1, 2. ¿Jas yuj ja jelni ajyiyuj chamkʼujol ja Jesús?

JA BʼA tsaʼanxta kʼakʼu ajyi sakʼan ja Jesús, jelni ajyiyuj chamkʼujol. Ja yeʼn wani snaʼa jelxa mojan ja ixta oj iljuk yuja skontraʼiki man oj chamuk. Pe ayni jun jasunuk mas jel xcham skʼujol. Jani yajel gustoʼaxuk ja sTat yujni jel syajtay. Sok wani snaʼa ta ajyi toj ja bʼa jutsʼinik jaw jel wokoli, ojni ya sakbʼuk ma oj skoltay ja sbʼiʼil ja Dyosi. Chomajkil, wani syajtay ja kristyano sok yabʼni stojol ta ajyi toj man xchami ojni bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida.

² Anima spetsanil ja wokol jaw, ja Jesús mini chʼayuj ja lamanili. Tʼusan bʼajtanto, yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Wa xkaʼawilex ja jlamanil» (Juan 14:27, TNM). Ayni yiʼoje «ja lamanil bʼa Dyos», wa xkʼan kaltik, ja lamanil bʼa gustoʼil wa xyabʼ ja maʼ lek wa xtax soka Jyoba. Jani ja lamanil jaw yiʼoj ja Jesús ja bʼa spensari soka bʼa skʼujoli (Filip. 4:6, 7, TNM).

3. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

³ Mini june ja bʼa keʼntik oj kuchyuj ja chamkʼujol jastal ajyiyuj ja Jesús. Pe jpetsaniltik ja nochumanotik bʼa yeʼn ojni ekʼ jbʼajtik wokolik (Mat. 16:24, 25; Juan 15:20). Jastalni ja yeʼn, ojni kabʼtik ekʼeleʼik jel chamkʼujol oj ajyukotik. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa mi oj katikan oj skʼulukotik ganar ja chamkʼujoliki sok bʼa mi oj sjapkitik ja lamanili? Oj jpaklaytik oxe jasunuk skʼulan ja Jesús ja bʼa janekʼ tyempo xcholo ja bʼa Luʼumi sok jastal oj jnochtik ja yajni wan ekʼel jbʼajtik wokolik.

4. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jas wa xyala ja 1 Tesalonicenses 5:17, aʼa jujuntik sjejel bʼa wa sjeʼa ja Jesús skʼulan orasyon jitsan ekʼele ja bʼa tsaʼanxta kʼakʼu ajyi sakʼan ja bʼa Luʼumi

⁴ (Kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:17). Ja bʼa tsaʼanxta kʼakʼu ajyi sakʼan ja Jesús, jitsan ekʼele skʼulan orasyon. Yajni sjeʼayi ja snebʼumanik ja jastal oj yawe julskʼujole ja xchamelali, bʼajtanto skʼulan jun orasyon ja yajni ya ekʼuk ja pani sok cha skʼulan ja yajni ya ekʼuk ja vino (1 Cor. 11:23-25). Cha skʼulan jun orasyon soka yeʼnle ja yajni elye ja bʼa skʼulane ja kʼin bʼa Pascua (Juan 17:1-26). Yajni kʼotye ja bʼa wits Olivo, jitsan ekʼele skʼulan orasyon (Mat. 26:36-39, 42, 44). Ja yaljelik yala ja yajni ojxa chamuki juni orasyon waj ja jas yala yabʼ ja sTati (Luc. 23:46). Jastalni wa xkilatik, ja Jesús jani ya makunuk ja orasyon bʼa yaljel yabʼ ja Jyoba spetsanil ja jas ekʼ sbʼaj ja bʼa tsaʼanxta kʼakʼu ajyi sakʼani.

5. ¿Jas yuj xiwye ja sjekabʼanumik ja Jesús?

⁵ Jun rason yuja kuchyuj ja Jesús yujni mi yaʼakan skʼulajel orasyon bʼa skʼanjelyi skoltajel ja sTati. Pe ja sjekabʼanumiki, mini jach skʼulane ja bʼa akwal jaw sok xiwye ja yajni kʼot ja yoraʼil ja preba (Mat. 26:40, 41, 43, 45, 56). ¿Jasa wa xnebʼatik? Kechani oj ajyukotik toj ta tolabida wa xkʼulantik orasyon, jastalni skʼulan ja Jesús. ¿Pe jasunkiluk ja oj jkʼantiki?

6. ¿Jas yuj oj skoltayotik ja skʼuʼajel bʼa mi oj chʼaykujtik ja lamanil?

