikon ja yajni tajkiyeʼi. Jujuntik ja bʼa jpamilyatikon koltaniye sok yalawe kalunejtikonxa jaman lek ja jasa wa xkʼuʼantikoni. Yajni ekʼ ja tyempo, ja spamilya ja Carolina yaʼawe kulan sok bʼobʼni loʼilanukotikon soke tsamal. Mi kechanuk, jujuntik ayni yulatanunejotikon bʼa skʼanjel kitikon juʼunik». Ja yuj, mokni kʼixwukotik bʼa skoltajel ja smeranil sbʼaja chamelali (kʼuman ja Romanos 1:16).

17. Yajni jun jmoj-aljeltik ay maʼ wa xcham yuj, ¿jasa oj skoltayotik bʼa oj jetik ja jmodotik jastal jun meran amigo?

¹⁷ Yajni jun jmoj-aljeltik ay maʼ wa xcham yuj, tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa oj kʼotkotik jastal «jun mero amigo», «lajansok jun amoj-alijel ja yajni wan ekʼel wokoli» (Prov. 17:17). ¿Jasa oj skoltayotik bʼa jach oj jkʼuluktik ta ja jmoj-aljeltik wan tʼenjel bʼa oj skʼuluk ja kostumbreʼik mi ti elel bʼa Biblia? La kiltik chabʼ rason wa xyaʼa ja Biblia.

18. a) ¿Jas yuj bʼojti yokʼel ja Jesús? b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel ja Jesús?

¹⁸ «Ja maʼ huan oqʼuel [...], cho ocʼanic ja huenlex» (Rom. 12:15). Bʼobʼta mini oj jnatik jasa oj kaltikyabʼ ja maʼ wan yijel wokol yuj ay maʼ cham yuji. Pe la katik juljkʼujoltik ja wala okʼtiki masni oj koltanuk yuja kechan lom oj  kaltiki. Yajni cham ja Lázaro, ja María, ja Marta soka tuk kristyano jelni okʼye yuja smoj-alijele sok ja yamigoʼe. Ekʼta chane kʼakʼu yajni ja Jesús kʼoti sok «ti bojti yoqʼuela», anima wa snaʼa ojxtani ya sakʼwuk (Juan 11:17, 33-35). Ja jastal okʼi xchiktes jastal yabʼ ja Jyoba ja yajni cham ja Lázaro. Cha sjeʼa jaman lek ja Jesús wani skʼana ja pamilya jaw, bʼa jelni maʼ aji kulan skʼujol ja María soka Marta. Bʼa juntikxta, yajni ja jmoj-aljeltik wa xyila meran wa xcham jkʼujoltik sok wa xyajtaytike, wani xyabʼye mini stuchʼil ayuke sok bʼa meran wa xkʼanjiye yuja yamigoʼe.

19. ¿Jastal wa skoltayotik ja Eclesiastés 3:7 bʼa yajel kulan skʼujol jun jmoj-aljeltik?

¹⁹ Ayni «tyempo bʼa ajyel chʼabʼan sok tyempo bʼa kʼumanel» (Ecl. 3:7). Pilan modo bʼa yajel kulan skʼujol jun jmoj-aljeltik jani snajel smaklajel. La katikan achʼak yal ja jastal wa xyabʼi sok mokni tajkukotik ta wa xyala jun jasunuk bʼa mi spensaraʼan sok bʼa mi sbʼejuk (Job 6:2, 3). Bʼobʼta jelni wan yijel wokol sbʼaja jastal wa xyabʼi yuja stʼenwanel ja spamilya mi Taʼumantiʼuk. Ja yuj, la jkʼuluktiksok orasyon sok la jpatikyi skʼujol ja Jyoba ja «Maklanum bʼa orasyon» bʼa ayayi yip sok akoltajuk bʼa yabʼjel stojol (Sal. 65:2). Ta wan kʼa xbʼobʼi, la jkʼumuktik yi ja Biblia ma jun artikulo ja bʼa juʼunik kiʼojtiki, jastal skʼumajelyi ja sakʼanil bʼa jun jmoj-aljeltik bʼa wa stsatsankʼujolani.

20. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

²⁰ Jelni wa xkaʼatik tsʼakatal snajel ja smeranil sbʼaja chamelali sok ja tsamal smajlajel yiʼoje ja matik teye bʼa «sqʼuejnalei» (Juan 5:28, 29). Soka jas oj jkʼuluktik sok oj kaltik, la jkoltaytik ja smeranil bʼa Biblia ja yajni wa xkilatik oj bʼobʼuki. Ja bʼa artikulo jakumi oj paklaxuk pilan jasunuk wa xya makunuk ja Satanás bʼa oj ajyuke bʼa kʼikʼinal ja kristyano: ja espiritismo. Oj kiltik jas yuj tʼilan oj kijnaytik ja jaw sok ja jastik ti chʼikan bʼa yajel ekʼ gustoʼil ja bʼa trampa jaw bʼa Dyablo.