⁶ Wani xbʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba ayakitik mas skʼuʼajel (Luc. 17:5; Juan 14:1). Ojni makunukujtik ja skʼuʼajel yujni ja Satanás oj ya och probar spetsanil ja snochumanik ja Jesús (Luc. 22:31). Ja skʼuʼajeli oj skoltayotik bʼa mi oj chʼaykujtik  ja lamanil ja yajni wan ekʼel jbʼajtik tuktukil wokolik. ¿Jas yuj? Ja yajni chʼakta jkʼuluktik ja jas oj jbʼobʼ kujtiki, ojni snik-otik bʼa yajelkan bʼa skʼabʼ ja Jyoba. Ja sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼnani mas wa snaʼa jas oj skʼuluk, lamani oj ajyuk ja jpensartik soka jkʼujoltik (1 Ped. 5:6, 7).

7. ¿Jasa wa xnebʼatik ja jas wa xcholo ja Robert?

⁷ Ja orasyoni oj skoltayotik bʼa mi oj chʼaykujtik ja lamanil bʼa kojoltik ama chikan jas x-ekʼ jbʼajtik. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Robert, jun ansyano bʼa masxa ja 80 jabʼil yiʼoj bʼa toj ajyel. Ja yeʼn wa xcholo jastal bʼobʼelyuj bʼa mi oj chʼayuj ja lamanil: «Ja bʼa jsakʼanili, jani skoltunejon bʼa oj kuchkuj ja wokolik ja rason wa xyaʼa ja bʼa Filipenses 4:6, 7. Ekʼel jbʼaj wokol bʼa meyuk ja takʼin, sok kaʼakan jun tyempo ja cholal bʼa ansyano». Sok cha wa xyala: «Wa xkʼulan orasyon bʼa skʼanjelyi jkoltajel ja Dyos ja yajni wa xcham jkʼujol. Wani xkʼuʼan, ja yajni mas tikʼan wa xkʼulan orasyon sok wa x-el man bʼa jkʼujol, masni laman wa xkabʼ wala ajyiyon».

8. Jastalni wa xyala ja Juan 8:29, ¿jas pilan rason koltaji bʼa yabʼ lamanil ja Jesús?

⁸ (Kʼuman ja Juan 8:29). Ja Jesús lamani ajyi ja bʼa yojol ja yajni wan ijel spatiki. ¿Jas yuj? Yujni wa snaʼa wani yajel gustoʼaxuk ja sTati. Kʼuʼabʼal waji ja bʼa ekʼeleʼik jel wokol. Yuja wa syajtay ja Jyoba, jani waj skʼujol oj yaʼteltay spetsanil ja bʼa sakʼanili. Bʼajtanto oj jakuk ja bʼa Luʼumi, yeʼnani waj ja «aʼtijum jel chapan» (Prov. 8:30). Ja yajni ti ajyi bʼa Luʼumi, kongana sjeʼa ja smeranil sbʼaja sTati  (Mat. 6:9; Juan 5:17). Ja aʼtel jaw jelni aji gustoʼaxuk (Juan 4:34-36).

9. ¿Jastal wa skoltayotik ja ajyel latsan ja bʼa xcholjeli bʼa mi oj chʼaykujtik ja lamanil bʼa kojoltik?

⁹ Wa xnochotik ja Jesús skʼuʼajelyi ja Jyoba soka yajel jbʼajtik «tola vida [...] ja ba yatel ja Cajualtiqui» (1 Cor. 15:58). Ja kʼuʼuman Dyos bʼa wa xyaʼa «sbaj juntiro ba con gana» ja bʼa xcholjeli mini ja wa xyaʼa tʼabʼan skʼujol ja swokoli (Hech. 18:5). Pilan rason, yujni ja matik wa xcholotik yabʼye masni wokol ja sakʼanile ja yeʼnle yuja keʼntiki. Pe yajni wa xkʼe syajtaye ja Jyoba sok wa snebʼawe skʼulajel ja jas wa xyala, wani xtojbʼi ja sakʼanile sok masxani gusto wa x-ajyiye. Yajni jach wa x-ekʼi, masni wa xkʼi ja sjipjel jkʼujoltik bʼa oj stalnayotik ja Dyos. Ja sjipjel jkʼujoltik jaw wa skoltayotik bʼa mi oj chʼaykujtik ja lamanil bʼa kojoltik. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa wan skʼulajel luchar ja bʼa sakʼanil yuja tristeʼili soka wa xyabʼ lajansok mi xmakuni. Ja yeʼn wa xcholo: «Ajyel latsan ja bʼa xcholjeli wa skoltayon bʼa yajelki lamanil sok gustoʼil. Wani xkʼuʼan yujni ja bʼa ekʼeleʼik jaw mas kʼubʼan wala ajyiyon soka Jyoba».

10. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jas wa xcholo ja Brenda?

¹⁰ Cha la kiltik ja sjejel bʼa jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Brenda. Ja yeʼn soka yakʼixi ayiʼoje jun tsatsal chamel sbʼiʼil esclerosis múltiple. Ja Brenda tini wa x-ajyi bʼa jun siya bʼa rweda sok jel wego xkʼumbʼi. Yajni wa xbʼobʼyuj xyabʼi, wa xcholo bʼa naʼits naʼits, pe masni tikʼan wa xcholo jach sok karta. Wa xcholo: «Yajni kabʼ stojol mi oj tojbʼukon ja bʼa tyempo it mixani ja jel waj jkʼujol, sok jaxani mas waj jkʼujol ja bʼa xcholjeli. Pes wani skoltayon bʼa oj chʼay jkʼujol ja chamkʼujolik kiʼoji sok ja oj waj jkʼujol bʼa skoltajel ja kristyano ja bʼa sterritorio ja kongregasyoni. Sok tikʼanxta wa xya juljkʼujol ja smajlajel kiʼoji».

11-13. a) ¿Jastal sjeʼawe ja sjekabʼanumik toji kʼoteleni meran amigoʼik soka tuk yamigoʼik? b) ¿Jastal koltaji ja Jesús yuja yamigoʼik?

¹¹ Ja Jesús jelni ekʼ sbʼaj jitsan wokol ja bʼa janekʼ tyempo xcholo. Pe ja sjekabʼanumik toji sjeʼawe kʼoteleni meran amigoʼik, jastalni wa xcholo ja Proverbios 18:24, bʼa wa xyala: «Ay jun kamigotik mas kʼubʼan yuj jun jmoj-alijeltik». Ja Jesús jelni chaʼanyabʼal yila ja yamigoʼik. La juljkʼujoltik ja bʼa tyempo jaw mini june ja bʼa smoj-alijeliki wa skʼuʼane bʼa yeʼn (Juan 7:3-5). Sok ajyini jujuntik ekʼele ja spamilya yalawe lokoʼaxita (Mar. 3:21). Pe mini tʼun oj slaj ja jastal skʼulane ja sjekabʼanumik toji. Ja akwal bʼajtanto oj chamuki, ja Jesús yala yabʼye: «Weʼnlex ja matik tini ajyelex jmok ja bʼa jprebaʼiki» (Luc. 22:28, TNM).

¹² Ajyini ekʼeleʼik kʼulajiyi bʼa mi lekuk. Pe mini ja waj skʼujol ja jas mi lek skʼulane, jani ja skʼuʼajel yiʼoje bʼa yeʼn (Mat. 26:40; Mar. 10:13, 14; Juan 6:66-69). Ja tsaʼanxta akwal ajyi soka tojil winike jaw, yala yabʼye: «Yuj ja camigo xa jbajtiqui, jayuj caa ta naex spetzanil ja jas cab yala ja jTati» (Juan 15:15). Wani xkʼuʼantik lek jelni aji kulan skʼujol yuja yamigoʼik. Ja koltanel yaʼaweyi ja bʼa janekʼ tyempo xcholo jelni aji gustoʼaxuk (Luc. 10:17, 21).

¹³ Mini jaʼita yamigoʼan ja sjekabʼanumik cha ajyini tuk yamigo sok yamigaʼik bʼa koltaji bʼa tuktukil modo ja bʼa janekʼ tyempo xcholo. Jujuntik yaʼawe majan ja snaje bʼa ti oj waʼuk (Luc. 10:38-42; Juan  12:1, 2). Tuk cha smojtaye ja bʼa sbiajeʼik sok yawe makunuk ja jastik sbʼaje bʼa skoltajel (Luc. 8:3). ¿Jas yuj ja Jesús ajyiyuj lekil yamigoʼik? Yujni ja yeʼn cha waj jun lekil amigo. Skʼulanyi jastik junuk bʼa yeʼnle sok mini jelxi soke. Ja yamigoʼik mulanume pe ja yeʼn miyuk, anima jachuk yaʼa yile tsʼakatal ja koltajel ajiyi. Wani xkʼuʼantik koltajini lek bʼa mi oj chʼayuj ja lamanil.

14, 15. a) ¿Jastal oj bʼobʼ jtatik lekil kamigotik? b) ¿Jastik modo oj skoltayotike?

¹⁴ Ja lekil kamigotik oj skoltayotike bʼa toj ajyukotik soka Jyoba. Bʼa stajel lekil kamigotik la jetik meran amigoʼotik ja keʼntiki (Mat. 7:12). Jun sjejel, ja Biblia wa xyala kabʼtik la jchʼak jbʼajtik yuja tuk, pe mastoni ja matik ayiʼoje nesesida (Efes. 4:28). La jpensaraʼuktik ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon bʼa wa skʼana skoltajele. ¿Ay maʼ jun choluman bʼa mi xbʼobʼ eluk ja bʼa snaji? Bʼobʼta oj jkoltaytik bʼa smanjel ja jas wa xmakuniyuji. Ma skoltajel jun pamilya sok jun waʼelal bʼa wane wokol yuj mey yiʼoje takʼin. ¿Wan maʼ xnaʼatik yajel makunuk ja sitio jw.org^® soka aplikasyon JW Library^®? Ta wan kʼa, la jetik yile jujuntik ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon jastal oj yawe makunuk bʼa jachuk oj yawe el slekil. Ta wa xwaj jkʼujoltik bʼa skoltajel ja tuk, bʼobʼta masni gusto oj ajyukotik (Hech. 20:35).

¹⁵ Ja kamigotik ojni skoltayotik ja yajni xtʼaspuntik wokolik sok oj skoltayotike bʼa mi oj chʼaykujtik ja lamanili. Jastalni skʼulan ja Elihú bʼa smaklay ja Job ja yajni yala jastal ay xyabʼi, ja kamigotiki ojni yaʼ spasensyaʼe bʼa oj smaklayotike ja yajni  xcholotik yabʼye ja jas wa xcham jkʼujoltik (Job 32:4). Meran, mini wa xmajlaytik yeʼn oj stsaʼe ja jasa oj jkʼuluktiki, pe ojni jetik biboʼotik ta wa xmaklaytik ja rasonik wa xyaʼawekitik bʼa ti elel bʼa Biblia (Prov. 15:22). Yajni wa xtʼaspuntik nesesida, la jnochtik ja jas skʼulan ja mandaranum David, bʼa mini yaʼakan ja yajel sbʼaj niwanil oj timjuk bʼa mi oj skis ja skoltanel ja yamigoʼik (2 Sam. 17:27-29). Ja tikʼe amigoʼik jastal jaw, juni majtanal bʼa Jyoba (Sant. 1:17).

16. Jastalni wa xyala ja Filipenses 4:6, 7, ¿jasa wa skʼana oj jkʼuluktik bʼa stajel ja lamanil? Cholo.

¹⁶ (Kʼuman ja Filipenses 4:6, 7). ¿Jas yuj wa xyala kabʼtik ja Jyoba wa xbʼobʼ jtatik ja lamanil wa xyaʼa kechantani yuja «Kristo Jesús»? Yujni bʼa oj ajyukujtik lamanil bʼa tolabida ja bʼa jpensartik soka bʼa jkʼujoltik, wani skʼana oj kabʼtik stojol ja cholal yiʼoj ja Jesús ja bʼa jasa wa skʼana oj skʼuluk ja Dyos sok ajyel kujtik skʼuʼajel ja bʼa yeʼn. Jun sjejel, snajel wa x-aji perdon spetsanil ja jmultiki stsʼakatal yuja sakʼanil yaʼa wani xyaʼa kulan jkʼujoltik (1 Juan 2:12). Pe snajel ja Jesús yeʼnxa Mandaranum ja bʼa sGobyerno ja Dyos sok oj stojbʼes spetsanil ja wokolik wa xyakitik ja Satanás soka sluʼumkʼinali wani xyaʼakitik jun smajlajel (Is. 65:17; 1 Juan 3:8; Apoc. 21:3, 4). Chomajkil, snajel tey bʼa jladotik ja Jesús bʼa wani skoltayotik sbʼaja tsatsal aʼtel yaʼunejkitik ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu mini wala xiwtik (Mat. 28:19, 20). Ja wa x-aji kulan jkʼujoltik, ja smajlajel soka mi la xiwtik jelni tʼilan bʼa oj kabʼtik stsamalil ja lamanil bʼa jpensartik.

17. a) ¿Jasa oj skʼuluk jun kʼuʼuman Dyos bʼa mi oj chʼayuj ja lamanil bʼa spensar? b) Jastalni wa sjeʼa ja Juan 16:33, ¿jasa oj bʼobʼkujtik skʼulajel?

¹⁷ Ja yuj, ¿jasa oj skoltayotik bʼa mi oj chʼaykujtik ja lamanil bʼa jpensartik ja yajni wa x-ekʼ jbʼajtik tsatsal wokolik? Jani snochjel ja Jesús. Bʼajtan, mokni tʼun katikan skʼulajel orasyon. Xchabʼil, la jkʼuʼuktikyi ja Jyoba sok la jcholtik kongana anima ja bʼa ekʼeleʼik jel wokoli. Sok yoxil, la jkistik ja skoltanel ja kamigotiki. Anto, ja lamanil bʼa Dyos oj stalnay ja jpensartik soka jkʼujoltik. Jastalni ja Jesús, ojni jkʼuluktik ganar chikan jas preba (kʼuman ja Juan 16:33).